Suomi: Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen häiriö- ja uhkatilanteisiin paranee

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä vastata erilaisiin yhteiskunnan häiriö- ja uhkatilanteisiin parannetaan yhdenmukaistamalla toimijoiden valmiussuunnittelua ja tilannekuvan muodostamista. Valmiussuunnittelua koskevat terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutokset ovat tulossa voimaan 1.3.2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 12. helmikuuta.

Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuus valmiuslain mukaisesti tehdä alueellisia ja paikallisia valmiussuunnitelmia säilyy jatkossakin. Monivuotisen, vaiheittain etenevän työn tuloksena on tarkoitus saada valmiussuunnittelu ja tilannekuvan luominen valtakunnallisesti perustumaan yhtenäisiin malleihin. Tästä on apua paikalliselle, alueelliselle sekä valtakunnalliselle valmiustyölle ja tilannekuvan ylläpitoon. Kansallinen riskinarviointi valmiussuunnittelun pohjana

Valtakunnallisesti yhtenäisen valmiussuunnittelun pohjana on kansallinen riskinarviointi, joka uusitaan kolmen vuoden välein. Kansallisessa riskinarviossa sovitaan poikkihallinnollisesti yhteiskunnan keskeiset häiriötilanteet ja niiden uhkat, joihin eri toimialojen on varauduttava.

Kansallisen riskinarvion sisältämät häiriötilanteet on jaettu yhteiskunnan vakauteen, teknologiaan ja logistiikkaan sekä terveysturvallisuuteen liittyviin uhkiin ja laajoihin onnettomuustilanteisiin. Kaikki kyseiset häiriötilanteet ja riskit koskettavat suoraan tai välillisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja toimijoita.

Uuden lainsäädännön mukaan valtakunnallisesti yhtenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua ohjaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit viidellä maantieteellisellä erityisvastuualueella. Erityisvastuualueet toimivat keskenään yhteistyössä ja yhtenäisin periaattein siten, että valmiussuunnittelusta muodostuu valtakunnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon tilannekuvaa kerätään samoin viiden erityisvastuualueen mallilla. Tilannekuvaa varten kootaan tietoja muun muassa palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista ja tukipalvelujen toiminnasta.

Myös sosiaalihuollon varautumista vahvistetaanYhtenäinen valmiussuunnittelu ja tilannekuvan muodostaminen kuuluvat myös sosiaalihuollon toimintaan. Sosiaalihuoltolakiin lisätään valmiuslain säännöstä vastaava yleinen varautumisvelvoite.  Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhtenäinen valmiussuunnittelu toteutetaan niin, että sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat yhteisen suunnitelman keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla. Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on aiempaan tapaan omalla alueellaan koottava ja analysoitava tietoa sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä sosiaalihuollon toteuttamisen. Tilannekuvan yhtenäisyyttä luodaan jatkossa siten, että keskussairaalakaupunkien sosiaalihuolto yhteen sovittaa sosiaalihuollon tilannekuvaa alueittain.

Lainsäädännön kehittämistarpeet on todettu jo ennen koronaviruspandemian alkua. Pandemia on kuitenkin korostanut kehittämistyön tarvetta ja tuonut esiin muun muassa materiaalisen varautumisen tärkeyden.