NordenBladet — Työn murros ja uudet työtavat tarjoavat sekä haasteita että mahdollisuuksia pohjoismaisille työmarkkinoille ja työntekijöiden hyvinvoinnille. Pohjoismaiden työministerit keskustelevat aiheesta 22.–23.11.2021 kokouksessa, jonka Suomi järjestää Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana.Kokoukseen osallistuvat ministerien lisäksi kansainvälisen työjärjestö ILOn pääjohtaja Guy Ryder, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki sekä työmarkkinaosapuolten edustajat. Suomea edustavat työministeri Tuula Haatainen sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Koronakriisi on lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuuttaILO on seurannut koronaviruspandemian vaikutuksia työelämään ja jäsenvaltioidensa toimia kriisistä toipumiseksi. Kriisin aikana ILOn sopimusten noudattamisessa on ollut aiempaa enemmän puutteita. Lisäksi monessa maassa työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet, joten ILO on suunnannut toimiaan pandemian negatiivisten seurausten lieventämiseen.”Olemme myös Suomessa huolissamme epätasa-arvon lisääntymisestä ja siitä, että joissain maissa muun muassa yhdistymisvapautta on laiminlyöty. ILO tekee tärkeää työtä kansainvälisten työelämän normien toteutumiseksi”, työministeri Haatainen sanoo.Alustataloudessa on varmistettava riittävä suoja työntekijöilleMonet alustatalousyritykset toimivat kansainvälisesti. Suomi pitää siksi tärkeänä, että keskustelua alustataloudesta käydään Pohjoismaiden välillä, EU:ssa ja kansainvälisesti. Ajankohtainen kysymys on muun muassa, kohdellaanko alustatyöntekijöitä yrittäjinä vai työntekijöinä. Suomessa kolmikantainen työryhmä pohtii asiaa työlainsäädännön näkökulmasta.”Reilulla sääntelyllä toimiva alustatalous tarjoaa mahdollisuuksia uusiin yritystoiminnan muotoihin. Hyvät mahdollisuudet menevät kuitenkin hukkaan, jos samalla ei varmisteta riittävää sääntelyä ja turvaverkkoja työntekijöille”, työministeri Haatainen muistuttaa.Mielen hyvinvointia pitää tukea työelämän murroksessaDemografinen muutos aiheuttaa työikäisen väestön vähenemistä. Samalla mielenterveysongelmat aiheuttavat ennenaikaista eläköitymistä. Mielenterveyden edistäminen edellyttää toimia työpaikoilla ja työelämässä. On tärkeää varmistaa, että työvoima on työkykyistä ja jaksaa työssä eläkkeelle saakka.
Työelämän murroksessa psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja hallinta voi olla entistä haastavampaa. Tulevaisuuden työssä hyvän mielenterveyden merkitys on nähtävä investointina. Mielenterveyden osalta ei pidä keskittyä vain mielenterveyspalveluihin, vaan siirtää painopistettä ennaltaehkäisyyn sekä liiallista kuormaa ja stressiä tuottavien juurisyiden muuttamiseen.”Hyvinvointitaloudessa mielenterveys tulisi nähdä entistä vahvemmin pääomana, johon kannattaa investoida. Toivon myös pohjoismaista yhteistyötä, jotta eurooppalainen mielenterveysstrategia toteutuisi”, sosiaali- ja terveysministeri Sarkkinen sanoo.
Lähde: Valtioneuvosto.fi