Neuvosto päätti kalastusmahdollisuuksista ja hyväksyi päätelmät elintarvikehuollon ja ruokaturvan valmiussuunnitelmasta kriisiaikoina
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusministerit kokoontuivat 12. ja 13. joulukuuta Brysselissä. Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina sekä päättivät kalastusmahdollisuuksista Atlantilla ja Pohjanmerellä sekä Välimerellä ja Mustallamerellä vuonna 2022. Suomea kokouksessa edusti Suomen pysyvän edustajan sijainen EU:ssa Tuuli-Maaria Aalto sekä maatalousneuvos Kari Valonen.Kalatalousasioissa maatalous- ja kalastusneuvosto päätti kalastusmahdollisuuksista Atlantilla ja Pohjanmerellä sekä Välimerellä ja Mustallamerellä sekä eräillä EU:n ulkopuolisilla merialueilla vuonna 2022. Pohjanmeren ja ns. Länsivesien osalta neuvosto asetti väliaikaiset TAC:t ja kiintiöt kolmeksi kuukaudeksi, koska EU ja Yhdistynyt kuningaskunta ei ole vielä päässyt sopimukseen ennen neuvostoa näiden vesien yhteisesti jaetuista kalavaroista (kaikkiaan yli sata kalakantaa). Suomi totesi kokouksessa, että Suomen lähtökohtana on, että TAC:t ja kiintiöt vuodelle 2022 vahvistetaan kestävää enimmäistuottoa, monivuotisia suunnitelmia ja tieteellistä neuvoa kunnioittaen.Ankeriaan osalta Suomi yhtyi huoleen uusimman tieteellisen neuvon perusteella ankerias kannan tilasta. Suomi piti komission esitystä ensi vuonna järjestettävästä konsultaatiosta sekä ennen sen tuloksien saamista kolmen kuukauden kalastuskiellon säilyttämisestä kannatettavana. Suomen näkökulmasta koko ankeriaan elinkierto tulisi ottaa huomioon entistä perusteellisemmin ja etsiä toimenpiteitä, joilla ankeriaskantojen tilaa saadaan parannettua.Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina. Suomi oli tyytyväinen neuvoston päätelmien sisältöön. Niin Suomi kuin muutkin jäsenvaltiot korostivat keskustelussa EU-tason yhteistyön parantamista, jotta kriiseihin pystytään paremmin vastaamaan. Suomi korosti keskustelussa myös jäsenvaltioiden kansallista toimivaltaa valmiusasioissa.Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli myös hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa ja aiheesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Jäsenmaiden mukaan direktiivin vaikutuksia on aikaista arvioida, mutta yleisesti direktiiviä pidettiin tärkeänä virstanpylväänä tasapainoisemman elintarvikeketjun edistämiseksi. Neuvoston muissa asioissa komissio kertoi 17. marraskuuta 2021 julkaisemastaan asetusehdotuksesta, jolla pyritään ehkäisemään tiettyjen metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuisivat sekä tuontiin että EU:n sisämarkkinoilla tuotettuihin tuotteisiin.Keskustelussa jäsenmaat pitivät komission esitystä sinänsä tervetulleena, mutta moni jäsenmaa oli huolissaan hallinnon ja toimijoiden lisääntyvästä taakasta. Useat jäsenmaat muistuttivat jäsenmaiden toimivallasta metsäasioissa ja pitivät metsien tilan heikkenemisen määritelmää ongelmallisena toimeenpanon kannalta. Lainsäädäntöaloitetta on tärkeää käsitellä säännöllisesti maatalousneuvostossa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi