Suomi: Ilmastotoimien oikeudenmukaisuus huomioitava laajasti, Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius kytkettävä vahvasti lakiin

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui keskiviikkona keskustelemaan Suomen ilmastolain uudistuksesta. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti oikeudenmukaisuuden huomioiminen ilmastotoimissa ja lain vahva sitominen Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan siten, että tämä tavoite saavutetaan. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet antoivat vankan tuen hiilineutraaliustavoitteen kirjaamisesta lakiin.
Keskustelussa nousi vahvasti esiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden turvaaminen.Pyöreä pöytä toi esiin tarpeen huomioida oikeudenmukaisuus riittävän laajasti, esimerkiksi sen, mitä vaikutuksia ilmastoimilla on eri alueille ja elinkeinoille sekä miten kustannukset jakautuvat.
Myös ilmastonmuutoksen sopeutumisen nostaminen ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle nostettiin esille. Lisäksi ilmastolaissa säädettävän Ilmastopaneelin riippumatonta roolia pidettiin tärkeänä.Nykyinen ilmastolaki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ei yksilöitä tai yrityksiä. Pyöreässä pöydässä keskusteltiin ilmastolain sitovuudesta.”Ilmastolaki tulee laatia sillä tavalla, että sen tavoitteet koskevat läpileikkaavasti kaikkia viranomaisia ja koko yhteiskuntaa, tietenkin reilulla tavalla. On myös tärkeää, että ilmastolaissa on mahdollisuus valituskelpoisuuteen. Ilman tätä mahdollisuutta ilmastotavoitteiden juridinen sitovuus jää hataraksi”, sanoi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.Kunnilla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Keskusteluissa kuntien roolia ilmastolaissa pohdittiin eri näkökulmista.”Ilman kuntien ja kaupunkien konkreettisia ilmastoratkaisuja Suomi ei saavuta hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Siksi kuntien roolin tunnistaminen ilmastolaissa on tärkeää. Se voisi osaltaan antaa selkänojaa paikallisille ilmastokestäville ratkaisuille”, sanoi varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomen Kuntaliitosta.Ymmärrettävää kieltä ilmastopolitiikkaanPyöreä pöytä toivoi, että ilmastopolitiikasta viestitään kansalaisille ymmärrettävästi ja selkeästi. Ilmastovuosikertomusta pidettiin hyvänä työkaluna, jolla ilmastotoimien toteuttamista voidaan seurata. Ilmastovuosikertomuksen kehittämistä ja sisällön laajentamista kuitenkin toivottiin.Selkeä viestintä mahdollistaisi myös kansalaisten osallistumisen ilmastopolitiikkaan. Esimerkiksi nuorten osallistumisen vahvistamista pidettiin tärkeänä.”Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastolaki mahdollistaa nuorten osallistumisen ilmastopolitiikkaan, mutta kantaa vastuun päästövähennyksistä ensisijaisesti poliittisesti. Nuorten kuuleminen voidaan varmistaa esimerkiksi luomalla nuorten elin, jota kuullaan aina lainsäädäntöä valmistellessa”, ehdotti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, Allianssi ry:n Sara Nyman.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Ilmastolain uudistukseen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #ilmastolaki.

Lähde: Valtioneuvosto.fi