Uusi ilmastolaki voimaan heinäkuussa

NordenBladet — Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista 9. kesäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 10. kesäkuuta ja se tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022. ”Uusi ilmastolaki on Suomelle elintärkeä. Ilmastolaki turvaa kunnianhimoisen ilmastotyön jatkumisen yli vaalikausien. Ilmastolaki on myös osoitus maailmalle siitä, miten voimme rakentaa hiilineutraalin hyvinvointivaltion 2035 mennessä. Se on myös yrityksille vahva signaali, että Suomessa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista. Laki laajenee koskemaan maankäyttösektorin eli maankäytön, metsätalouden ja maatalouden päästöjä ja siihen tulee ensimmäistä kertaa tavoite, että hiilinieluja vahvistetaan.”Maankäytön sisällyttäminen ilmastolakiin on keskeinen parannus. Meillä on paljon mahdollisuuksia maankäytön puolella niin metsissä, rakentamisessa kuin maataloudessakin päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen”, arvioi ministeri Ohisalo.Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen vain vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.Neljä suunnitelmaa päästöjen vähentämiseksiLain merkittävin ohjauskeino ovat valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta, joissa määritellyillä toimilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Laissa säädetään:keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmastailmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmastapitkän aikavälin ilmastosuunnitelmastamaankäyttösektorin ilmastosuunnitelmastaLaki koskee viranomaisia ja se velvoittaa ministeriöitä valmistelemaan eri ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.Valtioneuvosto seuraa, saavutetaanko Suomen ilmastotavoitteet ja tarvitaanko lisää toimia. Vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa on jatkossa arvioitava, ovatko ilmastotoimet riittäviä seuraavaksi 15 vuodeksi.Saamelainen ilmastoneuvosto osaksi ilmastopolitiikan valmisteluaSaamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto, joka on riippumaton asiantuntijaelin. Se tukee ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelua ja lausuu niistä saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Mitä tapahtuu seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa ilmastolaki 10. kesäkuuta. Ilmastolakia täydennetään syksyllä kuntien ilmastosuunnitelmiin liittyvällä sääntelyllä. Samalla säädettäisiin myös muutoksenhausta ilmastolain soveltamisalalla. Täydentävä esitys ilmastolaista on lausunnoilla 3. elokuuta saakka. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Ilmastolain nojalla tullaan antamaan kaksi valtioneuvoston asetusta. Niissä on tarkoitus säätää tarkemmin Suomen ilmastopaneelin ja saamelaisen ilmastoneuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta.  LisätietojaMilja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
050 599 3094
[email protected]Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
0295 250 185
[email protected]Outi Kumpuvaara
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
0295 250 225
[email protected]

Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Lähde: ym.fi