Viro: Uutena valtiollisena juhla- ja liputuspäivänä halutaan alkaa viettää virolaisen kirjallisuuden päivää
NordenBladet – Viron parlamentin Riigikogun perustuslakilautakunta päätti tukea lakiesitystä, jonka mukaan Virossa aletaan viettää uutena valtakunnallisena juhla- ja liputuspäivänä virolaisen kirjallisuuden päivää, ja lähettää esitys parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn.
Perustuslakilautakunnan puheenjohtajan Eduard Odinetsin mukaan virolaisen kirjallisuuden päivän valtakunnallinen viettäminen auttaa kiinnittämään huomiota viron kirjallisuuteen ja kirjailijoiden rooliin virolaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä innostamaan ihmisiä lukemaan virolaista kirjallisuutta enemmän.
”Äidinkielen päivää on Virossa vietetty valtakunnallisena juhlapäivänä jo yli 20 vuoden ajan, mutta nyt siis haluamme antaa kirjallisuudelle oman päivänsä, joka inspiroisi ihmisiä syventymään virolaisen kirjallisuuden lukemiseen ja tutkimiseen. Viron kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen on myös perustuslain johdannon mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista”, hän sanoi.
Lakiesityksen mukaan uutta valtakunnallista juhla- ja liputuspäivää aletaan viettää kirjailija Anton Hansen Tammsaaren syntymäpäivänä 30. tammikuuta.
Perustuslakilautakunnan varapuheenjohtaja Jaak Valge toi istunnossa esiin sen, että Tammisaaren syntymäpäivän lisäksi 30. tammikuuta on myös Viron oppineiden seuran (Õpetatud Eesti Selts) perustamispäivä. Vuonna 1838 Tartossa perustetun seuran yksi päätehtävistä oli viron kansan kielen ja kirjallisuuden tutkiminen.
Valgen mukaan kirjallisuudella on muiden kulttuurin alojen suhteen suosituimmuusasema, sillä kirjallisuudessa piilee kulttuuri kaikkein laajemmassa merkityksessään. Virolaiset olivat yksi ensimmäisistä luku- ja kirjoitustaitoisista Euroopan kansoista. Kirjoitetun sanan avulla virolainen identiteetti muotoutui ja nykyisinkin meidän itsetietoisuutemme heijastuu ennen kaikkea kirjallisuudessa”, hän sanoi ja lisäsi, että lukeva ihminen on henkisesti kokonainen.
Toisena muutoksena vahvistetaan lakiesityksen mukaan liputuspäiviksi päivät, joina järjestetään valtakunnalliset laulujuhlat ja nuorten laulu- ja tanssijuhlat, jolla osoitetaan laulu- ja tanssijuhlaliikkeen valtakunnallinen laajuus ja merkitys, ilmaistaan kunnioitusta kaikille niille, jotka ovat 150 vuoden aikana vaalineet laulu- ja tanssijuhlaperinnettä, ja tunnustetaan niitä, jotka tätä perinnettä eteenpäin välittävät. Liputuspäivinä Viron lipun nostavat salkoihin valtion ja kuntien laitokset sekä julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.
Perustuslakilautakunta haluaa lähettää hallituksen aloitteesta laaditun juhla- ja merkkipäivälain sekä Viron lippulain muuttamista koskevan lakiesityksen (635 SE) parlamentin käsittelyyn 8. marraskuuta ja esittää lakiesityksen ensimmäisen käsittelyn viemistä päätökseen.
Kuva: Pexels
