NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Raja-arvot otetaan käyttöön porrastetusti.Asetus tulee voimaan 9.1.2026, ja sitä sovelletaan uudisrakennuksiin, joiden rakentamislupahakemus tulee vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen.”Hiilijalanjäljen raja-arvot vauhdittavat vähähiilistä suunnittelua ja rakentamista. Käytönaikaisten päästöjen vähentämisessä on tehty jo pitkään hyvää työtä, mutta nyt tarkasteluun otetaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki. Olen iloinen, että asteittain kiristyvät raja-arvot kannustavat vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien, kuten puun ja vähähiilisen betonin, käyttöön ja kehittämiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan rakennuksen valmistumisen jälkeen laadittavassa rakennuksen ilmastoselvityksessä.Raja-arvot eivät koske rakennusten korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä tai rakennuksen laajentamista.Hiilijalanjäljen raja-arvot käyttöön kahdessa vaiheessaVuoden 2026 alussa käyttöön otettavat raja-arvot ovat maltillisia, ja pääosa uusista rakennuksista alittaa ne ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2029 alusta alkaen raja-arvot kiristyvät vaikuttavuuden lisäämiseksi.Lausuntopalautteen perusteella kiristystä siirrettiin vuodella eteenpäin, ja vuonna 2029 voimaan tulevia raja-arvoja tiukennettiin muutamalla yksiköllä sairaalarakennuksia lukuun ottamatta.Porrastaminen ja vuoden lisäys kiristysväliin sujuvoittavat rakentamisen vähähiilisyyssiirtymää, kun rakentamisalalla on aikaa kehittää tuotteita, osaamista ja toimintatapoja.Raja-arvot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusluokittain esimerkiksi asuin-, toimisto-, liike-, kulttuuri-, majoitus-, ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille, sairaaloille ja suurille varasto- ja hallirakennuksille. Kaikkien uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot käyttötarkoitusluokittain vuosille 2026 ja 2029 löytyvät tiedotteen loppuun linkatusta asetusmuistiosta.Jos rakennus sisältää eri käyttötarkoituksiin kuuluvia osia, on kunkin osan käyttötarkoitusluokan raja-arvo alitettava erikseen. Raja-arvot esitetään kahdessa yksikössä. Ensimmäisessä hiilijalanjäljen raja-arvo jaetaan rakennuksen lämmitetylle pinta-alalle ja viidenkymmenen vuoden arviointijaksolle. Toinen yksikkö noudattaa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) raportointivaatimusta, jossa ei huomioida viidenkymmenen vuoden arviointijaksoa.Raja-arvon ylitykset sallitaan erityistilanteissaPuolustusrakennukset sekä rakennukset, joille ei tarvitse laatia energiatodistusta, on vapautettu hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjauksesta. Asetukseen lisättiin lausuntopalautteen perusteella myös pykälä, jossa säädetään sallituista raja-arvon ylityksistä erityistilanteissa. Esimerkiksi vuodesta 2029 alkaen sovellettava raja-arvo saa ylittyä enintään viisi prosenttia, jos raja-arvon alittavan uuden rakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen on erityisen vaikeaa rakennuksen, sen käyttötarkoituksen tai sijaintipaikan ominaispiirteiden vuoksi. Lisäksi raja-arvo saa ylittyä sen verran kuin välttämätöntä, jos raja-arvon alittaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi rakennuksen korkeuden vuoksi.Valtioneuvoston päätökset: Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista (valtioneuvosto.fi)LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Raja-arvot otetaan käyttöön porrastetusti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ehdottaa muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutoksista johtuen. Keskeiset muutokset koskisivat muun muassa direktiivin soveltamisalan laajennusta, teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmästä sekä siirtymäsuunnitelmasta. Lausuntoja esityksestä ympäristönsuojelulain muuttamiseksi voi antaa 13.2.2026 asti.Euroopan komissio julkaisi 5.4.2022 lainsäädäntöehdotukset teollisuuspäästödirektiivin ja päästöportaaliasetuksen tarkistuksesta. Teollisuuspäästödirektiivin muutosdirektiivi julkaistiin 15.7.2024. Jäsenmaiden tulee saattaa muutokset kansallisesti voimaan 1.7.2026 mennessä. Teollisuuspäästödirektiivi kattaa suurimpien teollisuuslaitosten ja eläinsuojien ilmaan ja vesiin johdettavien päästöjen sääntelyn. Uusia teollisuuslaitoksia ja eläinsuojia direktiivin piiriinDirektiiviä sovelletaan jatkossa myös muun muassa metallimineraalien kaivoksiin, akkuteollisuuteen ja nykyistä suurempaan määrään sika- ja siipikarjatiloja. Suomessa on noin 900 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat nykyisen direktiivin soveltamisalaan. Muutosdirektiivin johdosta direktiivin soveltamisalassa olevien laitosten määrää kasvaa noin 1 000 teollisuuslaitokseen ja eläinsuojaan. Metallimineraalikaivosten lisääminen soveltamisalaan koskee Suomessa yhdeksää kaivosta. Soveltamisalaan lisättiin noin 100 sika- ja siipikarjatilaa. Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty teollisuuslaitoksilta ja eläinsuojilta vaadittavalta ympäristöluvasta, jossa asetetaan kunkin teollisuuslaitoksen päästöjä koskevat lupamääräykset. Teollisuuslaitosten päästörajat olisivat jatkossa tiukimmat mahdolliset päästötasot, jotka voidaan saavuttaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmien mukaisilla tekniikoilla. Päästötasoista olisi kuitenkin edelleen mahdollista poiketa silloin, kun kustannukset olisivat kohtuuttomia saavutettaviin ympäristöhyötyihin verrattuna. Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessa selvittää mahdollisuus saavuttaa päästötason vaihteluvälin alhaisin taso sekä tiukin mahdollinen laitoksella saavutettavissa oleva päästötaso. Ympäristötehokkuuden osalta voitaisiin jatkossa asettaa sitovia vaatimuksia ympäristöluvissa, jos näitä on asetettu toimialaa koskevissa päätelmissä. Lainsäädäntömuutosten lisäksi tarvitaan muutoksia esimerkiksi muun muassa tietojärjestelmiin ja nykyisiin ohjeistuksiin.Ehdotuksessa lisättäisiin ympäristönsuojelulakiin uusi vaatimus ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta kaikissa teollisuuslaitoksissa. Samassa yhteydessä pyydetään lausuntoja muutoksista ympäristönsuojeluasetukseen ja muihin ympäristönsuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin teollisuuspäästödirektiivin muutosdirektiivin johdosta.Suomen ympäristökeskus on julkaissut 5.12.2025 vaikutusten arvioinnin muutosdirektiivin vaikutuksista Suomessa. Euroopan komission on antanut 10.12.2025 lainsäädäntöehdotuksia tiettyjen ympäristösääntelyä koskevien direktiivien ja asetusten sisältövaatimusten muuttamiseksi tavoitteena vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Ehdotuksella on vaikutuksia nyt lausunnolla olevaan luonnokseen hallituksen esitykseksi. Komission ehdotukset poistavat tai supistavat tiettyjä teollisuuspäästödirektiivin muutoksen vaatimuksia. Nämä muutokset otetaan huomioon tarpeen mukaan hallituksen esitysluonnoksen jatkovalmistelussa lausuntokierroksen jälkeen.LisätietojaJaakko Kuisma (tavoitettavissa 12.1.2026 alkaen)
ympäristöneuvos
p. 0295 250 442
[email protected]Eeva-Maija Puheloinen (tavoitettavissa 7.1.2026 alkaen)
hallitussihteeri
p. 0295 250 302 
[email protected]Vaikutusten arviointi: 
Kaj Forsius (tavoitettavissa 7.1.2026 alkaen)
projektipäällikkö
p. 029 525 1119
[email protected]

Ympäristöministeriö ehdottaa muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutoksista johtuen. Keskeiset muutokset koskisivat muun muassa direktiivin soveltamisalan laajennusta, teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmästä sekä siirtymäsuunnitelmasta. Lausuntoja esityksestä ympäristönsuojelulain muuttamiseksi voi antaa 13.2.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) hallinnoinnissa ja valvonnassa otettiin joulukuussa 2025 käyttöön Euroopan komission kehittämä tieto- ja riskienhallintajärjestelmä Arachne. Järjestelmän käyttöönotto koskee myös ympäristöministeriön myöntämää rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä. Järjestelmän käyttöönotto perustuu Euroopan komission suositukseen, jonka mukaan kansallisten tukiviranomaisten tulee hyödyntää tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysvälineitä RRP:n toimeenpanossa. Tavoitteena on ehkäistä eturistiriitoja, petoksia, korruptiota sekä päällekkäistä rahoitusta. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta saaneiden hankkeiden tuensaajien tiedot siirtyivät Arachne-järjestelmään joulukuun 2025 alussa. Valtioneuvoston asetuksen (915/2025) mukaisesti Arachneen siirrettävät tiedot ovat hankekohtainen asiatunniste hankkeen nimi hankkeelle myönnetty tukivälinelain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitetun tuen määrä hankkeen edistymistieto tukivälinelain 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetun tuen saajan nimi sekä syntymäaika tai yritys- ja yhteisötunnus muut tiedot, joiden siirtäminen komission tieto- ja seurantajärjestelmään on välttämätöntä tukivälineasetuksen 22 artiklassa tarkoitettujen Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tiedot päivitetään järjestelmään vähintään kolmen kuukauden välein elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanon ajan.  Päivitetty tietosuojaseloste henkilötietojen käsittelystä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kansallisen suunnitelman (RRP) toimeenpanossa on julkaistu Valtiokonttorin verkkosivuilla.  Arachne-järjestelmän käyttöönotto ei edellytä toimenpiteitä rahoituksen saajalta. Tutustu ympäristöhallinnon avustuksiin verkkosivuillamme.  

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) hallinnoinnissa ja valvonnassa otettiin joulukuussa 2025 käyttöön Euroopan komission kehittämä tieto- ja riskienhallintajärjestelmä Arachne. Järjestelmän käyttöönotto koskee myös ympäristöministeriön myöntämää rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Puuinfo pyytävät ehdotuksia suomalaisista puurakennuskohteista kansainvälisen kilpailun esikarsintaan. Kohde voi määrittyä suomalaiseksi sijainniltaan tai toteutukseltaan. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä.Dara Award on eurooppalaisen Wood Policy Platform (WoodPoP) -yhteistyöverkoston uusi kilpailu, jonka tavoitteena on löytää ja juhlistaa eri puolilta Eurooppaa rakennuksia, jotka tuovat esiin puun potentiaalia rakennetussa ympäristössä. Verkoston tarkoituksena on vahvistaa puupohjaista bio- ja kiertotaloutta rakentamissalalla Euroopassa. Verkosto toimii tiedon tuottajana ja vuorovaikutuskanavana poliittisten päättäjien, teollisuuden ja tutkimuksen välillä.Ympäristöministeriön vetämä suomalainen WoodPop-koordinointiryhmä valitsee ehdokkaiden joukosta kolme kohdetta ja ilmoittaa ne yhteistyössä toteuttajien kanssa esittelyaineistoineen kansainväliseen kilpailuun maaliskuussa 2026.Ehdotettavien kohteiden pääasiallisen rakennusmateriaalin tulee olla puu. Kohteet voivat olla uudisrakennuksia, peruskorjauksia tai laajennuksia. Esikarsintaan voi ehdottaa sekä asuinrakennuksia että muita rakennuksia, kuten infrastruktuurikohteita. Kohteet voivat ilmentää esimerkiksi innovatiivisuutta, kestävää kehitystä tai esteettisyyttä.Ehdotukset tulee toimittaa alla olevalla lomakkeella viimeistään 31.1.2026. Liitä mukaan valokuvia ja piirustuksia kohteesta.Ehdota puurakennuskohdetta Dara Award 2026 -kilpailuun (creamailer.fi) Lisätietoa Dara Award -kilpailusta (englanniksi, woodpop.eu)

Ympäristöministeriö ja Puuinfo pyytävät ehdotuksia suomalaisista puurakennuskohteista kansainvälisen kilpailun esikarsintaan. Kohde voi määrittyä suomalaiseksi sijainniltaan tai toteutukseltaan. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saaristomeri-ohjelma eteni, kun valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen maatalouden vesiensuojelun tuesta vuosille 2026-2036. Ympäristöministeriön avustuksella kannustetaan viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella.Pääministeri Orpon hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelmaa, jonka tärkein tavoite on kääntää laskuun maatalouden hajakuormitus Saaristomereen.”Hallitus haluaa lisätä vesiensuojelun kustannustehokkuutta ja rahoittaa tällä uudella avustuksella tuloksia kustannusten sijasta. Yhteistyö viljelijöiden kanssa on todella tärkeää Saaristomeren tilan parantamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Pellon fosforipitoisuutta alentamalla vähennetään rehevöittäviä päästöjä ja parannetaan vesien tilaa. Osalla suomalaisista pelloista fosforipitoisuus on jopa kriittisen alhainen, eikä avustus koske niitä. Viljelijälle myönnetään 1000 euron avustus ja lisäksi avustusta fosforiluvun alentamisen perusteella. Tulevina vuosina avustuksen tuloksia seurataan sekä testataan ja kehitetään avustusmallia.Avustushaku avautuu 8.1.2026Tarkoitus on, että avustushaku aukeaa 8.1.2026 haeavustuksia.fi-palvelussa. Avustuksia voivat hakea kaikki Saaristomeren valuma-alueen viljelijät, jotka hallinnoivat avustuksen ehtoihin soveltuvia peltoja. Avustusta haetaan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Lounais-Suomen elinvoimakeskus järjestää koulutusta avustuslomakkeen täyttämisestä 8.1.2026. Neuvontaa on tarjolla elinvoimakeskuksessa vuosina 2026-2036. Lisätietoja saa myös hankkeen verkkosivuilta. Avustus rahoitettaisiin vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta, joka osana Saaristomeri-ohjelma toimii. Lisätietoja Maria Timonen 
erityisasiantuntija 
p. 0295 250 249 
[email protected] Valtionavustusasetus 
Erja Werdi 
lainsäädäntöneuvos 
p. 0295 250 312 
[email protected] 

Saaristomeri-ohjelma eteni, kun valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen maatalouden vesiensuojelun tuesta vuosille 2026-2036. Ympäristöministeriön avustuksella kannustetaan viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi tiistaina 16. joulukuuta EU:n ensimmäisen suunnitelman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Euroopan asuntorakennusstrategian avulla. Taustalla ovat asumisen hinnan kohoaminen ja asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa.“On hienoa, että meillä Suomessa asunnottomuustyössä käytetty asunto ensin -periaate on nostettu hyväksi käytänteeksi komission asumisen suunnitelmassa. Ajatusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen EU-tasolla on tervetullutta. Suomi korostaa kuitenkin asuntopolitiikan kuuluvan kansalliseen toimivaltaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Komissio tähtää yhteistyöhön kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on yksinkertaistaa asuntojen tarjontaa rajoittavia sääntöjä ja menettelyjä erityisesti suunnittelussa ja lupaprosesseissa. Uusi lyhytaikaista vuokrausta koskeva lainsäädäntöaloite tukee asuntomarkkinoiden paineissa olevia alueita. Komissio on ohjannut 43 miljardia euroa asumiseen ja jatkaa työtä seuraavassa EU:n pitkän aikavälin budjetissa. Komissio kehittää uutta yleiseurooppalaista investointialustaa yhteistyössä Euroopan investointipankin, kansallisten ja alueellisten kehityspankkien ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.  Uusia investointeja aiotaan ohjata opiskelija-asumiseen ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Komissio puuttuu myös asunnottomuuteen, ja auttaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön parempia ratkaisuja kodittomille asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Suomessa asunto ensin -periaatetta on jo käytettykin asunnottomuuden vähentämisessä onnistuneesti. Paketti sisältää myös tiedonannon ja neuvoston suosituksen Uusi eurooppalainen Bauhaus –aloitteesta. Vuonna 2020 käynnistynyt aloite tukee laadukkaiden, kauniiden ja kestävien asuinalueiden kehittämistä erityisesti asukkaiden osallisuuden kautta.  Komission ehdotus ei muuta jäsenvaltioiden ja EU:n välistä toimivallanjakoa, vaan jäsenvaltiot päättävät myös jatkossa asuntopolitiikan sekä kaavoituksen ja maankäytön lainsäädännöstä. Komissio raportoi suunnitelmansa etenemisestä ennen toimikauden päättymistä ja on myös ilmoittanut järjestävänsä ensimmäisen EU:n asuntohuippukokouksen vuonna 2026. Komission tiedote suunnitelmasta: Commission takes action for more affordable housing across Europe (European Comission) Lisätietoja Tarik Ahsanullah  
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja  
puh. 050 301  5037   
[email protected]   Tommi Laanti 
Asuntoneuvos 
puh.0295 250 146 
etunimi.sukunimi @gov.fi 

Euroopan komissio antoi tiistaina 16. joulukuuta EU:n ensimmäisen suunnitelman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Euroopan asuntorakennusstrategian avulla. Taustalla ovat asumisen hinnan kohoaminen ja asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tuo konkreettisia hyötyjä kaikille alan toimijoille, kaavoittajista kehitysjohtajiin. Ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa valmistuneet sanastot, koodistot ja tietomallit varmistavat, että tieto liikkuu sujuvasti ja merkitys säilyy. Nyt on aika ottaa tulokset käyttöön ja hyödyntää ne arjen työssä.Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus ei ole vain tekninen termi. Se on käytännön ratkaisu, joka helpottaa arkea kaikilla tasoilla. Ryhti-hankkeessa on tämänkin vuoden aikana valmisteltu yhteisiä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja. Kun käsitteet ja tietorakenteet ovat yhtenäisiä, tieto kulkee saumattomasti ihmisten ja järjestelmien välillä.”Kun kaikki ymmärtävät käsitteet samalla tavalla, vältetään virheitä ja tehostetaan työtä. Yhteentoimivuus on avain myös automaation ja tekoälyn hyödyntämiseen rakennetun ympäristön tiedoissa”, toteaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Anssi Hänninen.Valmiit sanastot ja tietomallit ovat nyt käytettävissäYhteentoimivuustyössä on viime aikoina valmisteltu keskeisiä aineistoja, jotka tukevat tiedonhallinnan yhdenmukaistamista:Rakennetun ympäristön sanastotyö on valmistunut, ja täydennetyt sanastot julkaistiin 16.12.2025. Lue lisää uutisesta: Rakennetun ympäristön sanastoihin määritelty yli 1 100 käsitettäYhteiset koodistot ja tietomallit ovat saatavilla Yhteentoimivuusalustalla (dvv.fi)”Nämä eivät ole vain lakisääteisiä velvoitteita. Yhteiset määrittelyt helpottavat suunnittelua, lupaprosesseja ja tiedonhallintaa. Se tuo hyötyjä kuntiin, yrityksiin ja viranomaisille”, Hänninen korostaa.Miten yhteentoimivuus helpottaa arkea eri tehtävissä?Yhteentoimivuus helpottaa arkea eri työtehtävissä. Alla muutama esimerkki roolikohtaisista hyödyistä:Tiedon käyttäjä (esim. kaavoittaja, lupakäsittelijä): Saat tiedon helposti ja määrämuotoisena. Työ sujuvoituu, kun tiedot siirtyvät järjestelmästä toiseen ilman manuaalista muokkausta.Johtaja (esim. kunnan johtoryhmän jäsen): Yhteentoimivuus tukee strategiaa ja ohjausta. Prosessit eivät tuota tietohukkaa, ja päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon.Organisaation kehittäjä (esim. kehitysjohtaja): Voit rakentaa tietopohjaa, joka tukee innovaatioita ja kilpailukykyä. Yhteiset käytänteet parantavat yhteistyötä organisaatioiden välillä.Käytännön esimerkki: Kaupungintalon tietomalli nopeuttaa lupaprosessejaKun kunta rakennuttaa uuden kaupungintalon, fyysisen rakennuskohteen tietomalli antaa puitteet suunnittelun luovutusaineiston muodostamiseen ja lähtötietojen toimittamiseen seuraavaa hankevaihetta varten. Uutta rakennusta koskevat tiedot siirtyvät suoraan kunnan tietojärjestelmään ilman muunnoksia tai sähköpostirumbaa. Tämä vähentää virheitä ja nopeuttaa lupaprosesseja.Käyttöönotto etenee: tuki ja tallenteet saatavillaYhteentoimivuustyö ei pääty tähän, vaan painopiste siirtyy nyt käyttöönottoon. Ohjeet sekä tilaisuuksien tallenteet tukevat alan toimijoita. Ministeriö on julkaissut oppaita ja järjestänyt tapahtumia, joissa on käsitelty sanastojen, koodistojen ja tietomallien hyödyntämistä omassa työssä. Materiaalit ovat saatavilla verkossa.”Kannustamme kaikkia ottamaan sanastot, koodistot ja tietomallit käyttöön jo nyt – ei vain silloin, kun laki velvoittaa. Mitä aikaisemmin aloitatte, sitä sujuvampaa siirtymä on”, Hänninen muistuttaa.Tutustu materiaaleihin ja ota ne käyttöönYmpäristöministeriön verkkosivuilta löydät viestintämateriaalit, jotka kokoavat hyödyt ja ohjeet eri rooleille. Ne tarjoavat käytännön vinkkejä ja esimerkkejä käyttöönottoon.Tutustu aineistoihin:Viestintämateriaalit rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuustyön edistämiseksi eri rooleille (otsikon ”Sanastojen, tietomallien ja koodistojen käyttöönoton tukimateriaali” alla)Sanastot (sanastot.suomi.fi)Koodistot (koodistot.suomi.fi)Tietomallit (tietomallit.suomi.fi)Tiedon yhteentoimivuus ympäristöhallinnossa Ryhti-hanke 

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tuo konkreettisia hyötyjä kaikille alan toimijoille, kaavoittajista kehitysjohtajiin. Ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa valmistuneet sanastot, koodistot ja tietomallit varmistavat, että tieto liikkuu sujuvasti ja merkitys säilyy. Nyt on aika ottaa tulokset käyttöön ja hyödyntää ne arjen työssä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen investointeja vauhdittavat lainsäädäntöuudistukset ja ympäristöasioiden yhden luukun palvelu 1.1.2026 aloittavassa Lupa- ja valvontavirastossa edistävät puhtaimpiin ratkaisuihin perustuvaa ja kokonaisturvallisuuttamme vahvistavaa talouskasvua. ”Hallituksen historiallinen lupauudistus astuu voimaan kreivin aikaan. Suomessa on jopa 303 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointisuunnitelmia eri puolilla maata, ja niitä on nyt tärkeä saada toteutukseen. Sujuvat lupamenettelyt ovat kilpailuvalttimme investointien saamiseksi Suomeen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella investointien luvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan Suomen keskeisenä kilpailuetuna. Lainsäädännön uudistukset tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen.Yksi luukku ympäristöasioihinLupa- ja valvontavirasto käsittelee keskeiset ympäristöön liittyvät lupahakemukset yhdessä ja samanaikaisesti. Lisäksi YVA-menettelyt ja Natura-arvioinnit voidaan käsitellä aiempaa sujuvammin osana lupakäsittelyä. Asiakas ja viranomainen tunnistavat ja käyvät keskustelua yhdessä hankkeen kannalta kriittisistä kysymyksistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksi valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen myös yhdenmukaistaa päätöksentekoa ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Hakemuksen käsittelystä annetaan aikatauluarvio, ja eräille lupahakemuksille on säädetty sitova määräaika. Vihreän siirtymän hankkeilla on etusija lupakäsittelyn kaikissa vaiheissa vuoden 2030 loppuun saakka.Vauhtia Suomen kokonaisturvallisuutta vahvistaville vihreän siirtymän hankkeille”Suomi irtautuu fossiilienergiasta vihreän siirtymän hankkeiden avulla. Etenkin tässä geopoliittisessa tilanteessa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme vahvistava siirtymä on tärkeä. Varautumista tukee kotimaisten ratkaisujen edistäminen ja riippuvuuden vähentäminen tuontifossiilisista energialähteistä”, ministeri Multala sanoo. Hallitus on edistänyt vihreää siirtymää vauhdittamalla uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Näille lupamenettelyille on sitovat määräajat. Lupa- ja valvontavirasto voi nimetä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita kuntien esityksestä. Näillä alueilla lupamenettelyjen määräaikoja on lyhennetty, ja hankkeet on tietyin edellytyksin mahdollista vapauttaa YVA-menettelystä ja Natura-arvioinnista. 
 
Nettonollateknologioiden ja kriittisten raaka-aineiden hankkeiden lupamenettelyitä on sujuvoitettu. Hankkeiden yhteyspisteviranomainen Lupa- ja valvontavirasto tukee lupamenettelyjen sujuvaa etenemistä ja seuraa menettelyille säädettyjen määräaikojen noudattamista. Kriittisten raaka-aineiden strategisia hankkeita ja strategisia nettonollahankkeita koskevat lupahakemukset saavat etusijan tietyissä lupamenettelyissä ja valitukset käsitellään kiireellisesti. Myös YVA-menettelyyn on tulossa muutoksia. YVA-menettely kohdennetaan selkeämmin merkittäviin ympäristövaikutuksiin, ja lisäksi YVA-menettelyn ja lupahakemusten yhteiskuuleminen laajenee.Puhtaan energian investointien sijoittumista vauhdittaa uudistetun rakentamislain puhtaan siirtymän sijoittamislupa. Puhtaan siirtymän teollisuushankkeet voidaan rakentaa sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa. Vesienhoidon ympäristötavoitteita koskeva sääntely selkeytyi ja sujuvoitui, kun olemassa olevan oikeustilan mukaiset säännökset sisällytettiin lainsäädäntöön ja hankkeen vuoksi myönnettävän poikkeamisen käsittely lupa-asian yhteydessä mahdollistui. Hankkeet voivat hakea poikkeusta vesienhoidon ympäristötavoitteista eli vesien hyvän tilan tavoitteesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. LisätietojaLyydia Ylönen
ministerin erityisavustaja
p. 050 476 1341
[email protected]Johanna Korpi 
lainsäädäntöjohtaja 
p. 0295 250 278 
[email protected] 

Hallituksen investointeja vauhdittavat lainsäädäntöuudistukset ja ympäristöasioiden yhden luukun palvelu 1.1.2026 aloittavassa Lupa- ja valvontavirastossa edistävät puhtaimpiin ratkaisuihin perustuvaa ja kokonaisturvallisuuttamme vahvistavaa talouskasvua. ”Hallituksen historiallinen lupauudistus astuu voimaan kreivin aikaan. Suomessa on jopa 303 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointisuunnitelmia eri puolilla maata, ja niitä on nyt tärkeä saada toteutukseen. Sujuvat lupamenettelyt ovat kilpailuvalttimme investointien saamiseksi Suomeen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön vetämä rakennetun ympäristön sanastotyö on valmis. Yhteiset käsitemääritelmät edistävät digitalisaatiota ja sujuvoittavat organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, kun kaikki osapuolet ymmärtävät käytetyt käsitteet samalla tavalla. Sanastot ovat avoimesti selattavissa ja vapaasti hyödynnettävissä Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa.Sanastoista hyötyvät erityisesti kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaiset mutta myös kaikki muut rakennetun ympäristön käsitteitä käyttävät tahot ja henkilöt. Keskeisiä rakennetun ympäristön käsitteitä ei tarvitse enää määritellä esimerkiksi alan organisaatioissa uudelleen, vaan käsitteet ja niiden määritelmät voi katsoa sanastoista. Joulukuussa 2025 päättyneessä päivitystyössä sanastoihin lisättiin noin 190 käsitettä muun muassa kaavojen toteuttamisen, rakennuksen elinkaaren ja kulttuuriympäristön teemoista. Päivityksen jälkeen rakennetun ympäristön sanastoissa on 1172 käsitettä, joille on laadittu yksiselitteiset käsitemääritelmät.Suurin sanastoista on Rakennetun ympäristön pääsanasto, joka sisältää 816 käsitettä. Pääsanastoon on koottu laajasti eri aihepiirejä alueidenkäytön suunnittelusta, rakennuksista ja asumisesta. Kulttuuriympäristösanastossa on 76 käsitettä muun muassa arkeologisista kohteista, rakennusperinnöstä ja sen suojelemisesta. Esteettömyyssanasto, Akustiikka- ja meluntorjuntasanasto ja Teknisten verkkojen sanasto täydentävät erityisalan teemoillaan muita sanastoja. Yhteistyössä Väyläviraston kanssa laadittava Liikenneinfrastruktuurin sanasto päivittyy vielä kevään 2026 aikana.Kaikista käsitteistä löytyy suomenkielisten termien, määritelmien ja tarkentavien huomautusten lisäksi termien vastineet myös ruotsiksi ja englanniksi. Kulttuuriympäristösanastossa määritelmät ja huomautukset on lisäksi käännetty myös ruotsiksi.  Sanastotyötä tehtiin osana ympäristöministeriön rakennetun ympäristön tietojärjestelmän Ryhti-hanketta vuosien 2021 ja 2025 välillä. Sanastotyöhön osallistui yli 100 rakennetun ympäristön asiantuntijaa useasta eri organisaatiosta. Sanastojen sisältöön on voinut vaikuttaa myös avoimilla kommentointikierroksilla. Terminologisesta sanastotyöstä vastasi Sanastokeskus ry. Tutustu sanastoihin: Rakennetun ympäristön pääsanasto (sanastot.suomi.fi)Kulttuuriympäristösanasto (sanastot.suomi.fi)Esteettömyyssanasto (sanastot.suomi.fi)Akustiikka- ja meluntorjuntasanasto (sanastot.suomi.fi)Liikenneinfrastruktuurin sanasto (sanastot.suomi.fi)Teknisten verkkojen sanasto (sanastot.suomi.fi)

Ympäristöministeriön vetämä rakennetun ympäristön sanastotyö on valmis. Yhteiset käsitemääritelmät edistävät digitalisaatiota ja sujuvoittavat organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, kun kaikki osapuolet ymmärtävät käytetyt käsitteet samalla tavalla. Sanastot ovat avoimesti selattavissa ja vapaasti hyödynnettävissä Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Esityksellä parannettaisiin luonnonarvomarkkinoiden käynnistymisen edellytyksiä sekä lisättäisiin säännökset kansallisen ennallistamisasetuksen laatimisesta ja muutettaisiin suden suojeluasema. Lausuntoja voi antaa 30.1.2026 saakka.Lausuntokierroksella olevassa hallituksen esityksessä pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä Suomessa. Tällä hetkellä luonnonsuojelulaki mahdollistaa tuotettujen luonnonarvojen käyttämisen vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon. Ekologisessa kompensaatiossa ihmisen toiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla.Jatkossa luonnonsuojelulaki mahdollistaisi tuotettujen luonnonarvojen käyttämisen myös muihin luontotekoihin. Muutoksella laajennetaan ja vauhditetaan luonnonarvomarkkinoita. Toimivilla luonnonarvomarkkinoilla maanomistajat voivat parantaa luonnon tilaa ja myydä tuottamiansa luonnonarvoja ostajille. Ostajina voivat olla yritykset, julkiset toimijat, säätiöt, järjestöt tai yksityishenkilöt, jotka haluavat joko kompensoida luonnolle aiheutuvaa haittaa tai parantaa muuten luonnon tilaa.”Luonnonarvomarkkinoita ja luontotekoja kohtaan on valtavan paljon kiinnostusta. Haluamme mahdollistaa yritysten luontoteot ja kannustaa maanomistajia markkinoille mukaan. Lainsäädännöllä ehkäisemme viherpesua ja edistämme vaikuttavia toimia luonnontilan parantamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Lausuntopyyntöön sisältyy erillinen kysymys siitä, miten lieventämishierarkia tulisi liittää hallituksen esityksessä ehdotettavaan luontotekoon. Lieventämishierarkia tarkoittaa sitä, että luonnolle aiheutuvia heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu heikennysalueella. Lakiin ehdotetaan pykälää ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestäEsitysluonnoksen mukaan luonnonsuojelulakiin lisättäisiin säännös EU:n ennallistamisasetuksen täytäntöönpanemisesta. Lakiin ehdotetaan pykälää kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä. Ensimmäistä ennallistamissuunnitelmaehdotusta laaditaan parhaillaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla.Säännösluonnoksen mukaan kukin ministeriö valmistelisi suunnitelman oman toimialansa osalta. Valtioneuvosto päättäisi sekä ehdotuksen toimittamisesta komissiolle että lopullisen suunnitelman hyväksymisestä. Vain lopullisesta päätöksestä olisi muutoksenhakuoikeus.Suunnitelma laaditaan asetuksen mukaan kolme kertaa, eli parhaillaan laadittava suunnitelma on päivitettävä vuosina 2032 ja 2042.Suden suojeluasema muutettaisiinSusi on toistaiseksi kuulunut sekä metsästyslain että osittain luonnonsuojelulain soveltamisalaan. Suden tiukka suojelu Euroopan unionin luontodirektiivissä lakkautetaan direktiivin 14.7.2025 voimaantulleella muutoksella, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön viimeistään 15.1.2027.Esitysluonnoksella tehtäisiin luonnonsuojelulakiin direktiivin muutosta vastaavat muutokset ja susi poistettaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelua koskevan 8 luvun soveltamisalasta ja jatkossa sitä koskisivat vain metsästyslain säännökset. Lisäksi lakiin ehdotettaisiin kahta vähäistä teknistä muutosta.Ehdotus lausuntopalvelussa | lausuntopalvelu.fi

Esityksellä parannettaisiin luonnonarvomarkkinoiden käynnistymisen edellytyksiä sekä lisättäisiin säännökset kansallisen ennallistamisasetuksen laatimisesta ja muutettaisiin suden suojeluasema. Lausuntoja voi antaa 30.1.2026 saakka.

Lähde: ym.fi