Jääkauden muovaamia joenvarsinäkymiä vaalitaan tulevaisuudessakin – Yläkemijoen kylämaisemiin perustettiin maisemanhoitoalue

NordenBladet — Suomen seitsemäs maisemanhoitoalue sijaitsee Kemijokivarressa, ja siihen kuuluvat Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät.Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavatYmpäristöministeriö on perustanut Yläkemijoen kylämaisemien maisemanhoitoalueen Rovaniemelle. Alue on seitsemäs maisemanhoitoalueiden sarjassa, jolla vaalitaan eri puolella Suomea luonnon monimuotoisuutta ja kulttuurisesti merkittäviä maisemia. Luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue on perustettu Yläkemijoen joenvarsikylien luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden sekä arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. ”Vaikuttavat näkymät jääkauden muokkaamaan jokilaaksoon sekä joenvarsikylien perinteikäs maaseutumaisema ovat osoitus maisemanhoitoalueen ainutlaatuisesta ja monikerroksisesta historiasta. Merkittävää on, että päätökseen liittyvillä maisemanhoitosuosituksilla maisema-arvoja voidaan vaalia myös tulevia sukupolvia varten. Lämmin kiitos asian valmisteluun osallistuneille paikallisille tahoille vuosia kestäneestä työstä Yläkemijoen kylämaisemien turvaamiseksi ja säilyttämiseksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta tekivät Viirin osakaskunta, Viirin kyläyhdistys sekä Viirin Viri ry. Perustamista on valmisteltu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa yhdessä paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Vaikuttavissa maisemissa kohtaavat jyrkät jokitörmät ja maaseutuidylliUusi maisemanhoitoalue käsittää Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät noin 12 kilometrin matkalla Kemijokivarressa. Alue sijaitsee jääkauden muotoilemassa jokilaaksossa Kemijoen pohjois- ja eteläpuolilla. Pinta-alaltaan 2302 hehtaarin alue rajautuu luoteessa Tennivaaran lakeen ja kaakossa Vanttauskosken kylään. Maanomistus on lähes kokonaan yksityistä. Yläkemijoen maisemanhoitoalueen perustamisen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Maisemanhoitoalueen perustamisen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma, joka kertoo alueen arvoista ja hoidon käytännön toteuttamisesta.Yläkemijoen joenvarsikylien luonto ja maisemat ovat vaikuttavat. Kemijoen etelärannan jyrkät jokitörmät kohoavat paikoin jopa 40 metrin korkuisiksi. Edelleen joenvarsikylien maisemaan kuuluvat eri kehitysvaiheista kertovat tasanteet sekä harjut, rinteet, purot ja raviinit. Kaukomaisemassa erottuvat Kivalojen vaaramuodostumat. Alueen kulttuurimaisema perustuu perinteisen maatalouden synnyttämiin maaseutuympäristöihin sekä 1900-luvun teollisuuden ja vesivoiman muokkaamaan maisemaan. Ennen suomalaisasutusta Yläkemijoen alue oli metsäsaamelaisten pyynti- ja kulkualuetta, joka sijaitsi vilkkaiden kauppareittien varrella. Esihistoriallisista ajoista saakka kalastus on ollut alueella tärkeä elinkeino. Maatalouteen perustuva suomalaisasutus syntyi Yläkemijoelle Viirinkylään 1600-luvun alussa. Edelleen jokivarren maisemaa sävyttävät jyrkästi kumpuilevat rinnepellot ja vanhat niittymaat.Nykyisin kulttuurimaiseman säilyttämisen kannalta merkittävässä asemassa ovat poronhoito ja peltojen viljely rehuksi. Alueella on useita perinnebiotooppeja, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Jälleenrakennusajan rakennukset pihapiireineen ovat säilyneet alueella harvinaisen hyvin. Aikaisemmin ympäristöministeriön päätöksellä on perustettu kuusi valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin, Simoon, Sotkamon Naapurinvaaraan sekä Utsjoen Tenonlaaksoon. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta: Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin. 

Suomen seitsemäs maisemanhoitoalue sijaitsee Kemijokivarressa, ja siihen kuuluvat Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät.

Lähde: ym.fi