NordenBladet — Kansainväliset merialueet ja syvänmerenpohjan kaivostoiminta olivat keskeisiä puheenaiheita YK:n kolmannessa valtamerikonferenssissa, joka päättyi tänään Nizzassa Ranskassa. Nizzassa onnistuttiin saamaan uusia ratifiointeja YK:n uudelle aavan meren sopimukselle, mutta ei riittävästi sopimuksen välittömän voimaantulon kannalta. Lisäksi esillä oli syvänmerenpohjan kaivostoiminnan sääntely ja rajoittaminen. Suomi tukee Ranskan aloitteesta laadittua kannanottoa, jossa vaaditaan syvänmerenpohjan kaivostoiminnan lykkäämistä. YK:n valtamerikonferenssin 9.-13.6. tarkoituksena oli edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joka koskee merien ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala johti Suomen valtuuskuntaa ja osallistui konferenssiin 9.-10.6.”Konferenssissa käydyt keskustelut ja puheenvuorot osoittivat, miten Suomi ja suomalaiset toimijat ovat edelläkävijöitä vesi- ja merikysymyksissä. Maailman merten ja vesistöjen tila tuo kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja yritystemme ratkaisuille. Suomalaisella sinisellä taloudella on valtava potentiaali maailmalla ja toivon, että siihen tartutaan entistä kovemmin”, ministeri Sari Multala sanoo.Konferenssin kunnianhimoisin tavoite oli nostaa YK:n uuden aavan meren sopimuksen ratifioineiden valtioiden määrä kuuteenkymmeneen, jotta sopimus astuisi voimaan mahdollisimman nopeasti. Viikon aikana saatiin kasaan noin 20 lisäratifiointia, mitä voidaan pitää Ranskalta suurena onnistumisena, mutta lopullisesta tavoitteesta jäi uupumaan muutaman valtion ratifiointi. Viikon aikana lukuisat valtiot kuitenkin antoivat sitoumuksen ratifiointinsa saattamisesta päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä herätti toiveita sopimuksen astumisesta voimaan lähitulevaisuudessa. Suomi ratifioi sopimuksen toukokuussa 2025. YK:n alaisuudessa toimiva Kansainvälinen merenpohjajärjestö (ISA) on jo usean vuoden ajan laatinut sääntöjä kansainvälisillä alueilla sijaitsevan syvänmerenpohjan taloudellisesta hyödyntämisestä. Suomi on peräänkuuluttanut sitä, että tiukan ympäristösääntelyn ohella merenpohjan ekosysteemeistä ja toiminnan mahdollisista vaikutuksista tarvitaan merkittävästi lisää tieteellistä tietoa. Viime aikoina erityistä huolta on aiheuttanut se, että Trumpin hallinto on huhtikuussa 2025 ilmoittanut myöntävänsä lupia syvänmerenpohjan kaivostoiminnalle ohi koko kansainvälisen järjestelmän.”Suomi tukee varovaisuusperiaatteeseen perustuvaa kieltoa syvänmeren kaivostoiminnassa ja kannustaa muitakin tekemään samoin. Meidän on oltava äärimmäisen varovaisia tutkiessamme meren uusia mahdollisia hyödyntämistapoja, erityisesti syvänmeren mineraalien hyödyntämistä”, ministeri Multala sanoo. Syvänmeren pohja kattaa lähes 54 prosenttia valtamerestä, mutta vain viisi prosenttia näistä ympäristöistä on tutkittu. Syvänmeren ekosysteemit ovat koti tuhansille tuntemattomille lajeille, joista monet eivät esiinny missään muualla. Syvänmeren ekosysteemit ovat hauraita, sillä elinympäristöt uusiutuvat erittäin hitaasti. Lisäksi syvänmeren alueella on keskeinen rooli hiilen varastoijana ja ilmaston säätelyssä maailmanlaajuisesti. Suomelta sitoumus meren ja vesien tilan parantamiseksiKonferenssissa annettiin myös sitoumuksia. Suomi sitoutui parantamaan vesien ja rannikkovesien tilaa kansallisella Ahti-ohjelmalla. Toimet ovat muun muassa maaparannusaineiden, erityisesti kipsin, käyttöä pellolta vesiin huuhtoutuvien ravinnepäästöjen ehkäisemiseksi, ravinteiden kierrätystä ja uudelleensijoittamista, valuma-aluesuunnitelmien laatimista ja vesistöjen kunnostus- ja hoitohankkeita, yritysyhteistyötä vesiensuojelussa sekä koulutusta maatalouden vesiensuojelussa.Lisäksi Suomi sitoutui toimiin, jotta Saaristomeren valuma-alueen maatalouden aiheuttama kuormitus voidaan poistaa Itämeren pahimpien saastuttajien listalta ja kuormitukseen liittyvää mallinnusta saadaan parannettua. Suomalaiset toimijat jättivät sitoumuksia myös merentutkimuksen ja suomalaisen merentutkimusinfrastruktuurin sekä merensuojelualueiden parantamiseen liittyen.Suomi korosti maalta tulevan kuormituksen merkitystä sivutapahtumassaanSuomi järjesti yhdessä Namibian, Panaman, Ruotsin, Viron, YK:n Euroopan talouskomission (UNECE), YK:n ympäristöjärjestön (UNEP) ja maailman ympäristörahaston (GEF) kanssa rajat ylittävää yhteistyötä ja maalta merelle päätyvää kuormitusta koskevan sivutapahtuman. Tapahtumassa kuultiin esimerkkejä rajat ylittävästä yhteistyöstä Itämereltä, Namibiasta, Italiasta ja Panamasta vesivarojen hallinnassa, kuormituksen hillitsemisessä ja meren ja sisävesien välillä vaeltavien lajien suojelussa. Keskustelua käytiin myös rahoituksen tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Tapahtuma oli onnistunut, ja Suomi osoitti sitoutuneisuutensa kansainväliseen vesi- ja meriyhteistyöhön.Lisäksi konferenssi hyväksyi yksimielisesti hallitustenvälisen julistuksen. Julistuksessa todetaan, että meri on elintärkeä ilmaston säätelylle, ravinnontuotannolle, kulttuurisille yhteyksille ja taloudelle. Valtiot vahvistivat sitoutumisensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, joka koskee merten ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Julistus käsittelee muun muassa ilmastonmuutosta ja biodiversiteettiä, merten suojelua ja saastumisen torjuntaa, syvänmeren suojelua, kestävää meritaloutta sekä tiedettä, tutkimusta ja yhteistyötä sekä rahoitusta. Ministeri Multalan puheet konferenssin paneeleissa ja Suomen kansallinen puheenvuoro sekä kansliapäällikkö Juhani Damskin puheenvuoro ovat tiedotteen liitteenä englanniksi.
Kansainväliset merialueet ja syvänmerenpohjan kaivostoiminta olivat keskeisiä puheenaiheita YK:n kolmannessa valtamerikonferenssissa, joka päättyi tänään Nizzassa Ranskassa. Nizzassa onnistuttiin saamaan uusia ratifiointeja YK:n uudelle aavan meren sopimukselle, mutta ei riittävästi sopimuksen välittömän voimaantulon kannalta. Lisäksi esillä oli syvänmerenpohjan kaivostoiminnan sääntely ja rajoittaminen. Suomi tukee Ranskan aloitteesta laadittua kannanottoa, jossa vaaditaan syvänmerenpohjan kaivostoiminnan lykkäämistä. 
Lähde: ym.fi