Jatkuvan oppimisen uudistukselle hyväksyttiin yhteiset linjaukset – osaaminen turvaa tulevaisuuden
NordenBladet — Kansanedustajista koostuva ryhmä on hyväksynyt jatkuvaa oppimista koskevat linjaukset, joilla edistetään työikäisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Koulutus- ja työllisyyspalveluja kehitetään kokonaisuutena, sillä uudistuksella halutaan vastata erityisesti työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Jatkuvan oppimisen kehittämistä ohjaavat linjaukset liittyvät oppimiseen osana työelämää, jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmään ja palvelujen saavutettavuuteen. Linjauksissa nimetään keinoja ja tukitoimia, joilla pyritään varmistamaan, että kaikki työikäiset voivat kehittää osaamistaan. Mahdollisuuksia työn ohessa opiskeluun ja työpaikalla oppimiseen lisätään ja osaavan työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaantoa parannetaan. – Työelämä ja osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla. Enää ei riitä se, että nuorena hankkii tietynlaisen osaamisen, jolla porskuttaa läpi työuran. Osaamisen päivittäminen ja jatkuva oppiminen koskettaa meitä kaikkia. Siksi on tärkeää, että jokaisella on tosiasiallinen mahdollisuus päivittää osaamistaan myös työuran aikana. Parlamentaarisen ryhmän työssä hyväksytyt linjaukset muodostavat tärkeän pohjan kehitystyölle, opetusministeri Li Andersson sanoo.– Koronakriisi vauhdittaa entisestään työelämän rakennemuutoksia. On ennakoitu, että jopa sadoillatuhansilla ihmisillä on tarvetta päivittää osaamistaan. Meidän on varmistettava, että myös matalammin koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat pääsevät entistä helpommin täydentämään osaamistaan. Tässä uudistuksessa on kyse työllisyydestä, työministeri Tuula Haatainen sanoo.– Oppimisesta on tehtävä jatkuvaa ja rajatonta. Yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa yhä merkittävämpi osa oppimisesta tapahtuu koulutusjärjestelmän ulkopuolella – työpaikoilla, harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Tarvitaan entistä tiiviimpää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä sekä monipuolisia koulutusmahdollisuuksia työikäiselle väestölle. Jatkuvaa oppimista edistämällä vahvistamme osaamisen, koulutuksen ja tutkitun tiedon merkitystä ja vaikuttavuutta koko yhteiskunnassamme, tiede-ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Parlamentaarisesti valmisteltu uudistus sisältyy nykyiseen hallitusohjelmaan ja sen toteutus jatkuu myös lähivuosina. Eduskunnan on tarkoitus seurata tavoitteiden saavuttamista vuosittain. Uudistusten toteuttamisesta valmistellaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma. Rahoitustarpeista sovitaan julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioiden yhteydessä sovittaen ne yhteen muiden menotarpeiden kanssa.Jatkuva oppiminen nivotaan osaksi työelämää Jatkuvan oppimisen tulisi olla työpaikoilla strateginen osa toimintaa ja toimintatapojen tulisi kannustaa oppimiseen. Osaaminen tulee tunnistaa ja saada näkyväksi. Tätä varten kehitetään toimintatapoja ja välineitä työssä ja muulla tavoin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Koulutuksen työelämävastaavuutta lisätään. Tarjontaa täydennetään joustavilla, lyhytkestoisilla koulutuksilla, joilla voi vastata työelämän nopeisiin tarpeisiin ja täydentää osaamista ennakoivasti. Myös nykyistä koulutustarjontaa kehitetään aikuisväestön ja työelämän tarpeita vastaavaksi.
Työpaikkojen ja osaamispalveluiden tarjoajien yhteistyötä tiivistetään. Työpaikkoja hyödynnetään oppimisympäristöinä. Pienten ja keskisuurten yritysten ja yksinyrittäjien osaamista tuetaan verkostojen kautta. Palveluja tuotetaan yhteistyönä ja ohjausta yhden luukun periaatteella Ohjausta ja ”yhden luukun periaatteella” toimivia palveluja kehitetään, jotta ne saavuttaisivat myös koulutukseen eri syistä vähemmän osallistuvat. Heitä pyritään tavoittamaan esimerkiksi yhteydenotoilla ja jalkautumalla työpaikoille. Myös TE-toimistoissa lisätään henkilökohtaista ohjausta.Tiedon ja sopivien palvelujen löytämiseksi käyttöön otetaan digitaalinen palvelu, joka yhdistää koulutustarjonnan, ohjauspalvelut ja tietoa työmarkkinoista. Kokonaisuus sisältää osaamisen kartoitus-, tunnistamis- ja urasuunnittelupalveluja sekä ennakointitietoa. Älykkäistä sähköisitä palveluista muodostuva kokonaisuus toimii jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän alustana. Työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia ja sen hyödyntämistä parannetaan, jotta koulutuksia voidaan suunnata ja osaavaa työvoimaa on kaikilla alueilla ja toimialoilla saatavissa niiden tarpeita vastaavasti. Työpaikkojen, oppilaitosten ja työelämäpalveluja tuottavien tahojen yhteistyötä tiivistämällä osaamistarpeisiin voidaan vastata osuvammin ja nopeammin. Työ- ja elinkeinopolitiikan ja koulutuspolitiikan yhteyttä alueilla lisätään samoin kuin koulutus-, työllisyys-, yrityspalvelujen ja verkostojen yhteistyötä. Palveluiden tueksi jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmässä tarvitaan koordinaatiota ja rakenne, jolla voidaan edistää osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa, ennakoida osaamistarpeita, uudistaa ja hankkia osaamispalveluita sekä tukea alueiden yhteistyörakenteita. Etuudet tukemaan uudistuksen tavoitteita Linjauksissa nostetaan esiin työttömien opiskelumahdollisuuksien kehittäminen ja etuusjärjestelmän tarkastelu koulutuksessa aliedustettujen ryhmien näkökulmasta. Opintotuen kehittämisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuuksia kehittää sitä tukemaan nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista. Etuusjärjestelmiin tehtävillä muutoksilla voidaan tukea jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteita, kuten osaamistason nostamista, koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamistason ja osallistumisen lisäämistä sekä työn ja opiskelun yhteensovittamista. Etuuksia ja toimeentuloa tarkastellaan kokonaisuutena vuoteen 2027 ulottuvassa sosiaaliturvauudistuksessa. Osaaminen turvaa tulevaisuuden – Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjauksetTietoa jatkuvan oppimisen uudistuksesta
Lähde: Valtioneuvosto.fi
