Valtioneuvoston EU-selonteko: Unionin kriisinkestävyyttä on vahvistettava
NordenBladet — EU-selonteko pohjaa vahvasti unionin yhteisiin arvoihin sekä hallitusohjelmaan. Se korostaa tarvetta vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä eli resilienssiä eri sektoreilla. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 28. tammikuuta ja lähetettiin eduskuntaan.EU-selonteko viitoittaa Suomen lähivuosien EU-politiikkaa. Sen lähtökohtana on hallitusohjelman EU-poliittiset painopisteet. Suomen hallitus esittää tässä selonteossa oman vastauksensa EU:n resilienssin vahvistamiseen ja unionin kehittämiseen 2020-luvun alkupuolella. Selonteon punainen lanka on tarve lujittaa unionin kriisinkestävyyttä eli resilienssiä kaikessa EU:n toiminnassa.
”Kriisinkestävyys on teema, joka läpileikkaa koko selonteon. Hallitus haluaa vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä. EU:n on lujitettava kriisinkestävyyttään kaikilla politiikka-alueilla”, kiteyttää eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.EU-selonteko korostaa EU:n yhteisten arvojen ja tasa-arvon merkitystä. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat tulevaisuudessakin pohja kaikelle unionin toiminnalle.
”Yhteiset arvomme ovat EU:n perusta ja välttämätön resilienssin edellytys. Demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia on edistettävä kokonaisvaltaisesti. Täten vahvistamme EU:n yhtenäisyyttä, hyväksyttävyyttä ja uskottavuutta. Toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi on määrätietoisesti jatkettava hyödyntäen kaikkia käytössä olevia EU:n oikeusvaltiovälineitä. Välineitä tulee kehittää edelleen ja niiden on oltava tarkoituksensa mukaisessa käytössä.”Selonteossa avautuu myös Suomen lähtökohta ajankohtaiseen keskusteluun EU:n strategisesta autonomiasta. Hallitus katsoo, että se ei saa tarkoittaa sisäänpäin kääntymistä tai protektionismia. Strategisen autonomian tulee tarkoittaa EU:n omien vahvuuksien kehittämistä, reiluun kilpailuun osallistumista, EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisempaa edistämistä sekä vastuunkantoa kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi osallistuu aktiivisesti talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämiseen. ”Suomen tavoitteena on kriisinkestävämpi EMU, jossa jäsenmaiden vastuuta taloudenpidostaan vahvistetaan, finanssipoliittisia sääntöjä yksinkertaistetaan ja talouspolitiikan koordinaatiota parannetaan eurooppalaista ohjausjaksoa hyödyntäen. Suomi suhtautuu avoimesti aloitteisiin, joilla puututaan haitalliseen verokilpailuun ja veronkiertoon.”EU:n tulee lujittaa asemaansa globaalissa toimintaympäristössä omiin vahvuuksiinsa nojautuen. ”Suomen tavoitteena on rakentaa EU:sta maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein ilmastoneutraali talous. Yhteiskuntiemme resilienssin, EU:n kilpailukyvyn, ekologisen kestävyyden sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on välttämätöntä, että EU:n kasvustrategia perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Suomi edistää unionin toiminnassa hyvinvointitalousajattelua. Jatkamme toimintaamme yhteistyökykyisenä jäsenvaltiona, joka tavoittelee aktiivisesti yhteisiä, kansallista ja eurooppalaista lisäarvoa luovia ratkaisuja ja edistää avoimuutta,” linjaa Tuppurainen.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
