Hallituksen esitys pelastustoimen järjestämisestä eduskunnan käsiteltäväksi
NordenBladet — Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestäisivät kukin pelastustoimen palvelut omalla alueellaan. Palvelujen tuottamisessa voitaisiin nykyiseen tapaan käyttää apuna sopimuspalokuntia. Valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi.Hallitus antoi hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista koskevan esityksen eduskunnalle tiistaina 8. joulukuuta.– Tässä uudistuksessa on kyse ennen kaikkea ihmisten toimivista peruspalveluista. Pidän tärkeänä, että palveluiden yhdenvertaisuutta saadaan tällä uudistuksella parannettua, ja tämä pitkään valmisteltu uudistus on nyt saatu eteenpäin ja eduskunnan käsiteltäväksi, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.Tavoitteena yhdenmukaiset ja yhdenvertaiset pelastustoimen palvelutUudistuksessa pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Pelastustoimen lähipalvelut ja kattava paloasemaverkko turvattaisiin koko maassa vähintään nykyisen tasoisina.– Pelastustoimen koko perustehtävä on ihmisten ja yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan turvallisuuden parantaminen. Se on myös tämän uudistuksen keskiössä. Tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta vahvistamalla pelastustoimen järjestelmää, sisäministeri Ohisalo jatkaa.Pelastustoimen uudistus on osa sote-uudistusta. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset voivat jatkossakin hoitaa pelastustoimen ohella myös ensihoito- ja ensivastetehtäviä. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää. Yhteistyöllä turvataan jatkossakin kustannustehokkaat ja laadukkaat ensihoitopalvelut koko maassa.Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaisi varautumista suuronnettomuuksiinUudistuksen myötä valtion strateginen ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus takaisi jatkossa entistä yhdenmukaisemmat palvelut eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.– Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää. Uudistuksen myötä voimme myös varautua nykyistä paremmin ennakoimattomiin uhkiin, harvinaisiin suuronnettomuuksiin, poikkeusoloihin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.Valtion ohjaus toteutettaisiin niin, että valtioneuvosto vahvistaisi pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Valtioneuvosto voisi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman hyvinvointialueen hoidettavaksi. Jokainen hyvinvointialue järjestäisi kuitenkin keskeiset pelastustoimen palvelut alueellaan.Sisäministeriö ohjaisi hyvinvointialueiden ja Helsingin pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialueiden ja sisäministeriön välillä käytäisiin vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevat ohjausneuvottelut. Lisäksi sisäministeriön yhteyteen perustettaisiin pelastustoimen neuvottelukunta, johon osallistuisivat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt sekä hyvinvointialueet. Ohjaus olisi vuorovaikutteista ja se perustuisi yhteiseen tietopohjaan.Hyvinvointialueen suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto päättäisi pelastustoimen palvelutasosta, jonka tulisi vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Aluehallintovirastot arvioisivat pelastustoimen palvelutasoa sekä vastaisivat pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.
Lähde: Valtioneuvosto.fi