Suomi vesidiplomatian vaikuttajaksi

NordenBladet — Suomi tunnetaan vedestä ja vesialan teknisestä osaamisesta. Tuoreen evaluoinnin mukaan Suomen tulisi päättää, millaiseksi toimijaksi se haluaa vesidiplomatian osalta. Tutkimusten mukaan konfliktiympäristössä asuvien lasten todennäköisyys menehtyä saastuneesta vedestä aiheutuneisiin komplikaatioihin on 20 kertaa suurempi kuin riski menehtyä itse aseellisen konfliktin uhrina. Kuva: Liisa TakalaSuomen vesialan kansainvälisen strategian tavoitteena on vesiturvallinen maailma vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuhunkin tarkoitukseen sopivaa vettä olisi saatavilla aina, kaikkialla ja kaikille maailmassa. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta Suomella on oppeja, joista ammentaa.Yksi strategian kolmesta kokonaisuudesta keskittyy rauhan ja veden kysymyksiin. Teema on mitä merkittävin: vesi on ollut taustalla vähintään puolessa 1990-luvun jälkeisistä konflikteista, vaikka vesivaroja rauhansopimuksissa harvoin mainitaankaan.Vankka osaaminen…Lokakuun lopussa julkistettu evaluointi tarkastelee sitä, miten Suomi on veteen liittyviä jännitteitä ratkaisevassa ja ennaltaehkäisevässä vesidiplomatiassa onnistunut – ja mitä voitaisiin jatkossa tehdä paremmin. Ulkoministeriön teettämän riippumattoman arvioinnin kohteena olivat erityisesti Suomen työ YK:n Euroopan talouskomissiossa UNECEssa, rajavesiyhteistyö Venäjän kanssa sekä Suomen tuki Mekongin ja Niilin rajavesikysymyksille.Yleisarvio on hyvin myönteinen: Suomi saa kiitosta pitkäjänteisestä tuesta vesivarojen osallistavalle hallinnalle ja käytölle sekä vesialan kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle. Maamme erityisenä vahvuutena evaluointi pitää motivoitunutta ja osaavaa toimijaverkostoa. Suomen rajavesisopimus Venäjän kanssa on arvioitu maailman parhaaksi. Evaluoinnin mukaan Suomi on jatkuvasti osoittanut kykynsä vastata vedestä johtuviin jännitteisiin sekä soveltaa näyttöön perustuvaa diplomatiaa ja teknistä tukea.…myös muiden tietoonSuomella on siis kyky, tahto ja toimijat – mitä puuttuu? Arviointiryhmän vetäjän Rens de Manin mukaan kansainväliset toimijat eivät tunne tarpeeksi Suomen osaamista. Siksi Suomen on laadittava selkeä suunnitelma siitä, miten se voi tulla vesidiplomatian johtavaksi toimijaksi. Strategian toteuttamisen tueksi tarvitaan poikkihallinnollinen organisaatio, joka tuo yhteen eri toimijoiden parhaan osaamisen.”Konfliktien ehkäisemisessä tulee tuntea toimintaympäristö läpikotaisin. Tämä taas edellyttää, että tutkimuslaitoksilla, kansalaisjärjestöillä, yrityksillä ja Suomen edustustoilla on selkeät roolit, kannustimet ja mahdollisuudet toimia vesidiplomatiatyössä tarvittavan tiedon hankkijoina ja välittäjinä. Tiedonhankinta on myöhäistä siinä vaiheessa, kun konflikti on jo puhjennut”, de Man sanoo.Viestintä, valmistautuminen ja vesidiplomatiaverkoston saumaton yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta Suomi tunnistetaan uskottavaksi kumppaniksi, jonka puoleen voidaan tarpeen vaatiessa kääntyä.Lue lisääEvaluointiraportti ja julkistustilaisuuden tallenne

Lähde: Valtioneuvosto.fi