Maaseutupulssi: Heikentynyt koronatilanne uhkaa maaseutuyritysten positiivisten näkymien toteutumista
NordenBladet — Ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksissä kuluvan vuoden kehitystä kuvaillaan edellisvuotta myönteisemmin eikä tilanne ole enää huonontunut. Yhä useampi maaseutuyrityksistä odottaa ensi vuodelle kasvua, joskin heikentynyt koronatilanne vaikeuttaa lähitulevaisuuden ennustamista, ilmenee EK:n tekemästä Maaseutupulssi-yrityskyselystä.Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä pitää hyvänä signaalina sitä, että kyselyn mukaan yhä useampi yritys on taas kasvuvaiheessa ja omistajanvaihdoksissa ollaan vuoden takaista aktiivisempia: ”Vuosina 2021-2022 ydin- ja harvaanasutun maaseudun omistajanvaihdoksia edistetään äskettäin käyttöön otetulla tuella, jonka rahoitus tulee EU:n maaseuturahaston elpymisvaroista. Samalla on käynnistynyt omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi kolme maaseutuohjelman valtakunnallista hanketta.”EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kuvailee tilannetta kaksijakoiseksi:”Maaseutuyritysten näkymät ensi vuodelle ovat myönteiset eli toiminnan laajentumiseen uskoo suurempi osuus yrityksiä kuin sen supistumiseen. Aineisto on kuitenkin kerätty ennen omikron-variantin havaitsemista. Esimerkiksi ulkomaankaupan lisääntymiseen uskoi marraskuun alussa jo melko suuri joukko maaseudun vientiyrityksistä, mutta heikentynyt koronatilanne uhkaa nyt positiivisten näkymien toteutumista.”Maaseutupulssin keskeiset tunnusluvutMaaseudun nykytilanne 2021
• Kysyntä oli lisääntynyt 34 prosentilla ja vähentynyt 33 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (12 ja 61 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 26 ja 42 prosenttia (17 ja 60 prosenttia vuosi sitten).
• Työntekijämäärän lisääntymisestä raportoi 23 prosenttia ja sen vähentymisestä 22 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (9 ja 39 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla työntekijöiden määrä lisääntyi 18 prosentissa ja vähentyi 23 prosentissa yrityksiä (11 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
• Investoinnit olivat ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla lisääntyneet 30 prosentilla ja vähentyneet 33 prosentilla yrityksistä (11 ja 52 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymisestä kertoi 19 prosenttia ja vähentymisestä 32 prosenttia yrityksistä (11 ja 49 prosenttia vuosi sitten).
• Ulkomaankauppa oli lisääntynyt 22 prosentilla ja vähentynyt 52 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (0 ja 73 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 24 ja 18 prosenttia (17 ja 66 prosenttia vuosi sitten).
Maaseudun näkymät 2022
• Kysynnän lisääntymiseen ensi vuonna uskoi 36 prosenttia ja sen vähentymiseen 13 prosenttia ydin ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (10 ja 37 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 33 ja 7 prosenttia (13 ja 47 prosenttia vuosi sitten).
• Työntekijämäärän kasvua ennakoi ydin ja harvaan asutulla maaseudulla 25 prosenttia ja sen supistumista 12 prosenttia yrityksistä (9 ja 28 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla 29 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 4 prosenttia sen vähentyvän ensi vuonna (13 ja 33 prosenttia vuosi sitten).
• Ydin ja harvaan asutulla maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 26 prosenttia ja vähentymiseen 20 prosenttia yrityksistä (8 ja 50 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 22 prosenttia yrityksistä, kun taas 25 prosenttia arvioi niiden vähentyvän ensi vuonna (11 ja 44 prosenttia vuosi sitten).
• Ulkomaankaupan kasvua ennakoi 47 prosenttia ja vähentymistä 18 prosenttia ydin ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (25 ja 54 prosenttia vuonna 2020). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 21 ja 15 prosenttia (26 ja 53 prosenttia vuosi sitten).Maaseutupulssin aineisto kerättiin loka-marraskuussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 043 työnantajayritystä, joista 753 oli kaupungeissa ja 290 maaseudulla toimivia yrityksiä. Aineiston analysoinnissa on käytetty yrityskoon ja päätoimialojen mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat suuntaa-antavasti yleistettävissä työnantajayritysten perusjoukkoon.Infografiikka Maaseutupulssi-tutkimuksesta
Lähde: Valtioneuvosto.fi
