NordenBladet — Ympäristöministeriö on selvittänyt keinoja, joilla Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen toimintaa voisi kehittää. Tarkastellut jätevedenpuhdistamot pääsääntöisesti täyttävät vaatimukset tai ylittävät ne. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voisi kuitenkin parantaa hallitsemalla puhdistamoille tulevien vuotovesien määrää ja parantamalla puhdistamoiden toimintavarmuutta.Selvitys toimeenpanee osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueella.
Selvitys on jatkoa hankkeelle, joka kartoitti Saaristomeren alueen pienten jätevedenpuhdistamoiden tilaa. Sen mukaan 15 tutkitusta puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseksi ja viisi hyväksi. Jatkohankkeessa oli mukana yhdeksän puhdistamoa, joilla on valmiuksia ja kiinnostusta vapaaehtoisiin kehittämistoimiin. Mukana olivat kooltaan ja vaikutuksiltaan lähes kaikki alueen merkittävimmät pienjätevedenpuhdistamot lukuun ottamatta lähitulevaisuudessa käytöstä poistuvia tai poistuvaksi suunniteltavia sekä alueen teollisuuden toimijoiden jätevedenpuhdistamoja. Selvityksen toteutti Sweco Finland Oy.Poikkeustilanteet haaste pienille puhdistamoilleAlueen jätevedenpuhdistamot ovat kooltaan pieniä ja viipymät jätevedenpuhdistusprosessissa lyhyitä, minkä takia normaalista poikkeavat tilanteet heikentävät niiden toimintaa nopeasti ja merkittävällä tavalla. Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat alueilla, joilla on runsaasti kesäaikaista vapaa-ajan asumista tai matkailua, minkä vuoksi jätevedenpuhdistamon kuormitus vaihtelee vuodenajan mukaan. Lisäksi osalle jätevedenpuhdistamoista tulee jätevesiverkoston kautta merkittäviä määriä vuotovesiä eli viemäriin päätyneitä hulevesiä tai pohjavesiä. Runsaat vuotovedet rankkasateiden tai sulamisvesien aikaan voivat heikentää jäteveden puhdistustehoa tai aiheuttaa jäteveden ohijuoksutuksia, jolloin jätevedet menevät puhdistamatta tai huonommin puhdistettuna vesistöön.Tarkastellut jätevedenpuhdistamot toimivat pääsääntöisesti vaatimuksien mukaisella tai sen ylittävällä tasolla. Osalla jätevedenpuhdistamoista esiintyy hetkellisiä tai toistuvia jätevedenpuhdistusprosessin häiriötilanteita, joiden hallinta on nykyisillä prosessiratkaisuilla haastavaa. Myös yksittäiset laiteviat voivat osalla jätevedenpuhdistamoista keskeyttää jäteveden puhdistusprosessin kokonaan tai osittain sekä aiheuttaa mahdollisia ohijuoksutuksia.Vuotovedet hallintaan ja jätevesikuormitus tasaisemmaksiSelvityksen mukaan ravinnekuormitusta Saaristomereen on mahdollista vähentää. Selvityksessä tunnistetuilla toimilla on mahdollista vähentää riskiä puhdistustehon heikkenemiseen ja jätevesien ohijuoksutuksiin. Merkittävimpiä toimia ovat jätevedenpuhdistamoille johtuvien vuotovesien hallinta sekä puhdistusprosessiin johdettavan jätevesikuormituksen ja -virtaaman tasaus. Puhdistamoille annettiin selvityksessä myös yksilöityjä suosituksia, joilla voidaan parantaa jätevedenpuhdistuksen toimintavarmuutta. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi prosessiautomaation tai mittausten lisääminen, laitteistojen uusiminen tai varalaitteiden hankinta, paikallisten valvonta- ja käyttötoimenpiteiden lisääminen tai varautumissuunnitelma häiriötilanteita varten. Osalla jätevedenpuhdistamoista tekninen käyttöikä on kokonaan tai osittain saavutettu, ja näille tulisi lähivuosien aikana toteuttaa laajempi kunto- ja prosessitarkastelu.Saaristomeren pienjätevedenpuhdistamoilla suoritettavien kehittämistoimenpiteiden investointien alustava kustannusarvio on yhteensä noin 350 000 euroa.Kuormituksen paikallinen vaikutus voi olla suuriJätevedet aiheuttavat pistemäistä ravinnekuormitusta vesistöön. Haja-asutuksen ja yhdyskuntien jätevesien osuus Saaristomeren fosforikuormasta on noin 6 prosenttia ja typpikuormasta 7 prosenttia. Jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus on vaikutuksiltaan kuitenkin vähäisempi kuin Saaristomerellä ja rannikkoalueella syntyvä muu ravinnekuormitus. Suurin osa Saaristomeren ravinnekuormasta tulee maataloudesta: fosforikuormasta 67 prosenttia ja typpikuormasta 50 prosenttia. Vaikka puhdistettujen jätevesien ravinnekuormitus on kokonaisuudessa verrattain pieni, niiden paikallinen vaikutus voi olla suuri.

Ympäristöministeriö on selvittänyt keinoja, joilla Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen toimintaa voisi kehittää. Tarkastellut jätevedenpuhdistamot pääsääntöisesti täyttävät vaatimukset tai ylittävät ne. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voisi kuitenkin parantaa hallitsemalla puhdistamoille tulevien vuotovesien määrää ja parantamalla puhdistamoiden toimintavarmuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rehevöitymisen hillitseminen on meriympäristön ennallistamista, ja rehevöitymistä vähentämällä on hyvät mahdollisuudet palauttaa merellisiä luontotyyppejä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö esittelivät 31.10. noin 150 kiinnostuneelle, miten ennallistamissuunnitelman valmistelu etenee meriympäristön osalta.Sidosryhmätilaisuudessa esitellyt Syken uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että meriheinäpohjia, simpukkapohjia, makrolevämetsiä sekä sieni-, koralli- ja koralleja tuottavien pohjia voidaan palauttaa hillitsemällä rehevöitymistä. Näiden luontotyyppien tilanne ja keinot niiden ennallistamiseksi tulee raportoida Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa. Ennallistamisen toimia tarvitaan pitkälti vesistöjä ympäröivillä valuma-alueilla, missä kuormitus vesistöihin ja mereen syntyy. Ennallistamisessa ei kuitenkaan lähdetä liikkeelle nollasta. Nykyisten vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelmien toimet ovat ennallistamisasetuksen kulmakivi, ja niissä rehevöitymisen torjuminen on tunnistettu suurimmaksi ongelmaksi. Ennallistamissuunnitelmassa esitetään täydentäviä toimia suunnitelmille.Suomessa tehdään jo paljon meren tilan parantamiseksi myös valtion rahoittamissa Helmi-elinympäristöohjelmassa, METSO-metsiensuojeluohjelmassa, vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmassa ja NOUSU-vaelluskalaohjelmassa. Yleisöä kiinnosti muun muassa puhtaan siirtymän hankkeiden, kuten tuulivoimahankkeiden, vaikutukset, synergiat ennallistamisen eri teemaryhmien välillä mereen vaikuttavissa toimissa, saaristolintujen huomioiminen ennallistamissuunnitelmassa sekä peräänkuulutettiin lainsäädännön keinoja rehevöitymisen hillintään.Suomi valmistelee kansallista ennallistamissuunnitelmaaEnnallistamissuunnitelmaa valmistellaan teemaryhmissä, jotka kattavat meriluonnon lisäksi maa- ja sisävedet, metsäluonnon, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristötEnnallistamisasetus tähtää luonnon tilan parantamiseen – tavoitteena on parantaa luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilaa. Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Lisäksi ennallistamisasetuksen tavoitteena on tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä turvata talouden ja ruokaturvan toimintaedellytyksiä ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky.Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmätilaisuuksia listataan osoitteeseen ym.fi/ennallistamisasetus. Lisäksi niistä kerrotaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tapahtumakalentereissa. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle.

Rehevöitymisen hillitseminen on meriympäristön ennallistamista, ja rehevöitymistä vähentämällä on hyvät mahdollisuudet palauttaa merellisiä luontotyyppejä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö esittelivät 31.10. noin 150 kiinnostuneelle, miten ennallistamissuunnitelman valmistelu etenee meriympäristön osalta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan virkaan Leif Schulmanin 1.11.2025-31.10.2030 väliseksi ajaksi. Virkaa haki 16 henkilöä.Pääjohtajan virkaan nimitetty Leif Schulman on koulutukseltaan filosofian tohtori. Schulman on toiminut Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajana vuodesta 2021 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana, Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtajana ja intendenttinä sekä tutkijana Turun yliopistossa.Suomen ympäristökeskus (Syke) on ympäristöministeriön hallinnonalan monialainen tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tukee kestävän kehityksen tavoitteiden ja keinojen arviointia ja valintaa sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Suomen ympäristökeskus hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyviä tehtäviä. Pääjohtaja johtaa ja kehittää Syken toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. LisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
[email protected]
 

Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan virkaan Leif Schulmanin 1.11.2025-31.10.2030 väliseksi ajaksi. Virkaa haki 16 henkilöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maailman maat kokoontuvat Brasilian Belémiin COP30-ilmastokokoukseen 10.-21. marraskuuta. Kokous osuu viisivuotissykliin, jolloin maiden odotetaan antavan uudet päästövähennyssitoumuksensa.Valtioiden johtajat kokoontuvat Belémiin jo 6.-7. marraskuuta. Suomea edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb. Varsinaisessa YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa Suomen delegaatiota johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kansalliset päästövähennyssitoumukset (Nationally Determined Contribution, NDC) tulee päivittää viiden vuoden välein, eli tämän vuoden aikana. Erityisesti suurilta talouksilta tarvitaan tehokkaampia päästövähennyksiä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.”Kokous järjestetään erittäin vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa, joka haastaa kansainvälisen yhteistyön perustuksia. Se tarkoittaa, että meidän on entisestään tiivistettävä rivejä: nyt tarvitaan vahvaa, yhteistä tahtoa, ei vetäytymistä tai viivyttelyä”, painottaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Valtaosa paljon päästöjä aiheuttavista G20-maista ei ole vielä antanut uusia sitoumuksia. Suomella ei ole omaa erillistä sitoumusta, vaan Suomen 2035-päästövähennyssitoumus annetaan osana EU:ta, joka pyrkii viimeistelemään sitoumuksensa EU:n ympäristöministerikokouksessa 4. marraskuuta.“EU:n on pidettävä kiinni avainroolistaan globaalin ilmastotyön ja puhtaiden ratkaisujen johtajana. Me voimme osoittaa, että määrätietoinen ilmastopolitiikka investointeineen vahvistaa kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä turvallisuutta ja resilienssiä – se on tärkeä viesti myös maailmalle.””Tavoitteiden ja toimien välinen kuilu kurottava umpeen”Joulukuussa kymmenen vuotta täyttävän Pariisin sopimuksen säännöt saatiin viimeistelyä viime vuonna, ja fokus on nyt entistä painavammin sopimuksen toimeenpanossa. Vaikka sopimus on vauhdittanut ilmastotoimia merkittävästi, päästövähennysten tahti on yhä liian hidas.“Vuonna 2015 olimme polulla, joka johti kohti neljä astetta lämpimämpää planeettaa. Nyt olemme ennusteiden mukaan noin 2,7 asteen lämpenemisen uralla. Tavoitteen ja toimien välinen kuilu ammottaa yhä leveänä, eivätkä uudet sitoumukset muuta radikaalisti tilannekuvaa. Siksi Belémin päätöksissä on tunnistettava päästövähennysten riittämättömyys ja määriteltävä yhdessä toimet, joiden avulla kuilu kurotaan umpeen”, pääneuvottelija Marjo Nummelin painottaa.Belémissä sovitaan mittareista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista seurataanPäästövähennysten lisäksi neuvottelujen keskeinen teema on ilmastonmuutokseen sopeutuminen.  Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan aktiivista ja ennakoivaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.Belémissä on tarkoitus sopia sopeutumisindikaattoreista, joilla kollektiivista edistymistä varautumisessa voidaan seurata. Indikaattorit kertovat esimerkiksi haavoittuvuuden vähenemisestä, sopeutumiskyvyn paranemista, ilmastokestävien investointien määrästä tai luonnon ekosysteemien palautumiskyvystä. EU:lle ja Suomelle on tärkeää, että globaaleista sopeutumisindikaattoreista saadaan päätös, sillä niiden avulla maat voivat seurata paremmin omien sopeutumissuunnitelmiensa toimeenpanoa ja maiden toimia on mahdollista myös vertailla.”Indikaattoreiden ohella keskiöön tulee Belémissä nousemaan sopeutumistoimien rahoitus. Viime vuonna sovittua uutta ilmastorahoitustavoitetta ei tulla avaamaan, vaan etsitään keinoja erityisesti yksityisen rahoituksen kanavoimiseen kehittyvien maiden ilmastotoimien – niin hillinnän kuin varautumisen – tueksi”, EU:n rahoituspääneuvottelijana toimiva Outi Honkatukia sanoo.COP29-ilmastokokouksessa Bakussa sovittiin, että ilmastotyön tueksi pyritään saamaan liikkeelle kaikista eri lähteistä 1 300 miljardia dollaria vuoteen 2035 mennessä. COP29-puheenjohtaja Azerbaidžan ja tämän vuoden puheenjohtajamaa Brasilia ovat yhdessä laatineet rahoituksen mobilisoimisen tiekartan, joka julkaistaan Belémissä.Lisäksi neuvottelujen agendalla ovat muun muassa oikeudenmukaisen siirtymän työohjelma, ilmastonmuutoksen hillintää koskevan työohjelma sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevan työohjelman päivittäminen. Belémissä käydään läpi myös maiden ensimmäisiä läpinäkyvyysraportteja (Biennial Transparency Report, BTR), jotka piti toimittaa viime vuoden loppuun mennessä. Raportit auttavat seuraamaan, miten maat etenevät ilmastotavoitteissaan. Suomen raportti toimitettiin ensimmäisten joukossa, ja siitä käydään myös keskustelua Belémissä järjestettävässä tilaisuudessa.Suomella on toista kertaa oma maapaviljonki ilmastokokouksessaNeuvottelujen ohessa ilmastokokous kerää kaupunkeja, yrityksiä, sijoittajia, tieteen edustajia ja kansalaisyhteiskuntaa sekä kansainvälisiä organisaatioita yhteen vauhdittamaan ilmastotoimia. Erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan noin 40 000-50 000 osallistujaa.Suomella on ilmastokokouksessa toista kertaa maapaviljonki, jossa nostetaan esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä esitellään Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio avaa paviljongin ja myös elinkeinoministeri Sakari Puisto osallistuu Suomen paviljongin tapahtumiin. Belémin kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia ja Suomen paviljongin ohjelmaa voi seurata sosiaalisessa mediassa #ilmastoCOP30 sekä #COP30Finland.Lisätiedot

Maailman maat kokoontuvat Brasilian Belémiin COP30-ilmastokokoukseen 10.-21. marraskuuta. Kokous osuu viisivuotissykliin, jolloin maiden odotetaan antavan uudet päästövähennyssitoumuksensa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä ryhtyy selvittämään, miten luonnon ennallistaminen ja muiden luonnollisten esteiden hyödyntäminen voi tukea maanpuolustusta ja rajaturvallisuutta erityisesti itäisessä Suomessa.Työryhmän lähtökohtana on, että luonnon tilaa parantamalla voidaan luoda puolustusta tukevia ratkaisuja itäiseen Suomeen. Ennallistamalla esimerkiksi soita, entisiä turvetuotantoalueita tai jättämällä myrskytuhoja korjaamatta, voidaan luoda maastoon luonnollisia etenemisesteitä. Samalla edistetään luontokadon pysäyttämistä ja luonnon elpymistä.
 
Työryhmän asettaminen tukee EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa. Suomi valmistelee parhaillaan ennallistamisasetukseen perustuvaa ennallistamissuunnitelmaa, jossa määritetään kansallisella tasolla keinot pysäyttää luontokato. Suunnitelman valmistelun ytimessä on löytää vaativassa yhteiskunnallisessa tilanteessa – talous- ja turvallisuushaasteiden keskellä –kustannustehokkaita ja monia tavoitteita palvelevia toimenpiteitä.
 
”Luonto tarjoaa ratkaisuja, jotka tukevat turvallisuutta ja vahvistavat koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Meidän kannattaa etsiä vaikuttavia toimia, joista on hyötyä mahdollisimman laajasti. Luontotyö tukee monin tavoin taloutemme kestävyyttä ja huoltovarmuutta. Myös turvallisuuteemme liittyviä tarpeita kannattaa yhteensovittaa luonnon hyväksi tehdyn työn kanssa”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Luonnon tilan parantaminen esimerkiksi edistää luonnon virkistyskäyttöä, metsästys-, kalastus- ja marjastusmahdollisuuksia, mikä on tärkeää alueiden elinvoimalle ja työllisyyden parantamiselle. Ennallistamisen avulla turvataan myös yhteiskunnan kykyä sietää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä.Suomella vankkaa kokemusta soiden ennallistamisestaEnnallistamisen ja maanpuolustuksen yhteisten tavoitteiden tunnistamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on määritellä tarvittavat toimenpiteet, vastuut ja rahoitustarpeet.”Suomi on aina osannut hyödyntää soita, vesistöjä ja muita maasto-olosuhteitamme puolustuksen järjestelyissä. Tässä hankkeessa pääsemme konkreettisella tavalla yhdistämään turvallisuutta ja ympäristötavoitteita. Itäisten raja-alueiden maasto-olosuhteiden ennallistaminen tietyiltä osin palvelee samaan aikaan luonnon monimuotoisuutta ja puolustusta”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.Työryhmä käynnistää pilottihankkeen rajavyöhykkeellä sekä arvioi ennallistamisen mahdollisuuksia jatkuvassa sotilaskäytössä olevilla alueilla. Työ käynnistetään valtion omistamilla mailla.Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä huomioi, että Suomella on vankkaa kokemusta soiden ennallistamisesta – soiden ennallistamista on tehty Suomessa jo vuosikymmeniä ja esimerkiksi Helmi-ohjelmassa on soita ennallistettu jo yli 20 000 hehtaaria ja suojeltu vapaaehtoisin keinoin lähes 30 000 hehtaaria.“Suomella on vahvaa osaamista ennallistamisesta ja olemme edelläkävijöitä vapaaehtoisten suojelutoimien edistämisessä. Soiden ennallistaminen valuma-alueilla kohentaa myös alapuolisen vesistön tilaa”, Haaranen huomioi.Itä-Suomi on soinen alue ja merkittävä määrä soita on ojitettu ja luonnon tila on tämän vuoksi heikentynyt. Työryhmällä on hyvät lähtökohdat käynnistää työ juuri Itä-Suomessa, jossa on paljon ennallistamispotentiaalia.”Puolustussuunnittelussa on otettu huomioon ja käytetään hyväksi luonnonolosuhteita. On hyödyllistä selvittää ennallistamisen mahdollisuuksia myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, toteaa työryhmän varapuheenjohtaja Sami Heikkilä puolustusministeriöstä.Työryhmän toimikausi on 30.10.2025–31.5.2026Työryhmä hankeikkunassa

Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä ryhtyy selvittämään, miten luonnon ennallistaminen ja muiden luonnollisten esteiden hyödyntäminen voi tukea maanpuolustusta ja rajaturvallisuutta erityisesti itäisessä Suomessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit tapasivat Tukholmassa tänään keskiviikkona 29. lokakuuta. Ministerit sitoutuvat yhteisessä kannanotossaan monenvälisen yhteistyön vahvistamiseen rajat ylittävien kriisien ratkaisemiseksi.Ministerit painottavat sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän sekä monenvälisen yhteistyön merkitystä globaalin turvallisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen ovat maailmanlaajuisia kriisejä, jotka vaativat rajat ylittäviä ratkaisuja.Pohjoismaat valmistautuvat parhaillaan marraskuussa Brasilian Belémissä järjestettävään COP30-ilmastokokoukseen sekä Kenian Nairobissa joulukuussa kokoontuvaan UNEA-7-ympäristökokoukseen.“Vaikuttava, monenvälinen yhteistyö globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi on nyt kenties tärkeämpää kuin koskaan. Maailmanpoliittinen tilanne haastaa kansainvälistä yhteistyötä, mutta työtä planeetan tulevaisuuden ja kestävän hyvinvoinnin eteen on jatkettava”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ministerijulistuksen mukaan monenväliset ympäristösopimukset tuovat päätöksentekoon vakautta, ennustettavuutta ja yhteisiä pelisääntöjä, jotka tukevat muun muassa kunnianhimoista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa, globaalia turvallisuutta ja talouskasvua. Yhtenäiset toimet ja tavoitteet merkitsevät myös toimintaedellytyksiä yrityksille, jotka investoivat kestäviin ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin.COP30-ilmastokokous ratkaisujen paikka Pohjoismaat pitävät tärkeänä, että maailman maat osoittavat sitoutumisensa kymmenen vuotta sitten solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Belémissä siirrytään Pariisin sopimuksen sääntöjen neuvottelusta niiden toimeenpanoon. Pohjoismaat odottavat erityisesti suurimmilta talouksilta toimia päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on määritellä toimet, joiden avulla päästövähennystavoitteiden ja –toimien välinen kuilu kurotaan umpeen. Lisätietoja Tarik Ahsanullah
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 5525 0126
[email protected]Bo Storrank
neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0346
[email protected]

Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit tapasivat Tukholmassa tänään keskiviikkona 29. lokakuuta. Ministerit sitoutuvat yhteisessä kannanotossaan monenvälisen yhteistyön vahvistamiseen rajat ylittävien kriisien ratkaisemiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) on valmis vastaanottamaan tietoa. Avustuksella parannetaan kuntien ja maakuntien liittojen valmiuksia tuottaa tietomallimuotoista rakennetun ympäristön tietoa ja toimittaa sitä Ryhtiin. Avustetut hankkeet ovat usean kunnan yhteishankkeita, joissa on mukana aina vähintään kolme kuntaa. Hankkeet toimeenpanevat uudistunutta rakennetun ympäristön lainsäädäntöä digitalisaation osalta.Ryhti-järjestelmän rajapintoja ja palveluja yhteiskehittäviä  hankkeita on ollut käynnissä jo vuodesta 2023 asti. Tänä vuonna Ryhti-järjestelmään toimitettiin ensimmäinen uusi lainvoimainen kaava, jonka tietomallimuotoinen teko alkoi yhteiskehityshankkeessa.  Nyt avustusta saaneiden hankkeiden keskeinen sisältö on digiosaamisen päivittäminen ja uusien järjestelmien käyttöönotto. Mukana on myös hankkeita, joissa jatketaan Ryhti-järjestelmän yhteiskehittämistä, testataan teknisiä ratkaisuja ja annetaan niistä palautetta. Hankkeissa tuotetaan myös voimassaolevaa kaava-aineistoa yhteentoimivassa muodossa Ryhti-järjestelmään.  ”Olemme aktiivisesti seuranneet ministeriössä aiempien hakukierrosten hankkeita ja niistä saatuja tuloksia. Tämän hakukierroksen hankkeissa on huomattavissa, että kuntien ja maakuntien liittojen käyttämien järjestelmien kypsyystaso lähestyy käyttöönottovaihetta. Kunnat ja maakuntien liitot sekä näiden tietojärjestelmätoimittajat ovat ahkeroineet kuluvina vuosina merkittävästi, jotta siirtymäaikojen määrittämissä raameissa pysytään”, kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä.Rakentamislailla, lailla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä alueidenkäyttölailla vauhditetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiota ja varmistetaan, että kaavoituksen ja rakentamisen lupatiedot ovat saatavilla turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Kaavoituksen ja luvituksen tiedot kootaan koneluettavassa muodossa valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Avustus tukee kuntia ja maakuntien liittoja uudistuneen digilainsäädännön toimeenpanossa ja siirtymässä kohti älykkäämpää tiedonhallintaa.  Avustusta saa seitsemän kuntien yhteishanketta Kesäkuussa 2025 päättyneessä avustushaussa määrärahaa oli jaossa 3,75 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 14 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Avustettavissa hankkeissa on mukana yhteensä 31 kuntaa.  Avustusta saivat päähakijana seuraavat kunnat (päähakijakunta ensimmäisenä): Lapuan kaupunki, Alavuden kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Kurikan kunta ja Ähtärin kaupunki, 135 000 € Heinolan kaupunki, Hartolan kunta, Kärkölän kunta ja Sysmän kunta, 69 000 € Jyväskylän kaupunki, Oulun kaupunki, Lahden kaupunki ja Iisalmen kaupunki, 325 000 € Saarijärven kaupunki, Kannonkosken kunta, Karstulan kunta, Kinnulan kunta, Kivijärven kunta, Kyyjärven kunta, Petäjäveden kunta, Multian kunta, Uuraisen kunta ja Viitasaaren kaupunki, 200 000 € Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki ja Sipoon kunta, 210 000 € Järvenpään kaupunki, Tampereen kaupunki, Mäntsälän kunta ja Helsingin kaupunki, 280 000 € Merikarvian kunta, Siikaisten kunta ja Keuruun kaupunki, 90 000 € Ympäristöministeriö avaa uuden, kunnille ja maakuntien liitoille suunnatun avustushaun rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistushankkeille vuoden 2026 alussa. Ministeriö ohjeistaa kuntia ja maakuntien liittoja tarkemmin avustettavista toimenpiteistä haun avautuessa. LisätietojaJemina Suikki  
erityisasiantuntija  
029 525 0345
[email protected]

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) on valmis vastaanottamaan tietoa. Avustuksella parannetaan kuntien ja maakuntien liittojen valmiuksia tuottaa tietomallimuotoista rakennetun ympäristön tietoa ja toimittaa sitä Ryhtiin. Avustetut hankkeet ovat usean kunnan yhteishankkeita, joissa on mukana aina vähintään kolme kuntaa. Hankkeet toimeenpanevat uudistunutta rakennetun ympäristön lainsäädäntöä digitalisaation osalta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen kiertotalousratkaisut ja aktiivinen rooli yritysten luontorahoituksen kehittämisessä olivat vahvasti esillä European Business & Nature Summit 2025 -tapahtumassa Helsingissä. Tapahtuman yhteydessä ministeri Sari Multala tapasi myös EU:n ympäristökomissaari Jessika Roswallin ja EU-komission ympäristöpääosaston pääjohtaja Eric Mamerin.EU-komission ja Sitran yhteistyössä järjestämä kansainvälinen huipputapahtuma kokosi yritysmaailman ja rahoitusalan johtajat sekä poliittiset päättäjät Helsinkiin 23.-24. lokakuuta. Tapahtumassa perjantain avauspaneelissa puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korosti Suomen roolia kiertotalousratkaisujen kehittäjänä ja yritysten luontotoimien mahdollistajana. Luontopääomasta huolehtiminen on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Se tarjoaa yrityksille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ”Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on edellytys Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvylle, kriisinkestävyydelle ja vakaudelle. Yritykset ovat tässä suunnannäyttäjiä – ne voivat toiminnallaan vauhdittaa koko yhteiskunnan tarvitsemaa muutosta ja samalla vahvistaa omaa, kestävää liiketoimintaansa,”  Multala puhui. Luonnonsuojelulakiin perustuva vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio mahdollistaa yritysten luontohaittojen hyvittämisen. Luonnonarvomarkkinat perustuvat ajatukseen, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla on taloudellinen arvo, jonka markkinat voivat tunnistaa ja hinnoitella. Suomi on kansainvälisesti kärkijoukoissa ekologisen kompensaation käyttöönotossa ja luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä. Suomen ratkaisut kiinnostavat tällä hetkellä EU:ssa. “Kehitämme kiertotalouden ja biotalouden ratkaisuja, jotka pureutuvat luontokadon juurisyihin. Olemme esimerkiksi saaneet lupaavia tuloksia rakennusteollisuudessa – alalla on potentiaalia vaikuttaa merkittävästi luontokädenjälkeen. Kiertotalouden avulla vähennämme riippuvuuttamme kriittisistä raaka-aineista, vahvistamme yhteiskunnan kestävyyttä ja edistämme turvallisuutta”, Multala huomioi. Ministeri painotti eri toimialojen yhteistyötä ratkaisujen kiihdyttämiseksi. Esimerkkinä hän mainitsi kiertotalouden green dealin, jolla yritykset ja muut toimijat voivat tehdä sitoumuksen luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi.  Biotaloudessa Suomi kehittää ratkaisuja, kuten kasvipohjaisia materiaaleja, biokemikaaleja ja ruokajärjestelmiä, joissa kiertotalous on keskiössä. Yritysten lupaavat toimet tarvitsevat kuitenkin vahvaa selkänojaa ja suuntaa lainsäädännöstä. Multala mainitsi EU:n kiertotalouslain tärkeänä keinona edistää innovaatioita ja vähentää resurssien käyttöä osana kilpailukykyistä ja vakaata EU:ta. Tapahtuman yhteydessä Multala tapasi ympäristö-, vesistö- ja kiertotalousasioista vastaavan komissaari Jessika Roswallin sekä Euroopan komission ympäristöpääosaston pääjohtaja Eric Mamerin  . ”Käymme aktiivista vuoropuhelua EU-komission kanssa ja vaikutamme sääntelyn yksinkertaistamiseksi, jotta se on yrityksille selkeää ja ennakoitavaa. Olemme edelläkävijöitä luonnonarvomarkkinoiden ja kiertotaloutta tukevan lainsäädännön kehittämisessä ja tavoitteenamme on, että Suomen hyvät käytännöt ja ratkaisut saadaan laajemmin käyttöön EU-tasolla.” 

Suomen kiertotalousratkaisut ja aktiivinen rooli yritysten luontorahoituksen kehittämisessä olivat vahvasti esillä European Business & Nature Summit 2025 -tapahtumassa Helsingissä. Tapahtuman yhteydessä ministeri Sari Multala tapasi myös EU:n ympäristökomissaari Jessika Roswallin ja EU-komission ympäristöpääosaston pääjohtaja Eric Mamerin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen uudesta nopeutetusta menettelystä, jossa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta valmistettu uusiotuote voidaan sulkea jätelainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle. Tämän toivotaan lisäävän jätteistä ja sivutuotteista valmistettavien uusiomateriaalien tuotteistamista ja tähän liittyvää liiketoimintaa.Tuotteistamalla eli valmistamalla jätteistä tai teollisuuden sivutuotteista teknisesti ja ympäristön kannalta hyväksyttäviä tuotteita edistetään kiertotaloutta, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään jätteen määrää. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri.Esityksessä muutettaisiin jätelakia, ympäristönsuojelulakia, hallinto-oikeuslakia ja tuomioistuinlakia. Jätelakiin lisätään säännökset uudesta päätöksentekomenettelystä. Tähän saakka jätteeksi luokittelun päättämisestä on voinut päättää vain ympäristölupamenettelyssä, joka soveltuu huonosti pelkästään materiaalin luokittelusta päättämiseen. Säädettävässä uudessa menettelyssä toiminnanharjoittaja voisi hakemuksesta saada päätöksen aineen tai esineen sivutuotteeksi luokittelusta tai jätteeksi luokittelun päättymisestä (luokittelupäätös). Luokittelupäätöksen tekisi vuoden 2026 alusta lukien toimintansa aloittava Lupa- ja valvontavirasto. Yleisön kuulemista ja valitusoikeutta luokittelupäätöksestä rajoitettaisiin verrattuna ympäristölupaan ja muihin jätelain mukaisiin asioihin. Muutoksenhaku luokittelupäätöksestä ohjattaisiin alueellisen hallinto-oikeuden sijaan ympäristönsuojeluasioihin erikoistuneelle Vaasan hallinto-oikeudelle.Ehdotuksen mukaan aineen tai esineen luokittelua koskevan asian voisi edelleen ratkaista myös osana ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämistä sekä ilmoituspäätöstä, jos luokitteluasia sisältyy toiminnan ympäristölupahakemukseen tai ilmoitukseen. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Lain toimeenpanoa edistetään säätämällä asetuksella tarkemmin luokittelupäätöstä koskevasta hakemuksen sisällöstä sekä ohjeistamalla toiminnanharjoittajia ja viranomaisia uusiomateriaalien tuotteistamiseen liittyvästä riskinarvioinnista.LisätietojaJussi Kauppila
Lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 085
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen uudesta nopeutetusta menettelystä, jossa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta valmistettu uusiotuote voidaan sulkea jätelainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle. Tämän toivotaan lisäävän jätteistä ja sivutuotteista valmistettavien uusiomateriaalien tuotteistamista ja tähän liittyvää liiketoimintaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ennallistamisasetus velvoittaa lisäämään kaupunkivihreää ja latvuspeittoa kaupunkiympäristöissä vuodesta 2031 alkaen. Artikla 8 koskee Suomessa noin 70 kuntaa ja sen tavoitteet kohdistuvat kuntien taajaan asutuille alueille. Tavoitteiden toimeenpanon pohjana toimivat kansallisesti määriteltävät kaupunkiekosysteemialueet. Ympäristöministeriö pyytää kuntien näkemyksiä kaupunkiekosysteemialueiden paikallisesti sopivista rajauksista.Kaupunkiekosysteemialueella tarkoitetaan aluetta, jolla kaupunkivihreän ja latvuspeiton määrän kasvamista seurataan kaupunkiartiklan soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa. Puut ja muu kasvillisuus kaupungeissa muun muassa puhdistavat ilmaa, tukevat hulevesien hallintaa, varjostavat, viilentävät, vaimentavat melua, tarjoavat elinympäristöjä monille eliölajeille ja lisäävät asuinalueiden viihtyisyyttä.“Ennallistamisasetuksen kaupunkiympäristöjä koskeva artikla vaikuttaa noin 70 suomalaiseen kaupunkiin ja kuntaan asettamalla tavoitteita kaupunkivihreän ja puiden latvuspeiton määrälle. Keskustelu Suomen oloihin sopivista toimeenpanon aluerajauksista on tärkeä osa toimivan ennallistamissuunnitelman valmistelua”, sanoo Kaupunkiympäristöt -teemaryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Samuli Alppi ympäristöministeriöstä.Kaupunkiekosysteemialue voi olla rajaustavasta riippuenkaupungin tai kunnan taajaan asutut alueet eli kaupunkikeskukset ja kaupunkiklusteritkaupungin tai kunnan taajaan asutut alueet ja lähialuekoko kaupunki tai kuntakahden tai useamman vierekkäisen kaupungin tai kunnan alueista yhdistetty kaupunkiekosysteemialue.Kaupunkiympäristöjen osalta ennallistamissuunnitelmaa valmisteleva teemaryhmä ja Euroopan komissio suosittelevat vaihtoehtoa, jossa kaupunkiekosysteemialue sisältää taajaan asuttujen alueiden lisäksi osan lähialueesta. Tämä rajaustapa mahdollistaa joustavan paikallisten olosuhteiden huomioimisen ja auttaa välttämään kaupunkiseutujen hajautumista.Kaupunkien ja kuntien näkemykset mukaan rajausesityksen valmisteluunYmpäristöministeriö hyödyntää kaupunkien ja kuntien näkemyksiä laatiessaan kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan esitystä kaupunkiekosysteemialueiden rajauksista. Kuntien ja maakuntien edustajat pohtivat Suomen olosuhteisiin sopivaa kaupunkiekosysteemialueiden rajaustapaa ympäristöministeriön kesällä järjestämässä työpajassa. Suosituimmiksi vaihtoehdoiksi nousivat taajaan asutut alueet sekä taajaan asutut alueet yhdessä ympäröivän lähialueen kanssa. Nyt kunnat voivat esittää omat näkemyksensä kaupunkiekosysteemialueen paikallisesti sopivasta rajauksesta karttapalvelun avulla. Samalla on mahdollisuus kommentoida ehdotettua, teemaryhmän ja Euroopan komission suosittamaa rajaustapaa. Lähialueen rajaus on vapaasti määriteltävissä, mutta sen tulee perustua 1 km² karttaruutuihin. Lähialueeksi voidaan valita esimerkiksi teollisuus- ja kauppa-alueita tai tulevia kasvuvyöhykkeitä.
Rajausehdotukset laaditaan ympäristöministeriön tarjoamalle karttapohjalle ja toimitetaan perusteluineen ministeriön kirjaamoon. Ehdotukset ovat julkisia ja ne julkaistaan hankesivulla. Artikla 8:n kaupunkiekosysteemialueiden rajauksella ei ole velvoittavaa vaikutusta kuntien tai maakuntien kaavoitukseen.Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. LisätietojaSamuli Alppi
ympäristöneuvos
0295250036
[email protected]Ennallistamissuunnitelman valmistelun sidosryhmätilaisuudet löytyvät osoitteesta ym.fi/ennallistamisasetus. Lisäksi niistä kerrotaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tapahtumakalentereissa.Hankesivu: Kansallisen ennallistamissuunnitelman laatiminen

Ennallistamisasetus velvoittaa lisäämään kaupunkivihreää ja latvuspeittoa kaupunkiympäristöissä vuodesta 2031 alkaen. Artikla 8 koskee Suomessa noin 70 kuntaa ja sen tavoitteet kohdistuvat kuntien taajaan asutuille alueille. Tavoitteiden toimeenpanon pohjana toimivat kansallisesti määriteltävät kaupunkiekosysteemialueet. Ympäristöministeriö pyytää kuntien näkemyksiä kaupunkiekosysteemialueiden paikallisesti sopivista rajauksista.

Lähde: ym.fi