Juhani Damski ja Ilkka Herlin luotsaamaan EU:n biodiversiteettistrategian sitoumustyötä
NordenBladet — Ympäristöministeriön asettamat ohjausryhmä ja työryhmä ryhtyvät laatimaan ehdotuksia siitä, mihin toimiin Suomi sitoutuu pysäyttääkseen luontokadon ja kääntääkseen sen tilan kehityksen myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU:n komissio odottaa jäsenmailta sitoumuksia biodiversiteettistrategian toimeenpanosta tämän vuoden aikana. Jäsenmaat määrittelevät itse millaisilla toimilla tavoitteet saavutetaan. Suomessa keinojen lähtökohtana on vapaaehtoisuus.EU:n biodiversiteettistrategiaan on listattu 17 avaintavoitetta, joihin jäsenmaat ovat sitoutuneet. Näistä kolme kohdistuu suojelualueverkostoon. Tavoitteena on kasvattaa suojelupinta-alaa 30 prosenttiin maa-alueilla ja 30 prosenttiin merialueilla EU:ssa siten, että vähintään kolmannes tästä on tiukasti suojeltua. Kaikkien jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu sisältyy tiukkaa suojelua koskevaan tavoitteeseen. Lisäksi tavoitteena on tehostaa suojelualueiden hoitoa. Neljätoista muuta tavoitetta liittyvät elinympäristöjen tilan parantamiseen. Komissiolta odotetaan ennallistamiseen liittyvää lainsäädäntöaloitetta tämän kevään aikana.Suomen kansallisten sitoumusten valmistelua varten on asetettu hanke, jonka työryhmä valmistelee ehdotukset sitoumuksiksi vuoden 2022 aikana. Laajapohjainen ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä ja käsittelee työryhmään liittyviä kysymyksiä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja varapuheenjohtajana Ilkka Herlin.”Laajalla yhteistyölle saamme määriteltyä Suomen kannalta parhaat toimet EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi. Luontokadon pysäyttäminen on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite ja sen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaikilta eri sektoreilta,” ohjausryhmän puheenjohtaja Juhani Damski sanoo.”Luontokadon torjuminen on välttämättömyys ja Suomen oma etu. Se on myös elinkeinoelämälle tapa osoittaa tuotantotapojensa kestävyyttä,” Ilkka Herlin sanoo.Suomessa tärkeä periaate tavoitteiden saavuttamisessa on vapaaehtoisuus. Helmi- ja METSO-ohjelma tukevat osaltaan tavoitteiden saavuttamista.Sitoumuksia odotetaan suojelupinta-alasta ja suojelutason parantamisestaKomissio odottaa jäsenmailta sitoumuksia kahdesta avaintavoitteesta. Ensimmäinen sitoumus koskee sitä, kuinka jäsenmaat aikovat edistää EU:n yhteisen 30 % suojelupinta-alatavoitteen ja 10 % tiukan suojelun tavoitteen saavuttamista. Sitoumuksella pyritään kehittämään suojelualueverkostoa ja lisäämään siihenalueita lajien ja luontotyyppien suojelun parantamiseksi. Sitoumuksissa huomioidaan alueiden kytkeytyneisyys, ennallistamisen tulosten turvaaminen suojelualueita perustamalla sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset. Muuttuva ilmaston vaikuttaa lajien ja luontotyyppien esiintymiseen ja korostaa hiilirikkaiden alueiden suojelun tärkeyttä.Työssä tarkastellaan myös muita luonnon monimuotoisuutta turvaavia alueita kuin suojelualueita. Näiden alueiden pinta-ala lasketaan osaksi suojelupinta-alaa. Näin laskettuna Suomen maa-alueista ja sisävesistä on nykyisellään suojeltu n. 17 % ja merialueista n. 10 %. Sitoumuksen valmistelussa tehdään ehdotus vuoteen 2030 mennessä lisättävistä uusista suojelualuekokonaisuuksista sekä suojelun keinoista, tavoitteista ja tarvittavista resursseista.Toisella sitoumuksella jäsenmaat kertovat millaisilla toimilla varmistetaan, ettei vuoteen 2030 mennessä minkään luonto- ja lintudirektiivien lajin ja luontotyypin suojelutaso enää heikkene, ja että 30 prosentilla lajeista ja luontotyypeistä suojelutaso paranee. Nämä lajit ja luontotyypit esiintyvät yhtä lailla suojelualueilla kuin suojelualueiden ulkopuolella, joten myös toimia niiden hyväksi tulee tehdä laajasti. Suojelutason turvaamisen edellytyksiä on tarkasteltu SYKEn ja Luken yhteisessä selvityksessä. Suojelutason turvaamista ja parantamista koskevaa sitoumusta varten hankkeessa valmistetaan ehdotus tarvittavista toimenpiteistä ja resursseista.Hankkeessa hyödynnetään tutkimusta ja toteutettuja selvityksiä ja seurantoja. Näistä keskeisimpiä ovat EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden merkitystä Suomen oloissa kartoittaneet esiselvitykset ja direktiiviraportoinnit sekä lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnit.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
