Valtioneuvosto linjasi kantansa EU-komission ehdotukseen maaperädirektiiviksi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n visiota terveistä maaperistä vuoteen 2050 mennessä ja tukee Euroopan komission ehdotusta maaperädirektiiviksi. Kannassaan valtioneuvosto korostaa jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa maaperädirektiivin toimeenpanossa.Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen maaperädirektiiviksi. Direktiiviehdotus on osa EU:n maaperästrategian toimeenpanoa. Komission mukaan maaperän tila Euroopassa on heikentynyt ja 60-70% Euroopan maaperästä ei ole terveessä kunnossa. Maaperän tilaa heikentävät esimerkiksi eroosio, ravinteiden ylijäämä, tiivistyminen, haitalliset aineet tai näiden yhdistelmät. Maaperän hyvä tila on keskeistä ekosysteemipalveluiden turvaamisessa. Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Komissio on arvioinut, että maaperän tilan huonontuminen maksaa EU:lle useita kymmeniä miljardeja vuodessa.”Maaperän terveyden merkitys korostuu, kun pyrimme ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisia ympäristöhaasteita. On hyvä, että maaperän tilaan ja seurantaan kiinnitetään huomiota Euroopan laajuisesti. Neuvotteluvaiheessa on tärkeää, että kansalliset erityispiirteet huomioidaan ja varmistetaan, että ehdotuksesta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Komission direktiiviehdotukseen on sisällytetty erilaisia kriteereitä ja indikaattoreita maaperän tilan seurantaan. Jäsenvaltioiden on myös pyrittävä tunnistamaan pilaantuneita maa-alueita ja vähentämään niitä koskevia riskejä. Maaperän tilan seurannan tuloksista raportoitaisiin komissiolle säännöllisesti. Jäsenvaltioiden tulisi edistää kestäviä maaperän hoidon käytänteitä direktiiviehdotuksessa listattujen periaatteiden pohjalta, mutta jäsenvaltiot määrittelevät itse tarkemmat toimenpiteet. Toimien toteuttamisessa otetaan huomioon muut strategiat ja ohjelmat, joissa maaperä on mukana. Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta maaperän seurannasta tärkeänä askeleena kohti maaperän terveyden tilan parantamista Euroopassa. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä varmistaa jäsenmaiden kansallisen liikkumavaran säilymisen täytäntöönpanossa. Valtioneuvosto pitää myös tärkeänä tarkastella ehdotettujen toimien tehokkuutta ja oikeasuhtaisuutta.Valtioneuvosto pitää hyvänä olemassa olevien seurantajärjestelmien hyödyntämistä tietojen kokoamisessa. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotetun seurantajärjestelmän tulisi mahdollistaa seurannan toteuttaminen kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla huomioiden maankäytön erot, mahdolliset EU-tasolla sovittavat yhteiset kriteerit ja indikaattorit sekä kansallisesti määriteltävät kriteerit ja indikaattorit. Valtioneuvosto pitää hyvänä kestävän maankäytön edistämistä. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että ehdotettuihin periaatteisiin ja toimien kehittämiseen sisältyy riittävä kansallinen jousto ja valinnanvara. Maaperän kestävään käyttöön ja maan käyttöönottoon liittyvien säännösten osalta on tärkeää jatkovalmistelussa varmistaa, etteivät ne kavenna jäsenvaltioiden päätösvaltaa kaavoituksen ja maankäytön kysymyksissä tai metsäpolitiikassa.EU:n komissio antoi maaperädirektiiviehdotuksen 5.7.2023. Direktiiviehdotuksen neuvottelut ovat käynnistyneet Brysselissä.

Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n visiota terveistä maaperistä vuoteen 2050 mennessä ja tukee Euroopan komission ehdotusta maaperädirektiiviksi. Kannassaan valtioneuvosto korostaa jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa maaperädirektiivin toimeenpanossa.

Lähde: ym.fi