Suomi: Yksityinen kopiointi vähentynyt
NordenBladet — Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla oli vuonna 2020 noin 258–276 miljoonaa tiedostoa laillisia yksityisiä kopioita. Vuoden 2019 tutkimuksessa vastaava arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 275–297 miljoonaa musiikki- ja videotiedostoja. Tietoa yksityisestä kopioinnista kerättiin Taloustutkimuksen toimesta edellisen kerran 2019. Tutkimuksessa oli vuonna 2020 mukana 15–79-vuotiaiden lisäksi myös 12–14-vuotiaat lapset.
Laillisen yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa musiikkia kopioi 203 000 ja videoaineistoa yli 757 000 15–79-vuotiaista Suomessa asuvaa. Musiikki- ja videoaineiston kopioijia on kaiken kaikkiaan yli 900 000. Kopioijien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 yksityistä kopiointia tekeviä oli vielä lähes 1,6 miljoonaa.Vuoden 2020 tutkimuksessa tutkittiin myös 12–14-vuotiaiden lasten kopiointia. Heidän kopiointinsa mukaan laskettuna yksityisen kopioinnin kokonaismäärä on vuonna 2020 12–79-vuotiaiden keskuudessa 259–278 miljoonaa tiedostoa (vuonna 2016: 400–451 miljoonaa tiedostoa).
Eniten käytetyt musiikin tallennusalustat ovat matkapuhelin ja tietokone. Videomateriaalia tallennetaan eniten digiboksiin. Eniten musiikkia on tallennettu suoratoisto/streaming-palveluissa (offline-tallennus), internetissä ilmaiseksi tallennettavissa olevista tiedostoista (esim. artistien omat internet-sivut) sekä alkuperäisiltä CD-levyiltä. Näistä vain alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettu musiikki on mukana tutkimuksen yksityisen kopioinnin luvuissa. Videotallennukset ovat useimmiten TV-ohjelmien tallennuksia. Yli puolet musiikkia kopioineista olisi hankkinut kopioidun aineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Lähes kolmannes musiikkia kopioineista olisi käyttänyt musiikin hankintaan maksullista lähdettä. Maksullista lähdettä käyttävien osuus on hieman alhaisempi kuin vuoden 2019 tutkimuksessa. Videotiedostoja kopioineista yli kolmannes olisi hankkinut kopioidun videoaineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Maksullista lähdettä olisi käyttänyt vajaa viidennes. Videotiedostojen osalta osuudet ovat samalla tasolla kuin vuoden 2019 tutkimuksessa.
Kolme neljästä Suomessa asuvasta on tulostanut, tallentanut, valokopioinut tai skannannut graafista aineistoa yksityiseen käyttöön viimeisen vuoden aikana. Eniten käytetyt kopiointitavat ovat tulostus ja tallennus. Niissä ovat myös suurimmat kappalemäärät (sivumäärät). Valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote, tulostettu aineisto puolestaan valokuva, viranomaislomake, ruokaohje/resepti tai oppimateriaali. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys (esim. Valio) tai julkishallinto. Arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 535–613 miljoonaa sivua (pohjautuu Kopioston aineistolajiluokitukseen).
– – -Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Tutkimus tarjoaa yksityisen kopioinnin määrää koskevien arvioiden lisäksi myös laajan kuvan Suomessa asuvien viihde-elektroniikkalaitteiden käytöstä sekä kulutuskäyttäytymisestä musiikin ja videomateriaalin kulutuksen osalta. Tutkimuksessa selvitettiin myös musiikki- ja videomateriaalin kopioimisesta aiheutuvaa haittaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin graafisen aineiston yksityistä kopiointia.
Yksityinen kopiointi 2020 -tutkimuksen päätulokset
Kuva: Pexels
Lähde: Valtioneuvosto.fi
