Tutkimus- ja innovaationeuvosto keskusteli TKI-toiminnan roolista kilpailukyvyn perustana ja tutkitun tiedon merkityksestä

NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoontui vuoden 2021 ensimmäiseen kokoukseensa pääministeri Sanna Marinin johdolla keskiviikkona 10. helmikuuta.Neuvosto käsitteli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) roolia Suomen kilpailukyvyn perustana sekä tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnassa laajemmin. Kokouksessa aiheista alustivat työelämäprofessori Martti Hetemäki, toimitusjohtaja Aki Kangasharju, akatemiaprofessori Kari Alitalo, professori Tomi Mäkelä sekä toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.Alustuksissa todettiin, että tuottavuuden kasvun parantuminen Suomessa edellyttää tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämistä, yritysten investointeja ja työn tuottavuuden nousua. Kokouksessa korostettiin pitkäjänteisyyttä TKI-rahoituksen ja toimintaympäristön kehittämisessä. Vakautta ja ennakoitavuutta voitaisiin parantaa pitkäjänteisellä, hallituskausien yli ulottuvalla sitoutumisella TKI-panostuksiin. Tärkeää on myös kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen ja pysyminen Suomessa, toimintaympäristön houkuttelevuus, kasvuun kannustaminen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen.Suomessa on hyvät lähtökohdat tieteen edistämiselle ja hyödyntämiselle yhteiskunnassa. Huomiota on hyvä kiinnittää siihen, miten saamme yhä enemmän ihmisiä kiinnostumaan tieteestä ja oppimisesta, joka kulkee läpi elämän ja miten voimme vahvistaa ihmisten vahvempaa kytkeytymistä tieteeseen.Tutkimus- ja innovaationeuvoston keskustelu liittyi läheisesti useisiin keväällä 2020 hyväksytyn kansallisen TKI-tiekartan toimenpiteisiin. Tiekartassa hallitus on asettanut mm. tavoitteeksi nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siinä painotetaan myös jatkuvaa oppimista sekä yhteiskunnan voimavarojen ja osaamisen laajapohjaista hyödyntämistä TKI-toiminnassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi