Raportti: Kehityspoliittiset sijoitukset saivat aikaan merkittäviä päästövähennyksiä kehittyvissä maissa

NordenBladet — Suomen kehityspoliittisissa finanssisijoituksissa painotetaan erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa ja tasa-arvon edistämistä. Sijoituksia suunnataan Afrikkaan ja kehittyviin maihin. Suomen sijoitukset IFC-ilmastorahastoon ovat auttaneet muun muassa yli 500 koulua saamaan aurinkopaneelit katoilleen Palestiinalaisalueilla Länsirannalla ja Gazassa. Kuva: Issam Al-Rimawi/IFCUlkoministeriön kehityspoliittiset finanssisijoitukset tuottivat merkittäviä hyötyjä kehittyville maille, ilmenee ministeriön julkaisemasta ensimmäisestä sijoituksia tarkastelevasta vuosiraportista. Raportti tarkastelee vuotta 2020. Kehityspoliittisia finanssisijoituksia tehtiin vuoden 2020 loppuun mennessä lähes 550 miljoonalla eurolla. Uusia sijoituksia on neuvottelussa noin 380 miljoonan euron arvosta. Tavoite on, että hallituskauden lopussa vuonna 2023 sijoitussalkun koko on hieman yli 1 048 miljoonaa euroa.Panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaanValtaosa Suomen kehityspoliittisista sijoituksista kohdennetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. 75 prosenttia sijoituksista osoitettiin ilmastotoimiin. Finanssisijoitukset ovatkin merkittävä osa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta. Sijoituksilla saatiin aikaan merkittäviä päästövähennyksiä kehittyvissä maissa.”Sijoituksilla lisättiin etenkin uusiutuvan energian tuotantoa ja parannettiin energiatehokkuutta. Niiden ansiosta myös moni aiemmin ilman sähköjä elänyt kotitalous sai sähköt. Varoilla myös esimerkiksi kasvatettiin vastuullisesti metsää”, sanoo neuvonantaja Irene Leino ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksiköstä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sijoitusten läpileikkaava teema. Tavoite on, että vähintään 85 prosenttia sijoituksista huomioi sukupuolta välisen tasa-arvon edistämisen.”Sijoituksilla on esimerkiksi tuettu kehittyvien maiden verotulojen kertymistä ja työpaikkojen syntymistä. Työpaikkojen syntymisessä huomioidaan erityisesti naisten työpaikat,” Leino toteaa.Maantieteellisesti 60 prosenttia sijoituksia suunnattiin Afrikkaan. Vähiten kehittyneiden maiden osuutta sijoitussalkusta pyritään kasvattamaan. Lisää yksityistä rahaa kestävän kehityksen tavoitteisiinJotta maailma voi tavoittaa kestävän kehityksen tavoitteet, summat ovat niin suuria, ettei julkinen kehitysyhteistyörahoitus voi niitä yksin kattaa. Siksi finanssisijoitusten tehtävä on houkutella sijoituskohteisiin yksityisiä sijoittajia, jotka eivät muuten uskaltaisi lähteä sijoittamaan kohteisiin. Kyseessä on niin kutsuttu vivuttaminen, jossa julkisella rahoituksella saadaan houkuteltua moninkertainen määrä yksityistä rahaa kohteisiin.”Kehityspoliittiset finanssisijoitukset ovat aina lisäisiä eli ne ohjataan kohteisiin, jotka eivät muuten saisi rahoitusta markkinoilta. Kohteissa voi olla sijoittajille suurempi riski, jota julkisen rahan mukanaolo voi madaltaa”, Leino kertoo.Koronapandemia vaikutti sijoituksiinVuonna 2020 koronapandemia alkoi levitä maailmalla. Sillä oli vaikutuksia myös finanssisijoituksiin. ”Suomen sijoitustoimintaan pandemia ei vaikuttanut, mutta sillä oli vaikutuksia kohdemaissa. Kun matkustaminen loppui, uusien sijoituskohteiden arviointi vaikeutui. Myös kehittyvien maiden valtioiden talous kärsi pandemiasta keskimääräistä enemmän, sillä niillä ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia elvytykseen kuin kehittyneillä mailla”, Leino sanoo. Toisaalta kehityspoliittiset finanssisijoitukset pystyivät tasaamaan pandemian vaikutuksia.”Yksityisen sektorin kärsivällinen sijoitustoiminta on olennaista kehittyvien maiden talouksien ja työpaikkojen tukemiseksi.”
 Kehityspoliittiset finanssisijoitukset: Vuosiraportti 2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi