NordenBladet —Ulkoministeriö avaa tammikuussa 2022 hanketuen hakukierroksen suomalaisille kansalaisjärjestöille. Haku on käynnissä 24.tammikuuta – 4. maaliskuuta 2022. Hakukierroksella voi hakea valtionavustusta kehitysyhteistyöhankkeisiin vuosille 2023–2026. Varsinainen hakuilmoitus arviointikriteereineen julkaistaan haun avautuessa 24.1.2022. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.Hanketuki suomalaisille kansalaisjärjestöille on osa Suomen kehityspolitiikan toimeenpanoa. Järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet lisäävät Suomen kehitysyhteistyön monimuotoisuutta ja vaikuttavuutta asiantuntija-aloillaan ja toimintatavoillaan kehittyvissä maissa eri puolilla maailmaa. Hanketuella tuetaan kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuutta ja moniäänisyyttä. Hanketuella suomalaiset järjestöt ja niiden kumppanit vahvistavat kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kapasiteettia sekä tukevat kansalaisyhteiskuntien tilaa ja toimintaedellytyksiä.
NordenBladet —Työn murros ja uudet työtavat tarjoavat sekä haasteita että mahdollisuuksia pohjoismaisille työmarkkinoille ja työntekijöiden hyvinvoinnille. Pohjoismaiden työministerit keskustelevat aiheesta 22.–23.11.2021 kokouksessa, jonka Suomi järjestää Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana.Kokoukseen osallistuvat ministerien lisäksi kansainvälisen työjärjestö ILOn pääjohtaja Guy Ryder, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki sekä työmarkkinaosapuolten edustajat. Suomea edustavat työministeri Tuula Haatainen sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Koronakriisi on lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuuttaILO on seurannut koronaviruspandemian vaikutuksia työelämään ja jäsenvaltioidensa toimia kriisistä toipumiseksi. Kriisin aikana ILOn sopimusten noudattamisessa on ollut aiempaa enemmän puutteita. Lisäksi monessa maassa työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet, joten ILO on suunnannut toimiaan pandemian negatiivisten seurausten lieventämiseen.”Olemme myös Suomessa huolissamme epätasa-arvon lisääntymisestä ja siitä, että joissain maissa muun muassa yhdistymisvapautta on laiminlyöty. ILO tekee tärkeää työtä kansainvälisten työelämän normien toteutumiseksi”, työministeri Haatainen sanoo.Alustataloudessa on varmistettava riittävä suoja työntekijöilleMonet alustatalousyritykset toimivat kansainvälisesti. Suomi pitää siksi tärkeänä, että keskustelua alustataloudesta käydään Pohjoismaiden välillä, EU:ssa ja kansainvälisesti. Ajankohtainen kysymys on muun muassa, kohdellaanko alustatyöntekijöitä yrittäjinä vai työntekijöinä. Suomessa kolmikantainen työryhmä pohtii asiaa työlainsäädännön näkökulmasta.”Reilulla sääntelyllä toimiva alustatalous tarjoaa mahdollisuuksia uusiin yritystoiminnan muotoihin. Hyvät mahdollisuudet menevät kuitenkin hukkaan, jos samalla ei varmisteta riittävää sääntelyä ja turvaverkkoja työntekijöille”, työministeri Haatainen muistuttaa.Mielen hyvinvointia pitää tukea työelämän murroksessaDemografinen muutos aiheuttaa työikäisen väestön vähenemistä. Samalla mielenterveysongelmat aiheuttavat ennenaikaista eläköitymistä. Mielenterveyden edistäminen edellyttää toimia työpaikoilla ja työelämässä. On tärkeää varmistaa, että työvoima on työkykyistä ja jaksaa työssä eläkkeelle saakka.
Työelämän murroksessa psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja hallinta voi olla entistä haastavampaa. Tulevaisuuden työssä hyvän mielenterveyden merkitys on nähtävä investointina. Mielenterveyden osalta ei pidä keskittyä vain mielenterveyspalveluihin, vaan siirtää painopistettä ennaltaehkäisyyn sekä liiallista kuormaa ja stressiä tuottavien juurisyiden muuttamiseen.”Hyvinvointitaloudessa mielenterveys tulisi nähdä entistä vahvemmin pääomana, johon kannattaa investoida. Toivon myös pohjoismaista yhteistyötä, jotta eurooppalainen mielenterveysstrategia toteutuisi”, sosiaali- ja terveysministeri Sarkkinen sanoo.
NordenBladet —Kasvattajina ansioituneille äideille luovutettiin kunniamerkit alueellisissa juhlatilaisuuksissa lapsen oikeuksien päivänä 20 marraskuuta 2021.Koronapandemian vuoksi valtakunnallista äitienpäiväjuhlaa ei ole voitu järjestää tänä eikä viime vuonna. Perinteisesti juuri äitienpäiväjuhlassa äideille luovutetaan kunniamerkit.Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirit järjestivät yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa yhdeksän alueellista tapahtumaa, joissa kunniamerkit luovutettiin. Juhla järjestettiin Rovaniemellä, Oulussa, Ylihärmässä, Kankaanpäässä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Helsingissä. Tilaisuuksissa kunniamerkit saivat vuosina 2020 ja 2021 palkitut äidit. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen onnitteli palkittuja äitejä videon välityksellä. Vuonna 2020 palkittuja äitejä oli koko maassa 36 ja kuluvana vuonna 29. Ensimmäiset kunniamerkit äideille luovutettiin vuonna 1946, joten tänä vuonna niitä annetaan jo 75. kerran. Juhlavuoden kunniaksi Ritarikunnat ovat julkaisseet sivuillaan kaikkien eri vuosina palkittujen äitien nimet.Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajinaSuomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina. Pyrkimyksenä on, että palkittavat äidit edustavat mahdollisimman erilaisia ryhmiä, esimerkiksi ansiotyössä käyviä, yksinhuoltajia, maaseudun emäntiä jne. sekä myös eri vähemmistöryhmiä kuten romaneja, saamelaisia ja maahanmuuttajia.Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Biologisten äitien lisäksi myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Huomioon otetaan myös laajempi yhteiskunnallinen kasvatusvastuu ja toiminta esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä, koululautakunnissa sekä vanhempainyhdistyksissä.
NordenBladet —Lääkeasioiden uudistuksen poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä kokoontui lokakuun lopulla keskustelemaan jaosten tehtävien etenemisestä. Apteekkijaoksen selvitystyö etenee aikataulussa ja selvityksen osakokonaisuus apteekkipalveluiden nykytilasta on viimeisteltävänä. Jaoksen alle on valmistelutyön tueksi perustettu poikkihallinnollisia virkamiehistä koostuvia asiakohtaisia alaryhmiä. Apteekkijärjestelmän kokonaisselvityksen seuraavissa valmisteluvaiheissa keskitytään apteekkitalouteen. Lisäksi ryhdytään arvioimaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti mahdollisuutta apteekkien omistajapohjan laajentamiseen. Kuluvan hallituskauden aikana ei kuitenkaan tehdä muutoksia omistajapohjan sääntelyyn.Lääkeasioiden uudistus Hankeikkunassa
NordenBladet —Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Satakunnan lennostossa 22.11.2021.Vierailullaan ministeri Kaikkonen tutustuu Pirkkalassa sijaitsevan Satakunnan lennoston toimintaan ja kalustoon sekä tapaa lennostossa palvelevaa henkilökuntaa ja varusmiehiä.
NordenBladet —Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Oslossa 22.–23. marraskuuta. Vierailullaan ministeri Skinnari tapaa Norjan uuden hallituksen ministereitä sekä tutustuu hiilidioksidin talteenottoa hyödyntävän jätteenkäsittelylaitoksen toimintaan. Lisäksi ministeri osallistuu Suomen ja Norjan Varustamoliittojen sekä Suomen Oslon-suurlähetystön järjestämään seminaariin.Norjassa on syykuun puolessa välissä pidettyjen suurkäräjävaalien jälkeen aloittanut uusi hallitus. Oslon vierailullaan ministeri Skinnari tapaa Norjan kehitysyhteistyö- ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anne Beathe Tvinnereimin, elinkeinoministeri Jan Christian Vestren, kalastus- ja meriministeri Bjørnar Skjæranin sekä Oslon pormestari Raymond Johansenin.Tapaamisissa keskustellaan muun muassa Glasgow’n ilmastokokouksen tuloksista, Euroopan vihreästä siirtymästä sekä sen tarjoamista mahdollisuuksista Norjan ja Suomen innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän yhteistyön edistämiseksi.”Norjalais-suomalainen akkuyhteistyö Vaasassa on hyvä esimerkki maidemme välisestä yhteistyöstä. Maidemme elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan yhteistyössä on paljon kasvupotentiaalia”, ministeri Skinnari toteaa.Ministeri vierailee myös Fortumin ja Oslon kaupungin omistamalla jätteenkäsittelylaitoksella Klemetsrudissa, jossa hyödynnetään hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (Carbon Capture and Storage eli CCS). Lisäksi ministeri Skinnari osallistuu molempien maiden Varustamoliittojen ja Oslon-edustuston järjestämään The Future of Shipping -seminaariin, jonka yhteydessä hän tapaa seminaariin osallistuvien suomalaisten ja norjalaisten yritysten edustajia.
NordenBladet – Ennen kaikkea, KAUNISTA MIESTENPÄIVÄÄ, RAKKAAT MIEHET!! Mitäpä me naiset tekisimme ilman teitä?! Emme selviä ilman teitä! 🙂 Kuten aina, en tiedä mistä blogiani aloittaa ja mitä jättää jutusta pois, sillä välitettävää arvokasta tietoa kerääntyy niin paljon. Päivä kerrallaan blogin kirjoittaminen olisi ehkä todellakin helpompaa… Mutta yritän kertoa teille viikon merkkitapahtumat.
MAANANTAI – Teimme Viron ja Suomen NordenBladet-sivuille kivan sovelluksen – sähkönhintakatsauksen: SÄHKÖN HINNAN LUNTTILAPPU.
Lupaan, että niille, jotka pitävät säästämisestä, sähkön hinnan lunttilappu on elämää muuttava. Viron sähkönhinnat ovat viime aikoina olleet hyvin korkeat ja välillä niin korkeat, että järkevää on sellaisena aikana käyttää vähemmän sähköä (esimerkiksi lihaa ei kannata paistaa uunissa kolmea tuntia ja pyykinpesuakin olisi fiksua siirtää eteenpäin). Hyvä esimerkki on 15. marraskuuta tehty Viron ja Suomen sähkönhintojen vertailu. Ero on niin suuri! (ks. alla olevaa vertailutaulukkoa).
Meidän taulukkomme on hyvin helpposelkoinen (kuin liikennevalo, joka näyttää vihreällä edullisia hintoja, keltaisella keskinkertaisia hintoja – 10-20 eurosenttiä kWh) ja punaisella kuvataan sähkönhinta, joka on 20+ eurosenttiä kWh:ta kohti. Taulukko näyttää sekä tämän päivän että huomisen sähkönhinnat ja se on nähtävissä sekä verkkosivulla että matkapuhelimessa. Säästeliäs sähkön käyttäminen on myös luonnolle hyvä, joten joka tapauksessa on hyvä verrata sähkönhintoja ja kuluttaa oikeaan aikaan. Lue sovelluksesta lisää tästä: SÄHKÖN HINTA LIVE.
Säästämisestä puheen ollen haluaisin puhua myös kuudesti vuodessa ilmestyvästä Skandinavian Voguesta. Minä pidän heidän liiketoimintakonseptiostaan – aikakauskirjan voi vaan tilata, joten kaupan tiskeille ei jää mitään vetelehtimään. Tilasin kerralla kaksi ensimmäistä (tähän mennessä ilmestynyttä) numeroa. Upea työ, jonka Martina Bonnier ja hänen toimittajatiiminsä on tehnyt. Jokaisella henkäyksellä on korkeaa muotia (haute couture) ja laatua aistittavissa sekä aikakauskirjoissa että verkossa. Pidän peukkuja, että tyttärien onnistuu olla niin menestyneitä, että eräänä päivänä meidänkin pieni pohjoismainen perhebrändimme Elisheva & Shoshana löytää oman paikkansa tämän aikakauskirjan kansien välistä.
Herätyskello soi hyvin aikaisin. Minun piti viedä Ivanka kouluun ja itse olin hyvin, hyvin väsynyt, sillä maanantaina olimme paiskanneet sähkönhinnan tarkkailutaulukon verkkoon ja sen testaaminen oli kestänyt puoleen yöhön. Vielä tänäänkin kirjoitettu koodi on vasta lapsenkengissä ja suunnitelmissa on tehdä useita lisäyksiä (esimerkiksi hinta arvonlisäveroineen) ja samoin suunnittelemme tekevämme kaasunhinnassakin lunttilapun. Koska kiinnostus ja palaute on ollut suurta (no, onkin todella tarpeellinen juttu!), harkitsemme tekevämme täydennyksen, jolla blogijat, verkkosivujen ylläpitäjät tai kuka tahansa kiinnostunut voisi näyttää tämän sähkön hintataulukon omalla sivullaan. Koko tiistai kului sovelluksen markkinointiin.
Oh, pahus, tiistaina sattui myös yksi typerä asia… Nimittäin, kun toin Ivankan koulusta kotiin, entinen mieheni lähetti minulle kesken ajomatkan tekstiviestin, joka sai minut niin tolaltani, että ymmärrättekö: EKSYIN TIELTÄ. Käännyin väärin tieltä, jota olen ajanut yhdeksän vuoden ajan joka päivä, siinä tilassa ajoin, kunnes äkkiä olin 40 km päässä kotoa. Pysäytin auton, soitin Allanille, rauhoituin, kytkin päälle ”Wazen” ja ajoin kotiin. Ei tapahdu vain Venäjällä, vaan tapahtuu myös Helena-Reetille.
⬇⬇⬇ Tällaiselta näytän tyynykasvoisena 😀
KESKIVIIKKO – Bernin paimenkoira ja komediaesitys ”ITKE TAI NAURA”.
Entisellä naapurin naisellani (kyllä, sillä samalla, joka tekee ihania Napoleonin kakkuja), syntyi koiralle pari kuukautta sitten pennut 🐶. Mieletöntä, miten suloiset. Jo 2012 vuonna suunnittelin, että otan itselleni koiran… Tein siitä jopa kaksi blogipostitusta: Me otamme koiran VOL1 (kirjoitettu viroksi) alaotsikolla ”Miksi meille koira, millainen koira ja miten suostutella mies siihen” ja VOL2 (kirjoitettu viroksi) alaotsikolla ”Valmistelut”. Mhmmm… tähänkään mennessä meillä ei ole koiraa. Pääsyy on oikeastaan se, että koira sitoo. Kun on paljon työmatkoja, ei ole järkevää hankkia eläintä. Kissa selviää poikkeuksena pari päivää yksikseenkin. Joka tapauksessa, naapurilla on vielä kaksi urospentua jäljellä ja minun piti käydä katsomassa niitä ”varmuuden vuoksi”. 🙂
Kulttuuritapahtumia tulee ovista ja ikkunoista. Keskiviikoksi suunnittelimme Keilan kulttuuritalossa järjestettävää Henrik Normannin juhlaesitystä ”ITKE tai NAURA”, jossa hän on lavalla säteilevän Brigitte Susanne Huntin kanssa. Brigitte on lähes kuin nuori Anu Saagim… en oikeastaan tiedä, onko oikein sanoa niin, sillä Anu Saagim on vuosia näyttänyt nuoremmalta kuin 35 ja hänen uhmakkuuttaan ei ilmeisesti pysty kukaan ylittämään. OK, se siitä. Ajatus on se, että Brigitte on reipas ja aloitekykyinen, ja on hienoa ja jopa inspiroivaa katsella, millainen vauhti hänellä viihdealalla in miten itsevarmana hän osansa hoitaa. Ja Normann on todellakin tunnustamisen arvoinen! Toisinaan on kyllä ollut sellainen tunne, että hän ei pysty irtautumaan Maien roolistaan, mutta se on lähinnä sellaista turhaa huolta minun taholtani. Komedia erilaisista tyylilajeista kaikkein vaikein. Yrittäkääpä keksiä hyviä vitsejä ja naurattaa kansaa vuosien ajan. Ei ole helppoa. Erittäin ystävällinen ilmapiiri oli ja kiva ilta samoin. Muuten, kaikille Normannin ihailijoille suosittelen hänen hiljattain ilmestynyttä kirjaansa ”Tee nalja, Normann” (Pilaile, Normann)!
TORSTAI – Päivä perheelle ja lapsille.
Koska seuraan nyt päivittäin itsekin sähkön hintoja, en raaskinut pestä pyykkiä viikon alkupuolen korkeiden hintojen aikana. Eiliseen mennessä oli kertynyt valtava kasa likaista pyykkiä, jota sitten eilen edullisemman sähkönhinnan aikana aloin pestä. Pesin monta koneellista pyykkiä, siivosin, kehuin miestä, silitin kissaa ja puuhasin lasten kanssa. Ivankan kanssa käyn jo vuosia yksityisessä savipiirissä ja hänen kehittymistään on aivan ilo seurata vierestä. Käsityö on meidän perheessämme arvossaan. Tällä hetkellä valmistamme jo monetta tuntia keraamisia lahjoja ystäville. Niitä samoja kauniita saviastioita vasta valmistumisvaiheessa näette TÄSTÄ. Eikös ole kivoja? Olen itse niin innoissani näistä Ivankan luomista lumiukko-astioista.
PERJANTAI – Kansainvälinen miestenpäivä.
Meidän talossamme arvostetaan kaikenlaisia merkkipäiviä, sillä me rakastamme erittäin paljon syömistä ja pidämme myös siitä, että on syytä juomiseen 😀 hahhaaaa. Tänään lapset eivät menneet kouluun, Estella Elisheva on kaksi viikkoa kotiopetuksessa ja Ivanka Shoshanan jätimme samoin tänään kotiin. Nukuimme pitkään, tein mukavan aamiaisen (tattaripuuro, muna, oliiveja, tuoretta kurkkua, vihreää maustetta ja hapankermaa) ja sitten lähdin hammaslääkärille. Kävin toista kertaa Unimed-klinikalla Jelena Jegorovan luona ja minun pitää sanoa, että hän on elämässäni ensimmäinen hammaslääkäri, joka ei säästele puudutusaineen käytössä… aivan toisenlaista käydä hammaslääkärillä, kun ei tarvitse kärsiä sitä poraamisen aiheuttamaa särkyä. Sitten tulin kotiin puolet kasvoista aivan tunnottomina ja aloin kattaa miestenpäivän pöytää. Paistoin rapean kananfileen, makaroneja ja oheen tarjosin säilykeherneitä, raejuustoa ja tomaatti-hapankermasalaattia. Jälkiruoaksi valmistin sen sijaan mehukkaan rahka-kermakakun, jossa oli runsas manteli- ja banaanikuorrutus.
Ja tämän päivän blogin päätökseksi vielä kerran: ELÄKÖÖN MIEHET! Hienoa, että olette olemassa, minusta teidän päiväänne voisi viettää joka päivä 🙂 Halaan ja suukottelen! Seuraavaan kertaan!
Ja tunnelman luomiseksi miehille vielä yksi kiva kappale: Yaki-Da – I Saw You Dancing
NordenBladet —Hallituspuolueet linjasivat 17.12.2020 toimista, joilla edistetään 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä ja työssä jaksamista. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat valmistelleet lakiluonnoksen, joka on lausuntokierroksella 6.1.2022 asti.Nykyisen lainsäädännön mukaan perus- ja ansiopäivärahaa voidaan tietyin edellytyksin maksaa päivärahakauden enimmäisajan päättymisen jälkeen niin kutsutuilta lisäpäiviltä, kunnes irtisanottu työntekijä jää eläkkeelle. Lisäpäiväoikeus edellyttää laissa säädetyn ikärajan täyttymistä ennen kuin työttömyyspäivärahan enimmäisaika ehtii päättyä. Lakiluonnoksen mukaisesti mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousisi vuodella. Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousisi 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen.Muutos ei vaikuta jo työttömyysturvan lisäpäivillä oleviin henkilöihin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin.Vahvistettu muutosturva nopeuttamaan uudelleentyöllistymistäUuden muutosturvan tavoitteena olisi nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Nykyisen työsopimuslaissa säädetyn muutosturvan lisäksi luotaisiin uusi muutosturvapaketti kaikille tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanotuille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa.Uusi muutosturva koostuisi muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Muutosturvarahan maksaisi työttömyyskassa tai Kela, ja se vastaisi irtisanotun yhden kuukauden palkkaa. Muutosturvaraha ei vähentäisi työttömyyspäivärahaa tai siirtäisi sen alkamisajankohtaa. Muutosturvakoulutuksen hankkisi työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaisi enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa. Muutosturvakoulutuksen tarkoituksena olisi tukea irtisanotun ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä, ja edistää irtisanotun nopeaa uudelleen työllistymistä. Työnhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitus sekä työllistymissuunnitelman tekeminen tapahtuisivat jo irtisanomisaikana.Uusi muutosturva rahoitettaisiin Työllisyysrahaston kautta muutosturvamaksulla, jossa olisi yhtä suuret irtisanovan työnantajan osa ja yhteinen osa. Yhteinen osa rahoitettaisiin kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.Työllistymisvapaita pidennettäisiin työntekijöillä, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta samalla työnantajalla. Nykyisin työllistymisvapaan pituus on 5, 10 tai 20 päivää työntekijän irtisanomisajan pituudesta riippuen. Vuodesta 2023 alkaen työllistymisvapaiden pituus olisi 5, 15 tai 25 päivää. Työllistymisvapaata voisi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen.Mahdollisuutta osa-aikatyöhön parannettaisiinYli 55-vuotiaiden, jotka ovat olleet saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta, oikeutta lyhennettyyn työaikaan vahvistettaisiin. Tämä koskisi myös tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osa-aikaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Työnantajan olisi ensi sijassa pyrittävä järjestelemään työt siten, että osa-aikatyö onnistuisi. Työntekijällä ei kuitenkaan olisi subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaansa. Tavoitteena on tukea työssä jaksamista.Tavoitteena 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden paraneminenLisäpäivien poistolla halutaan edistää ikääntyvien työllisyyttä. Lisäpäivillä on tutkimuksissa havaittu olevan työllisyyttä vähentävä vaikutus. Tilanteissa, joissa työ kuitenkin päättyy, uudelleentyöllistymistä tuetaan ehdotetulla muutosturvalla. Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen vahvistaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ikääntyvien lisääntyvää osallistumista työmarkkinoille. Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä noin 8300 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä.Hallituspuolueiden 17.12.2020 tekemään päätöskokonaisuuteen sisältyy myös muita 55 vuotta täyttäneiden työllisyyttä edistäviä päätöksiä, jotka valmistellaan erikseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että lausuntokierroksella olevaan esitykseen sisältyvien ja erikseen valmisteltavien toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 10 300 henkilöllä. Työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 9 100 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä.Lakimuutokset voimaan 2023Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.Esitys on valmisteltu yhteistyössä virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriön kuluttaja-asiain neuvottelukunta kokoontui 17.11. keskustelemaan kuluttajakäyttäytymisen malleista ja muutoksista sekä verkkohuijauksista. Tällä hetkellä kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavia ajankohtaisia asioita ovat muun muassa koronan aiheuttamat muutokset ihmisten arjessa ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset.Koronapandemia on vauhdittanut digitalisaatiota, joka muuttaa ihmisten kulutustottumuksia. Tietoa eri tuotteista ja kulutusmahdollisuuksista on aiempaa helpommin saatavilla. Sosiaalinen media lisää kuluttajien välistä vuorovaikutusta ja muokkaa näin myös kulutustoiveitamme ja -käyttäytymistämme. Kuluttaja-asiain neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin myös digitalisaatiokehityksen myötä kasvavaa ongelmaa, eli verkkohuijauksia.”Verkkohuijaukset ovat vakava ongelma ja kuka tahansa meistä voi tulla huijatuksi verkossa. Tarvitsemme eri tahojen yhteistyötä sekä verkkohuijausten torjunnassa että huijauksien uhrien auttamisessa”, neuvottelukunnan puheenjohtaja työministeri Tuula Haatainen sanoo. Haasteeksi tunnistettiin erityisesti ennaltaehkäisyn vaikeus. Huijarit keksivät jatkuvasti uusia keinoja siihen, kuinka ihmiset saadaan verkossa tekemään jotain, jota he eivät muuten tekisi, eli esimerkiksi kertomaan henkilö- tai pankkitunnuksensa.Ratkaisuina huijausten ennaltaehkäisyssä korostettiin digi- ja mediataitoja ja kuluttajien osaamisen vahvistamista. Keskustelua käytiin myös esimerkiksi eri organisaatioiden ja hakukoneiden vastuusta. Digitaalinen eriarvoisuus, eli ihmisten erilaiset taidot ja mahdollisuudet digilaitteiden käyttöön, tunnistettiin haasteeksi myös verkkohyökkäysten ennaltaehkäisyssä.Käyttäytymistieteet avaavat kuluttajien käyttäytymistä aiempaa tarkemminNeuvottelukunnan kokouksen toinen teema oli käyttäytymistieteet, joiden avulla saadaan aiempaa parempaa tietoa siitä, miksi ihmiset käyttäytyvät kuluttajina kuten käyttäytyvä.”Ihmiset eivät tee huonoja kulutusvalintoja tyhmyyttään, vaan meitä ohjaavat erilaiset toimintamallit”, kuluttaja-asiainneuvos Anja Peltonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sanoo puheenvuorossaan.Myös esimerkiksi OECD:ssä käyttäytymistieteelliset näkökulmat on otettu vahvasti mukaan tukemaan politiikan keinojen valintaa ja täytäntöönpanoa. Kuluttajakäyttäytymistä ei voida jättää vain kuluttajien vastuulle, vaan sen ohjaamiseen tarvitaan myös sääntelyä. Kuluttajapolitiikka vaatii taakseen laaja-alaisen arvion ja ymmärryksen kuluttajien haasteista ja niiden syistä.Kuluttaja-asiain neuvottelukunnan jäsenet ovat alan viranomaisia, kuluttajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen, teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia. Valtioneuvosto kutsuu neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
NordenBladet —Luonnos valtioneuvoston asetukseksi turvetuotantokoneiden romutustuesta vuosina 2022-2023 on valmistunut. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää luonnoksesta lausuntoja 8.12.2021 saakka Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta.Tukiohjelman tavoitteena on tukea vaille käyttöä jääneiden turvetuotantokoneiden romuttamista. Tukiohjelma on osa laajempaa turvealalle suunnattua luopumispakettia.”Turvealan murros on ollut nopea ja tarve hallituksen linjaamien tukitoimien toimeenpanolle kova. Nyt lausunnoille lähtevän kaluston romutustuen tavoite on tukea yrittäjien sopeutumista markkinoiden muutokseen ja uuden liiketoiminnan hakemiseen. Tuki on osa laajapohjaisen turvetyöryhmän esityksiä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Tukea myönnettäisiin romutetuille keruu- ja imuvaunuille, jyrsimille, kääntäjille, karheajajille ja tasausruuveille. Tukea ei myönnettäisi romutetuille palaturvekoneille. Tukitaso perustuisi romutetun koneen hankintahintaan ja asetuksessa määriteltyyn tukiprosenttiin, joka laskee koneen hankintaiän perusteella. Tukea myönnettäisiin Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013, de minimis-asetus) mukaisena. Tuki haettaisiin koneiden romuttamisen jälkeen.Asetuksessa säädettäisiin muun muassa tukikelpoisista romutetuista turvetuotantokoneista, tukitasoista sekä tuen maksamisesta. Lisäksi asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset turvetuotantokoneiden romuttamiseen annettavan tuen myöntämisperusteista sekä hakijoilta vaadittavista tiedoista ja selvityksistä.Tuen myöntämisistä päättäisi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus asetuksessa asetettujen ehtojen perusteella. Luopumistuki yrittäjille valmisteilla, muita tukitoimia käynnissä Osa hallituksen puoliväliriihessä linjaamaa tukipakettia on luopumistuki turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Tuen valmistelu on käynnissä. Tavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen malli, jota voitaisiin myöntää yrittäjälle automaattisesti tuen saamisen edellytysten täyttyessä. Luopumistuki on koneiden romutustuen tavoin tarkoitus toteuttaa vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen mukaisena, jolloin tukia ei tarvitse notifioida EU:n komissioille. Tukien yhteenlaskettu kokonaismäärä voi olla tällöin enintään 200 000 euroa yrittäjää kohti kolmen vuoden aikana. Kaluston romutustuki ja luopumistuki ovat osa hallituksen puoliväliriihessä linjaamaa toimenpidekokonaisuutta turvealan murrokseen vastaamiseksi. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö tulee vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja muutoksen tulee tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta vaarantamatta.Turpeen energiakäyttö on vähentynyt ennakoitua nopeammin. Energiaturpeen käytön nopea vähentyminen on vaikuttanut turveyritysten liiketoimintaedellytyksiin ja vähentänyt myös turvetuotannossa käytettyjen koneiden ja laitteiden käyttöä ja arvoa.Liiketoimintaa jatkavat yrittäjät voivat hakea tukea yritystoimintansa kehittämiseen ja monipuolistamiseen ELY-keskusten kehittämispalveluista ja -avustuksista. Näihin palveluihin ja avustuksiin on osoitettu lisämäärärahaa kaksi miljoonaa euroa ELY-keskuksille. Lisäksi turvealan yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymiseen ja koulutukseen TE-toimistojen toimesta on osoitettu 2,5 miljoonaa euroa. Yksi osa uusia liiketoimintamahdollisuuksia turvealan yrittäjille on tuotantoalueiden ennallistaminen ja jatkokäyttö. Tämän tueksi on käynnistetty hankkeita, joissa selvitetään eri mahdollisuuksia ennallistamiseen ja jatkokäyttöön esimerkiksi rahkasammalen korjuussa tai lyhytkiertopuulajien kasvatuksessa. Turvetuotantoalueiden metsittämiseen on myös myönnetty lisämäärärahaa vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa.
