Tutkimus: Monipaikkaisuus muuttaa alue- ja väestörakennetta

NordenBladet — Monipaikkaisuus on laaja ilmiö, joka koostuu niin työhön, opiskeluun, vapaa-aikaan kuin perhesuhteisiin liittyvästä monipaikkaisuudesta. Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat hyvinkin merkittävästi, ja se näyttäytyy ja kohtelee eri alueita eri tavalla. Siinä missä kaupunkialueilla tärkeimpiä monipaikkaisuuden muotoja ovat pendelöinti ja etätyö, maaseudulle leimallisempaa on vapaa-ajan asuminen. Mobiilidatan perusteella nähdään, että väestön kausivaihtelu alueiden välillä on suurta, todetaan 28. tammikuuta julkaistussa raportissa.Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys -raportissa määritellään monipaikkaisuus ja tarkastellaan sen nykytilaa, kestävyyttä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä sekä tunnistetaan keskeisiä keinoja, joilla voidaan edistää kestävää monipaikkaisuutta. Raportti on ”Elinvoimainen ja kestävä monipaikkainen Suomi” -hankkeen loppuraportti. Hankkeen toteuttivat yhdessä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Public Oy, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke).Monipaikkaisuus haastaa suunnittelunSamoin kuten Suomen väestö ikääntyy, myös vapaa-ajan asukkaiden keski-ikä nousee voimakkaasti. Monipaikkaisten huomiointi suunnittelussa muuttaa kuvaa tulevaisuuden väestön liikkumisen ja palvelujen, kuten sote-, pelastus- ja liikennepalvelujen, tarpeesta.Ennustemallien mukaan monipaikkaisuus lisääntyy erityisesti kaupunkiseutujen ympäristössä väestöennusteita mukaillen. Näin ollen monipaikkaisuus edistää monikeskuksista aluerakennetta. Työhön liittyvä monipaikkaisuus lisää liikennevirtoja Etelä-Suomessa suurten kaupunkiseutujen välillä ja sisällä, kun taas vapaa-ajan monipaikkaisuus kasvattaa liikennevirtoja suurten kaupunkiseutujen ja mökkikuntien välillä. Pendelöintimatkojen ja työnteon muuttuessa tulisi työmatkakuluvähennyksien painopistettä siirtää pitempiin työmatkoihin ja kaupunkiseuduilla panostaa julkiseen liikenteeseen. Vapaa-ajan monipaikkaisuuden osalta kestävät energia- ja liikkumisratkaisut sekä energiatehokkuus ovat avainasemassa kestävyyden parantamisessa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi