Suomi: Rajoituslain kunnallisia yhtiöitä koskeva muutos voimaan 1.11.2020
NordenBladet — Sote-investointeja ja ulkoistuksia koskevan ns. rajoituslakia on muutettu 1.11.2020 siten, että myös kunnan tai kuntayhtymän yksin tai yhdessä omistaman yhtiön kautta toteutettava hanke rinnastetaan sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja koskevassa lupamenettelyssä kunnan tai kuntayhtymän itse toteuttamaan hankkeeseen.Samassa yhteydessä on säädetty, että seuraamukset lain vastaisen sopimuksen mahdollisesta mitättömyydestä kohdistuisivat kuntaan tai kuntayhtymään tai niiden omistamaan yhtiöön niissä tilanteissa, joissa mitättömyyden syyt johtuvat kunnasta tai kuntayhtymästä taikka niiden yhtiöstä.Rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistusso-pimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2023 jälkeen.Irtisanomisehto on kirjattava, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittää 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista. Uudella maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus vuonna 2024 ja 2025 kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ilman korvausvelvoitetta.Kuntien ja kuntayhtymien on edelleen haettava poikkeuslupaa yli viiden miljoonan euron sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointeihin. Kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisiin vuokra- ja käyttöoikeussopimuksiin täytyy edelleenkin kirjata irtisanomisehto.Niin sanottu Paras-laki puolestaan velvoittaa kuntia jatkamaan muodostamiaan soten yhteistoiminta-alueita, joiden väestöpohja on vähintään noin 20 000 asukasta. Lain tavoitteena on estää epätarkoituksenmukaiset uudelleenjärjestelyt ennen uuden sote-uudistuksen voimaantuloa sekä varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus.Tasavallan presidentti vahvisti lain 29.10.2020. Muutokset tulivat voimaan 1. marraskuuta 2020.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
