Lakia kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista avustuksista ja apurahoista esitetään uudistettavaksi kokonaisuudessaan

NordenBladet — Työryhmän ehdotus eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain uudistamiseksi on valmistunut. Apurahajärjestelmää koskeva määrärahan määräytymis- ja laskemisperuste irrotettaisiin yleisten kirjastojen kirjahankinnoista. Sen sijaan valtion talousarvioon varattaisiin vuotuinen kiinteä määräraha käytettäväksi apurahoihin, työryhmä esittää.Työryhmän ehdotus lain uudistamiseksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle 9. helmikuuta.Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista avustuksista ja apurahoista ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Apurahajärjestelmää koskevan määrärahan määräytymis- ja laskemisperuste ehdotetaan irrotettavaksi yleisten kirjastojen kirjahankinnoista. Tämän sijasta valtion talousarvioon varattaisiin vuotuinen kiinteä määräraha, joka osoitetaan käytettäväksi kirjailijoille ja kääntäjille myönnettäviin apurahoihin.Nykyinen apurahoista ja avustuksista päättävä lautakunta ehdotetaan lakkautettavaksi. Sen tehtävät kaunokirjallisuuden osalta siirrettäisiin kirjallisuuden hakemuksia käsittelevälle valtion taidetoimikunnalle. Tietokirjallisuuden osalta opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää valtionavustuksen Tieteellisten seurain valtuuskunnalle edelleen käytettäväksi tietokirjallisuuden apurahoihin.Apurahajärjestelmän lähtökohtana olisi luovan työn tekeminen. Sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista luovuttaisiin, mikä samalla mahdollistaa sen, että sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista vapautuva kahdeksan prosenttia kohdennettaisiin osin kääntäjille myönnettävien apurahojen määrän nostamiseen. Siten kirjailijoille myönnettäisiin vähintään 78 % ja kääntäjille vähintään 18 %. – On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa säilyy vahva kirjallinen kulttuuri, joka on kirjoitettu omilla pienillä kansalliskielillämme tai käännetty näille kielille maailmankirjallisuudesta. Kieli on yksi vahvimmista kulttuurisen identiteetin ilmentymistä. Siksi on tärkeää mahdollistaa kirjailijoiden ja kääntäjien työ, sanoo ministeri Annika Saarikko. Saarikon mukaan pienellä kielialueella julkinen tuki on välttämättömyys kaikelle taiteen tekemiselle.Kääntäjille myönnetään nykyisin 16 % ja kirjailijoille 76 %. Jäljelle jäävä neljä prosenttia kohdennettaisiin aina vuotuisen päätöksen perusteella ansioituneimmille kirjailijoille ja kääntäjille. Sen sijaan tieto- ja kaunokirjallisuuden jako-osuudet ehdotetaan säilytettäväksi nykyisinä: määrärahasta 90 % myönnettäisiin kaunokirjallisuuden kirjailijoille ja kääntäjille, 10 % tietokirjallisuuden kirjailijoille ja kääntäjille. TaustaaVoimassa oleva laki vuodelta 1961 on monelta osin vanhentunut. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kuten sosiaaliturvajärjestelmän parantuminen ja valtion taiteilijaeläkejärjestelmän perustaminen, ovat vaikuttaneet kirjailijoiden ja kääntäjien asemaan ja elinolosuhteisiin.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjauksen ”tuetaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemista” on myös katsottu tukevan lain uudistamisen tarvetta.
Laissa säädetään valtion talousarvioon varattavan määrärahan mitoituksesta. Vuonna 2020 määräraha oli 2 709 456 euroa. Työryhmän esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.Ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille myönnettävistä apurahoista

Lähde: Valtioneuvosto.fi