NordenBladet —Suomen ja Kiinan välisissä säännönmukaisissa neuvotteluissa 16.-17.11.2021 sovittiin, että Suomesta on mahdollista lisätä lentoja Shanghaihin. Tällä hetkellä viikkovuoroja on seitsemän, jatkossa vuoroja on 14.Lisäksi neuvotteluissa luovuttiin reittejä ja reittipisteitä koskevista rajoituksista. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomesta operoiva yhtiö voi vapaammin valita kohteensa Kiinassa.Lentoliikenne Kiinaan voi kasvaa, kun matkustusrajoitukset vähenevät. Käytännössä uusia vuoroja päästään hyödyntämään, kun rajoituksista luovutaan.
NordenBladet —Jukka Vornanen aloittaa sisäministeri Krista Mikkosen erityisavustajana perjantaina 19.11. Vornasen vastuulle kuuluu sisäiseen turvallisuuteen eli poliisiin, rajaturvallisuuteen, hätäkeskustoimintaan ja pelastustoimeen liittyvät asiat.Vornanen on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on toiminut ministeri Mikkosen erityisavustajana ympäristöministeriössä syyskuusta 2021 lähtien. Vuosina 2013-2021 Vornanen toimi Turun kaupunginvaltuutettuna sekä kaupunginhallituksen jäsenenä. Vuodet 2017-2021 Vornanen toimi Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja kaupungin omistajaohjauksesta vastaavan konsernijaoston puheenjohtajana.Jukka Vornasen lisäksi sisäministerin erityisavustajina jatkavat Tiina Kivinen, jonka vastuulla on EU-asioihin, maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan sekä tiedusteluun liittyvät asiat, sekä Heikki Sairanen, joka vastaa talouspolitiikkaan liittyvistä asioista. Erityisavustajat Jarno Lappalainen ja Milja Henttonen siirtyvät ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin esikuntaan.Yhteystiedot: Jukka Vornanen ministerin erityisavustaja p. 040 593 6791 [email protected]
NordenBladet —Ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtyvän Emma Karin erityisavustajina aloittavat Milja Henttonen, Jarno Lappalainen ja Erkki Perälä. Myös Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina.Tekniikan kandidaatti Jarno Lappalainen siirtyy Emma Karin erityisavustajaksi sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajan tehtävästä. Lappalainen toimii vihreiden ministeriryhmän sihteerinä.Myös kauppatieteiden maisteri Milja Henttonen siirtyy Karin esikuntaan sisäministeri Ohisalon erityisavustajan tehtävästä. Henttonen vastaa ilmasto- ja ympäristöministerin viestinnästä ja mediasuhteista sekä vihreiden ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta.Valtiotieteiden maisteri Erkki Perälä siirtyy ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajaksi jäädessään toimivapaalle ajatushautomo Demos Helsingin vanhemman konsultin ja Urban Transformations -tiiminvetäjän tehtävästä. Perälä on toiminut aiemmin muun muassa Helsingin kaupunginvaltuutettuna, ympäristöministerin erityisavustajana ja liiketoimintajohtajana. Emma Karin erityisavustajana Perälä vastaa erityisesti rakentamiseen, asumiseen ja alueidenkäyttöön liittyvistä asioista.Ministeri Krista Mikkosen erityisavustajina toimineet Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat Emma Karin erityisavustajina. Heikkinen vastaa muun muassa luonnonsuojeluun sekä vesien- ja merenhoitoon liittyvistä asioista. Yliluoma puolestaan vastaa muun muassa ilmastopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja jätteisiin liittyvistä asioista.Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteerinä jatkaa Terhi Lehtonen. Rakentamisen ja asumisen asioista vastannut erityisavustaja Jukka Vornanen puolestaan siirtyy sisäministeri Krista Mikkosen esikuntaan.
NordenBladet —Lapsia ja nuoria pyydetään mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Ideointikampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana.”Lasten ja nuorten äänen kuuleminen edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tarjoten kokemuksen siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Ajassamme, jossa aivan liian moni lapsi kokee syrjäytyvänsä itseään koskevasta päätöksenteosta, on kansalliseen lapsistrategiaan kuuluva, kuulluksi tulemisen tunnetta vahvistava ideointikampanja arvokas ja tarpeellinen hanke.” toteaa kampanjan suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.Lapset ja nuoret voivat jättää ideoitaan lapsistrategian verkkosivuille 19.11.-19.12.2021 välisenä aikana. Ideoita voi jättää yksin, yhdessä kavereiden tai esimerkiksi koululuokan kanssa. Lapsistrategian verkkosivut”Tärkeintä on, että ideat ovat käytännöllisiä, ne kohdistuvat lapsiin ja nuoriin yleisesti, ja ne on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 aikana. Voimme rahoittaa vain nopeasti toteutettavia ideoita, jotka hyödyttävät lapsia ja nuoria laajasti”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari. Kaikki saadut ideat käydään läpi ja valmistellaan raadille, jonka jälkeen raati antaa ideoille oman arvionsa ja valitsee 10-12 toteuttamiskelpoista ideaa lasten ja nuorten äänestykseen. Äänestys järjestetään 26.1.-9.2.2022. Lapset ja nuoret pääsevät äänestämään jatkoon pääseistä ideoista, joista sitten toteutetaan 2-6 ideaa vuoden 2022 aikana. Vaalien tulos julkistetaan 14.2.2022.Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma sisältää 30 erilaista toimenpidettä, joilla lapsen oikeuksia vahvistetaan Suomessa. Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteet lisäävät esimerkiksi lapsen osallisuutta ja lapsen oikeutta tietoon.Osallisuuskampanjan raatilaiset: Johanna Laisaari, Kansallinen lapsistrategia (pj.) Eero Löytömäki, Allianssi Elina Pekkarinen, Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, Helsingin ensikoti Hanna Tulensalo, Arjesta voimaa –hanke (Pelastakaa Lapset) Onni Westlund, Pesäpuu Johanna Olli, Turun yliopisto Janette Grönfors, Romaniasiain neuvottelukunta Sanna Valtonen, Turvapaikanhakijoiden tuki Christina Gestrin, Folktinget Lotte Telakivi, Seta Anni-Sofia Niittyvuopio, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto
NordenBladet —Suomen ja Venäjän edustajat tapasivat virtuaalisesti maiden yhteisen Ystävyyden luonnonsuojelualueen 30-vuotispäivänä. Merkkivuoden kunniaksi keskusteltiin lupaavista yhteistyöalueista sekä mahdollisuuksista laajentaa Ystävyyden luonnonsuojelualuetta esimerkiksi luonnonsuojelullisesti arvokkailla alueilla.Merkkipäivän tapaamisen puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön hallinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja Ismo Tiainen sekä Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Ivan Kushch.”Luontokato on globaali kriisi, jota täytyy torjua kaikilla tasoilla. Luonto ei tunne rajoja. Suomi ja Venäjä ovat tehneet pitkäjänteisesti käytännönläheistä yhteistyötä luonnonsuojeluasioissa. Yhteinen Ystävyyden luonnonsuojelualue ja siihen kytkeytyvä korkeatasoinen tutkimusyhteistyö on tästä hyvä esimerkki”, Tiainen toteaa.Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluu Venäjän puolella Kostamuksen luonnonpuisto ja Suomen puolella viidestä Kuhmossa ja Suomussalmella sijaitsevasta luonnonsuojelualueesta koostuva Ystävyyden puisto. Luonnonsuojelualue perustuu Suomen ja Venäjän väliseen valtiosopimukseen, jonka tavoitteena on edistää lajien ja ekosysteemien suojelua sekä tutkimusta ja ekosysteemien pitkäaikaisseurantaa yhteisen rajan läheisyydessä.Yhteisen luonnonsuojelualueen historia kietoutuu Suomesta 1800-luvulla sukupuuttoon hävitetyn metsäpeuran ympärille. 1950-luvulta alkaen laji vakiintui uudelleen Suomeen, kun Kainuuseen vaelsi rajan yli metsäpeuroja Venäjän Karjalasta. Eläinten siirtyminen luonnonsuojelualueen osasta toiseen turvattiin valtiosopimuksella.Tieteellinen yhteistyö osana luonnonsuojelualueen toimintaaKeskeinen osa Ystävyyden luonnonsuojelualueen toimintaa on alusta saakka ollut tieteellinen yhteistyö, jonka puitteissa on järjestetty yhteisiä kansainvälisiä tutkimushankkeita, tutkijavaihtoja sekä kehitetty menetelmäosaamista. Kuhmossa toimivan Suomen ympäristökeskuksen Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen kautta tutkijoiden pääsy kenttätöihin Venäjälle ja molemminpuolinen liikkuvuus on ollut sujuvaa. Tutkimuskeskus toteuttaa vahvaa tieteellistä yhteistyötä sekä mahdollistaa tiedonvaihdon alueen arvokkaiden luontokohteiden tilasta. ”Olemme edistäneet tutkimusyhteistyötä idän ja lännen välillä sekä ammentaneet molemmista tutkimustraditioista yhteisen hyvän vuoksi”, toteaa erikoistutkija Gergely Várkonyi Suomen ympäristökeskuksesta.Ystävyyden luonnonsuojelualue on osa Metsähallituksen Luontopalveluiden puistopariyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä.”Luonnonsuojelualueiden välisellä käytännön yhteistyöllä olemme pystyneet muun muassa parantamaan luontomatkailun edellytyksiä molemmin puolin rajaa sekä kehittämään luonto- ja ympäristökasvatusta”, kertoo Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelujen aluejohtaja Pirkko Siikamäki.
NordenBladet —Oikeusministeriö on julkaissut lasten oikeuksien viikon yhteydessä esitteen lasten kielellisistä oikeuksista. Esite on saatavilla molemmilla kansalliskielillä; suomeksi ja ruotsiksi.Kun lasten ja nuorten tietoisuus eri kielistä ja kieliryhmistä kasvaa, sen on huomattu tukevan myös parempaa kieli-ilmapiiriä. Ladattavasta esitteestä toivotaan olevan hyötyä esimerkiksi opettajille ja muille kasvatustyötä tekeville. Esitteessä kerrotaan lapselle tuttujen esimerkkien kautta muun muassa, mitä tarkoittaa oikeus palveluun omalla kielellä.Oikeusministeriön tehtävänä on seurata ja edistää kielellisten oikeuksien toteutumista. Vuoden 2016 Kielibarometrissä havaittiin, että yleinen kieli-ilmapiiri oli viime vuosina koventunut. Seuraavana vuonna hallituksen kielikertomuksessa esitettiin keskeisiä huomioita kieli-ilmapiirin parantamiseksi. Keskeiseksi todettiin kieliryhmien huomioiminen viranomaisten toiminnassa, tietoisuuden lisääminen kielellisistä oikeuksista sekä kielellisen monimuotoisuuden tekeminen näkyväksi ja tunnetuksi.Lasten kielelliset oikeudet -esite on myös osa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta uuden kansalliskielistrategian hyväksymisestä ja kieli-ilmapiirin parantamisesta. Lasten kielelliset oikeudet -esite
NordenBladet —Lääketietovarannon selvityksen kuvaamia keskitetyn lääketietovarannon lähtökohtia on syvennetty kesän ja syksyn 2021 aikana. Toteutuessaan kansallinen lääketietovaranto tarkoittaisi yhteistä tietovarantoa, johon koottaisiin eri viranomaisten tehtäviin ja palveluihin liittyviä tietoaineistoja lääkevalmisteista, kasvirohdosvalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista.Fimealle vastuutetussa työskentelyssä tarkennettiin kansallisen lääketietovarannon toimintaedellytyksiä yhteistyössä kansallisten viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Jatkotyö painottui erityisesti lääketietovarannon ensisijaisiin tietosisältöihin ja niissä havaittuihin kehittämistarpeisiin sekä eri toimijatahojen tehtäviin tiedon tuottamisessa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä. Työskentely jatkuu seuraavassa vaiheessa lääketietovarannon ratkaisukuvauksen sekä kustannushyötyarvioinnin osalta. Tavoitteena on tuottaa selkeä tietopohja kansalliseen päätöksentekoon lääkevalmisteen tietojen kehittämisestä lähivuosina ja pitkällä tähtäimellä.
NordenBladet —Tasavallan presidentti siirsi ja määräsi perjantaina 19. marraskuuta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen sisäministeriksi ja nimitti kansanedustaja Emma Karin uudeksi ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti pyynnöstä Maria Ohisalon valtioneuvoston jäsenyydestä ja sisäministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin. Lisäksi ministeri Kari antoi istunnon alussa virka- ja tuomarinvakuutuksen.Valtiotieteiden maisteri Akseli Koskela nimitettiin jatkamaan valtiosihteerinä sisäministeriössä ja valtiotieteen maisteri Terhi Lehtonen valtiosihteerinä ympäristöministeriössä.Ministeri Mikkosen henkilötiedot Ministeri Karin henkilötiedot Ministereiden työnjako ja sijaisuudet Ministerivaliokunnat Ministerityöryhmät
