LETOT-hanke turvaa luonnon monimuotoisuutta tiedon avulla

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva LETOT-hanke tuottaa uutta tietoa letoista ja niiden tilasta. Hankkeessa kerätty lettotieto kootaan ominaisuustieto- ja paikkatietoaineistoiksi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja ennallistamistoimenpiteissä, suojelussa sekä maankäytön suunnittelussa.Lettojen turvaamisella on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Valtakunnallisesti lähes kaikki lettotyypit ovat uhanalaisia – Etelä-Suomessa jopa äärimmäisen uhanalaisia. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla.Uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi pellonraivaus, metsäojitus, perinteisen niiton ja laidunnuksen loppuminen sekä maankäyttö lettojen valuma-alueilla.”Lettojen vaikutus suoluonnon monimuotoisuuteen on ollut suuri motivaation lähde koko hankkeelle. Tarvitsemme ajantasaista tietoa letoista, jotta voimme suunnitella tavoitteita ja käytännön toimia niiden tilan parantamiseksi”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Aira Kokko LETOT-hankkeesta.Valtakunnallista luontokohdetietoa letoistaLETOT-hanke toimii valtakunnallisesti; olemassa olevaa letto- sekä lettolajitietoa kootaan ja tallennetaan koko Suomesta. Uutta tietoa tuotetaan maastoinventoinneilla, joiden ulkopuolelle jäävät ainoastaan Ahvenanmaa ja pohjoisin Lappi.Maastoinventoinnit käynnistyivät pilotilla Keski-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa vuonna 2020. Inventointia on laajennettu joka vuosi ja sitä on tarkoitus jatkaa vuoteen 2024 asti. Hankkeen inventoinnit keskittyvät pääosin suojelualueiden ulkopuolisille alueille, joilla tiedon taso letoista on erityisen vähäistä. Kerättyä tietoa käytetään tausta- ja vihjetietona inventoitavien lettokohteiden valinnassa ja etsimisessä.”Etelä-Suomessa, jossa potentiaalisia kohteita on jäljellä todella vähän, voimme käydä katsomassa lähes kaikki kohteet. Pohjois-Suomessa vihjekohteita taas on aivan liian paljon, jotta ehtisimme käydä jokaisella. Priorisoimme inventoivia kohteita esimerkiksi monimuotoisuusarvojen, ennallistamisen mahdollisuuksien sekä sijainnin ja kytkeytyneisyyden perusteella”, kertoo Kokko.Helmi-ohjelma hankkeen mahdollistajanaTarve lettohankkeelle oli suuri ja Helmi-ohjelman rahoituksen avulla se pystyttiin käynnistämään. Hanke tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Helmi-ohjelman ennallistamis-, hoito- ja suojelutoimenpiteissä. Tietoa käytetään myös uhanalaisuusarvioinneissa sekä EU:n luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien suojelutasoraportoinnissa. ”On hienoa, että Helmi-rahoituksen myötä olemme pystyneet vanhojen konkareiden lisäksi palkkaamaan nuoria, työuransa alkutaipaleella olevia. Yhdessä työskentelyn ja oppimisen kautta saamme työlle jatkuvuutta sekä uusia päteviä luontotyyppi- ja laji-inventoijia. Heitä tarvitaan tulevaisuudessa”, Kokko iloitsee.Hankkeessa mukana laaja yhteistyöjoukkoSuomen ympäristökeskus koordinoi hanketta vastaamalla olemassa olevan tiedon kokoamisesta, inventointien ohjeistuksesta, tiedonhallinnan suunnittelusta ja raportoinnista. Tätä työtä tehdään läheisessä yhteistyössä projektiryhmän kanssa, johon kuuluu edustajia kaikista ELY-keskuksista, Metsähallituksen Luontopalveluista sekä luontotyyppien uhanalaisarvioinnin (LuTU) suoasiantuntijaryhmästä. ELY-keskusten vastuuta ovat käytännön maastoinventoinnit.”Toivomme, että hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnettäisiin mahdollisimman laajasti. Tämä on asia, jota olemme sidosryhmäyhteistyössämme yrittäneet kovasti edistää ja olemmekin saaneet positiivisia kokemuksia sekä käynnistäneet hyviä yhteistyön alkuja”, pohtii Kokko.

Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva LETOT-hanke tuottaa uutta tietoa letoista ja niiden tilasta. Hankkeessa kerätty lettotieto kootaan ominaisuustieto- ja paikkatietoaineistoiksi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja ennallistamistoimenpiteissä, suojelussa sekä maankäytön suunnittelussa.

Lähde: ym.fi