EU:n ympäristöministerit kokoontuvat viimeistelemään EU:n ilmastositoumuksen YK:lle
NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat Brysseliin 17.12. viimeistelemään EU:n ilmastositoumuksen YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Eurooppa-neuvoston viimeviikkoisella päätöksellä EU sitoutui vähentämään nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan osapuolten tulee päivittää vuotta 2030 koskeva sitoumuksensa (nationally determined contribution, NDC) vuoden 2020 aikana.Eurooppa-neuvoston päätös 2030-tavoitteen kiristämisestä mahdollistaa myös yleisnäkemyksen saavuttamisen eurooppalaisesta ilmastolaista. Lakiin kirjataan EU:n ilmastoneutraaliustavoite vuodelle 2050. EU:n ilmastolaista saatiin osittainen yleisnäkemys jo lokakuun ympäristöneuvostosta. Nyt ministerit täydentävät näkemystä päivitetyllä 2030-tavoitteella.”Suomen tavoitteena on vahva eurooppalainen ilmastolaki, joka ohjaa tehokkaasti kohti ilmastoneutraaliutta 2050 mennessä. Tämä edellyttää kunnianhimoisia ja 2050-tavoitteen kanssa linjassa olevia välietappeja paitsi vuodelle 2030, myöhemmin myös vuodelle 2040”, ministeri Mikkonen painottaa.Ympäristöjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia parannetaan, kiertotalousohjelmapäätelmät hyväksyttävänäKokouksesta tavoitellaan myös neuvoston yleisnäkemystä Århus-asetuksen muuttamisesta. Århus-sopimuksella säädellään yleisön tiedonsaanti-, osallistumis- sekä muutoksenhakuoikeuksia. Muutoksella parannettaisiin ympäristöjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia.Ministerit hyväksyvät kokouksessa myös päätelmät kiertotaloudesta sekä digitalisaatiosta ja ympäristöstä. Kiertotalouspäätelmissä korostuu kestävän elpymisen merkitys sekä sen rahoitus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita tukevalla tavalla. Päätelmissä painotetaan kestävän tuotepolitiikan merkitystä ja tunnistetaan kiertotalouden merkitys kilpailukyvyn, innovaatioiden, työpaikkojen ja hyvinvoinnin ja siten EU:n resilienssin vahvistamisessa.Digitalisaatiopäätelmissä tulee hyvin esiin digitalisaation kahtalainen rooli: se yhtäältä tukee päästövähennysten saavuttamista, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ympäristön tilan seurantaa, mutta samalla tieto- ja viestintäteknologian (ICT) kasvava energian ja materiaalien kulutus herättää huolta. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista kiertotalouden strategista ohjelmaa ja ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa.Lisäksi ministerit keskustelevat kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta. Kemikaalistrategian tavoitteena on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön parempi suojelu vaarallisilta kemikaaleilta. Strategia pyrkii myös edistämään turvallisten ja kestävien kemikaalien innovaatioita ja mahdollistamaan siirtymisen kemikaaleihin, jotka ovat suunniteltu turvallisiksi ja kestäviksi. Suomi pitää tärkeänä, että strategia on kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus, joka tavoittelee entistä parempaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua, edistää innovaatioita ja tukee osaltaan kokonaisvaltaista muutosta kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
