Mainos:

Viron tasavalta РYleistä tietoa

Back to homepage


Kuva: Viro, Tallinna (OHMYGOSSIP/Helena-Reet Ennet)

Viron tasavalta (viroksi Eesti Vabariik) eli Viro (Eesti on Viron vironkielinen nimi) on tasavalta Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa Suomenlahden eteläpuolella. Virolla on maaraja Venäjän federaation ja Latvian kanssa. Maan asukasluku on 1 320 174, joista noin kolmannes (434 426) asuu pääkaupungissa Tallinnassa. Tallinnan jälkeen suurimpia kaupunkeja ovat yliopistokaupunki Tartto (98 449 asukasta), teollisuuskaupungit Narva (59 049 asukasta) ja Kohtla-Järve (37 198 asukasta) sekä niin sanottu Viron kesäpääkaupunki Pärnu (40 005 asukasta).

Viron Maakunnat
Viro jakautuu viiteentoista maakuntaan. Eniten asukkaita on Harjumaalla (575 601 asukasta 1.1.2015), v√§hiten Hiidenmaalla (8 582 asukasta 1.1.2015). Kaupunkeja on eniten Harjumaalla (9 kpl). Hiidenmaalla, P√Ķlvamaalla ja Raplamaalla ei ole yht√§√§n kaupunkia. Kuntia on eniten Tartumaalla (19 kpl).

Tallinna (viroksi Tallinn, ven√§j√§ksi –Ę–į–Ľ–Ľ–ł–Ĺ, aikaisemmin saks. Reval eli suom. R√§√§veli, vanhassa suomessa joskus Kesoniemi tai Kesoi) on Viron p√§√§kaupunki ja maan p√§√§asiallinen portti merelle. Kaupungin v√§kiluku on 440 112 (18.2.2016) ja se on Viron suurin asutuskeskus. Vuoden 2011 v√§est√∂nlaskennan mukaan kaupungin asukkaista oli virolaisia 52,5 prosenttia, ven√§l√§isi√§ 38,5 prosenttia, ukrainalaisia 3,7 prosenttia ja valkoven√§l√§isi√§ 2,0 prosenttia. Tallinna sijaitsee Suomenlahden etel√§rannalla. Kaupungin alueella on yhteens√§ 46 kilometri√§ rantaviivaa, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin, Paljassaaren sek√§ Kakum√§en niemimaa. Keskustan etel√§puolella sijaitsee my√∂s pieni √úlemistej√§rvi. Tallinnalle ovat tyypillisi√§ kylm√§t talvet, viile√§t ja v√§h√§sateiset kev√§√§t, l√§mpim√§t kes√§t ja pitk√§t sateiset syksyt. Ilman keskil√§mp√∂tila on helmikuussa ‚ąí0,1 ¬įC ja hein√§kuussa 19,6 ¬įC. Tallinna on ollut t√§rke√§n kulkureitin varrella, niin pitk√§√§n kun It√§merell√§ on kuljettu veneill√§. Kaupungin edustalla Naissaaren ja Porkkalan v√§liss√§ on ainoa paikka jossa Suomenlahti on mahdollista ylitt√§√§ niin ett√§ maata on koko matkan ajan n√§kyviss√§. Ennen Tanskalaisten hy√∂kk√§yst√§ paikalla sijaitsi Toompeanm√§ell√§ ollut virolaisten linnake, jolla ei kuitenkaan todenn√§k√∂isesti ollut pysyv√§√§ asutusta tai varuskuntaa.Toompeanm√§en pakolinnan lis√§ksi alueella on mahdollisesti sijainnut satamapaikka, joka oli mahdollisesti R√§v√§l√§n ja Harjumaan ylimyst√∂n valvoma. Tallinnaa palvelee Tallinnan Lennart Meri -lentoasema noin nelj√§n kilometrin p√§√§ss√§ keskustasta Tarton maantien varrella. Reittilento Helsinkiin kest√§√§ 30‚Äď35 minuuttia. Tallinnan rautatieasemista suurin on Baltian rautatieasema. Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingist√§ Tallinnaan kest√§√§ 2‚Äď3,5 tuntia autolautalla yhti√∂st√§ ja aluksesta riippuen ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Tallinnan matkustajasatama sijaitsee keskustan v√§litt√∂m√§ss√§ l√§heisyydess√§. Copterline lensi Helsingist√§ Tallinnaan vuosina 2000‚Äď2005 ja uudestaan vuonna 2008, mutta lennot keskeytettiin huonon kannattavuuden takia. Kaupungin sis√§ist√§ joukkoliikennett√§ hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lis√§ksi on nelj√§ raitiovaunulinjaa (linja 1 kulkee Kadriorgin ja Koplin v√§lill√§, linja 2 kulkee √úlemisten ja Koplin v√§lill√§, linja 3 kulkee Tondin ja Kadriorgin v√§lill√§ ja linja 4 kulkee Tondin ja √úlemisten v√§lill√§). Tammikuusta 2013 l√§htien joukkoliikenteess√§ matkustaminen on ollut kaupungin asukkaille ilmaista.

Tartto (viroksi Tartu) on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui vuonna 2012 runsaat 93 000 asukasta. Emajoen varrella sijaitseva Tartto on Etel√§-Viron keskus ja Tartumaan maakunnan p√§√§kaupunki. Tarttoa pidet√§√§n Viron kulttuurin ja sivistyksen p√§√§kaupunkina, henkisen√§ p√§√§kaupunkina. Kaupungissa on 1632 perustettu maan vanhin ja suurin yliopisto, vanhin vironkielinen teatteri Vanemuine, Viron opetus- ja tiedeministeri√∂, korkein oikeus ja Viron kansallismuseo (Eesti Rahva Muuseum). Tartto sijaitsee Emajoen keskijuoksulla V√Ķrtsj√§rven ja Peipsij√§rven v√§lill√§. Emajoen laakso halkaisee kaupungin luoteesta kaakkoon 800‚Äď2 000 metri√§ leve√§n√§. Laakeaa laaksoa ymp√§r√∂iv√§t aaltoilevat moreenitasanteet. Tarton keskusalueella sijaitsee tasalakinen Toomem√§gi, jota ymp√§r√∂iv√§t pienemm√§t notkelmat. Kaupungin pinta-alasta 38,97 km¬≤ on veronalaista maata 58 prosenttia. tonttimaata 11,0 km¬≤), soista vesij√§tt√∂- ja joutomaata 4,7 km¬≤, maatalousmaata 4,3 km¬≤ katuja 61,7 km¬≤ ja rautateit√§ 5,3 km¬≤, puistoja ja viheralueita 3,8 km¬≤ sek√§ teollisuusalueita 59 km¬≤. Tartto jakautuu 17 kaupunginosaan (linnaosa) ja 31 alueeseen (asum), joiden asukasluku ja pinta-ala vaihtelevat suuresti. Runsasv√§kisimm√§t kaupunginosat ovat it√§inen l√§hi√∂kaupunginosa Annelinn (27 000 asukasta), puutalokaupunki Karlova (9 000 as.) sek√§ omakoti- ja viheralue Tammelinn (8 000 as.). V√§est√∂m√§√§r√§lt√§√§n pienimpi√§ ovat Maarjam√Ķisa (400 as.) ja l√§ntisimp√§n√§ sijaitseva R√§nilinn, maaseutumainen Ihaste keskustan kaakkoispuolella ja puutaloalue Supilinn (1 800 as.). Pinta-alaltaan suurimmat kaupunginosat ovat Annelinn (540 ha), Ihaste (424 ha) ja etel√§inen Ropkan teollisuusalue (354 ha). Alueeltaan pienimpi√§ kaupunginosia ovat Supilinn (48 ha), Vaksali (76 ha) ja Variku (77 ha).

Pärnu (saks. Pernau) on kaupunki Pärnumaan maakunnassa, Itämeren rannalla, eteläisessä Virossa. Sen asukasluku vuonna 2014 oli 40 005. Kaupungin läpi virtaa Pärnunjoki. Pärnu on kesäisin vilkas turistikaupunki, mikä johtuu sen hiekkarannoista ja kylpylöistä. Pärnulla onkin Viron kesäpääkaupungin symbolinen arvonimi. Pärnun lentoasema sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Pärnun keskustasta.

Virossa on 30 kaupunkia. Vuoden 2015 alussa kaupungeissa asui yhteens√§ 825 515 henke√§. Niiden lis√§ksi Virossa on 17 entist√§ kaupunkia, joista kuntaliitosten my√∂t√§ on tullut ep√§itsen√§isi√§ kaupunkeja (viroksi vallasisene linn), joilla ei ole hallinnollista merkityst√§. Viron kunnat koostuvat kylist√§ (k√ľla), kauppaloista (alev), pienkauppaloista (alevik) ja ep√§itsen√§isist√§ kaupungeista (vallasisene linn). Kaupungit voidaan jakaa kaupunginosiksi (asum). 4. marraskuuta 2016 Virossa oli yhteens√§ 4 699 asuttua paikkaa: 30 oli kaupunkia, 17 ep√§itsen√§ist√§ kaupunkia, 12 kauppalaaa, 188 pienkauppalaa ja 4 452 kyl√§√§.

Oheisessa kartassa n√§kyy 15 suurimman kaupungin ja viiden maakuntakeskuksen (J√Ķgeva, J√Ķhvi, K√§rdla, P√Ķlva, Rapla) sijainti.

Etniset ryhmät
Viron suurin etninen ryhmä ovat virolaiset, joita oli vuoden 2015 alussa 69,1 prosenttia väestöstä. Suurin vähemmistöryhmä ovat venäläiset, joita oli vuonna 2015 noin 330 000 eli 25,1 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vähemmistöryhmät ovat ukrainalaiset (1,7 prosenttia), valkovenäläiset (0,9 prosenttia), suomalaiset (7 321 henkilöä eli 0,6 prosenttia) sekä juutalaiset (0,2 prosenttia) ja tataarit (0,2 prosenttia). Joskus virolaisiin luettava vähemmistö ovat setukaiset Viron kaakkoisosassa. Uskonnoltaan he ovat ortodokseja ja he ovat säilyttäneet joitakin vanhoja kansanperinteitä. Historiallisia vähemmistöjä ovat muun muassa vironruotsalaiset ja baltiansaksalaiset, joista vain rippeet säilyivät Virossa toisen maailmansodan jälkeen.

Kielet
Viron ainoa virallinen kieli on viro (viroksi eesti keel). Vuoden 2011 v√§est√∂tutkimuksen mukaan vironkielisi√§ eli etnisesti virolaisia oli 68,5 prosenttia maan vakinaisesta v√§est√∂st√§. Muita merkitt√§vi√§ kieliryhmi√§ olivat lopulla ven√§j√§nkieliset (29,6 prosenttia), ukrainankieliset (0,6 prosenttia), suomenkieliset (0,2 prosenttia) ja valkoven√§j√§nkieliset (0,1 prosenttia). Kaakkois-Virossa puhutaan my√∂s virolle l√§hisukuisia v√Ķron ja seton kieli√§, joita varsinkin aikaisemmin on pidetty vain viron murteina. Kielellisesti etniset virolaiset kuuluvat it√§merensuomalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdess√§ suomalaisten kanssa.

Maantiede
Viron pinta-ala on noin 45 339 neli√∂kilometri√§. Alueeltaan se on n√§in ollen Baltian maista pienin. Se on suurempi kuin esimerkiksi Alankomaat, Sveitsi tai Tanska. Id√§st√§ l√§nteen Virolla on leveytt√§ 350 kilometri√§ ja pohjoisesta etel√§√§n pituutta 240 kilometri√§. Muiden valtioiden p√§√§kaupungeista Tallinnaa l√§hinn√§ on Helsinki ‚Äď Suomenlahden yli matka on noin 85 kilometri√§.

Viron maaseutua täplittävät yli 1 500 järveä, joista suurin on Venäjän rajalla oleva Peipsijärvi. Viron suurimmat joet ovat Narvajoki ja Emajoki. Virossa on noin 800 saarta. Pinnanmuodoiltaan Viro on melko tasainen. Korkein kohta on Iso Munamäki (viroksi Suur Munamägi) Etelä-Virossa, 318 metriä meren pinnan yläpuolella. Keskimäärin Viro on vain 50 metriä merenpinnan yläpuolella ja alle 10 prosenttia maan pinta-alasta on yli 100 metrin korkeudella merenpinnasta.

Pohjois- ja L√§nsi-Viro ovat pinnanmuodoiltaan tasaisia, mutta Etel√§-Viron pinnanmuodot ovat vaihtelevampia. L√§nsi-Viron manneralueen p√§√§osa kuuluu L√§nsi-Viron alankoon, joka on vanhaa merenpohjaa. Pohjois- ja L√§nsi-Virossa on laaja kalkkikivitasanko, joka on osa Baltian klintti√§. Tasangon reunan kalkkikivit√∂rm√§st√§ muodostuu jyrk√§nteit√§, joista korkein on Koillis-Virossa sijaitseva Ontika, jolla on korkeutta 56 metri√§. Ontikaa matalampi, mutta kuuluisampi on Saarenmaan Pangan rantat√∂rm√§, jolla on pituutta 2,5 kilometri√§ ja korkeutta 21 metri√§. Pohjois- ja L√§nsi-Viron nummilla on kalkkikiven hajotessa syntyneit√§ karstiluolia. Sedimenttikerrostumat ovat ohuita lukuun ottamatta Etel√§-Viroa, jossa sedimenttikerrostumien paksuus voi olla jopa 76 metri√§. Huomattavimmat luonnonmaantieteelliset piirteet Virossa on muovannut mannerj√§√§tikk√∂, joka vet√§ytyi Virosta 13 000‚Äď10 000 vuotta sitten.

Ilmasto
Viro kuuluu mantereisen ja merellisen ilmaston siirtymävyöhykkeeseen. Ilmasto on lauhkea, kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja. Viron ilmastoon vaikuttavat muun muassa Suomenlahti, Itämeri, sekä Golfvirran ja Atlantin läheisyys. Viron vuotuinen sademäärä on noin 670 mm. Pysyvä lumipeite saapuu ensiksi itäiseen Viroon, yleensä joulukuun alussa, ja viimeisenä Saarenmaalle, yleensä vasta tammikuun puolella. Lumipeite pysyy suurimmassa osassa maata noin 100 päivän ajan, mereisillä alueilla se pysyy lyhyimmän aikaa. Pisimpään lumipeite pysyy Haanjan ylängöllä. Lumet ovat sulaneet lounaisesta Virosta ja Saarenmaalta yleensä maaliskuun viimeiseen päivään mennessä, ja muualta Virosta huhtikuun alkupäivinä. Keväät ovat kuivia ja aurinkoisia, terminen kesä alkaa keskimäärin toukokuun puolessa välissä.

Hein√§kuu on l√§mpimin kuukausi, jolloin keskim√§√§r√§inen l√§mp√∂tila on 17,4 astetta. Vastaavasti helmikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskil√§mp√∂tila on ‚ąí4,5 astetta. Yli puolet vuodesta s√§√§ on liikkuvien matalapaineiden takia pilvinen, tuulinen ja sateinen, etenkin syyskuukausina. Sateisin kuukausi on elokuu. Tuulet puhaltavat enimm√§kseen lounaasta, mutta kev√§√§ll√§ ja alkukes√§ll√§ tuuli puhaltaa l√§nnest√§ ja koillisesta.

Kasvillisuus
Suot kattavat noin 22 prosenttia Viron pinta-alasta, mik√§ on toiseksi eniten maailmassa Suomen j√§lkeen. Yli yhden hehtaarin kokoisia soita Virossa on noin 10 000. Valtaosa Viron soista on pieni√§, 1,10 hehtaarin kokoisia soita. Vanhimmat suot ovat 7 000 ‚Äď 8 000 vuotta vanhoja. 66 prosenttia kaikista soista on syntynyt maan soistuessa. Loput ovat umpeen kasvaneita j√§rvi√§. Tyypillisi√§ piirteit√§ Viron soille ovat paksu turvekerros ja suonsilm√§kkeet. Soiden suojelu alkoi 1970-luvulla kun huolestuttiin niiden ojittamisesta. Nykyisin suojeltua suota on Virossa noin 216 000 hehtaaria. Soista noin 1 600 on riitt√§v√§n suuria turpeentuotantoon. Turvetta nostetaan 103 paikasta, ja sit√§ k√§ytet√§√§n l√§mmitykseen ja maataloudessa.

Metsät kattavat Viron maapinta-alasta noin 49 prosenttia. Suurimmat metsät sijaitsevat Lounais- ja Koillis-Virossa. Kaikista metsistä noin 20 prosenttia on suojeltu. Viro on taiga- ja lehtimetsien rajavyöhykettä. Yleisimpiä puulajeja ovat mänty, kuusi, koivu, haapa ja tervaleppä. Metsäpinta-alasta 33 % on mäntymetsää ja 31 % koivumetsää. Tammi, saarni, lehmus ja vaahtera ovat Virossa selvästi yleisempiä kuin Suomessa. Länsi-Virossa on lehtoniittyjä, jolla kasvaa monia harvinaisia pohjoisen lehtipuulajeja. Monet lehtoniityt ovat muuttumassa lehtometsiksi. Parhaiten säilyneitä lehtoniittyjä on suojeltu. Länsi-Virossa on lehtoniittyjen lisäksi rantaniittyjä, joilla aiemmin kasvatettiin maitokarjaa. Karjanpidon loputtua monet niistä ovat vesakoituneet. Luonnonsuojelualueilla tätä on yritetty välttää tuomalla alueelle lihakarjaa.

Eläimet
Virossa tavataan noin 20 000 eri hyönteislajia, sekä 65 kala-, 10 sammakkoeläin- ja viisi matelijalajia. Sammakkoeläimistä suurin osa on harvinaisia ja rauhoitettuja. Selkärankaisia on yhteensä noin 500 lajia. Nisäkkäistä yleisimpiä ovat metsäkauris (40 000 kpl), rusakko, metsäjänis ja villisika (13 000 kpl). Petoeläimistä Virossa on muun muassa 1 100 ilvestä, 800 karhua ja noin 600 sutta. Harmaahylkeitä on Viron merialueella yli 2 000, norppia on alle 1 000. Viroon on tuotu maasta hävinneitä lajeja, kuten euroopanmajava ja saksanhirvi, sekä kokonaan uusia lajeja kuten piisami, supikoira ja minkki. Vesikko on Suomen tapaan hävinnyt Virosta, mutta Hiidenmaata on puhdistettu minkeistä ja vesikkoa on istutettu takaisin sinne. Virossa on tavattu 331 lintulajia, joista 207 pesii Virossa säännöllisesti. Lehti- ja sekametsissä elää monia lintulajeja, mutta erityisesti eri varpuslintuja. Yleisimpiä niistä ovat peippo, sirittäjä, tiltaltti, punarinta, metsäkirvinen ja rautiainen. Saaristossa ja rannikolla on muun muassa lokkeja, tiiroja ja hanhia. Soilla pesii muun muassa riekko, kapustarinta, isolepinkäinen ja muuttohaukka. Isot petolinnut menestyvät suurten luonnonsuojelualueiden takia. Kotkapareja maassa pesii noin 250. Kattohaikarat pesivät muun muassa vanhoissa savupiipuissa ja puhelinpylväiden päällä. Virossa tavataan myös mustahaikaraa, joka on pääasiassa erämaiden asukki.

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2019 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory