NordenBladet — ACWA LIFE -hanke on lähes 28 miljoonan euron budjetillaan yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista. Vuoden 2026 alussa käynnistyvä kahdeksanvuotinen hanke parantaa vesien tilaa kehittämällä valuma-aluesuunnittelua ja siihen perustuvia toimia viidellä alueella.  Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maa- ja metsätalousministeriö”Hienoa, että saamme kotiutettua EU-rahoitusta vesiemme tilan parantamiseksi! Valuma-alueen laajuinen suunnittelu ja toimet sekä laaja yhteistyö on hyvä lähtökohta rehevöitymisen taittamiseksi, sillä vesistöjen kunto heijastaa koko valuma-alueen tilaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.ACWA LIFE (Actions for Waters from Source to Sea LIFE) -hanke yhdistää maa- ja vesialueiden omistajat, järjestöt, säätiöt, tutkimuslaitokset ja viranomaiset ympäri Suomen. Hankkeen kokonaisbudjetti on vajaa 28 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin LIFE-ohjelman rahoitusosuus on 16,6 miljoonaa euroa. Hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus 1.1.2026 alkaen. Päästöjä vähennetään vesistöjä ympäröivällä valuma-alueellaIlmastonmuutos lisää syys- ja talvisateita ja äärevöittää sääilmiöitä. Esimerkiksi tulvat ja kuivuus sekä rehevöittävät päästöt vesistöihin tulevat lisääntymään. Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua  kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla eli miettimällä keinoja vähentää päästöjä vesistöihin niitä ympäröivällä valuma-alueelta.ACWA LIFE -hanke kehittää ja vakiinnuttaa valuma-aluesuunnittelua ja toteuttaa valuma-alueilla tarvittavia toimia vesien tilan parantamiseksi. Siinä otetaan huomioon ”maalta merelle” -periaatteen mukaisesti kaikki vesien tilaan valuma-alueella vaikuttava toiminta, kuten maa- ja metsätalous, hulevedet ja asutuskeskittymien maankäyttö, teollisuus, jätevedet ja vesirakentamien yli hallintorajojen. Hankkeessa toteutetaan konkreettisia vesien tilaa parantavia toimia viidellä demonstraatioalueella: Porvoonjoen valuma-alueella, Mynälahden valuma-alueella, Laihianjoen valuma-alueella, Temmesjoen valuma-alueella ja Virtasalmi-Joroinen kalatalousalueella. Alueet ovat erilaisia ympäristöolosuhteiltaan ja ihmistoiminnan aiheuttamilta vesistövaikutuksiltaan. Toteutettavat toimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia ja perustuvat heidän tarpeisiinsa. Alueet toimivat malleina, joiden avulla valuma-aluepohjaista vesienhallintaa ja toimenpiteiden toteutusta laajennetaan muille alueille Suomessa. Hankkeessa parannetaan suunnittelutyökaluja sekä tuotetaan uutta tietoa orgaanisesta kuormituksesta ja aiempien vesistökunnostusten vaikutuksista. Hanke levittää lisäksi vesien tilan parantamisen parhaita ja kustannustehokkaimpia käytäntöjä. Hanke tuottaa kohderyhmiä kuuntelemalla tietoa ja materiaalia päätöksenteon tueksi ja tukee maa- ja metsätaloussektorin tulevaisuuden osaajien koulutusta tuottamalla opetusmateriaalia ja tarjoamalla luentoja.Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla hankkeessa pilotoidaan vaikuttavuusperusteista rahoitusta vesienhoidossa, kehitetään yritysten osallistumista vesien- ja merenhoitoon sekä luodaan ymmärrystä vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanon kansantaloudellisista vaikutuksista. Julkinen rahoitus ei kata vesien tilan parantamiseksi tarvittavia toimia. ACWA LIFE -hanke edistääkin toimia eri rahoituslähteiden, kuten yksityisen rahoituksen, liikkeelle saamiseksi.Hankkeen toteuttajatHankkeessa ovat mukana elinvoimakeskukset (Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Pohjois-Suomi) 1.1.2026 alkaen, Lupa- ja valvontavirasto 1.1.2026 alkaen, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, John Nurmisen säätiö, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

ACWA LIFE -hanke on lähes 28 miljoonan euron budjetillaan yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista. Vuoden 2026 alussa käynnistyvä kahdeksanvuotinen hanke parantaa vesien tilaa kehittämällä valuma-aluesuunnittelua ja siihen perustuvia toimia viidellä alueella.  

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vapaaehtoisen metsien suojelun ja luonnonhoidon ohjelma METSO on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa luonnonsuojelussa. Ohjelma on kehittänyt laadukasta luonnonsuojelualueverkostoa jo lähes 100 000 hehtaarilla. METSO-ohjelmakauden 2008–2025 loppuseminaarissa tuotiin esiin laajaa arvostusta nauttivan suojeluohjelman onnistumisia.Seminaari syväluotasi METSO-ohjelman syntyhistoriaa sekä tämän päivän toimintaa. METSO-ohjelma sai alkunsa 2000-luvun alussa ja vastasi aikansa haasteisiin. Taustalla olivat Natura-verkoston perustamiseen liittyneet kiistat, jonka jälkeen yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuivat sekä huoli metsäluonnon monimuotoisuudesta että varauksellisuus viranomaistoimia kohtaan.METSO-ohjelma muutti asetelmia, kun aloitteentekijän roolin luonnonsuojelussa sai maanomistaja. Ohjelman vapaaehtoisuus ja päätösvallan säilyminen maanomistajalla on luonut luottamusta osapuolten välille.”METSO-ohjelma on saavuttanut laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän, mikä on ollut ratkaisevaa sen menestykselle. Luonnonsuojelusta on tullut meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja samalla tietoisuus luonnon monimuotoisuudesta on kasvanut”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoi tilaisuuden avauspuheenvuorossa.METSO on menestystarina, mutta samaan aikaan se ei yksin riitä pelastamaan metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Multala painotti, että julkisen rahoituksen rinnalle tarvitaan yksityistä rahoitusta. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön johdolla kehitetään esimerkiksi luonnonarvomarkkinoita. Luonnonarvomarkkinat tarjoavat lupaavan väylän kannustaa yksityisiä investointeja luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimiin.”Nykyisten toimien rinnalle tarvitsemme uusia keinoja pysäyttää luontokato ja koko yhteiskunnan mukaan luontotyöhön. METSO-ohjelman yhteistyön ja vapaaehtoisuuden kautta rakentama yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on pohjana myös uusien menetelmien menestykselle”, Multala muistutti.METSO-ohjelman vahvuutena vuorovaikutus ja tasavertaisuusMyös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah painotti METSO-ohjelman merkitystä siinä, miten eri luonnonsuojelujärjestöistä metsäsektoriin on saatu puhaltamaan yhteen hiileen vuorovaikutteisella ja tasavertaisella työskentelytavalla.”METSOn avulla metsäomistajien suojelukysyntää on sujuvasti ohjattu yli organisaatio- ja hallintorajojen sinne, mikä parhaiten kullekin maanomistajalle sopii vapaaehtoisuuden periaatteella”, ministeri Essayah muistutti.METSO-ohjelmalle valmistellaan parhaillaan jatkokautta ja tavoitteena on päästä aloittamaan uuden ohjelmakauden työ keskeytyksettä vuodesta 2026.”METSO:n kokemuksista on myös ollut erittäin mukava kertoa kansainvälisille kollegoilleni. Metsien suojelua voidaan todellakin edistää vapaaehtoisesti maanomistajien tavoitteet ja omaisuudensuoja huomioiden”, ministeri Essayah sanoi. METSO-ohjelmakauden 2008–2025 loppuseminaarissa tarkasteltiin METSO-ohjelmaa useista eri näkökulmista METSO-ohjelman toteuttajien, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden puheenvuoroissa.

Vapaaehtoisen metsien suojelun ja luonnonhoidon ohjelma METSO on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa luonnonsuojelussa. Ohjelma on kehittänyt laadukasta luonnonsuojelualueverkostoa jo lähes 100 000 hehtaarilla. METSO-ohjelmakauden 2008–2025 loppuseminaarissa tuotiin esiin laajaa arvostusta nauttivan suojeluohjelman onnistumisia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tietopaketti ja siihen liittyvä opetusmateriaali maaperästä auttavat ymmärtämään, että maaperä on puhtaan ilman ja veden rinnalla välttämätön ja elintärkeä luonnonvara. Tietopaketti on toteutettu ympäristöministeriön tuella.Arvokas maaperä -tietopaketti maaperästä ja sen toiminnasta erilaisissa ympäristöissä on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tietopaketti sisältää tutkijoiden lyhyitä videotietoiskuja muun muassa metsistä, maataloudesta ja kaupunkisuunnittelusta sekä niiden yhteydestä maaperään. Lisäksi mukana on tutkijoiden kirjoittamia yleistajuisia artikkeleita sekä muuta maaperätietoa.Tietopaketin lisäksi on julkaistu myös Arvokas maaperä -opetusmateriaali, joka sisältää maaperätiedon ohella myös yläkoulujen ja toisen asteen opetukseen soveltuvia monipuolisia toiminnallisia tehtäviä. Opetusmateriaali sopii erityisesti biologian, maantieteen, kemian ja terveystiedon opetukseen.Tietopaketin ja opetusmateriaalin ovat toteuttaneet Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Materiaalit löytyvät BMOL ry:n toivoajatoimintaa.fi -verkkosivustolta avoimesti ja maksutta.Lisätiedot: Nina Lehtosalo
neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
[email protected]
 
Pinja Sipari
kestävyyskasvatuksen asiantuntija
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry
[email protected]

Tietopaketti ja siihen liittyvä opetusmateriaali maaperästä auttavat ymmärtämään, että maaperä on puhtaan ilman ja veden rinnalla välttämätön ja elintärkeä luonnonvara. Tietopaketti on toteutettu ympäristöministeriön tuella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lapsilla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen lasten ja nuorten ilmastojulistuksen ja sitoutuu vahvistamaan lasten ja nuorten oikeuksia ilmastonmuutoksen aikakaudella.Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti julistuksen Helsingissä maanantaina 10. marraskuuta ennen matkaansa Brasilian Belémiin YK:n ilmastokokoukseen.Lasten ja nuorten ilmastojulistuksessa tunnustetaan lasten erityinen haavoittuvuus ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Lapset ja nuoret ovat sekä tämän päivän että tulevaisuuden ilmastotoimijoita. Julistus korostaa valtioiden vastuuta suojella lasten oikeuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Lisäksi se kannustaa hallituksia vahvistamaan ilmastokasvatusta ja lasten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon.”Lapsilla ja nuorilla täytyy olla edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Ilmastonmuutos uhkaa näitä edellytyksiä. Suomen hallitus on sitoutunut vahvistamaan lasten ja nuorten osallisuutta päätöksenteossa, muuan muassa kokeilemalla uusia tapoja kuulla heidän näkemyksiään yhteiskunnallisissa asioissa. Ilmastojulistuksen allekirjoittaminen on tärkeä askel: se tarkoittaa, että lasten ja nuorten näkökulma otetaan entistä vahvemmin huomioon ilmastopolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala kertoo.Julistuksen myötä Suomi sitoutuu muun muassa:
•    edistämään lasten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön,
•    huomioimaan lasten ja nuorten oikeudet kansallisissa ilmastotoimissa, kuten ilmastosuunnitelmissa ja päästövähennystavoitteissa,
•    lisäämään investointeja lapsiystävällisiin ilmastoratkaisuihin ja koulutukseen,
•    vahvistamaan lasten ja nuorten osallistumista ilmastopäätöksentekoon.”Ilmastotoimissa on kyse maailman ja Suomen lasten mahdollisuudesta elää hyvää lapsuutta ja luottaa tulevaisuuteen. Tämän hetken aikuisten vastuulla on varmistaa lapsille elinkelpoinen ympäristö. UNICEF iloitsee siitä, että allekirjoituksen myötä Suomi sitoutuu huomioimaan lapsen oikeudet ja lasten näkemykset aiempaa vahvemmin ilmastopäätöksissään ja -toimissaan”, toteaa Suomen UNICEFin pääsihteeri Annina Tanhuanpää.Lasten ja nuorten ilmastojulistus käynnistettiin vuonna 2019 YK:n ilmastokokouksessa Madridissa. Julistuksen taustalla on YK:n ilmastosopimuksen lasten ja nuorten edustajaryhmä (YOUNGO). UNICEF toimii julistuksen suojelijana. Julistus on osa laajaa kansainvälistä liikettä, ja yli 65 maata on allekirjoittanut sen. Julistus tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Pariisin sopimuksen toimeenpanoa.LisätietojaLyydia Ylönen
Ministeri Multalan erityisavustaja
ympäristöministeriö
p. 050 476 1341
[email protected]Minna Suihkonen 
erityisasiantuntija, ilmastonmuutos ja lapsen oikeudet
Suomen UNICEF
puh. 040 5511 055
[email protected]

Lapsilla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen lasten ja nuorten ilmastojulistuksen ja sitoutuu vahvistamaan lasten ja nuorten oikeuksia ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja kansalaisten Muoviraati palkitsivat Muovin kierto -palkinnolla Borealiksen johtaman SPIRIT-ohjelman. Vuosittain myönnettävällä palkinnolla muistetaan henkilöä tai organisaatiota, joka on edistänyt kansallisen muovitiekartan toimenpiteitä merkittävällä tavalla.Tänä vuonna kansalaisten Muoviraati halusi korostaa erityisesti toimijoita, jotka ovat vaikuttaneet muovin kiertotalouden sääntelyyn, rakentaneet yhteistyötä eri sektorien välillä ja vieneet muutosta eteenpäin käytännön teoilla. Raadin yhteinen näkemys oli, että SPIRIT-ohjelma edustaa systeemistä, pitkäjänteistä ja yhteistyöhön perustuvaa työtä. Perusteluiden mukaan ”ohjelma osoittaa, että muovin kiertotalouden periaatteita voidaan toteuttaa käytännössä teollisessa mittakaavassa ja yhteistyössä niin julkisen sektorin, tutkimuksen kuin yritysmaailman kanssa”.SPIRIT-ohjelman päätavoitteena on tehdä muovien arvoketjusta kestävän kehityksen mukainen. Tämä tarkoittaa siirtymistä fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin ja kierrätettyihin lähteisiin, kierrätyksen tehostamista, hiilineutraalia tuotantoa sekä markkinoiden kehittämistä. SPIRIT-ohjelma on koonnut laajan kumppanijoukon, joka on ratkonut näitä haasteita yhdessä.Muoviraati on muovihaasteen ratkaisemisesta kiinnostuneiden aktiivisten kansalaisten ryhmä, joka vauhdittaa kansallisen muovitiekartan työtä. Muovitiekartta on laaja kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan opiskelijat olivat mukana ehdokkaiden ennakkoarvioinnissa. Kuka tahansa saattoi ehdottaa Muovin kierto -palkinnon saajaa. Ehdokkaita oli 12, ja ne edustivat muovin kiertotalouden eri osa-alueita – tutkimuksesta ja innovaatiosta käytännön toteutuksiin ja järjestötoimintaan.Vuonna 2024 palkinnon saivat Syken meriroskatutkijat. Syken meriroskatutkijat ovat tehneet pitkäjänteistä ja uraauurtavaa työtä meriroskatilanteen selvittämisessä. Työn tulokset lisäävät ymmärrystä muovin ympäristövaikutusten mittakaavasta ja lähteistä. Tutkijoiden tuottamaa tietoa tarvitaan päätöksenteon tukena. Vuonna 2023 palkinto myönnettiin Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle. Sumi Oy on yritysten ja järjestöjen omistama yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Sen tehtävä on vastata yli 2 700 yrityksen pakkausten tuottajavastuun toteutuksesta. 

Ympäristöministeriö ja kansalaisten Muoviraati palkitsivat Muovin kierto -palkinnolla Borealiksen johtaman SPIRIT-ohjelman. Vuosittain myönnettävällä palkinnolla muistetaan henkilöä tai organisaatiota, joka on edistänyt kansallisen muovitiekartan toimenpiteitä merkittävällä tavalla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen, jolla puututtaisiin nikotiinipussien aiheuttamaan roskaantumiseen ja helpotettaisiin kertakäyttöisten muovituotteiden aiheuttamaa roskaantumista koskevan sääntelyn toimeenpanoa Lupa- ja valvontavirastossa ja kunnissa.Esityksessä ehdotetaan, että ensi vuoden alusta alkaen eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat maksaisivat kunnille vuosittain korvauksia roskaantumisen ehkäisemis- ja siivoamistoimista   pääsääntöisesti asukasmäärän perusteella. Lisäksi nikotiinipussien valmistajille ja maahantuojille ehdotetaan vuoden 2027 alusta alkaen velvollisuutta korvata kunnille kustannukset, jotka koituvat nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemisestä ja siivoamisesta. Nikotiinipussien valmistajien ja maahantuojien olisi korvattava kustannukset nikotiinipusseista aiheutuvan jätteen keräämisestä ja roskien siivoamisesta tietyillä julkisilla alueilla sekä roskaantumisen ehkäisemiseen liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Esityksessä ehdotetaan muutoksia jätelain mukaiseen eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuuseen. Sääntelyn toteuttaminen on osoittautunut työlääksi valvontaviranomaiselle ja kunnille. Lisäksi nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen on havaittu lisääntyneen. Ainakin osa nikotiinipusseista sisältää muovia. Muoviroskat ovat erityisen haitallisia, sillä muovi säilyy ympäristössä pitkään ja hajoaa mikromuoviksi. Roskaantuminen vähentää myös ympäristön viihtyisyyttä ja aiheuttaa haittoja eläimille. Myös nikotiinipussien sisältämällä nikotiinilla voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön.Eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuu eli niin sanottu SUP-kustannusvastuu tarkoittaa tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajien velvollisuutta vastata kustannuksista, joita kunnille koituu tuotteista aiheutuvan roskaantumisen ehkäisemiseksi ja siivoamiseksi toteutetuista toimista. Sääntely perustuu tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annettuun direktiiviin (2019/904/EU) eli SUP-direktiiviin.LisätietojaEini Lemmelä
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 032
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen, jolla puututtaisiin nikotiinipussien aiheuttamaan roskaantumiseen ja helpotettaisiin kertakäyttöisten muovituotteiden aiheuttamaa roskaantumista koskevan sääntelyn toimeenpanoa Lupa- ja valvontavirastossa ja kunnissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston rakentamisen ja asumisen ministerit tapasivat 5.11.2025 Vantaalla. Ministerit keskustelivat rakentamisen roolista kriisinkestävyyden vahvistamisessa, kestävästä rakentamisesta sekä rakentamisen ja asumisen sääntelyn ajankohtaisista kysymyksistä.Suomi ja Ahvenanmaa painottavat Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskaudellaan yhteiskuntaturvallisuutta, erityisesti kriisivarautumisen ja resilienssin näkökulmista. Kokouksessa esiteltiin Suomen kokonaisturvallisuuden mallia ja rakentamisen varautumiseen liittyviä asioita.”Kriisinkestävä rakennettu ympäristö on yhteiskunnan selkäranka. Pohjoismainen yhteistyö vahvistaa koko alueen resilienssiä”, sanoo valtiosihteeri Mika Nykänen. Ministerikokouksessa esiteltiin uusi Pohjoismainen kestävän rakentamisen ohjelma vuosille 2025–2027. Ohjelma keskittyy ilmastokestävään rakentamiseen, kiertotalouteen ja EU-yhteistyöhön. Ohjelman toteutuksessa digitalisaatio toimii läpileikkaavana teemana. Tavoitteena on vahvistaa kestävää ja vähähiilistä rakentamista sekä edistää ylipäänsä sääntelyn yhteensovittamista Pohjoismaissa. Kokouksessa käsiteltiin myös asuntojen lyhytvuokrauksen sääntelyä ja tilannetta kussakin Pohjoismaassa. Ministerit vaihtoivat näkemyksiä viime vuosina nopeasti yleistyneen lyhytvuokrauksen haasteista ja mahdollisuuksista. Lisätietoja Tarik Ahsanullah
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 301 5037 
[email protected] Bo Storrank
Neuvotteleva virkamies
p. 0295 25 0346 
[email protected] 

Pohjoismaiden ministerineuvoston rakentamisen ja asumisen ministerit tapasivat 5.11.2025 Vantaalla. Ministerit keskustelivat rakentamisen roolista kriisinkestävyyden vahvistamisessa, kestävästä rakentamisesta sekä rakentamisen ja asumisen sääntelyn ajankohtaisista kysymyksistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ministeri Multala: Tärkeintä että sopu saatiin, vaikka monet yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät keskiviikkoaamuna yhteisymmärrykseen EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040. Samalla sopu saatiin EU:n päästövähennyssitoumuksesta Belémin COP30-ilmastokokoukseen: EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25-72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Sopu syntyi yli vuorokauden mittaisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen. “Olen tyytyväinen, että yhteinen näkemys lopulta saatiin erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tärkeintä on, että 90 prosentin nettopäästövähennystavoite on edelleen keskeinen osa uutta ilmastolakiehdotusta. Samalla ehdotukseen tuotiin mahdollistavia tekijöitä sekä joustoja. Kuitenkin paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin ratkaistavaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. “On myös EU:n uskottavuuden kannalta olennaista, että saimme valmiiksi sitoumuksemme YK:n ilmastokokoukseen, johon valtionpäämiehet kokoontuvat jo huomenna torstaina”, ministeri jatkaa. Neuvoston näkemyksen mukaan korkeintaan viisi prosenttia 2040-päästövähennystavoitteesta olisi mahdollista kattaa rahoittamalla päästövähennyksiä EU:n ulkopuolella vuodesta 2036 lähtien. Kansainvälisten yksiköiden pilotointi toteutettaisiin 2031-2035. Ilmastotavoitteiden toimeenpanoa arvioitaisiin jatkossa kahden vuoden välein. Lisäksi komissio arvioisi luonnontieteellisen nielun kehittymistä suhteessa ilmastotavoitteeseen ja voisi tarvittaessa ehdottaa 2040-tavoitteen muuttamista, jos EU:n metsät sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia. Arvioinnin pohjalta komissio voisi ehdottaa myös kansainvälisten ilmastoyksiköiden käytön lisäämistä. Osana sopua ilmastolakiin kirjattaisiin myös polttoaineen jakelun päästökaupan (ns. ETS2) lykkääminen vuodella. Eurooppalaisen ilmastolain muuttaminen ja 2040-tavoite vaativat vielä Euroopan parlamentin kannan, minkä jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio sovittavat näkemyksiään yhteen. Lisätietoja Lyydia Ylönen  
Ministeri Multalan erityisavustaja    
p. 050 476 1341 
[email protected]  EU:n 2040-tavoite ja eurooppalainen ilmastolaki  
Laura Aho 
neuvotteleva virkamies 
p. 029 525 0135   
[email protected] EU:n päästövähennyssitoumus (NDC) YK:lle  
Outi Honkatukia 
Ilmasto ja kemikaalit -yksikön johtaja 
p. 050 3411 758  
[email protected]

Ministeri Multala: Tärkeintä että sopu saatiin, vaikka monet yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 4. marraskuuta ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä. Jäsenmaat tavoittelevat yhteistä kantaa EU:n ilmastotavoitteesta vuodelle 2040 sekä päätöstä EU:n uudesta päästövähennyssitoumuksesta (Nationally Determined Contribution, NDC) YK:lle. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Komissio ehdotti heinäkuussa 90 asteen päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ympäristö- ja ilmastoministerit hakevat sopua vuoden 2040-ilmastotavoitteesta Eurooppa-neuvoston 23. lokakuuta antaman poliittisen ohjauksen sekä ympäristöministereiden syyskuussa käymän keskustelun pohjalta.Suomi on tukenut 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta edellyttäen, että komission jatkotyötä ohjaavina periaatteina huomioidaan riittävällä tavalla maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset nielut. ”Eurooppa-neuvosto on nyt antanut evästyksensä ja uskon että aika on kypsä yhteisen näkemyksen saamiselle. EU:lta tarvitaan vahva viesti, että jatkamme johdonmukaista ilmastopolitiikkaa. Se käy käsi kädessä kilpailukykymme vahvistamisen kanssa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Ministerit pyrkivät myös hyväksymään vuotta 2035 koskevan EU:n päästövähennyssitoumuksen (Nationally Determined Contribution, NDC), joka toimitetaan YK:n ilmastosopimukselle (UNFCCC). Pariisin sopimus edellyttää, että sen osapuolet antavat uuden sitoumuksen viiden vuoden välein. NDC:t kuvaavat, millaisia päästövähennystoimia maat tekevät ja miten ne varautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.Ympäristöministerit antoivat syyskuussa aiejulistuksen, jossa todettiin, että EU toimittaa päästövähennyssitoumuksensa (NDC) ennen 10. marraskuuta alkavaa COP30-ilmastokokousta ja sitoutuu vähentämään päästöjä 66,25–72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.”On viimeinen hetki päättää EU:n sitoumuksesta – Belémin ilmastokokous käynnistyy päämiesten kokouksella jo tällä viikolla. Sitoumuksellamme voimme kannustaa muitakin osapuolia toimittamaan omansa ripeästi”, ministeri Multala painottaa.LisätietojaLyydia Ylönen 
Ministeri Multalan erityisavustaja   
p. 050 476 1341
[email protected]EU:n 2040-tavoite ja eurooppalainen ilmastolaki 
Laura Aho
neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0135  
[email protected] EU:n päästövähennyssitoumus YK:lle 
Outi Honkatukia
ilmasto- ja kemikaalit -yksikön johtaja
p. 050 3411 758
[email protected]

EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 4. marraskuuta ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä. Jäsenmaat tavoittelevat yhteistä kantaa EU:n ilmastotavoitteesta vuodelle 2040 sekä päätöstä EU:n uudesta päästövähennyssitoumuksesta (Nationally Determined Contribution, NDC) YK:lle. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on selvittänyt keinoja, joilla Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen toimintaa voisi kehittää. Tarkastellut jätevedenpuhdistamot pääsääntöisesti täyttävät vaatimukset tai ylittävät ne. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voisi kuitenkin parantaa hallitsemalla puhdistamoille tulevien vuotovesien määrää ja parantamalla puhdistamoiden toimintavarmuutta.Selvitys toimeenpanee osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueella.
Selvitys on jatkoa hankkeelle, joka kartoitti Saaristomeren alueen pienten jätevedenpuhdistamoiden tilaa. Sen mukaan 15 tutkitusta puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseksi ja viisi hyväksi. Jatkohankkeessa oli mukana yhdeksän puhdistamoa, joilla on valmiuksia ja kiinnostusta vapaaehtoisiin kehittämistoimiin. Mukana olivat kooltaan ja vaikutuksiltaan lähes kaikki alueen merkittävimmät pienjätevedenpuhdistamot lukuun ottamatta lähitulevaisuudessa käytöstä poistuvia tai poistuvaksi suunniteltavia sekä alueen teollisuuden toimijoiden jätevedenpuhdistamoja. Selvityksen toteutti Sweco Finland Oy.Poikkeustilanteet haaste pienille puhdistamoilleAlueen jätevedenpuhdistamot ovat kooltaan pieniä ja viipymät jätevedenpuhdistusprosessissa lyhyitä, minkä takia normaalista poikkeavat tilanteet heikentävät niiden toimintaa nopeasti ja merkittävällä tavalla. Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat alueilla, joilla on runsaasti kesäaikaista vapaa-ajan asumista tai matkailua, minkä vuoksi jätevedenpuhdistamon kuormitus vaihtelee vuodenajan mukaan. Lisäksi osalle jätevedenpuhdistamoista tulee jätevesiverkoston kautta merkittäviä määriä vuotovesiä eli viemäriin päätyneitä hulevesiä tai pohjavesiä. Runsaat vuotovedet rankkasateiden tai sulamisvesien aikaan voivat heikentää jäteveden puhdistustehoa tai aiheuttaa jäteveden ohijuoksutuksia, jolloin jätevedet menevät puhdistamatta tai huonommin puhdistettuna vesistöön.Tarkastellut jätevedenpuhdistamot toimivat pääsääntöisesti vaatimuksien mukaisella tai sen ylittävällä tasolla. Osalla jätevedenpuhdistamoista esiintyy hetkellisiä tai toistuvia jätevedenpuhdistusprosessin häiriötilanteita, joiden hallinta on nykyisillä prosessiratkaisuilla haastavaa. Myös yksittäiset laiteviat voivat osalla jätevedenpuhdistamoista keskeyttää jäteveden puhdistusprosessin kokonaan tai osittain sekä aiheuttaa mahdollisia ohijuoksutuksia.Vuotovedet hallintaan ja jätevesikuormitus tasaisemmaksiSelvityksen mukaan ravinnekuormitusta Saaristomereen on mahdollista vähentää. Selvityksessä tunnistetuilla toimilla on mahdollista vähentää riskiä puhdistustehon heikkenemiseen ja jätevesien ohijuoksutuksiin. Merkittävimpiä toimia ovat jätevedenpuhdistamoille johtuvien vuotovesien hallinta sekä puhdistusprosessiin johdettavan jätevesikuormituksen ja -virtaaman tasaus. Puhdistamoille annettiin selvityksessä myös yksilöityjä suosituksia, joilla voidaan parantaa jätevedenpuhdistuksen toimintavarmuutta. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi prosessiautomaation tai mittausten lisääminen, laitteistojen uusiminen tai varalaitteiden hankinta, paikallisten valvonta- ja käyttötoimenpiteiden lisääminen tai varautumissuunnitelma häiriötilanteita varten. Osalla jätevedenpuhdistamoista tekninen käyttöikä on kokonaan tai osittain saavutettu, ja näille tulisi lähivuosien aikana toteuttaa laajempi kunto- ja prosessitarkastelu.Saaristomeren pienjätevedenpuhdistamoilla suoritettavien kehittämistoimenpiteiden investointien alustava kustannusarvio on yhteensä noin 350 000 euroa.Kuormituksen paikallinen vaikutus voi olla suuriJätevedet aiheuttavat pistemäistä ravinnekuormitusta vesistöön. Haja-asutuksen ja yhdyskuntien jätevesien osuus Saaristomeren fosforikuormasta on noin 6 prosenttia ja typpikuormasta 7 prosenttia. Jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus on vaikutuksiltaan kuitenkin vähäisempi kuin Saaristomerellä ja rannikkoalueella syntyvä muu ravinnekuormitus. Suurin osa Saaristomeren ravinnekuormasta tulee maataloudesta: fosforikuormasta 67 prosenttia ja typpikuormasta 50 prosenttia. Vaikka puhdistettujen jätevesien ravinnekuormitus on kokonaisuudessa verrattain pieni, niiden paikallinen vaikutus voi olla suuri.

Ympäristöministeriö on selvittänyt keinoja, joilla Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen toimintaa voisi kehittää. Tarkastellut jätevedenpuhdistamot pääsääntöisesti täyttävät vaatimukset tai ylittävät ne. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voisi kuitenkin parantaa hallitsemalla puhdistamoille tulevien vuotovesien määrää ja parantamalla puhdistamoiden toimintavarmuutta.

Lähde: ym.fi