Selvitys: Kestävä kaupungistuminen edellyttää liikkumisen, asumisen ja rakentamisen päästöjen vähentämistä
NordenBladet — Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä, minkä seurauksena erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille rakennetaan paljon uutta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkien yhdyskuntarakennetta kestävämpään suuntaan, mutta samalla kasvun hallitseminen on haaste kestävyystavoitteille. Näin todetaan 6. syyskuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa selvityksessä.Tulevaisuuden kaupunkiseuduilla sovitetaan yhteen tiivistyvä kaupunki, kestävät kulkumuodot, lähiviheralueet, ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä ihmisten arjen tarpeet. Tulevaisuudessa liikenteen sähköistyminen ja rakennusten energiatehokkuuden kehitys pienentävät liikkumisen ja asumisen aiheuttamia käytönaikaisia päästöjä. Jos kaupungistuminen on samaan aikaan voimakasta, rakennetun ympäristön aiheuttamien ympäristövaikutusten painopiste siirtyy aiempaa selvemmin varsinaisen rakentamisen aiheuttamiin päästöihin. Niitä voidaan vähentää käyttämällä mahdollisimman ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita, ohjaamalla uudisrakentaminen olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen sekä hyödyntämällä nykyistä rakennuskantaa mahdollisimman tehokkaasti.Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisia kehityssuuntia ja niiden kestävyyttä on arvioitu juuri päättyneessä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan PERUS-SKENE -hankkeessa.Kaupungistuminen jatkuu kaikissa skenaarioissaHankkeessa arvioitiin alue- ja yhdyskuntarakenteen eri mittareiden ja päästöjen kehitystä nykyisten trendien mukaisessa kehityksessä sekä neljässä tälle vaihtoehtoisessa tulevaisuusskenaariossa.Trendikehityksen mukaan Suomen kaupungistumisaste nousee 73 prosentista 79 prosenttiin vuodesta 2020 vuoteen 2050. Ikääntyvän väestörakenteen Suomessa kaupungistumisasteen kasvu hidastuu, mutta selvästi nykyistä useampi asuu jatkossa kaupunkiseuduilla.Hankkeen vaihtoehtoisista skenaarioista alueellisesti tasaisinta kehitystä edustanut Kotiseutu-Suomi-skenaario ennakoi 77 prosentin kaupungistumisastetta vuoteen 2050 mennessä. Suurkaupunkikehitystä edustavassa Metropoli-Suomi-skenaariossa päädytään 83 prosentin kaupungistumisasteeseen. Kaupungistumisasteella tarkoitetaan tässä kaupunkiseuduilla asuvien ihmisten osuutta.Kaupungistumiskehitys lisää tarvetta uudisrakentamiselle ja uusien alueiden avaamiselle rakentamiselle kasvukeskuksissa. Toisaalta se tarkoittaa rakennusten vajaakäyttöä ja osa-aikaista asumista monilla maaseutualueilla. Rakennuskantaa ja infrastruktuuria joudutaan supistamaan harkitusti alueilla, joilla asukkaiden ja muiden käyttäjien määrä vähenee nopeasti. Asumisen ja liikenteen päästöt eivät vähene itsestäänMaan eri osien erilainen väestökehitys aiheuttaa rakennuskannan hintatasojen eriytymistä. Tämä voi vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista väestöään menettävillä alueilla, jos energiaremontteja ei voida toteuttaa asuntojen matalien vakuusarvojen vuoksi.Tiivistyvissä kaupungeissa mahdollisuudet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvattamiseen paranevat ja tämän edistämiseen tulee panostaa osana kaupunkisuunnittelua. Väestöään menettävillä seuduilla yhdyskuntarakenne väljenee heikentäen lähipalveluiden ja kestävän joukkoliikenteen edellytyksiä. Alueilla, joissa auton käytölle ei ole vaihtoehtoja, sähköistymisen edistämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.Tarvitaan säännöllistä alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdollisten kehityssuuntien ennakointia ja kestävyysarviointia pyrittäessä suuntaamaan valtion ja alueiden panostuksia kestävään kokonaisvaltaiseen alue- ja yhdyskuntakehitykseen. Tällä tuetaan kaukonäköistä harkintaa tehtäessä suuria liikenne-, asuinrakentamis- ja teollisuusinvestointeja koskevia päätöksiä. Kestävyysarviointi opastaa valmistelijoita, suunnittelijoita ja päättäjiä valitsemaan vähäpäästöisyyteen, hiilineutraaliuteen ja pitemmän aikavälin taloudellisuuteen tähtääviä ratkaisuja heikentämättä alueiden kehityspotentiaaleja inhimillisestä näkökulmasta katsottuna.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen toteuttivat Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja MAL-verkosto.
Suomessa kaupungistuminen jatkuu tulevina vuosikymmeninä, minkä seurauksena erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille rakennetaan paljon uutta. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkien yhdyskuntarakennetta kestävämpään suuntaan, mutta samalla kasvun hallitseminen on haaste kestävyystavoitteille. Näin todetaan 6. syyskuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa selvityksessä.
Lähde: ym.fi
