NordenBladet — Suomalaisista 68 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Noin neljännes sanoo suhtautumisensa kuitenkin muuttuneen kielteisemmäksi viime aikoina. Valtaosa vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidekyselystä.Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä. Suhtautuminen siihen jakautuu kuitenkin voimakkaasti sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan. Enemmistö vastaajista katsoo kantojensa pysyneen viime aikoina ennallaan. Samaan aikaan 27 prosenttia kokee suhtautumisensa kehitysyhteistyöhön muuttuneen kielteisemmäksi, 14 prosenttia myönteisemmäksi. ”Yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmasta. Tämä onkin Suomen kehitysyhteistyön tavoite numero yksi. Samaan maaliin pitää tähdätä myös muilla keinoin, kuten kaupan avulla”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Vaikka köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä sekä kehitysyhteistyötä pidetään tärkeinä, suuri osa kansalaisista ei kuitenkaan luota siihen, että työ olisi tehokasta ja tuloksellista. ”Meidän on kuunneltava tätä huolta herkällä korvalla ja varmistettava, että ihmiset saavat jatkossa riittävästi tietoa työstämme ja sen vaikuttavuudesta. Erilaiset pitkittyneet konfliktit ja katastrofit saattavat tuoda ihmisten mieliin epäilyn siitä, voiko kestäviä tuloksia ylipäätään saavuttaa. Omasta seurannastamme tiedämme, että niitä saavutetaan, ministeri Skinnari toteaa. Ulkoministeriö antaa eduskunnalle laajan tulos- ja vaikuttavuusraportin syksyllä 2022. Afganistan huolettaa, mutta tuen vaikuttavuuteen uskotaan Kysely tehtiin elokuun lopussa, jolloin ulkomaanuutisia hallitsivat tiedot Talebanin valtaannoususta Afganistanissa. Selkeä enemmistö (86 %) kyselyyn vastanneista kantoi huolta naisten ja tyttöjen asemaa Taleban-hallinnon alla. Valtaosa – 65 prosenttia – vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Humanitaarisen avun antamista afganistanilaisille pitää tärkeänä 75 prosenttia vastanneista. Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön aloittamiseen maassa suhtaudutaan kuitenkin skeptisemmin: Naisista tätä kannattaa 48 prosenttia, miehistä 31 prosenttia. Uusi menetelmä mielipidetiedustelussa Ulkoministeriö on selvittänyt suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä vuosittain jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Tutkimukset on tehty viime vuosina henkilökohtaisin käyntihaastatteluin. Tänä vuonna menetelmä vaihdettiin internetpaneeliin. Siksi tämän vuoden tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa. ”Kun on kysytty samanaikaisesti samoja kysymyksiä sekä käyntihaastatteluilla että internetpaneelissa, havaitaan että internetpaneeli menetelmänä selittää kehitysyhteistyöhön kielteisesti suhtautuvien ja tehokkuutta epäilevien määrää ja muutoksen aiempiin vuosiin verrattuna. Ilmeisesti kasvottomassa online-ympäristössä kriittisten vastausten antaminen on helpompaa kuin kasvokkaisessa haastattelussa, jossa haastattelijan kotiinsa päästämä vastaaja saattaa olla jo lähtökohtaisesti vastaanottavaisempi ja myötämielisempi”, toteaa taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.Tuloksissa on joidenkin kysymysten kohdalla merkittäviä eroja siitäkin huolimatta, että väestöryhmät ovat molemmissa menetelmissä edustettuina samanlaisilla prosenttiosuuksilla esimerkiksi iän, sukupuolen ja puoluekannan mukaan.Tutkimukseen osallistui 1173 henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.Mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2021 -tutkimusraportti (Power Point, 3,26 MB)
NordenBladet — Helsingin kirjamessut pidetään Helsingin Messukeskuksessa 28.–31. lokakuuta. Eurooppatiedotus tarjoaa osastolla 6g10 tietoa ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä valikoiman maksuttomia julkaisuja. Messuilla julkaistaan uusi teos ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta”. Lisäksi Eurooppatiedotus järjestää sunnuntaina 31. lokakuuta lavakeskustelun Euroopan tulevaisuudesta koronapandemian jälkeen. Eurooppatiedotus julkaisee Kirjamessuilla uuden kirjan ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta”.Messuilla julkaistavassa ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta” -kirjassa käsitellään EU:n tulevaisuutta monesta eri kulmasta. Teos kartoittaa EU:n politiikan muodostumista ja muutoksia sekä pohtii unionin tulevia ratkaisuja. Tarkastelun ytimessä on kysymys, pystyykö EU uudistumaan ja toteuttamaan sen tavoittelemaa yhtenäistä politiikkaa.Kirjan ovat toimittaneet Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari. Kirjaa on saatavilla messujen aikana Eurooppatiedotuksen osastolta, ja sen voi tilata maksutta 28. lokakuuta alkaen myös ulkoministeriön julkaisupalvelujen kautta. Kirjamessujen Hakaniemi-lavalla keskustellaan Euroopan tulevaisuudesta sunnuntaina 31.10. klo 12.Eurooppatiedotus järjestää sunnuntaina 31.10. klo 12.00 Hakaniemi-lavalla Euroopan tulevaisuuteen liittyvän keskustelutilaisuuden. Koronapandemia on ravistellut Eurooppaa ja koko maailmaa. Miten EU nousee pandemiasta? Miten kriisi on vaikuttanut unioniin ja muuttuuko sen toiminta? Aiheesta keskustelevat eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, tietokirjailija Sixten Korkman sekä ”Moninaisuudessaan yhtenäinen?” -kirjan kirjoittaja Tapio Raunio. Keskustelua vetää kirjailija ja Ylen Ranskan-toimittaja Annastiina Heikkilä.Eurooppaministeri Tuppurainen vierailee Eurooppatiedotuksen osastolla 6g10 lavakeskustelun jälkeen sunnuntaina 31.10. noin klo 12.30 alkaen.Eurooppatiedotuksen osastolla voit myös kertoa, mitä toivot Euroopan ja EU:n tulevaisuudelta. Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta kerätään osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tarkoitus on antaa kansalaisille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Messuilla esiin tulleita näkemyksiä välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.
NordenBladet — Turvepeltoja on Suomen peltoalasta vain noin kymmenen prosenttia, mutta ne tuottavat noin 60 prosenttia koko maatalouden ilmastopäästöistä. Siksi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja, joilla parhaiten tuottavia turvepeltoja voidaan viljellä ilmastoviisaasti tulevaisuudessa.Pitkäaikaisen nurmen viljely on turvepeltojen helpoiten toteutettavissa oleva ilmastotoimi, joka vähentää päästöjä verrattuna yksivuotisten kasvien viljelyyn. Pohjaveden pinnan nostaminen turvepelloilla on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa maatalousmaan ilmastopäästöihin.
NordenBladet — Työttömien työnhakijoiden määrä laski 50 500 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin syyskuussa 96 500. Kaikkiaan avoinna oli 170 300 työpaikkaa, mikä on 67 300 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli syyskuun lopussa yhteensä 265 300 työtöntä työnhakijaa. Se on 50 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 39 300 enemmän kuin kaksi vuotta sitten syyskuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 15 700:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 143 200 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa 31 500 henkilöä, mikä on 42 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 21 100 henkilöä, mikä on 35 700 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Elokuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 3 500:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 109 400Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 109 400, mikä on 28 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 101 800 eli 11 700 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 8 700 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa eli yhteensä 29 400. Nuorten työttömyyksistä 60,1 prosenttia päättyi tammi-syyskuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 3,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin syyskuun aikana 96 500 eli 38 500 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Kaikkiaan syyskuussa oli avoinna 170 300 työpaikkaa, mikä on 67 300 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli syyskuun lopussa 110 800 henkilöä, mikä on 3 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 7,6 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 72,5 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 191 000, mikä oli 11 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,6 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson käynnistää selvityksen, jolla kartoitetaan tarvittavia lainsäädäntötoimenpiteitä erityisesti henkilöstömitoituksen osalta varhaiskasvatusalan työolosuhteiden parantamiseksi. Tuoreen selvityksen mukaan alanvaihtoaikeet ovat varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa yleisiä. Tämän lisäksi monilla paikkakunnilla on merkittäviä vaikeuksia rekrytoida riittävästi varhaiskasvatusalan ammattilaisia.Opetusministeri Li Andersson nostaa tänään opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla julkaistussa kolumnissaan esiin varhaiskasvatusalan rekrytointiongelmat ja haasteet alan työoloissa. Opettajien ammattijärjestön tuoreen selvityksen mukaan peräti yli kuusi kymmenestä varhaiskasvatuksen opettajasta oli viimeisen vuoden aikana harkinnut alan vaihtoa.– Hyvä varhaiskasvatus tasaa lasten välisiä sosioekonomisia eroja ja luo vahvan pohjan oppimiseen. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on muita pohjoismaita jäljessä ja meidän on yhdessä onnistuttava ratkaisemaan alan ongelmat, jotta voimme vahvistaa oppimista heti lapsen varhaisista vuosista lähtien, opetusministeri Li Andersson sanoo.Selvitys henkilöstömitoituslainsäädännön puutteistaOpetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää opetusministeri Anderssonin johdolla selvityksen varhaiskasvatusta koskevista lyhyen aikavälin lainsäädäntötarpeista. Erityisesti selvitetään, onko henkilöstömitoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkennettavaa.– Tavoitteena on löytää ongelmakohdat ja mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, jotta jokainen lapsi saisi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa mahdollisimman hyvää ja laadukasta opetusta, hoitoa ja hyvinvoinnin tukemista, opetusministeri Andersson sanoo.Alalta on viitteitä, että esimerkiksi riittävän ammattilaisten määrän takaavaa henkilöstömitoitusta olisi joissakin tapauksissa mahdollista kiertää.Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi, mikäli varhaiskasvatuksen yksikössä henkilökuntaa on säännönmukaiseti aamu- tai ilta-aikaan normaalia vähemmän, mutta mitoituksen toteutumista seurataan keskiarvotasolla.Pyöreä pöytä kokoamaan toimia alan työolosuhteiden parantamiseksiSelvityksen lisäksi opetusministeri Andersson kutsuu kokoon pyöreän pöydän keskustelun kartoittamaan toimenpiteitä, jolla varhaiskasvatusalan työoloja ja vetovoimaa voidaan parantaa.OAJ:n selvityksen mukaan työn kuormittavuus ja varhaiskasvatusalan palkkataso olivat merkittäviä alanvaihtohaluihin vaikuttavia syitä.– Pidän tärkeänä, että keskustelussa kuullaan niin työntekijöiden, työnantajien, kuin lainsäätäjänkin ääntä. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen vaikeaa tilaa koskeva keskustelu typistyy usein alan aloituspaikkojen lisäämiseen. Aloituspaikat eivät kuitenkaan yksin riitä, mikäli alan sisäisiä ongelmia ei onnistuta ratkaisemaan. Tämän vuoksi keskustelua eri osapuolten välillä tarvitaan, Andersson sanoo.Hallituskauden aikana toteutettu ja joukko toimia varhaiskasvatuksen laadun ja alan työolojen parantamiskesiKuluneen hallituskauden aikana on toteutettu merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia varhaiskasvatuksen laadun parantamiseksi. Hallituskauden alussa palautettiin subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, ja pienennettiin ryhmäkokoja palauttamalla suhdeluku 1:7 yli 3-vuotiaiden ryhmissä.Elokuussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä henkilöstömitoituksesta poikkeaminen on aiempaa tiukemmin säädeltyä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osaavia aikuisia on jatkossa yhä varmemmin riittävästi jokaista lasta kohden. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle säädettiin myös velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai epäkohtien uhista.– Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen oppimista ja kasvua. Se auttaa tasaamaan lasten sosioekonomisesta taustasta juontuvia eroja ja lisää näin koulutuksen tasa-arvoa, opetusministeri Andersson summaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.
NordenBladet – Meillä oli fantastinen viikonloppu. Perjantaina (22. lokakuuta) meillä Allanin kanssa tuli kuluneeksi puolitoista vuotta tutustumisesta. Oodin meidän rakkaudellemme voitte lukea TÄSTÄ 🙂 Heräsin ihanaan näkymään – kolme saksanhirveä söi makuuhuoneemme ikkunan edustalla omenapuun juurelta omenoita! Niin romanttista! Omistaa talo niin luonnonkauniissa, mutta samalla kaupungin lähellä sijaitsevassa paikassa, on mega blessing! Rakastan luontoa! Oh, niin, tänään blogissa on taas kerran paljon ruokajuttua ja ruoan kuvia… Vaikuttaa siltä, että elämämme pyörii suurelta osin ruoan ympärillä.
Aamulla tarjosin itse valmistamaani pistaasihalvaa sisältävää mansikkakermakakkua, jonka tein tällä kertaa uuden itse kehittämäni reseptin mukaan! Naminami, se oli kai paras kakku, minkä olen tähän mennessä tehnyt… ja kakkuja olen tehnyt pilvin pimein! Pidän suhteen hyväksi ponnistelemisesta. Olen vakuuttunut siitä, että suhdetta tulee vaalia, kumppania pitää kunnioittaa ja kodin lämpöä kasvattaa tietoisesti. Haluan, että kotona on aina erittäin miellyttävä ja ystävällinen ilmapiiri, hyvän olon tunne ja että kaikki tuntisivat itsensä onnellisiksi, olonsa turvalliseksi ja hyväksi. Ruoista puhuen minun pitää tunnustaa, että ne onnistuvat minulta todellakin lähes aina erinomaisesti (itsekehu ei ole kaunista, tiedän!). En ole koskaan opiskellut kokkausta, mutta tässä tulee apuun luovuus ja hyvä vaisto. Jos olisitte sanoneet minulle 10 vuotta sitten, että vietän joka päivä tuntitolkulla aikaa keittiössä ja teen sen vapaaehtoisesti, olisin nauranut teille. Tänään kuitenkin tunnen, että itse tehty ruoka on osa ”kodin sydäntä” ja se on osittain myös tapa jakaa rakkautta läheisille. Tänään ajattelen jopa niin, että en ole kovin kaukana oman keittokirjan julkaisemisesta. Jos en puuhastelisi miljoonan asian parissa ja minulla ei olisi miljoonaa hanketta kesken, harkitsisin sitä tosissani. Ystävät aina kyselevät, mitä ja miten tällä kertaa paistan, kun tulevat vieraisille.
Mutta takaisin aamiaisemme teemaan! Nautimme aamiaisen, raaputtelimme Juhlalottokuponkimme (voitimme 5 euroa ja jäimme 5 eurolla tappiolle) ja sitten aloimme valmistautua Pärnun suuntaan. Koska edellisenä iltana oli megamyrsky, perjantain aurinkoinen sää oli lähinnä yllätys. Estella Elisheva kävi torstaina (siinä kauheassa myrkyssä) Viimsissä pelaamassa jalkapalloa ja tänään tulos on tiedossa… mutta siitä myöhemmin.
Pärnuun saavuttuamme menimme ensin tavarataloon Port Artur (Hommiku 2, Pärnu 80010) ostamaan minulle uutta uimapukua. Päätin shoppailun tuloksena kolme uutta uimapukua. Hahhaaa.. Sitten menimme Steffani-pitsaravintolaan (Nikolai 24, Pärnu 80011) lounasta syömään. Erittäin viihtyisä, puhdas, kaunis ilmapiiri, hinnat lähinnä kohtuulliset, palvelu ystävällistä ja hyvää, ja ruoka erittäin maistuvaa. Erittäin miellyttävä paikka, suosittelen ehdottomasti!
Ja sitten olikin aika mennä hotelliin. Vietimme illan Viikng SPA:n sauna- ja vesikeskuksessa ja koska meillä olivat vatsat aamiaisesta ja lounaasta täynnä, peruimme varatun illallisen. Vesikeskus ja koko hotelli oli täpötäynnä kansaa. En oikeastaan ymmärrä sitä, miksi hotellit tekevät niin. On kaksi äärimmäisyyttä, joko suljetaan koronan vuoksi kokonaan, tai sitten päästetään sisään niin paljon ihmisiä kuin mahtuu. Yäk… en rehellisesti sanottuna pidä siitä ja en enää mene mihinkään SPA:han viikonloppuna. Allanin kanssa oli tosin kaikkialla kiva olla, mutta sellaisesta ”ylikansoituksesta” en pidä. Jatkossa käyn SPA:ssa pikemmin viikolla, silloin kansaa on vähemmän. Ah, niin… ja tiedättekö, jos teillä on kaksi teini-ikäistä lasta ja haluatte vaihtelua ja hiljaisuutta, niin suosittelen ehdottomasti valitsemaan 18+ SPA:n (niin kuin itsekään tätä suositusta noudattaisin!!!)… Olen kyllä keskimääräistä suurempi lasten ystävä, mutta viime aikoina en lainkaan siedä kodin ulkopuolella minkäänlaista vauvojen valitusta tai teini-ikäisten melua 😀 Kun tämä lause tulee suustani, se tarkoittaa, että minulla on vakava MASENNUS!
Mutta no… kaikesta huolimatta liukenimme Viikingin vesikeskuksessa perusteellisesti ja vietimme hienon illan. Nukkumaan menimme suhteellisen aikaisin, koska minulla alkoi kurkkua särkeä.
Lauantaina menimme lounastamaan Pärnun keskustassa sijaitsevaan georgialaiseen Kolhethi-ravintolaan (Kuninga 36, Pärnu 80014). Allan on kertonut Georgian matkoistaan niin paljon hienoa, lisäksi katselemme TV3:n sarjaa ”Kethin äidin kanssa Georgiassa” ja pidimme myös Kanal 2:n lähetyksestä ”Nopeat ja kauniit Georgiassa”. Minulle on muodostunut täydellinen pakkomielle Georgiassa käymisestä ja ehkäpä koko perheen voimin Tbilisissä kokonaisen kuukauden viettämisestä. Miksi? Oh, niitä syitä on paljon. Ennen kaikkea luonnollisesti Allanin ”markkinointityö”, vaihtelu, lämpimämpi ilma kuin Virossa, edulliset hinnat, ystävälliset mutta eivät kuitenkaan ahdistavat georgialaiset, kohtuuhintaisempi ja erittäin maukas georgialainen keittiö, hyvähintaiset kunnolliset hotellit jne. Vaikuttaa myös turvalliselta maalta. Lisäksi ajattelin, että tekisin yhteen menoon myös kaikki kalliimmat kauneushoidot – esimerkiksi koko kehon epilaatio maksaa siellä n. 30-50 euroa, Virossa taas 500-600 tai enemmänkin. Not bad?!
Ok, mutta kaikki nämä tiedot mukanamme menimme innokkaina Pärnussa toimivaan georgialaiseen ravintolaan. Sanon rehellisesti, että en edes osaa kunnolla selittää tuota tunnetta. Mies, joka pöytiin tarjoili, oli erittäin kiva ja ystävällinen – ravintolassa olomme aikana hän keskusteli asiakkaiden kanssa sujuvasti viroksi, venäjäksi, suomeksi ja englanniksi. Hymyili ja oli hyväntahtoinen… Ruoat maistuivat, annokset olivat jättimäisiä, pääkokki Manana Keburian tekemä Hatšapuri oli hieman suolainen, mutta maistui silti erittäin hyvältä… mutta paikka itse oli vähän liian synkkä ja hinnat way too much kalliita, I think. Tilasimme kaksi lihapääruokaa (joissa kasa ranskanperunoita ja lihaa vain muodollinen osa), Hatšapurin (georgialainen juustopiirakka), kupin mustaa teetä ja kaksi georgialaista olutta. Lounaan lasku 50 euroa. Puolet Hatšapurista pakkasimme mukaan. En todellakaan tiedä, olemmeko liian köyhiä vai oliko hinta sittenkin liian korkea… joka tapauksessa oli sellainen tunne, että pidimme käynnistä ja samalla emme pitäneet. Kaikki oli lähes ok, mutta samalla olisi kuitenkin sitä rahaa vastaan odottanut jotain enempää.
Ja mitä vielä lisäksi?
Kirjoitin jo TÄSSÄ, että nuorempi tyttäreni Ivanka Shoshana (13) on mieletön The Loud House -fani. Hän tulee jatkuvasti luokseni ja antaa minun tulostaa piirretyistä mustavalkoisista videoista kuvia, jotta hän voisi sitten värittää niitä. Päätin, että ostan hänelle Amazonista The Loud House -värityskirjoja. Niitä oli paljon ja tilasinkin peräti seitsemän – hinta yhteensä 72,12 euroa. Valitettavasti ensimmäisen paketin saadessani totesin, että kirjojen etukannet ovat erilaiset, mutta että monet kuvatkin sisällä toistuvat… not fun at all! Neljä ensimmäistä kirjaa saapuivat jo ja annoin Ivankale kaksi samalla kertaa! Hän piteli niitä ensin useita päiviä, ja raaski vasta tänään värittää ensimmäisen kuvan.
Tämä päivä, maanantain, saapui meille kaikille sairauksien saattamana. Nuha, yskä jne. Minun kurkkukipuni alkoi jo Pärnussa. Vain Ivanka on täysin terve. Estella vilustui todennäköisesti viime viikolla treeneissä ja levitti tartunnan meihinkin. Päätin, etten päästä lapsia kotoa ennen, kuin olemme kaikki aivan terveitä. Lapset ovat yhden kerran rokotettuja (lue lähemmin lasten rokottamisesta TÄSTÄ) ja 30. lokakuuta he saavat toisen koronarokotuksen. En pidä oman tai muidenkaan elämän riskeeraamisesta ja kannatan pikemmin eristystä. Kaupassa käymisenkin sijasta tilasin e-selver -kaupan kautta. Netin kautta tilaaminen (sekä kaupasta että ravintolasta) on meidän perheessämme muutenkin jatkuvasti enemmän muotia. E-Selver ja esimerkiksi Laagrin kiinalaisen keittiön valmisruokaa tarjoava Chopsticks on meillä jatkuvassa käytössä.
Lapsilla tämä viikko on koululomaa ja siksi ei paljon haittaa, vaikka vähän sairaita olisimmekin. Lomaksi meillä ei ole suuria suunnitelmia – lepäämme, luemme kirjoja, katsomme filmejä, olemme muuten vaan… Estella Elisheva haki vaihto-oppilaaksi Amerikkaan (lue TÄSTÄ) ja pääsi toiselle kierrokselle! Jeeeee! Kilpailu on erittäin kova, toivomme, että hän pääsee kolmannellekin kierrokselle ja sitten vuodeksi vaihto-oppilaaksi. Pidämme peukkuja!! Meille molemmilla Allanin kanssa oli tänään monta työkokousta ja nyt Allan katselee uutisia, minä kirjoitan blogia ja sitten alamme yhdessä katsella televisiota. Suunnitelmissa on katsoa BBC Earth kanavan “North America with Simon Reeve” ja “Mediterranean with Simon Reeve” 🙂
Seuraavaan blogiin, jossa kerron sitten lastenhuoneen remontista, masennuksesta, kuntoilusuunnitelmista ja paljosta muusta! Halauksia!
NordenBladet — Ministeriöiden kansliapäälliköt ja valtiosihteerit kokoontuivat maanantaina 25. lokakuuta ensimmäiseen yhteiseen läsnäkokoukseen koronapandemian alun jälkeen. Säätytalossa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin julkisen hallinnon digitalisaation tilannekuvaa ja tavoitteita.Avauspuheenvuorossaan valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Henrik Haapajärvi totesi, että julkishallinnolla on monta roolia digitalisaation edistämisessä Suomessa. Väestön ikääntyessä ja palveluiden tarpeen kasvaessa työn tuottavuutta tulisi lisätä digitalisaation avulla. Samalla tulisi huolehtia kansalaisten digitaalisten palveluiden käytettävyydestä. Yksi keskeisiä lähivuosien kysymyksiä on tekoälyn hyödyntäminen ja sen eettisyyden varmistaminen. Haapajärvi totesi, että Suomi tarvitsee yhteisen vision digitalisaation edistämiseksi.Kokouksessa kuultiin myös asiantuntijanäkemyksiä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on maailman kärkeä digitaalisuuden hyödyntämisessä. Kehitys ja kansainvälinen kilpailu kuitenkin kiihtyvät, ja osaamista sekä kestävää infrastruktuuria on kehitettävä jatkuvasti. Myös julkisten palveluiden kansalaislähtöistä ja eri ihmisryhmät huomioivaa digitalisointia on vahvistettava ja yritysten digitaalista muutosta tuettava.Hallitusohjelmassa on useita digitalisaatioon ja datatalouteen liittyviä kirjauksia, ja näiden toteuttamiseksi on käynnissä lukuisia hankkeita, mutta yhteistyötä ja koordinaatiota on vahvistettava entisestään. Keskustelussa todettiin, että sekä yhteinen strateginen visio että konkreettiset askeleet ovat tarpeen. Digitalisaatiota koskevan lainsäädännön valmistelussa toimintaympäristön ennakointi ja tietoturvallisuus on otettava erityisesti huomioon. Myös resurssit pitkäjänteiselle kehittämiselle, ratkaisujen ylläpidolle ja osaamisen vahvistamiselle on turvattava.Ministerityöryhmä ohjaa julkisen hallinnon digitalisaatiotaKansliapäälliköiden ja valtiosihteerien kokous pohjusti osaltaan syyskuussa asetetun digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän työtä. Työryhmän tehtävänä on ohjata julkisen hallinnon, digitalisaation, datatalouden ja tietopolitiikan kehittämistä.Koronapandemia on omalta osaltaan kiihdyttänyt digitalisaation tarvetta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen laatiman talouden kestävyystiekartan mukaan digitalisaatio on yksi keskeinen keino julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattamisessa ja kustannustehokkuuden saavuttamisessa.Osa ministerityöryhmän työtä on Suomen digitalisaation tilannekuvan ja vision laatiminen. Työllä vastataan Euroopan unionin digistrategian tavoitteisiin valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä tukemaan tavoitetta tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii julkista hallintoa koskevissa asioissa kuntaministeri Sirpa Paatero. Muissa asioissa puheenjohtajana toimii maaliskuun 2022 loppuun saakka liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja sen jälkeen elinkeinoministeri Mika Lintilä syyskuun 2022 loppuun.
NordenBladet — Minkälainen on Euroopan tulevaisuus? Mitä ratkaisuja sosiaalinen Eurooppa tarjoaa? Mitä olisivat sosiaalisesti oikeudenmukaiset ilmastotoimet? Millaiset ovat nuorten tulevaisuuden näkymät työelämässä, hyvinvoinnissa ja osallisuudessa? Tule tapaaman sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkista ja keskustelemaan sosiaalisesti kestävästä Euroopasta maanantaina 1.11.2021 klo 11.15-13.30, paikkana Piispantalo, Piispankatu 8, Kuopio.Tilaisuudessa pohditaan myös muun muassa, miten EU tukee kaikkien yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta, millä tavalla EU tukee Euroopan reuna-alueiden hyvinvointia, mikä nuoria puhututtaa ja huolettaa ja miten he haluaisivat itse vaikuttaa.Ministeri Sarkkinen ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat keskustelevat Euroopan sosiaalisesta tulevaisuudesta. Keskustelemassa ovat myös Maria Kokkonen Euroopan komissiosta, Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Pauliina Ryökäs Itä-Suomen hallituksen ylioppilaskunnan hallituksesta. Itäsuomalaista näkökulmaa keskusteluun tuo Helena Länsimies Mieliteko-ohjelmasta (ESR). Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Pohjois-Savon maakuntaliiton, Europe Direct Kuopion ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tilaisuus on kaikille avoin ja edellyttää ennakkoilmoittautumista 31.10. mennessä tällä lomakkeella.Tilaisuutta voi seurata myös verkkolähetyksen kautta ja lähetyksen aikana on mahdollista lähettää kysymyksiä. Toivotamme yleisön aktiivisesti mukaan keskusteluun! Keskusteluosuuden jälkeen avataan Europe Directin Kuopion piste Pohjois-Savon maakuntatalolla.Ohjelma, Eurooppa olemme me Kuopiossa 1.11.2021Suomalaisministerit kiertävät syksyllä ja talvella Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Eurooppa olemme me –keskustelu on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Yhteystiedot:ministerin erityisavustaja Jiri Sironen, STM, p. 040 4509 077, [email protected] (ministerin haastattelupyynnöt) asiantuntija Juuli Hakulinen, STM, p. 0295 163 651, [email protected] asiantuntija Elina Häkkinen, STM, p. 0295 163 119, [email protected] viestintäasiantuntija Jessica Gustafsson, STM, p. 0295 163 690, [email protected]
NordenBladet — Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja Vuoksen juoksutusten hoitamisessa.Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä koskeva sopimus solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välille vuonna 1989, ja sopimus on edelleen voimassa Suomen ja Venäjän välisenä. Juoksutussäännön mukaan Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen virtaama pidetään mahdollisimman normaaleina. Saimaata ei säännöstellä normaalitilanteessa eli silloin, kun Saimaan vedenkorkeus poikkeaa vähemmän kuin 0,5 metriä ajankohdan keskimääräisestä. Juoksutussäännön tarkoituksena on alentaa Saimaan poikkeuksellisia tulvahuippuja ja nostaa poikkeuksellisen matalia vedenkorkeuksia. Juoksutusta Vuokseen voidaan lisätä tai vähentää, jos vedenkorkeus nousee tai uhkaa nousta normaalin vedenkorkeuden vaihtelun yläpuolelle tai laskea sen alapuolelle. Poikkeusjuoksutusten toteutuksessa huomioidaan niiden vaikutukset Suomessa ja Venäjällä.Viime vuosina etenkin talviaikaiset sateet ovat olleet Saimaalla aiempaa runsaampia. Juoksutussääntö on osoittautunut toimivaksi ja juoksutukset tapahtuvat jatkossakin sen määrittämissä puitteissa. Ennakointia lisätään kuitenkin siten, että poikkeusjuoksutukset pyritään aloittamaan aiempaa aikaisemmin vesistöennusteita hyödyntäen. Näin voidaan varautua entistä paremmin ilmastonmuutoksen lisäämiin tulva- ja kuivuustilanteisiin. ”Saimaan ja Vuoksen juoksutusten yhteistoimintakäytäntö on historiallinen askel Suomen ja Venäjän rajavesistöyhteistyössä ja osoittaa, että olemme yhdessä valmiita vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka on myös rajavesistökomission Suomen osapuolen puheenjohtaja.Saimaan juoksutussääntöSaimaan juoksutukset
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 25.10.2021 henkilöliikenteen toimijoille suunnatun keskustelufoorumin jo neljättä kertaa. Foorumin tarkoituksena on jakaa viranomaistietoa sekä keskustella parhaista käytännöistä niin suurten kuin pienten palveluntarjoajien kesken.Koronapandemian aikana julkisen henkilöliikenteen matkustajamäärät romahtivat, mikä on vaikuttanut merkittävästi alan toimijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Yhteiskunnan avautuessa ja elpymisen käynnistyessä on keskeistä saada palautettua myös julkisen henkilöliikenteen matkustajamäärät takaisin kasvu-uralle, ja huolehdittava samalla matkustamisen turvallisuudesta.– Turvallisuus on edelleen päällimmäisenä matkustajien mielissä. Kun luottamus on kunnossa, liikennepalveluiden kysyntä lähtee jälleen kasvuun. Elpymistä voi vauhdittaa monin keinoin, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korosti tilaisuudessa.Palvelutaso houkuttelee matkustajat takaisinTilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja elpymisestä julkisen henkilöliikenteen eri toimijoiden näkökulmasta sekä keskusteltiin toimenpiteistä, joilla vahvistetaan kysynnän kasvua.Kun ihmiset palaavat rajoitusten poistumisen myötä erilaisten palveluiden pariin ja etätyösuosituksen päätyttyä laajemmin lähityöhön, on odotettavissa, että myös matkustajamäärät kasvavat. Matkustajamäärien palautumisen pandemiaa edeltävälle tasolle odotetaan kuitenkin vievän vuosia.Puheenvuoroissa nousivat esiin matkustamistrendien muutokset ja keskustelua käytiin muun muassa lisääntyneen etätyön vaikutuksesta palveluiden kysyntään ja tarjontaan. Tilaisuudessa jaettiin esimerkkejä onnistuneista lippukampanjoista ja toimijat korostivat yhteisten, myönteisten viestien merkitystä elpymisen kannalta.– Olen ilolla huomannut, että alalla jokainen on pohtinut, miten asiakaskokemus voisi olla entistä houkuttelevampi. Uskon, että matkustajat palaavat paremman palvelun pariin. Osaltamme osoitamme tukea aloittamalla ensi viikolla valtakunnallisen joukkoliikennekampanjan, jolla toivotetaan matkustajat takaisin turvalliselle työ- ja asiointimatkalle, ministeri Harakka kertoi.
Eurooppatiedotus julkaisee Kirjamessuilla uuden kirjan ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta”.
Kirjamessujen Hakaniemi-lavalla keskustellaan Euroopan tulevaisuudesta sunnuntaina 31.10. klo 12.
