Suomi: Hiilikompensaatiojärjestelmien selkeyttä ja läpinäkyvyyttä tulisi selvityksen mukaan lisätä
NordenBladet — Suomessakin on jo joukko yrityksiä, jotka tuottavat maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastotoimiin perustuvia kaupallisia päästökompensaatiopalveluja. Kattavaa yleiskuvaa kotimaisesta tarjonnasta ja markkinoista ei kuitenkaan tähän asti ole ollut olemassa. Tätä tietoaukkoa paikkaa maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja Gaia Consulting Oy:n ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuottama selvitys, jossa otetaan kantaa myös hyvän kompensaation kriteereihin.
Suomen hiilikompensaatiomarkkinat ovat selvityksen mukaan kirjavat, ja markkinoilla toimivilla on toisistaan poikkeavia käsityksiä kompensaatiojärjestelmien lähtökohdista ja kriteereistä. Nämä tekijät yhdessä voivat pahimmillaan haitata hankkeiden perimmäisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Suurimmat kehitystarpeet löytyvät hankkeiden ilmastovaikutusten mittaamisesta, raportoinnista ja todentamisesta sekä niihin käytetyistä menetelmistä. Joissain tapauksissa on lisäksi vaikea arvioida, olisiko osa ilmastovaikutuksista syntynyt myös ilman hanketoimenpiteitä. Hankkeiden ongelmaksi arvioitiin myös vähäinen läpinäkyvyys, joka osaltaan vaikeuttaa hankkeiden ja niiden toimenpiteiden vertailua. Mahdollinen ratkaisukeino läpinäkyvyysongelmaan voisi olla kansainvälisten standardien mukaisten hyvän kompensaation kriteereiden laajempi käyttöönotto kotimaisissa hankkeissa.
Meillekin soveltuvia, kansainväliset pelisäännöt huomioivia kansallisia kompensaatiomalleja voisi löytyä muun muassa selvityksen kansainväliseen vertailuun kuuluneista maista. Niistä voisi löytyä hyviä esimerkkejä myös valtion mahdolliseen rooliin markkinoilla.
Hankkeilla vaikutuksia laajemminkin
– Hiilikompensaatiohankkeet voivat monipuolistaa maataloustuottajien ja metsänomistajien ansaintamahdollisuuksia ja vaikuttaa sitä kautta myönteisesti aluetaloudelliseen kehitykseen. Myös kuntien kannattaa arvioida hankkeiden niille tarjoamia mahdollisuuksia, sanoo selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen.
Hankkeet ovat selvityksen mukaan toteuttaneet pääsääntöisesti hyvin maa- ja metsätalouteen liittyviä politiikkatavoitteita. Metsien hiilinieluja vahvistavat ja lisäävät hankkeet ovat kuitenkin toimenpiteiltään hyvin erilaisia, joten niiden yhteensopivuus politiikkatavoitteiden kanssa vaihtelee – esimerkkinä energia- ja ainespuun saatavuus, johon kohdistuvat vaikutukset vaihtelevat toimenpiteestä riippuen.
– Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee selvityksen pohjalta jatkotoimia, jotka tähtäävät maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeiden edellytysten parantamiseen, kuten kriteerien selkeyttämiseen sekä tietopohjan ja menetelmien kehittämiseen, kertoo Torniainen. Julkisin varoin rahoitettuja kompensaatiotoimia ei ole suunnitteilla.Ilmastovaikutusten ohella hankkeilla voi olla muitakin kestävään kehitykseen, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen tilaan liittyviä vaikutuksia. Selvityksen mukaan hankkeiden vaikutukset näihin ovat pääsääntöisesti myönteisiä.
Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ylläpitämistä ja vahvistamista. Hallitusohjelma linjaa tähän liittyen useita ilmastotoimia, joita toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämässä laajassa Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa. Muun muassa alan toimijoiden haastatteluihin perustunut hiilikompensaatioselvitys on osa tätä kokonaisuutta.Linkki selvitysraporttiinLisää tietoa Hiilestä kiinni –ilmastotoimenpidekokonaisuudesta (mmm.fi)
Lähde: Valtioneuvosto.fi
