Helena-Reet: Hanukka-juhlapöytä ja kynttilöiden sytyttäminen + RESEPTI: Tuorejuusto-raparperileivos mantelien kera
NordenBladet – Eilen alkoi Hanukka*, yksi suosikkipyhistäni. Valmistin tällä kertaa perunaohukaisten sijasta paistettua bataattia, sipulikastiketta, naudanlihaa ja tuoreen pestosalaatin. Jälkiruoaksi tein tuorejuusto-raparperileivoksen manteleiden kera! Illalla sytytimme myös ensimmäisen hanukka-kynttilän! Alempana kuvia kokkaustaiteestani ja juhlapöydästämme. Koska hanukkapyhät kestävät kahdeksan päivää yhteen menoon (tänä vuonna 10.-17. joulukuuta eli juutalaisen kalenterin mukaan 24.Kislev-2. Tevet), niin keittiössä kokkaamista ja juhlaruokia on riittämiin.
Tässä on yksi kielen mukanaan vievä, herkullinen levykakku!
Resepti:
TUOREJUUSTO-RAPARPERILEIVOS MANTELIEN KERA
Tarvitaan:
500 g pakkaus Selverin lehtitaikinaa
300 g pakkaus Tere-firman vaniljarahkapastaa
100 g Farmi-firman kreemistä keittiötuorejuustoa
200-400 g paloiteltuja raparpereja
50 g vehnäjauhoa
250 g pakkaus maatilavoita
100-200 g mantelinlastuja
Valmistaminen:
Kaiken alle lehtitaikina (kaulitse tasaisesti koko levylle), sitten voitele päälle rahkapasta ja tuorejuusto. Koska tuorejuusto on vahvaa, pane sitä yksinkertaisesti pienin välein teelusikalla pieni annos. Sitten lisää raparperit ja mausta ne kanelilla ja vaniljasokerilla. Tee kaiken päälle perinteinen murukate (paloittele kulhossa voi ja sekoita jauhoon), jonka päälle sirottele vielä mantelit. Valmistuu uunissa 200 asteessa noin puolessa tunnissa. Maistuu huippuhyvältä sekä lämpimänä (silloin on hiukan vetelämpää) että seuraavana päivänä kylmänä! Nami-nami! Hyvää ruokahalua ja kauniita pyhiä!
___________
* Hanukka (englanniksi Hanukkah; hepreaksi חֲנֻכָּה) on kahdeksan päivää kestävä juutalainen pyhä. Kyseessä on juutalainen tulenjuhla. Tämä talvinen pyhä juhlistaa juutalaisten voittoa vuonna 164 eKr. Hanukkana eli temppelin uudelleenvihkimisen pyhänä ei kuitenkaan muistella juutalaisten sotilaallista menetystä, koska juutalainen uskonto ei salli viettää sellaisen taistelun voittoa, jossa kaatui ihmisiä. Muistellaan sen sijaan öljyihmettä.
Legenda nimittäin kertoo, että kun Juudas Makkabeus meni voiton jälkeen sytyttämään Jerusalemin temppeliin öljylampun, hän löysi siunattua öljyä vain yhden päivän määrän. Uuden öljyn siunaaminen olisi taas vienyt kahdeksan päivää, mutta odottaa ei voinut, koska kansa oli kokoontunut temppelin pihalle tullakseen siunatuiksi. Ihmeen kautta öljyä riitti täsmälleen kahdeksaksi päiväksi eli uuden öljyn valmistumiseen ja siunaamiseen saakka. Siksi hanukka kestää kahdeksan päivää. Hanukkaa vietettiin siis ensimmäisen kerran 2. vuosisadalla eKr. ja viettopaikkana oli Jerusalem. Se tapahtui juutalaisen kalenterikuukauden kislevin 25. päivänä. Gregoriaanisel kalenterin mukaan hanukka voi sattua mille tahansa ajalle marraskuun lopusta joulukuun loppuun.
Perinteisesti kynttilänjalka eli menora asetetaan kynttilöineen ikkunalaudalle. Kynttilöiden lukumäärä osoittaa, montako päivää on kulunut hanukan alusta eli siis joka päivä sytytetään yksi kynttilä. Koska juutalaiset lukevat oikealta vasemmalle, kynttilät sytytetään oikeanpuoleisimmasta alkaen. Kaikki hanukan päivät ovat yhtä tärkeitä, joten kynttilänjalka on perinteisesti suunniteltu niin, että kynttilät ovat samalla korkeudella. Yhdeksänkynttiläisessä kynttilänjalassa on yksi kynttilä, joka kutsutaan nimellä shammash. Se on korkeammalla. Tämä niin sanottu yhdeksäs kynttilä shammash palaa alusta alkaen ja sitä käytetään uusien kynttilöiden sytyttämiseen. Siten ensimmäisenä iltana sytytetään kaksi kynttilää (shammash + kaikkein oikeanpuoleisin kynttilä), toisena päivänä kolme ja niin edelleen.
