NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on yhteistyökumppaneidensa kanssa laatinut uuden toimintaohjelman maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi kiristyneiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisiksi. Toimintaohjelmia on tehty jo vuodesta 1994 alkaen, edellinen vuonna 2018.Hyvä ilmanlaatu on tärkeää ihmisten ja eläinten terveyden ja viihtyvyyden sekä luonnon hyvinvoinnin kannalta. Suomessa ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, mutta töitä sen eteen on tehtävä jatkuvasti eri sektoreilla.Suomi on sekä kansainvälisellä että Euroopan unionin tasolla sitoutunut parantamaan ilmanlaatua vähentämällä ilmakehään joutuvia päästöjä. Yksi vähennettävistä kaasuista on ammoniakki.
Pääosa Suomen ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, joten maatalous pystyy merkittävästi vaikuttamaan ammoniakkipäästöihin ja sitä kautta ilmanlaatuun. Ammoniakkipäästöjen osalta Suomen päästövähennysvelvoite on vuodesta 2020 alkaen 20 prosenttia verrattuna vuoden 2005 päästöihin.Maa- ja metsätalousministeriö on yhteistyössä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa päivittänyt toimintaohjelman maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi vuosille 2021-2027. Päivitystyön on pääasiassa tehnyt Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimeenpanon Maatalous-teemaryhmä.Toimintaohjelmassa esitetyillä toimenpiteille pyritään maataloudesta peräisin olevien ammoniakkipäästöjen vähentämiseen niin, että maatalouden ammoniakkipäästöt olisivat velvoitteiden mukaiset. Tehokkaimmat toimenpiteet liittyvät lantaan, sen varastointiin ja levitykseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Luxemburgin diplomaattisten suhteiden solmimisesta tulee maanantaina 25.10. 2021 kuluneeksi 100 vuotta.Luxemburg vastasi 20.10.1921 myönteisesti Suomen esittämään agrementtipyyntöön eli pyyntöön nimittää Suomen hallituksen diplomaattinen edustaja Luxemburgiin. Tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg nimitti 25.10.1921 Georg Achates Gripenbergin, Suomen va. asiainhoitajan Brysselissä ja Haagissa, toimimaan samassa tehtävässä myös Luxemburgissa. Luxemburg vastasi 20.10.1921 myönteisesti sähkösanomalla Suomen pyyntöön nimittää Suomen hallituksen diplomaattinen edustaja Luxemburgiin. Tasavallan presidentti nimitti 25.10.1921 Georg Achates Gripenbergin, Suomen va. asiainhoitajan Brysselissä ja Haagissa, toimimaan samassa tehtävässä myös Luxemburgissa. Lähde: Ulkoministeriön arkisto. Kuva: Sami HeinoSuomella ja Luxemburgilla on paljon yhteistä useilla ulkopolitiikan aloilla, kuten ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioissa, ilmastotavoitteissa ja oikeusvaltioperiaatteen osalta. Sekä Suomi että Luxemburg valittiin vastikään Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston jäseniksi kaudelle 2022–2024. Myös EU-politiikassa Suomella ja Luxemburgilla on paljon yhteneväisiä tavoitteita ja arvoja, esimerkiksi EU:n sisämarkkinoiden syventäminen ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistäminen.”Molemmat maat ovat vahvoja multilateralismin kannattajia ja myös tuki EU:lle on vahvaa ja kantamme ovat usein lähellä toisiaan. Tältäkin pohjalta yhteistyö Suomen ja Luxemburgin välillä on luontevaa”, toteaa Suomen Luxemburgin-suurlähettiläs Riitta Resch.Suomen Luxemburgin-suurlähettiläs Riitta Resch on akkreditoitu Luxemburgiin Suomen Brysselin-suurlähetystöstä, ensimmäisen asiainhoitajan tavoin. Luxemburgin Suomen-suurlähettiläs Henri Schumacher on puolestaan akkreditoitu Suomeen Luxemburgin Kööpenhaminan-suurlähetystöstä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n energiaministerit tapaavat tiistaina 26.10.2021 ylimääräisessä neuvoston kokouksessa Luxemburgissa. Asialistan ainoat aiheet ovat energia hintojen nousu ja Euroopan komission 13.10. julkaiseman energiatiedonannon ehdotukset hinnannousua lievittäviksi toimiksi. Suomea Luxemburgissa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Puheenjohtajamaa Slovenia pyytää energiaministereille valmistelemassa taustapaperissa näkemyksiä kahteen kysymykseen: 1) Miten EU-tason toimet voisivat tukea ja täydentää välittömiä kansallisia toimenpiteitä hintojen nousun hillitsemiseksi? ja 2) Ovatko komission esittämät keskipitkän aikavälin toimenpiteet riittäviä ottamaan huomioon tulevat hintavaihtelut, ja mitä muita toimia voitaisiin toteuttaa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla?Myös EU:n päämiesten Eurooppa-neuvosto kävi 21.10. laajan keskustelun energian hintojen nousun vaikutuksesta kansalaisiin ja yrityksiin. Komissiota ja neuvostoa pyydettiin harkitsemaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia, joilla voidaan estää liiallista hintojen vaihtelua. Samalla halutaan vahvistaa EU:n energian joustava käyttö ja varmistaa vihreä siirtymä. Myös näistä toimista on tarkoitus keskustella energianeuvoston kokouksessa. Komissio esittää tiedonannossaan joukon toimenpidevaihtoehtoja, joilla jäsenvaltiot voisivat hillitä energiahintojen nousun vaikutuksia. Toimenpiteet olisivat pääosin toteutettavissa nykylainsäädännön puitteissa, eikä tiedonanto sisällä merkittäviä uusia lainsäädäntöaloitteita. Mahdollisina lyhyen aikavälin toimina jäsenvaltioille ehdotetaan esimerkiksi väliaikaisesti energiaverojen laskuja ja erilaisia könttäsummamaksuja pahiten kärsineille asiakkaille. Toimia voitaisiin rahoittaa esimerkiksi lisääntyneillä päästökauppatuloilla. Pidemmällä aikavälillä komissio ehdottaa esimerkiksi EU:lle vapaaehtoisia kaasureservejä.”Komission esittämät keskipitkän aikavälin toimenpiteet vaikuttavat oikeansuuntaisilta. Mahdolliset EU-tasoiset lainsäädäntöehdotukset tulee aina valmistella huolella. Vuodenvaihteessa on käsittelyyn tulossa komission kaasupaketti. Tämä paketti olisi oikea paikka tarkastella esimerkiksi komission esittämiä kaasureservejä”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Hallituksen eduskunnalle 20.10.2021 toimittaman E-kirjeen mukaan Suomi pitää komission tiedonannossaan esittämiä toimenpidevaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi lähtökohtaisesti perusteltuina ja oikeansuuntaisina. EU:n ei kuitenkaan tulisi ryhtyä toimiin, jotka aiheuttaisivat häiriöitä päästökauppajärjestelmälle tai sähkömarkkinoille. Suomen näkemyksen mukaan markkinamallien lyhytjänteinen muokkaaminen tai kilpailun rajoittaminen johtaa tehottomuuteen ja korkeampaan energian hintaan pitkällä aikavälillä. Mahdollisia lisätoimia tai -velvoitteita harkittaessa on syytä huomioida jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet ja jäsenvaltioiden voimassa olevat kansalliset varautumisjärjestelmät. Keskustelun tilapäisestä energiahintojen noususta ei tule johtaa siihen, että ilmastopaketin kunnianhimon tasoa kyseenalaistettaisiin. Ilmastopaketti on osa ratkaisua, ei hintojen nousun ensisijainen syy. On myös tärkeää, että energiahintojen nousun perusteella ei luoda uusia EU:n sisäisiä tulonjakomekanismeja. Hintojen noustessa on kansallisissa toimissa tärkeää kiinnittää huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin kuluttajiin. Suomessa näiden kuluttajien asema on turvattu kansallisen sosiaalipolitiikan toimin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua on jatkettu vuosi sitten järjestetyn laajan lausuntokierroksen pohjalta. Sen tuoma monipuolinen palaute on otettu jatkovalmistelussa huomioon. Keskeiset tarkennukset koskevat erityisesti raiskausta koskevaa sääntelyä sekä lapsia koskevia seksuaalirikossäännöksiä. Oikeusministeriö pyytää vielä eräiltä keskeisiltä asiantuntijoilta tarkentavia näkemyksiä lakiluonnoksesta.Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Raiskausta koskeva sääntelyLakiluonnoksessa raiskausmääritelmä muutettaisiin suostumusperusteiseksi. Tämä toteutettaisiin määrittelemällä raiskaukseksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.Jatkovalmistelussa sääntelyä on vielä täsmennetty lausuntopalaute huomioon ottaen. Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei olisi pidettävä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut vapaaehtoisuuttaan.Vapaaehtoinen ei olisi myöskään se, joka on pakotettu tai ei ole olosuhteiden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi, jos henkilöön on kohdistettu väkivaltaa, hän on pelkotilassa tai hänellä ei valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi ole aitoa valinnanmahdollisuutta.Uudistettu sääntely laajentaisi raiskauksena rangaistavien tekojen alaa nykyisestä. Tavoitteena on varmistaa, että raiskauksen määrittelyssä keskeistä on uhrin oma tahto eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä parantaa rikosvastuun toteutumista ja uhrin asemaa.  Sääntelyllä ei asetettaisi rajoja aikuisten väliselle seksuaaliselle kanssakäymiselle, joka ei loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta.Lasten suoja vahvemmaksiLakiluonnoksessa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten sääntelyä on selkeytetty ja yksinkertaistettu. Rangaistusvastuuta ja seuraamuksia on ankaroitettu.Lakiehdotuksen yhtenä lähtökohtana on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Tällaiset teot muuttuisivat näin rikoslaissa pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskauksiksi. Teon vähimmäisrangaistus korotettaisiin yhdestä kahteen vuoteen vankeutta. Lähtökohtaisesti vankeus tuomittaisiin tällöin käytännössä ehdottomana.Rangaistavaa ei jatkossakaan olisi sellainen nuorisoikäisten keskinäinen kanssakäyminen, jossa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei loukata.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2022.Hankeikkuna

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Naton jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto (North Atlantic Council, NAC) ja neuvoston puheenjohtaja, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vierailevat Suomessa 25.-26. lokakuuta 2021. Kuva: NATOVierailu alkaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääsihteeri Stoltenbergin kahdenvälisillä keskusteluilla sekä presidentin keskusteluilla neuvoston kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Tukholmassa 25.10. Ministeri tapaa Ruotsin ulkomaankauppaministerin Anna Hallbergin ja Ruotsin teollisuuden edustajia yhdessä ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten sekä yliopistojen kanssa.Suomen ja Ruotsin ulkomaankauppaministerit tapasivat Lahdessa syyskuussa ja sopivat tuolloin tähtäävänsä tiivistyvään yhteistyöhön maiden tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen, uusien investointien ja kansainvälistymisen vahvistamisessa. Tällä matkalla suunnitelmia on tarkoitus konkretisoida yhdessä korkeakoulujen ja yritysten kanssa.”Lahdessa sovimme konkretisoivamme sähköisen liikenteen ja hiilineutraalin rakentamisen yhteistyöstä. Yhdistämällä voimamme ruotsalaisten kanssa olemme yhdessä vahvempia kansainvälisesti,” Skinnari sanoo.  Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan Ruotsin ulkomaankauppaministerin Anna Hallbergin ja Ruotsin teollisuutta edustavan Marcus Wallenbergin. Ministerit tapaavat yhdessä elinkeinoelämän ja yliopistojen edustajia. Ruotsista mukana ovat muun muassa Luulajan tekninen yliopisto, StoraEnso ja SSAB. Suomesta osallistuvat muun muassa hiilineutraaliin rakentamiseen ja sähköiseen liikenteeseen panostava LUT-yliopisto ja lahtelainen kasvuyritys Kempower. Ministeri Skinnari tapaa myös Ruotsin valtiovarainministerin Magdalena Anderssonin.”Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on erittäin tiivistä lähes kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien kauppa ja tieteellinen tutkimus. Maailmalla on nyt todella kova kilpailu ja siksi on meidän molempien maiden etu, että juuri Suomi ja Ruotsi tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä ” sanoo Skinnari.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön koordinoima Tietoa syrjinnästä -hanke järjestää 25.10. tilaisuuden, jossa keskustellaan sateenkaaripolitiikan tavoitteista sekä julkaistaan selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa.Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia voitaisiin paremmin edistää Suomessa? Entä miten tietoa tulisi paremmin hyödyntää päätöksenteossa? Näistä ja muista sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvistä aiheista keskustellaan oikeusministeriön HLBTIQ-keskustelutilaisuudessa tänään 25.10.Tilaisuudessa julkaistaan myös selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea -selvitys sisältää tilannearvion seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta sekä ehdotuksia lähivuosien sateenkaaripolitiikan tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Selvitys kattaa laajasti eri hallinnonalat sekä elämänalueet. Selvityksen tavoitteena on tukea systemaattista sateenkaari-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä valtioneuvostossa. Lisäksi tilaisuudessa julkaistaan infolehtinen sateenkaariryhmiä koskevan tiedonkeruun kehittämisestä, jossa nostetaan esiin konkreettisia ehdotuksia tiedonkeruun ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi.Tilaisuus on suunnattu päättäjille, virkamiehille, tutkijoille, yhdenvertaisuusasiantuntijoille sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Tapahtuman juontaa toimittaja Laura Haimila.Tilaisuus järjestetään osana Tietoa syrjinnästä -hanketta, joka on rahoitettu Euroopan Unionin perusoikeus, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta (2014-2020).Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea: Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea, kun EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuvat videoneuvotteluun torstaina 28. lokakuuta.Kaikkien EU-maiden pitää esittää kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, jotta ne voivat saada EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomi toimitti elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle 27. toukokuuta. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Euroopan komissio julkisti myönteisen arvion Suomen suunnitelmasta 4. lokakuuta. Samalla komissio antoi ehdotuksen EU:n neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi. Päätösehdotus sisältää muun muassa välitavoitteet ja tavoitteet, joiden avulla seurataan Suomen suunnitelman toimeenpanoa.Neuvosto hyväksyy suunnitelmat kokouksen jälkeenEU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat videoneuvottelussaan Suomen, Viron ja Romanian elpymis- ja palautumissuunnitelmista. EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat ja täytäntöönpanopäätökset muutaman päivän kuluessa kirjallisella menettelyllä.Suomi voi hyväksyä Viron ja Romanian suunnitelmat.Kun neuvosto on hyväksynyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman, Suomi saa käyttöönsä 13 prosenttia suunnitelman EU-rahoituksesta eli 271 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Eduskunta on hyväksynyt kolmannen lisätalousarvion, joka linjaa rahoituksen käyttöä tänä vuonna. Ensi vuoden EU-rahoitus sisältyy hallituksen talousarvioesitykseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa-neuvosto pureutui 22.10. muuttoliikkeeseen ja digitalisaatioon EU-huippukokouksen toisena päivänä Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Muuttoliikkeestä käytiin laaja keskustelu. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa toimeenpanemaan viipymättä kesäkuun päätelmien mukaisesti lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävän yhteistyön toimintasuunnitelmat. Niiden rahoituksessa on hyödynnettävä mm. NDICI Globaali Eurooppa -välinettä. Eurooppa-neuvosto kiirehti myös rahoitusta syyrialaispakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille.EU-valtiojohtajat tuomitsivat kaikki pyrkimykset välineellistää maahanmuuttajia poliittisiin tarkoituksiin. EU jatkaa täysimääräisesti ulkorajavalvontaansa laittoman muuttoliikkeen estämiseksi.
Suomi katsoo, että muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja.Muuttoliikkeen hallintaan kohdennettavia varoja on hyödynnettävä tehokkaasti. Kumppanuudet lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ovat keskeisiä. Muuttoliikkeen välineellistämistä ei voida hyväksyä. Samaan aikaan on noudatettava kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia.EU:n valtiojohtajat hyväksyivät loppupäätelmät myös digitalisaatiosta. Eurooppa-neuvosto totesi haitallisten kybertoimien lisääntyneen merkittävästi. Siksi EU:n sitoumusta avoimeen, vapaaseen, vakaaseen ja turvalliseen toimintaympäristöön on vahvistettava. Tämä korostaa tarvetta kehittää edelleen EU:n kyberturvallisuuden kriisinhallintaa ja tehokasta EU-tason vastausta laajamittaisiin kyberturvallisuuden uhkiin.Eurooppa-neuvosto muistutti myös EU:n tavoitteesta varmistaa Euroopan digitaalinen siirtymä, joka edistää talouskasvua, työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä sekä vahvistaa digitaalista suvereenisuutta. Eurooppa-neuvosto peräänkuulutti ripeää edistymistä tärkeimmässä lainsäädännössä (ml. verkkovierailuasetus sekä digitaalisia palveluita ja digitaalisia markkinoita koskevat säädökset) sekä dataa, tekoälyä, digitaalista identiteettiä ja eurooppalaista siruekosysteemiä koskevissa aloitteissa. Kokouksessa jätettiin jäähyväiset Saksan liittokanslerille Angela Merkelille ja Ruotsin pääministerille Stefan Lövfenille, jotka osallistuivat viimeisen kerran Eurooppa-neuvostoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi