NordenBladet — Ympäristöministeriö on selvittänyt Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen tilaa. Arvioinnin mukaan 15 puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseen ja viisi hyvään luokkaan. Joissakin kohteissa tilan arviointi vaatii lisätietojen keräämistä. Seuraavaksi ympäristöministeriö aikoo kartoittaa toimia, joilla nämä puhdistamot voisivat edelleen parantaa toimintaansa ja päästä parempiin puhdistustuloksiin myös jäteveden kuormitushuippujen, kuten matkailusesongin, aikana.Selvitys toimeenpanee osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueella.Selvityksessä tunnistettiin Saaristomeren alueelta 22 puhdistamoa, joista 15:stä saatiin riittävät tiedot arviointia varten. Puhdistamot sijaitsivat Paraisten, Kemiönsaaren, Sauvon, Kaarinan, Turun, Raision, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnissa. Puhdistamot jaettiin huonoon, kohtalaiseen ja hyvään luokkaan pisteyttämällä ne muun muassa niiden vesistö- ja ympäristövaikutusten ja puhdistamon toiminnan, kuten huollon ja valvonnan tason, perusteella. Joukossa oli asumisen ja matkailupalveluiden puhdistamoja, ei kuitenkaan teollisuuslaitosten puhdistamoja. Pieniä, asukasvastineluvultaan alle sadan henkilön jätevedenpuhdistamoja valvovat kunnat ja sitä suurempia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.Puhdistamoiden arvioinnilla pyrittiin kuvaamaan puhdistamoiden toiminnan laatua ja siihen liittyviä riskejä. Hyvän luokan vaatimukset olivat tiukat, ja suurin osa puhdistamoista sijoittui kohtalaiseen luokkaan. Kaikkien puhdistamoiden pisteet olivat kuitenkin lähellä hyvän luokan rajaa. Selvityksen tiedot ovat peräisin puhdistamojen julkisista tarkkailutiedoista ja pienille puhdistamoille tehdystä kyselystä. Selvityksen laati Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Selvityksen perusteella ympäristöministeriö aikoo jatkaa tukea puhdistamoiden toiminnan kehittämiseksi selvittämällä tarkemmin puhdistamoiden tilaa ja mahdollisia kehittämistoimia paikan päällä tapahtuvin kohdekäynnein. Haja-asutuksen ja yhdyskuntien jätevesien osuus Saaristomeren fosforikuormasta on noin 5 prosenttia ja typpikuormasta 8 prosenttia. Lähes 85 prosenttia Saaristomeren fosforikuormasta ja 80 prosenttia typpikuormasta tulee hajakuormituksena maataloudesta. Vaikka jätevesien ravinnekuormitus on kokonaisuudessa verrattain pieni, niiden paikallinen vaikutus voi olla suuri. Saaristomeren tilan parantamiseksi on tarpeen tehdä toimia ravinnepäästöjen vähentämiseksi kaikista lähteistä.Saariston puhdistamoihin liittyvää työtä täydentää myös ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta rahoitettava Saaristoravinne-hanke, jonka tavoitteena on kehittää saariston ja rannikkoalueen julkista käymälähuoltoa kestäväksi ja ravinnekiertoa tukevaksi. Hanketta toteuttaa Suomen ympäristökeskus yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa.
Ympäristöministeriö on selvittänyt Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen tilaa. Arvioinnin mukaan 15 puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseen ja viisi hyvään luokkaan. Joissakin kohteissa tilan arviointi vaatii lisätietojen keräämistä. Seuraavaksi ympäristöministeriö aikoo kartoittaa toimia, joilla nämä puhdistamot voisivat edelleen parantaa toimintaansa ja päästä parempiin puhdistustuloksiin myös jäteveden kuormitushuippujen, kuten matkailusesongin, aikana.
NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuvat torstaina 27.3. ympäristöneuvostoon Brysseliin, jossa pääaiheena on komission antama puhtaan teollisuuden ohjelma –tiedonanto (Clean Industrial Deal). Lisäksi ministerit keskustelevat kansainvälisen ympäristöpolitiikan tilanteesta. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.EU:n komission helmikuun lopussa julkaisema puhtaan teollisuuden ohjelma keskittyy kolmeen yhtäaikaiseen haasteeseen: ilmastonmuutokseen seurauksineen, kilpailukykyhaasteisiin ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamiseen. Kiertotalous tulee olemaan prioriteetti, ja komission tavoitteena on tehdä EU:sta maailman johtava alue kiertotaloudessa vuoteen 2030 mennessä. ”Kilpailukyky ja päästöjen vähentäminen kulkevat käsi kädessä. Bio- ja kiertotalous edistävät ilmastotavoitteita, riippuvuuksien vähentämistä sekä kestävää teollisuuspolitiikkaa. Tavoitteemme on, että kierto- ja biotalouden mahdollisuudet edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä huomioidaan vahvasti EU:n tulevissa aloitteissa ja politiikassa”, Multala sanoo. Komission on määrä antaa kuluvan vuoden loppupuolella esitys biotalousstrategian päivityksestä. Osana vaikuttamistyötään Suomi järjestää Brysselissä tänään keskiviikkona biotalousseminaarin keskeisille EU-sidosryhmille. Ministeri Multala on seminaarin pääpuhuja yhdessä ruotsalaisen ympäristökomissaarin Jessika Roswallin kanssa. Ministerit keskustelevat ympäristöneuvostossa myös kansainvälisestä ympäristöpolitiikasta. Lisäksi Ukrainan ympäristönsuojelusta ja luonnonvaroista vastaava ministeri Svitlana Hrynchuk kertoo ministereille Venäjän Ukrainaan kohdistuvan aggression ympäristövaikutuksista. Ministeri Multala osallistuu Brysselissä myös komissaari Costas Kadisin koolle kutsumaan meriteemaiseen epäviralliseen ministerikokoukseen sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden koalition aamiaiselle. Lisäksi ministeri tapaa kahdenvälisesti useita EU-kollegoitaan ja nostaa esiin Suomen keskeisiä vaikuttamistavoitteita. Lisätietoja Emma-Stina Vehmanen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]
Puhtaan teollisuuden ohjelma Taina Nikula Ympäristöneuvos p. 029 525 0202 [email protected]
EU:n ympäristöministerit kokoontuvat torstaina 27.3. ympäristöneuvostoon Brysseliin, jossa pääaiheena on komission antama puhtaan teollisuuden ohjelma –tiedonanto (Clean Industrial Deal). Lisäksi ministerit keskustelevat kansainvälisen ympäristöpolitiikan tilanteesta. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Kuopion, Nokian ja Tampereen kaupungit sekä Väylävirasto ja Sandvik ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja olemme kiertotalousasteen sekä resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä. EU on myös ehdottanut tiedonannossa Puhtaan teollisuuspolitiikan ohjelmaksi, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa kulutettavista materiaaleista 24 prosenttia tulisi olla kierrätettyjä tai uudelleen käytettyjä. Suomessa materiaalien kiertotalousaste oli 3,3 prosenttia vuonna 2023. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri. Kiertotalouteen siirtyminen säästää luonnonvaroja ja on keino hillitä ilmastonmuutosta, saastumista ja luontokatoa. Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sillä tähdätään hallituksen asettamiin luonnonvarojen käyttöä koskeviin tavoitteisiin, jotka tulevat Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Tavoitteena on taittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus sekä kaksinkertaistaa resurssien ja materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.”Kiertotalouden green dealiin on liittynyt jälleen uusia toimijoita, jotka ovat kaukonäköisesti lähteneet edistämään resurssiviisasta ja vähäpäästöistä taloutta. Mukana on myös isoja kuntia, jotka ovat sitoutuneet edistämään kiertotaloutta esimerkiksi rakentamisen hankkeissa. Sitoumuksia on tehty yhteiskunnan keskeisten sektoreiden, kuten kaivoslaitteiden ja infrahankkeiden, kiertotalouden vauhdittamiseen. Kiertotalouden green dealin avulla sitoutujat voivat verkostoitua muiden kiertotalouteen tähtäävien toimijoiden kanssa uusien ratkaisujen löytämiseksi ja saada vertaistukea tälle työlle. Tavoitteena on hakea myös EU-rahoitusta toimien vauhdittamiseen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Tampere suurista kaupungeista ensimmäinen sitoutujaTampere on suurista kaupungeista ensimmäinen, joka sitoutuu kiertotalouden green dealiin. Tampereen sitoumus koskee infrarakentamista ja talonrakentamista. Sitoumuksessa asetetaan tavoitteeksi käyttää kiertotalouskriteerejä 50 prosentissa infrarakentamisen hankinnoista vuoteen 2035 mennessä nykyisen arviolta 20 prosentin sijaan. Kaupunki lisää uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöä kaupungin investointisuunnitelman mukaisissa infrarakentamisen kohteissa nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Talonrakennuksessa tavoitteena on kehittää rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä. Kuopion kaupunki sitoutuu korjaamaan ja kunnostamaan rakennuksia sekä selvittämään aina ensin rakennusten säilyttämismahdollisuudet. Jatkossa kaupunki myös kannustaa ja ohjeistaa käyttämään kierrätys- ja purkumateriaalia rakentamisessa sekä tehostaa rakentamisessa käytettävien massojen koordinaatiota ja paikallista massojen uusiokäyttöä. Kaupunki sitoutuu myös lisäämään kotimaisten kasvisten ja kalan käyttöä sekä vähentämään ruokahävikkiä 70 prosenttia koulujen ja päiväkotien ruokapalveluissa vuoteen 2035 mennessä. Nokian kaupunki keskittyy edistämään rakennetun ympäristön resurssiviisautta. Rakennushankkeissa ja tontinluovutuksessa otetaan käyttöön kunnianhimoiset tavoitteet ja kriteerit. Tavoitteena on, että esimerkiksi yhtiömuotoisten asuinrakentamisen hankkeiden tonttien luovutuksissa 75 prosentissa on käytössä kiertotalouskriteerit vuonna 2035. Myös kaupungin omaa julkista rakentamista ohjataan huomioimaan kiertotaloutta tukevat ratkaisut. Kaupungin tavoitteena on lisätä omien rakennustensa ja tilojensa todellista käyttöastetta merkittävästi.Sandvik on kansainvälinen korkean teknologian teollisuuskonserni. Yritys on sitoutunut kestävään tuotesuunnitteluun, digitaalisen tuotepassin käyttöönottoon sekä materiaalikierron ja hiilijalanjäljen laskentaan. Sandvik edistää kiertotaloutta koko arvoverkossaan erityisesti liiketoimintamalleilla, jotka tukevat uudelleenvalmistusta, uudelleenkäyttöä, ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa sekä tuote palveluna -ratkaisuja. Lisäksi yritys panostaa vahvasti sähköistymiseen – tavoitteena on, että kaikki kaivostoimintaan tarjottavat ratkaisut ja laitteet ovat saatavilla sähköisinä vuoteen 2035 mennessä. Sandvik on myös sitoutunut fossiilivapaan teräksen hankintaan.Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Tavoitteena on, että kiertotalouskoordinaatio on mukana kaikissa investointihankkeissa vuoteen 2035 mennessä. Väylävirasto aikoo vahvistaa kiertotalousnäkökohtia infrahankkeidensa kaikissa suunnitteluvaiheissa ja kaikissa suunnitteluhankkeissa. Väylänpidossa kehitetään ja lisätään materiaalien ohjaamista uudelleenkäyttöön sekä lisätään maa- ja kiviainesten ja purkumassojen hyödyntämistä. Väylävirasto kehittää massakoordinaatiota omissa hankkeissaan ja muiden toimijoiden välillä. Kiertotalouden green deal julkistettiin syyskuussa 2024, ja sitoumuksen on tähän mennessä tehnyt 18 organisaatiota. Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Metsä Group, Orthex, Porvoon kaupunki, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Vantaan Energia ja Ylva.Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että perustettavilta ”kotipesiltä”. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia yhdessä Green Building Council Finlandin (FIGBC) kanssa.Lisätiedot:Taina Nikula ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 202 [email protected]Sari Tasa erityisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriö p. 029 504 8242 [email protected]
Kuopion, Nokian ja Tampereen kaupungit sekä Väylävirasto ja Sandvik ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.
NordenBladet — Rakennusperintönä pidetään usein vain vanhaa ja monumentaalista rakennuskantaa. Uutta rakennusperintöä kuitenkin syntyy jatkuvasti. Kulttuuriympäristöpäivät kerää tietoa, minkälainen rakennettu ympäristö on merkityksellistä juuri nyt, ja esittelee ainutlaatuisia paikkoja eri puolilla Suomea.Rakennetun perinnön teemavuonna kerätään tietoa kohteista, joita ihmiset pitävät merkityksellisinä juuri nyt. Valokeilaan halutaan tuoda paikkoja ja rakennuksia, jotka ihmiset kokevat tärkeiksi arkiympäristössään ja haluavat säilyttää tuleville sukupolville. Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Rakennettu perintömme, Architectural Heritage. Euroopan laajuinen tapahtumakokonaisuus korostaa rakennusperinnön kykyä kannatella yhteistä historiaa ja paikallisyhteisöjen identiteettiä. “Jokaisen oma lähiympäristö on arvokasta rakennusperintöä, jota kannattaa vaalia. Rakennusten ja ympäristön hoiva ja huoltaminen siirtävät perintöä tuleville sukupolville. Rakennukset ja paikat kuljettavat mukanaan tietoja ja tarinoita. Siksi niiden avulla rakentuu käsitys siitä, keitä olemme, mistä olemme tulossa ja minne menossa,” ympäristöministeriön erityisasiantuntija Annukka Lyra kuvaa. Näin voit osallistua ja tuoda esiin rakennusperinnön merkitystä Kuka tahansa on tervetullut nostamaan esiin rakennetun perinnön teemaa. Erilaiset toimijat voivat valita itselleen soveltuvan tavan osallistua. Järjestä yleisötapahtuma, kuten avoimet ovet, opastus tai näyttely. Rakennettuun perintöön liittyviä tapahtumia voi kuka vain ilmoittaa kulttuuriympäristöpäivien kalenteriin. Kulttuuriympäristöpäivien varsinainen sesonki on syyskuussa, mutta tapahtumia voi järjestää sen sateenvarjon alla koko vuoden ajan. Auta keräämään tietoa vuonna 2025 merkityksellisenä pidetystä rakennusperinnöstä. Kohde voi olla mikä tahansa itselle tärkeä rakennus tai paikka, kuten oma asuinalue, lähipuisto, harrastuspaikka tai matkakohde. Ilmoita kohde mukaan ja valokuvaa se Wiki Loves Monuments -valokuvakilpailussa syyskuussa. Lähde retkelle ja osallistu rakennusperinnön hoitoon. Seuraamalla Kulttuuriympäristöpäivien viestintää, saat tietoa kiinnostavista kohteista. Niihin voi tutustua omin päin tai osallistua muiden järjestettyihin tapahtumiin. Jos käytät sosiaalista mediaa, jaa rakkaat kohteesi aihetunnisteella #RakennettuPerintömme ja #Kulttuuriympäristöpäivät. Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain 48 Euroopan maassa Euroopan kulttuuriympäristöpäivät (European Heritage Days) on kymmenien tuhansien tapahtumien kokonaisuus, johon miljoonat ihmiset osallistuvat vuosittain. Päiviä vietetään 48 maassa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Suomen Museoliiton kanssa. Jaa oma kohteesi teemavuoden keruussa ja osallistu valokuvakisaan | Wiki Loves Monuments Tutustu Wiki loves Monuments -valokuvakisaan | Wikimedia Commons Tutustu Wiki loves Monuments -kisan aiempiin kohteisiin | Wikimedia Commons Tapahtumavinkkien Teams-kahvipaussi 27.3. klo 15 | Kotiseutuliitto.fi Tapahtumaviestinnän vinkkien Teams-kahvipaussi 14.5. klo 15 | Kotiseutuliitto.fi Tutustu tapahtumiin ja ilmoita oma tapahtuma | Kotiseutuliitto.fi LisätietojaHanna Hämäläinen suunnittelija [email protected] p. 0295 250 095 Annukka Lyra Erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 326
Rakennusperintönä pidetään usein vain vanhaa ja monumentaalista rakennuskantaa. Uutta rakennusperintöä kuitenkin syntyy jatkuvasti. Kulttuuriympäristöpäivät kerää tietoa, minkälainen rakennettu ympäristö on merkityksellistä juuri nyt, ja esittelee ainutlaatuisia paikkoja eri puolilla Suomea.
NordenBladet — Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan suojelemaan jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Valtioneuvosto hyväksyi tänään periaatepäätöksen, jossa määritellään kansalliset vanhojen metsien kriteerit ja samalla linjataan luonnontilaisen metsän määritelmä Suomessa. Hallitus suojelee metsiä myös aiemmin sovitulla valtion maiden suojelupäätöksellä sekä toimeenpanemalla metsien vapaaehtoisen suojelun ohjelmaa METSOa.Vanhojen metsien määrittelyssä Suomessa kaksi pääkriteeriä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Kriteerit täyttävien metsien on oltava riittävän vanhoja ja niissä on oltava riittävästi eriasteisesti lahonneita, kuolleita puita. Pääkriteerit täyttävissä metsissä esiintyy todennäköisesti vanhoille metsille tyypillisiä, uhanalaisia tai taantuneita lajeja ja ne ovat rakenteeltaan monipuolisia ja luontaisesti syntyneitä.Aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät eivät kuuluu vanhan metsän määritelmän piiriin. Pääkriteerien raja-arvot ovat erilaisia Suomen etelä- ja pohjoisosissa, sillä metsät kasvavat pohjoisessa hitaammin ja ovat luontaisesti vähäpuustoisempia.Luonnontilaisille metsille ei periaatepäätöksessä määritellä tarkempia kriteerejä, vaan EU-komission ohjeistuksessa esitettyä luonnontilaisen metsän määritelmää hyödynnetään meillä suoraan valtion omistamien metsien inventoinnissa.Hallitus suojelee metsiä myös valtion maiden suojelupäätöksellä, ennallistamisasetuksen kansallisella toimeenpanolla ja METSO-ohjelmallaHallitus edistää metsiensuojelua kokonaisuudella, johon kuuluu vanhojen metsien kriteerien lisäksi valtion maiden suojelupäätös, ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano ja METSO-ohjelman jatkaminen. Valtion maiden suojelupäätös sisältää kesäkuussa 2024 esitetyn 31 000 hehtaaria, mutta vanhojen metsien inventointien jälkeen suojeltu pinta-ala voi nousta arviolta jopa 90 000 hehtaariin. “Hallituksen esittämä suojelukokonaisuus on huomattava, kyse on kymmenistä tuhansista hehtaareista. Siirrämme historiallisen suuren määrän valtion metsää pysyvään ja tiukkaan suojeluun. Samalla jatkamme myös muuta luonnonsuojelutyötä suomalaisen luonnon puolesta ”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Vanhojen metsien kriteerit täyttävien metsien suojelu on yksi työkalu metsiensuojelun kokonaisuudessa. Vanhojen metsien kriteeripäätöksen myötä voidaan nyt tunnistaa luontoarvoiltaan tärkeimmät, runsaasti lahopuuta sisältävät ja iältään vanhat metsät. Näistä suurin osa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väljemmät METSO-kriteerit mahdollistavat muidenkin suojelunarvoisten kohteiden suojelun maanomistajien omista lähtökohdista ja tavoitteista käsin. Metsäluonnon monimuotoisuustyössä keskeistä ja vaikuttavaa on myös talousmetsien luonnonhoidon jatkuva edistäminen”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Kriteerit täyttävien vanhojen metsien suojelu on myös askel kohti ennallistamisasetuksen vaatimuksiin vastaamista. Sen avulla voidaan turvata vielä suojelemattomia boreaalisia luonnonmetsiä.Metsähallitus kartoittaa valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät maastokausien 2024–2026 aikana. Kriteerit täyttävät, riittävän suuret alueet suojellaan tiukasti, eli niistä perustetaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Tämän lisäksi Metsähallitus jättää käytön ulkopuolelle inventoinnissa löytyneet Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaiset luontokohteet. Tällaiset kohteet turvataan alue-ekologisen suunnittelun luontokohteina.EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti kriteerejä voidaan käyttää sekä valtion, kuntien että yksityisten omistamissa metsissä, mutta niiden perusteella valtio ei voi vaatia ketään suojelemaan kriteerit täyttävää metsää.Yksityismailla kriteerit täyttävät kohteet suojellaan edelleen METSO-ohjelmassa vapaaehtoisuuteen perustuen. Metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan myös talousmetsissä luonnonhoidon keinoin.Luonnos vanhojen metsien kriteereistä Suomessa oli lausunnoilla 11.6.2024–7.8.2024. Lausuntoja annettiin yhteensä 286 kappaletta.Vanhojen metsien pääkriteeritMetsän ikäKuolleen puun määrä
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan suojelemaan jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Valtioneuvosto hyväksyi tänään periaatepäätöksen, jossa määritellään kansalliset vanhojen metsien kriteerit ja samalla linjataan luonnontilaisen metsän määritelmä Suomessa. Hallitus suojelee metsiä myös aiemmin sovitulla valtion maiden suojelupäätöksellä sekä toimeenpanemalla metsien vapaaehtoisen suojelun ohjelmaa METSOa.
NordenBladet — Sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät useimpien suomalaisten arjessa, selviää vuoden 2025 Ilmasto- ja Luontobarometrien vastauksista. Kuntapolitiikassa vihreät investoinnit tunnistetaan elinvoiman lähteiksi, mutta niiden ympäristövaikutukset jakavat mielipiteitä. Ilmastoratkaisut nähdään Suomen kilpailukyvyn kirittäjänä.Suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksen ja luontokadon maailmanlaajuisista vaikutuksista on vahva. Selvä enemmistö Ilmasto- ja Luontobarometrien vastaajista näkee, että ilmastonmuutoksen (86 prosenttia vastaajista) ja luontokadon (88 prosenttia vastaajista) vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa. Useimmat suomalaiset ovat jo kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia omassa arjessaan. Esimerkiksi 62 prosenttia vastaajista on kokenut leudompia talvia. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään on havainnut yli puolet (55 prosenttia) vastanneista. Tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt, ja maailman luonnon tilanteesta on huolissaan jo 91 prosenttia vastaajista. Luontokadon vaikutuksesta yhteiskunnan kestävyyteen on saatu viime vuosina enemmän tietoa. Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen. Suomalaiset kaipaavat lisää tietoa siitä, miten luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon: vain 36 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisten tietoisuus luontokadon merkityksestä on riittävällä tasolla. Luonnon arvostus yhdistää suomalaisia erittäin vahvasti: jopa 97 prosenttia Luontobarometrin vastaajista on sitä mieltä, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Vastaajista 96 prosenttia on sitä mieltä, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Luonnonsuojelu kuitenkin jakaa mielipiteitä. Vastaajista 47 prosenttia on sitä mieltä, että luontoa suojellaan riittävästi valtakunnallisesti, kun eri mieltä on 44 prosenttia. Vihreältä siirtymältä toivotaan elinvoimaa kuntiin – luontohaittojen hyvittämiselle kannatusta Luonto- ja ilmastokysymykset puhuttavat paikallisella tasolla erityisesti vihreän siirtymän näkökulmasta. Vastaajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että kunnat voivat vahvistaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelle vihreitä investointeja. Kunnat investoivat parhaillaan esimerkiksi puhtaaseen energiaan ja kiertotalouteen. Vastaajista 56 prosenttia on sitä mieltä, että puhdasta teknologiaa, kuten päästöttömiä voimalaitoksia, tulee rakentaa, vaikka se voi aiheuttaa luontohaittoja. Enemmistö vastaajista (78 prosenttia) katsoo, että jos luonnon tilaa heikennetään, luontohaitat tulisi kompensoida eli hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla. “Kunnissa käytävässä vihreän siirtymän keskustelussa korostetaan hankkeiden hyötyjen ja haittojen tarkkaa arviointia. Teollisuuden ja yhteiskuntien siirtymisessä kohti hiilineutraaliutta punnitaan talouden ja työpaikkojen lisäksi vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vesien tilaan. Kyselyjen tulokset osoittavat selkeää tukea sille, että energiantuotannon aiheuttamia luontohaittoja tulisi pyrkiä kompensoimaan“, sanoo Kuntaliiton ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Jalonen. Ilmasto- ja luontokysymykset nähdään kuntapolitiikassa tärkeinä. Vastaajista 76 prosentin mielestä kuntien on tarjottava asukkailleen mahdollisuus ilmastokestävään arkeen, esimerkiksi kehittämällä kestävää liikkumista, parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta ja edistämällä uusiutuvan energian käyttöä. Vastaajista 81 prosenttia kokee, että kuntien on varauduttava nykyistä aktiivisemmin ilmastonmuutoksen riskeihin, kuten helteisiin, liukastumisiin ja tulviin. Luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa, näkee 89 prosenttia vastaajista. Yhtä suuren osan mielestä kuntien tulisi ottaa luonnon myönteiset terveysvaikutukset nykyistä paremmin huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa. Vastaajista 64 prosenttia näkee, että luonto- ja ilmastopolitiikan tulisi olla yksi tärkeimmistä teemoista tulevissa kuntavaaleissa, mutta alle puolet (42 prosenttia) kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka edistää kunnassa ilmasto- ja ympäristötoimia. Enemmistö kannattaa ilmastotoimia hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksiSuomi on vähentänyt energiantuotannon päästöjä ennakoitua nopeammin, ja puhdas teknologia nähdään tällä hetkellä Suomessa vientivalttina. Selvä enemmistö, 86 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään viemällä puhtaan teknologian ratkaisuja maailmalle. Vastaajista 75 prosenttia näkee, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2023 ilmastobarometrissa. Julkisessa keskustelussa ilmastopolitiikan painopiste on tällä hetkellä erityisesti Suomen ilmastolaissa asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa sekä metsien hiilinielujen ja -varastojen lisäämisessä. Vastaajista 62 prosenttia katsoo, että Suomen tulee tehdä riittäviä ilmastotoimia, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Vastaajista 75 prosentin mielestä metsien hakkuisiin ja hoitotapoihin tulee kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät. Ennallistamisen, eli luonnon tilan parantamisen osalta 71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ennallistaminen on tärkeä keino ilmastonmuutokseen vaikutuksiin sopeutumisessa. Vastaajista 68 prosenttia kertoo, että ihmisten toiminnan heikentämiä luontotyyppejä tulee ennallistaa, vaikka siitä koituisi valtiolle taloudellisia kustannuksia. Suomalaiset haluavat yritysten huomioivan toiminnassaan paremmin ilmasto- ja luontovaikutukset Yritykset nähdään ilmastotoimien vahvistamisessa merkittävässä roolissa valtion ja kansainvälisten instituutioiden ohella. Selvän enemmistön (80 prosenttia) mukaan yrityksiltä tulisi myös edellyttää toimia päästöjen vähentämiseksi. Luontotoimien osalta alle puolet (41 prosenttia) vastaajista on sitä mieltä, että suomalaiset yritykset ja toimialat huomioivat luonnon riittävästi toiminnassaan. Vastaajista 90 prosenttia haluaa, että luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset. Luonnon tilan parantamisessa nähdään myös taloudellisia mahdollisuuksia. 74 prosenttia vastaajista uskoo, että luonnon tilan parantamisella voidaan saavuttaa taloudellista hyötyä, kuten liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kansalaisten tietoisuus kuluttamisen ympäristövaikutuksista nousussa Ilmastobarometriin vastanneiden tietoisuus kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutusten merkittävyydestä on lisääntynyt kahden vuoden takaisesta. Yli puolet (53 prosenttia) vastanneista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 43 prosenttia. Vastaajista jopa 91 prosentin mielestä tuotteet tulisi suunnitella pitkäikäisemmiksi, vaikka ne maksaisivat siten enemmän.Vastaajista 43 prosenttia ilmoittaa muuttaneensa elämäntapojaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, eli on muuttanut liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan tai asumisratkaisujaan. Kasvua vuoden 2023 kyselyyn on viisi prosenttiyksikköä.Terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä ruokavalio on noussut julkiseen keskusteluun erityisesti uusien kansallisten ravitsemussuositusten myötä. Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että ilmastokestävän, kasvispainotteisen ravinnon tulisi olla edullisempaa kuin suuripäästöisen ravinnon. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 58 prosenttia. Kansaa kuitenkin jakaa kahtia kysymys siitä, tuleeko yhteiskunnan ohjata ruokavaliota terveellisempään ja kestävämpään suuntaan edistämällä kasvispohjaista ruokavaliota. Väittämän kanssa samaa mieltä on puolet vastanneista. Tutkimuksen toteutusllmastonmuutos ja luontokato ovat toisiinsa kietoutuneita ympäristöongelmia. Tänä vuonna ilmasto- ja luontobarometri toteutettiin samanaikaisesti, ja kysymyksiä on osin yhteismitallistettu ja vertailtu. Barometreissa luontokysymykset aiheuttavat vähemmän erimielisyyttä kuin ilmastokysymykset. Jakolinjoja esiintyy tyypillisesti esimerkiksi puoluekannatuksen, sukupuolen ja koulutustaustan perusteella. Suhtautuminen ilmastotoimiin on kuitenkin muuttunut myönteisemmäksi, ja verrattuna aiempiin kyselytutkimuksiin jyrkin erimielisyys ilmastoväittämissä on vähentynyt. Verianin toteuttamaan ilmastobarometriin osallistui 1026 ja luontobarometriin 1086 iältään 15 vuotta täyttänyttä vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Vastaajien taustatietoja olivat mm. sukupuoli, ikä, puoluekannatus, asuminen ja taloudellinen tilanne. Tiedotteessa esitetyt tulokset ovat pääosin täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevien vastaajien prosenttiosuuksia. Tutkimusten virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimukset tilasivat valtionhallinnon ilmastoviestinnän ja biodiversiteettiviestinnän ohjausryhmät. Tutkimukseen osallistuivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, Suomen Akatemia, ELY-keskus, Luonnonvarakeskus Motiva, Business Finland, Sitra, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen Kuntaliitto ry, VTT, Ilmatieteen laitos ja Demos Helsinki. LisätietojaLaura Kotila valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän puheenjohtaja ympäristöministeriö p. 050 572 2280 [email protected]Jaakko Hyry tutkimusjohtaja Verian p. 050 370 0939 jaakko.hyry2(at)verian.fi
Sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät useimpien suomalaisten arjessa, selviää vuoden 2025 Ilmasto- ja Luontobarometrien vastauksista. Kuntapolitiikassa vihreät investoinnit tunnistetaan elinvoiman lähteiksi, mutta niiden ympäristövaikutukset jakavat mielipiteitä. Ilmastoratkaisut nähdään Suomen kilpailukyvyn kirittäjänä.
NordenBladet — Heikentyneiden elinympäristöjen kunnostaminen, ennallistaminen ja hoito ovat arkipäivää Helmi-elinympäristöohjelman toimijoille ja monille maanomistajille ympäri Suomea. Ohjelma edisti vuonna 2024 aktiivisesti elinympäristöjen ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa muun muassa soilla, arvokkailla lintuvesillä ja pienvesielinympäristöissä.”Helmi-ohjelmassa on tehty monia ennallistamisasetuksen tavoitteisiin tähtääviä toimia jo vuodesta 2021 alkaen. Työ niin pienvesissä kuin muissakin elinympäristöissä etenee tänäkin vuonna hienosti eri puolilla Suomea. Ohjelma on nuoresta iästään huolimatta saavuttanut jo laajan hyväksyttävyyden maanomistajien ja sidosryhmien parissa – tämä on vapaaehtoisen ohjelman ehdoton vahvuus”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.”Erityisen ilahtunut olen Helmi-ohjelman mallikkaasta etenemisestä Metsähallituksen monikäyttömetsissä. Siellä ohjelman toteutus on edennyt jopa asetettuja vuositavoitteita ripeämmin ja kuluvasta vuodesta eteenpäin satsataan selvästi aiempaa enemmän myös purojen kunnostamiseen”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Konkreettisia tekoja ja ennätystuloksia muun muassa virtavesissäLintuvesien kunnostus- ja hoitotoimet suojelualueilla etenivät hyvin vuonna 2024. Kunnostustyöt saatiin valmiiksi 5 kohteella ja erilaisia hoitotoimia kuten hoitokalastusta, niittoja, raivauksia ja ruoppauksia tehtiin kaikkiaan 50 kohteella. Linnustolle haitallisten vieraslajien, minkin ja supikoiran, pyynnit jatkuivat 69 arvokkaalla lintuvesikohteella. Lisäksi uusia vesilinnuille tärkeitä rauhoitus- ja levähdysalueita perustettiin 10 kappaletta, pinta-alaltaan yhteensä 738 hehtaaria.Soiden suojelu ja ennallistaminen etenivät vuonna 2024 hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Soita suojeltiin kuitenkin lähes 4700 hehtaaria ja Metsähallituksen luontopalvelut, ELY-keskukset sekä Metsätalous Oy ennallistivat soita yhteensä 3173 hehtaaria. Vesienpalautuksia suojelusoille tehtiin 11 kohteella.Pienvesien kunnostamisessa tehtiin ennätystuloksia; puroja kunnostettiin kaikkiaan 75 kilometriä ja kalojen nousun estäviä vaellusesteitä poistettiin 125 kappaletta. Purokunnostuksia on nyt tehty ohjelman aikana kaikkiaan 145 kilometrillä. Lähteitä kunnostettiin suojelualueilla ja niiden ulkopuolella 90 kappaletta. Rantaelinympäristöjen, kuten hiekkarantojen, dyynien ja rantaniittyjen kunnostusta ja tehtiin 40 kohteella, kaikkiaan on nyt kunnostettu 114 rantakohdetta.Kesä 2024 oli suotuisa metsien polttotoimille. Suojelualueiden metsiä poltettiin ennätysmäärä, 53 hehtaaria. Valtion monikäyttömetsiä kulotettiin 482 ha. Suojelualueilla tehtiin myös muita hoitotoimia 112 kohteella. Valtion monikäyttömetsissä metsäisten elinympäristöjen luonnonhoitotoimia tehtiin 35 hehtaarilla.Perinnebiotooppiteeman tavoitteena on nostaa hoidossa olevien perinnebiotooppien alaa ja parantaa niiden laatua. Vuonna 2024 Metsähallituksen luontopalvelut ja ELY-keskukset kunnostivat arvokkaita perinnebiotooppikohteita yhteensä 802 ha, mikä on noin neljännes vähemmän kuin vuonna 2023. Teeman haasteena on ollut muun muassa kohteiden jatkuvan niitto- ja laidunnushoidon turvaaminen. Perinnebiotooppien pitkäaikaista jatkuvaa hoitoa rahoitetaan Suomessa pääosin maatalouden ympäristösopimuksilla. Osan kohteiden kunnostustoimia on myös viivästetty metsäkatoasetuksen linjauksia odottaen.Helmi-ohjelma on hyvä työkalu ennallistamisasetuksen toteuttamiseenSuomi laatii parhaillaan ensimmäistä kansallista ennallistamissuunnitelmaansa. Suunnitelman on määrä valmistua syksyllä 2026.Ennallistamisasetus jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa, ja asetusta voidaan toimeenpanna esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Suomessa tehdään jo merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi esimerkiksi Helmi-, METSO- ja NOUSU-ohjelmissa. Heikentyneiden elinympäristöjen tilan aktiivinen parantaminen eli ennallistaminen ja erilaiset kunnostustoimet edellyttävät elinympäristöjen hyvää tuntemusta, niiden kunnostamisen teknistä osaamista ja usein myös niille soveltuvan konekaluston hallintaa. Muun muassa näiden osa-alueiden osaamisen laajentamiseksi järjestetään Helmi-ohjelman rahoituksella ja osana Priodiversity LIFE-hanketta erityisesti urakoitsijoille suunnattu koulutushanke vuosina 2026–2027.Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Helmi-ohjelma sisältää kaikkien eri 40 toimenpidettä, mm. eri elinympäristöjen kunnostustoimia niihin liittyvää tiedonhallintaa ja elinympäristöjen ennallistamisosaamisen lisäämistä. Toimijoina ovat olleet alueelliset ELY-keskukset, Metsähallituksen Luonto- ja eräpalvelut ja Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt. Toimenpiteitä on tehty sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.LisätietojaMaaret Väänänen Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö ympäristöministeriö p. 050 593 9803 [email protected]Ville Schildt metsäneuvos maa- ja metsätalousministeriö p. 040 721 0687 [email protected]
Heikentyneiden elinympäristöjen kunnostaminen, ennallistaminen ja hoito ovat arkipäivää Helmi-elinympäristöohjelman toimijoille ja monille maanomistajille ympäri Suomea. Ohjelma edisti vuonna 2024 aktiivisesti elinympäristöjen ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa muun muassa soilla, arvokkailla lintuvesillä ja pienvesielinympäristöissä.
NordenBladet — Valtion aluehallinnon uudistusta koskeva hallituksen esitys ja useita siihen liittyviä ympäristöhallinnon toimialan liitelakeja annettiin tänään eduskunnalle.Valtiovarainministeriön koordinoimassa valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto ja kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Ympäristöä koskevat valtion lupa- valvonta- ja ohjaustehtävät siirrettäisiin nykyisiltä aluehallintovirastoilta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta Lupa- ja valvontavirastolle. Elinvoimakeskukset vastaavat jatkossa alueillaan luonnon monimuotoisuuteen, vesienhoitoon, kulttuuriympäristön hoitoon, alueidenkäyttöön ja ilmastotyöhön liittyvistä edistämis- ja neuvontatehtävistä. Ympäristöministeriö valmistelee valtion aluehallinnon uudistuksen kanssa rinnakkain niin sanottua yhden luukun mallia, jossa Lupa- ja valvontavirasto vastaisi ympäristöasioiden lupa- ja muiden menettelyjen etenemisestä ja koordinoinnista käsittelyn asiakaslähtöisyyden, yhdenmukaisuuden ja sujuvuuden edistämiseksi. Uudistus sujuvoittaisi myös vihreän siirtymän hankkeiden lupamenettelyjä edistäen investointeja ja parantaisi Suomen kilpailukykyä. Tätä koskeva hallituksen esitys annetaan myöhemmin keväällä. Lainsäädäntömuutosten lisäksi kehitetään ympäristömenettelyjen toimintamalleja ja digitalisaatiota. Päämääränä on valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit ja -tavat tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa.
Valtion aluehallinnon uudistusta koskeva hallituksen esitys ja useita siihen liittyviä ympäristöhallinnon toimialan liitelakeja annettiin tänään eduskunnalle.
NordenBladet — EU:n Sosiaalinen ilmastorahasto (Social Climate Fund) on luotu lieventämään päästökaupan laajenemisen aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Rahaston käytöstä Suomessa on tehty toimenpide-ehdotus, johon voi antaa näkemyksiä Ota kantaa -palvelussa 26.3. mennessä.Päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Suomessa EU:n sosiaalisen ilmastorahaston varoja ohjataan muun muassa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä vähäpäästöisen liikkumisen edistämiseen.Rahasto tukee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja tieliikenteen käyttäjiä. Tavoitteena on varmistaa, että ilmastotoimien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset jakautuvat oikeudenmukaisesti eri väestöryhmien välillä.Sosiaalisen ilmastorahaston suuruus on 86,7 miljardia euroa vuosien 2026–2032 aikana. Suomen saama osuus rahastosta on korkeintaan 464 miljoonaa euroa vuosina 2026–2032, mikä sisältää kansallisen osarahoituksen.Rahaston käyttö edellyttää kansallista ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa (Social Climate Plan), joka toimitetaan Euroopan komissiolle kesäkuun 2025 loppuun mennessä. Suomen valtion tukena suunnitelman valmistelussa toimii EU:n teknisen tuen (TSI) hanke. Hankkeessa on luotu alustava ehdotus toimenpidelistaksi, jota Suomi voisi harkita sisällytettäväksi ilmastoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaan.Tämän toimenpidelistan on tarkoitus antaa eväitä varsinaisen kansallisen suunnitelman valmisteluun ja se on nyt kommentoitavana Ota kantaa –palvelussa. Kyseessä on TSI-hankkeen epävirallinen kuuleminen, ei virallinen lausuntokierros. Virallinen lausuntokierros järjestetään myöhemmin.Kerro näkemyksesi viimeistään 26.3.2024 | Ota kantaa.fi Sosiaalinen ilmastorahastoLisätietojaEmma Terämä johtava asiantuntija ympäristöministeriö +358 295 250 255 [email protected]Tuuli Ojala Liikenneneuvos liikenne- ja viestintäministeriö +358 295 342 198 [email protected]Matleena Moisio vanhempi asiantuntija Sweco Finland [email protected]
EU:n Sosiaalinen ilmastorahasto (Social Climate Fund) on luotu lieventämään päästökaupan laajenemisen aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Rahaston käytöstä Suomessa on tehty toimenpide-ehdotus, johon voi antaa näkemyksiä Ota kantaa -palvelussa 26.3. mennessä.
NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan noin 3 200 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 2 900 hehtaaria metsää ja tekivät kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia 260 hehtaarille. Lisäksi noin 20 hehtaaria metsiä rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 200 hehtaarilla. METSO-ohjelmalle valmistellaan jatkokautta ja uusia tavoitteita.Keskeinen METSO-ohjelmalle asetettu tavoite saavutettiin viime vuonna, sillä METSO-ohjelmassa on nyt suojeltu pysyvästi tai pysyväisluonteisesti hieman yli 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita. Tavoite oli asetettu toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä eli se saavutettiin hieman etuajassa.”METSO-ohjelman suosio metsänomistajien keskuudessa on luonnonsuojelun menestystarina. Iso kiitos metsänomistajille, jotka jälleen tarjosivat hyviä kohteita suojeluun”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.METSO-ohjelman toinen tärkeä tavoite on tehdä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaaria vuoden 2025 loppuun mennessä. Viime vuonna tavoite edistyi vajaalla 500 hehtaarilla, mikä on selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tämä johtui pääasiassa uuden metsätalouden kannustejärjestelmän (Metka) luonnonhoitotukien hakemiseen käytetyn tietojärjestelmän käyttöönoton viivästymisestä. Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitotöiden METSO-ohjelman tavoitteesta on saavutettu 80 prosenttia eli noin 65 500 hehtaaria.”Metsänomistajat ja heitä avustavat metsäalan toimijat ovat olleet METSO-ohjelman toimenpiteissä aktiivisia, mistä heille ansaittu kiitos. Ympäristötukihakemusten valmistelu pääsee tänä vuonna taas vauhtiin, kun Metsäkeskus purkaa ympäristötukihakemusjonon ja vahvistaa metsäalan toimijoiden luonnonhoidon koulutusta ja neuvontaa”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.Vuonna 2024 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen ja kahdeksikymmeneksi vuodeksi määräaikaisesti rauhoitettujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä noin 23 miljoonaa euroa. ELY-keskusten hehtaarimääräisesti aiempaa pienempään tulokseen vaikuttivat määrärahataso sekä puun markkinahinnan mukana kohonneet yksikkökustannukset. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 0,8 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 0,6 miljoonaa euroa.Tänä vuonna yhteensä noin 46 miljoonaa euroa METSO-ohjelman toimenpiteisiinYmpäristötukisopimusten tekemiseen ja luonnonhoidon toteutukseen on tänä vuonna käytettävissä ennätykselliset 24 miljoonaa euroa. Summa on merkittävän suuri, koska viime vuonna käyttämättä jääneet varat siirtyivät tälle vuodelle. Metsäkeskus valmistelee parhaillaan vuodet 2025–2030 käsittävää suunnitelmaa metsäluonnon hoidon edistämisestä. Suunnitelmalla pyritään saavuttamaan METSOn tavoitteet, joita on alustavasti määritelty tuleville vuosille myös Helmi-elinympäristöohjelmassa.Kuluvana vuonna ELY-keskusten toteuttama pysyvä suojelu METSO-ohjelmassa painottuu edelleen Etelä-Suomen kohteisiin. Arvokkaimpia metsäkohteita suojellaan kuitenkin jatkossakin koko maassa. Tänä vuonna rahoitusta on alustavasti varattu noin 22 miljoonaa euroa, jolla suojeltaneen suunnilleen saman verran arvokkaita kohteita kuin vuonna 2024.Uusi METSO-ohjelmakausi käynnistyy ensi vuonna – jatkokauden tavoitteita valmistellaanMETSO-ohjelman vuonna 2026 alkavan jatkokauden sisällön ja tavoitteiden määrittely on käynnistynyt kuluvan vuoden aikana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vetämänä laajapohjaisessa työryhmässä, jossa ovat mukana keskeiset sidosryhmät. METSO-ohjelma tulee jatkumaan keskeisiltä osiltaan samanlaisena kuin millaisena metsänomistajat ovat sen oppineet tuntemaan: vapaaehtoinen kohteiden suojelu ja talousmetsien luonnonhoito ovat keskiössä, mutta niiden tavoitteita uudistetaan. METSOn vapaaehtoinen suojelu ja luonnonhoito tukevat työtä EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa. METSOn jatkokauden valmistelussa hyödynnetään muun muassa äskettäin valmistunutta METSO-ohjelman loppuarviointia.Tiedote: Loppuarviointi: METSO-ohjelman vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen positiivinen – jatkokausi valmisteillaKuvat: METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. ELY-keskuksen luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen.LisätietojaPäivi Gummerus-Rautiainen ympäristöneuvos ympäristöministeriö 029 525 0240 [email protected]Ville Schildt metsäneuvos maa- ja metsätalousministeriö p. 0295 162 190 [email protected]
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan noin 3 200 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 2 900 hehtaaria metsää ja tekivät kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia 260 hehtaarille. Lisäksi noin 20 hehtaaria metsiä rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 200 hehtaarilla. METSO-ohjelmalle valmistellaan jatkokautta ja uusia tavoitteita.
