Hallitus tukee Jämsän ja Utsjoen rakennemuutostilanteita
NordenBladet — Hallitus on myöntänyt 16.12.2021 Jämsän äkilliseen rakennemuutostilanteeseen 4 miljoonaa euroa ja Utsjoen tilanteeseen 300 000 euroa. Rahoituksella tuetaan alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa.4 miljoonaa euroa Jämsään uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksiJämsän seudulle myönnetty rahoitus on tarkoitettu UPM Kymmenen Kaipolan tehtaan sulkemisesta aiheutuvan rakennemuutoksen hoitoon. Rahoitus kohdistetaan rakennemuutostilanteen koordinaatioon ja toimintaympäristön kehittämiseen, jotta alueella syntyisi uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Keski-Suomen liitolle myönnetyt 4 miljoonaa euroa ovat loppuerä syksyn 2020 budjettiriihessä sovitusta noin 8,7 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta. Keski-Suomen liitolle on myönnetty syksyllä 2020 yritystukivaltuutta ja aluekehitysrahaa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.”Jämsän näkymät ovat muuttuneet merkittävästi tehdasalueen kaupan ja alueella viriävän uuden aktiivisuuden myötä. Keskeistä on saada kiinnostus aluetta kohtaan muunnettua käytännön toimenpiteiksi. Juuri tätä kehitystä ja alueen uudistumista rahoituksella tuetaan”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.300 000 euroa Utsjoelle kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseenLapin liitolle myönnetty rahoitus on tarkoitettu Utsjoen kalastuskiellosta aiheutuneen paikallisen elinkeinoelämän muutostilanteen hoitamiseen ja koordinaation sekä kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseen. Suomi ja Norja ovat yhdessä tehneet poikkeuksellisen päätöksen Tenojoen määräaikaisesta kalastuskiellosta, joka kattaa koko Tenon lohen elinkierron alueen mereltä joelle. Rajoituksen syynä on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila. Päätöksen tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla tulevaisuudessa. Lohenkalastuksen kielto kuitenkin heikentää Tenojokilaakson taloutta. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Alueen matkailu on rakentunut vahvasti kalastuksen ympärille ja rajoituksilla on kalastusmatkailuun merkittävät välilliset vaikutukset. Poikkeustilanteen työllisyysvaikutukset kohdistuvat suoraan matkailuun ja palvelun tuottajiin ja välillisesti kuntaan ja muihin palvelujen tuottajiin. Lohen kalastuksella on alueella voimakas kulttuurinen perinne, ja muuttuneen tilanteen vaikutuksia ei voida arvioida pelkästään taloudellisin perustein. Vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat erityisesti väestöltään pienen kunnan elinvoimaisuuteen.”Lohikantojen turvaaminen kestävälle tasolle on tärkeää. Olennaista on myös elinkeinotoiminnan ja matkailun kehittäminen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä kestävällä tavalla. Tarvitaan myös uusia avauksia paikallisen yritystoiminnan elvyttämiseksi ja muuttuneeseen tilanteeseen vastaamiseksi. Valtion rahoituksella voidaan varmistaa toimenpiteiden alueellinen koordinaatio ja esimerkiksi analyysit uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi”, ministeri Lintilä toteaa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
