Perhevapaauudistus näkyy perheiden palveluissa, työelämässä ja järjestöjen toiminnassa
NordenBladet — Uudet vanhempainvapaat ovat käytössä elokuussa 2022, mutta jo nyt perhevapaauudistukseen valmistaudutaan eri puolilla yhteiskuntaa muun muassa järjestämällä koulutuksia ja tuottamalla uusia tiedotusmateriaaleja työpaikkojen, neuvoloiden ja perheiden käyttöön. Muuttuvat perhevapaat huomioidaan myös työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa.Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjesti 9.2.2022 pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden, joka toi perhevapaauudistuksen toimeenpanoa valmistelevia tahoja yhteen.”Laki muuttuu eläväksi vasta, kun se aidosti koskettaa lapsiperheiden arkea. Työelämän toimijat vaikuttavat uudistuksen onnistumiseen merkittävällä tavalla. Olennaista on myös, miten vanhempia kohdataan varhaiskasvatuksessa sekä perhepalveluissa, erityisesti neuvolassa. Parhaiten onnistutaan, kun käytössä on useita rinnakkaisia toimia: aktiivista tiedottamista perhevapaajärjestelyistä, kannustamista vapaiden pitämiseen sekä perhe- ja isäystävällisiä toimintatapoja. Esimerkillä johtamista ei myöskään voi liikaa korostaa”, kannustaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Neuvontaa, laskureita ja lomakkeita ammattilaisten ja perheiden tueksiKansaneläkelaitoksessa valmistautumista on tehty jo pitkään. Tietojärjestelmiä on muokattu tukemaan uusien etuuksien hakemista ja myöntämistä, ja verkkosivuille on tuotettu muutoksesta kertovia sisältöjä. Tammikuussa 2022 järjestettiin ensimmäinen uutta mallia esittelevä webinaari. ”Uuden mallin mukaisia etuuksia voi hakea uudella, asiakasta ohjaavalla verkkolomakkeella. Uudet etuudet tulevat haettaviksi toukokuussa. Perheitä tuetaan visuaalisilla sisällöillä ja erilaisilla laskureilla. Laskurilla voi myös arvioida perhevapaiden jakamisen vaikutuksia perheen talouteen. Jaamme tietoa etuuksista myös uusien äitiyspakkausten mukana. Työnantajille olemme järjestäneet asiakasraateja ja webinaareja, myös neuvoloille on järjestetty oma tilaisuus. Suosituista webinaareistamme on toivottu yleisön pyynnöstä uusintakierros syksyllä”, kertoo Kelan viestintäasiantuntija Milla Vainio.Neuvolat tavoittavat yli 99% odottavista perheistä ja neuvoloilla on pitkät perinteet etuuksista kertomiselle. Ammattilaisille ja perheille suunnattujen oppaiden ja verkkosisältöjen päivitystyö on käynnissä.”Neuvolat ovat perhevapaauudistuksessa isossa roolissa, sillä neuvoloissa onnistuu perheiden motivointi, kysymyksiin vastaaminen ja perustelu tutkitulla tiedolla. Neuvolat ovat täysillä mukana!” kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.”Uudistus alkaa vähitellen näkyä myös varhaiskasvatuksessa. Jaamme ammattilaisille tietoa siitä, miten perhe voi joustavasti vuorotellen käyttää perhevapaita ja varhaiskasvatusta. Tärkeää on pystyä kertomaan myös perheille uusista käytännöistä ja ilmoitusajoista”, pohti Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.Uudistuksen vaikutuksia seurataan ja tutkitaan tarkasti monessa eri organisaatiossa. Tiedon kertyminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä. ”Uusia vanhempainvapaita voi käyttää lapsen kaksivuotispäivään asti. Ensimmäisten perheiden osalta aika on ohi vuonna 2024. Muutosten todellinen mittaluokka näkyy vielä tätäkin myöhemmin”, toteaa Milla Vainio. ”Uudistusta on valmisteltu STM:n johdolla monen ministeriön ja sidosryhmän yhteistyönä. Uudistus on eduskunnassa hyväksytty ja tulee voimaan 1.8.2022. Toimeenpano ratkaisee nyt kuinka uudistuksen tavoitteet lapsilähtöisyydestä ja tasa-arvoisesta vanhemmuudesta toteutuvat ja kuinka asenteet lähtevät muuttumaan tähän suuntaan.” toteaa johtaja Liisa Siika-aho STM:stä.Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä perhejärjestöjen edustajat korostivat asenteiden, viestinnän ja tiedonsaannin merkitystä. ”Meidän tärkein rooli on kannustaa. Lapsen hoidon jakaminen on sekä perheiden että työnantajien että työkavereiden etu”, totesi Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kola.
Perhevapaauudistuksen toimeenpanon pyöreän pöydän tapaamisessa kuultiin esitykset sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselta, Kansaneläkelaitoksen viestintäasiantuntija Milla Vainiolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakuliselta, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtiselta, Teknologiateollisuuden johtaja Anne Somerilta ja Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kolalta sekä johtaja Liisa Siika-aholta sosiaali- ja terveysministeriöstä.Esitysmateriaalit:sosiaali- ja terveysministeri Hanna SarkkinenKansaneläkelaitoksen viestintäasiantuntija Milla VainioTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi HakulinenKuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko LahtinenTeollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kolajohtaja Liisa Siika-aho, sosiaali- ja terveysministeriö
Lähde: Valtioneuvosto.fi
