NordenBladet — Tekoäly rakennetussa ympäristössä -kurssi lanseerataan 27.10. Kurssi on maailman ensimmäinen suosittuun Elements of AI-kurssiin pohjautuva tekoälyverkkokurssi, joka on räätälöity tietylle toimialalle.Kurssi on syntynyt toimialan yhteistyönä tarpeesta levittää tekoälyosaamista kiinteistö- ja rakentamisalalla. Tekoälystä ja sen mahdollisuuksista puhutaan paljon, mutta sen kokonaisvaltaista perusosaamista on vielä liian vähän. Rakennettu ympäristö tuottaa paljon tietoa, mutta hyödyntäminen voisi olla paljon tehokkaampaa. Kurssi on tarkoitettu laajasti kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisille ja se esittelee käytännön esimerkkejä sekä mahdollisuuksia, joita uusi teknologia toimialalle tarjoaa.”Tekoäly rakennetussa ympäristössä verkkokurssi sai alkunsa siitä, että KIRAHub toi meille näkyväksi toimialan haasteet, jotka vaikuttivat sellaisilta, joita halusimme yhdessä ratkaista”, Ville Sinisalo Reaktor Educationilta kertoo kurssin synnystä.”Halusimme löytää tavan levittää tekoälyosaamista laajasti koko kiinteistö- ja rakentamisalalle. KIRA-ala on dataintensiivinen, mutta meillä ei ole vielä tapoja hyödyntää arvokasta tietoa, jota rakennetussa ympäristössä syntyy,” Teemu Lehtinen, KIRAHubin toimitusjohtaja jatkaa.Ympäristöministeriö on ollut tukemassa kurssin toteutusta, joka on haluttu tarjota maksutta kaikille kotimaisille toimijoille. “Tekoälyn keinoin voidaan ratkaista keskeisiä ongelmia yhteiskunnassa. Tämä pätee myös rakennettuun ympäristöön. Kun rakennettua ympäristöä luodaan, luodaan parempaa tulevaisuutta koko ihmiskunnalle” kiteyttää Juhani Damski, ympäristöministeriön kansliapäällikkö.  Tekoäly rakennetussa ympäristössä -verkkokurssin ovat toteuttaneet ympäristöministeriö ja rakennetun ympäristön kestävää digitalisoitumista edistävä yleishyödyllinen yhdistys KIRAHub yhdessä kansainvälisiä verkkokursseja tuottavan Reaktor Educationin kanssa. Kurssin kumppaneina toimivat YIT, Ramboll, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kiinteistöalan koulutussäätiö Kiinko. Kurssin sisällön on tuottanut tekoälykiihdyttämö FAIA.Kurssi ilmestyy suomeksi 27.10. ja englanniksi 30.11.Aloita Tekoäly rakennetussa ympäristössä -kurssi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnista hyvinvointialueille sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa vuoden 2023 alussa. Uudistuksen yhteydessä selvitetään myös valtion koulukotien asemaa. Selvityksen tekee sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta professori, emerita Anneli Pohjola.Valtion koulukodit tuottavat vaativan sijaishuollon ja vaativan erityisen tuen perusopetuksen palveluja. Niiden toiminnasta on säädetty laissa.Valtion koulukodit toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisina lastensuojeluyksiköinä ja sijoittuvat hallinnollisesti Valtion palvelut -osastolle. Tulosohjauksesta vastaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus koulukodeissa järjestettävän perusopetuksen osalta.Selvityshenkilön tehtävänä on selvittää valtion koulukotien rooli, niiden hallinnollinen sijoittuminen, tehtävä ja keskeiset tulevaisuuden kehittämistarpeet sekä toimintaa määrittelevä lainsäädäntö ja sen muutostarpeet osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Selvitystyön toteuttamisen tueksi on asetettu taustaryhmä, johon kuuluvat valtion koulukotien toiminnasta ja ohjauksesta vastaavat henkilöt. Selvityksen on tarkoitus valmistua 31.1.2022 mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman 2016–2020 seurannassa nousi esiin paikallisten toimijoiden koulutustarpeet. Tärkeää on myös kytkeä järjestöt entistä tiiviimmin mukaan yhteistyöhön ympäri Suomea.Rikoksentorjuntaneuvoston laatiman Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelman linjaukset hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä marraskuussa 2016. Ohjelmassa painottui paikallisen osallisuuden edistäminen. Ohjelman viiden tavoitteen ja 29 toimenpiteen toteutumista arvioitiin yhteistyökumppaneille sekä kunnille ja järjestöille lähetettyjen kyselyjen avulla.Ohjelman yhtenä tavoitteena oli kytkeä rikoksentorjunta kunnan muihin suunnitelmiin. Tätä tavoitetta edisti muun muassa rikoksentorjunnan kannalta tärkeiden indikaattorien sisällyttäminen sähköisiin hyvinvointikertomuksiin. Rikoksenehkäisyn yhteistyön ja viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten verkostoitumisen parantamista koskevista toimista osa toteutui hyvin ja osalla ei havaittu konkreettista vaikutusta. Kyselyjen mukaan yhteistyö kuitenkin lisääntyi kunnissa vuosien 2017 ja 2020 välillä.Kolmas tavoite oli rikoksentorjuntatyön osaamisen lisääminen. Ohjelman aikana luotiin koulutusmateriaalia rikoksentorjunnan menetelmistä ja järjestettiin koulutuksia, mutta tätä on kyselyjen mukaan tehtävä edelleen.Tavoitteena oli myös lisätä asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemista rikoksentorjunnan suunnittelussa. Kyselyt viittaavat siihen, että asukkaiden kuuleminen on hieman lisääntynyt ohjelman aikana, mutta se on edelleen hyvin matalalla tasolla. Haavoittuvia ryhmiä on kuitenkin tavoitettu viestinnän keinoin paremmin, ja tässä järjestöjen rooli on ollut suuri. Ohjelman viides tavoite, kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamiskeinojen lisääminen rikoksenehkäisyssä, toteutui hyvin. Esimerkkinä tästä on dialogiin perustuva ns. Forssan malli, joka voitti Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2018, ja osallistavan budjetoinnin lisääntyminen kunnissa.Paikallista rikoksentorjuntatyötä on edelleen tarpeen kehittääRikoksentorjuntaohjelman seurannan mukaan paikallisen laaja-alaisen yhteistyön toteutus vaihtelee kunnissa eikä välttämättä saavuta kaikkia ehkäisevää työtä tekeviä toimijoita ja järjestöjä. Valtakunnallisella tasolla taas tehdään jonkin verran päällekkäistä työtä. Tämän vuoksi oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen rikoksentorjunnan organisoinnista Suomessa. Muita kehittämistarpeita ovat informaatio-ohjauksen ja motivoinnin vahvistaminen, rikollisuuden juurisyihin vaikuttaminen ja rikoksia ehkäisevän työn arviointi.– Seurannassa havaittiin, että moni viranomainen tai järjestö ei miellä tekevänsä rikollisuutta ehkäisevää työtä. Rikoksentorjunnan roolia ja paikallisen poikkihallinnollisen yhteistyön mahdollisuuksia tulisi selkeyttää. Kyse on paljon arkisista ruohonjuuritason toimista, joilla voimme ehkäistä myös nuorten rikollisuutta, sanoo rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, professori Sakari Melander. 
Lisätietoa: erityisasiantuntija Saija Sambou, p. 0295 150 352, [email protected]Selvitys Turvallisesti yhdessä -ohjelman toimeenpanosta
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi opintotuen tulorajojen nostosta. Esityksen mukaan opintotukeen vaikuttavia opiskelijan tulorajoja korotetaan 25 prosentilla vuodeksi 2022. Tulorajojen määräaikainen korottaminen tulee edistämään opiskelijoiden mahdollisuutta työskennellä opintojen ohessa nykyistä enemmän.– Ahkeruudelle pitää antaa tilaa. Kohtuullisemmat tulorajat ovat opiskelijoiden toive ja yhteiskunnan etu, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Tulorajojen korotus ehdotetaan tehtäväksi vuoden määräajaksi. Tavoitteena on parantaa nuorten toimeentulon edellytyksiä ja työllisyyttä. Esitys on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Tuoreimpien virka-arvioiden mukaan tulorajojen noston vaikutukset julkiseen talouteen ovat myönteiset.– Uskon, että tulorajojen korotuksesta saadaan myönteisiä tuloksia. Jos ja kun näin käy, voimme alkaa valmistella pysyvää tulorajojen nostoa, toteaa ministeri Kurvinen. Ehdotuksen myötä tavanomaiset 9 tukikuukautta tukea vuoden aikana nostava opiskelija saisi vuonna 2022 ansaita noin 3000 euroa nykyistä enemmän, eli vuosituloraja nousisi nykyisestä 12 498 eurosta 15 630 euroon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n ihmisoikeusneuvoston ikääntyvien oikeuksista vastaava itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler vierailee Suomessa 26.10.-4.11.2021. Vierailu on vuonna 2014 perustetun ikääntyvien oikeuksien itsenäisen asiantuntijan mandaatin ensimmäinen vierailu Pohjoismaihin. Vierailun tarkoituksena on raportoida YK:n ihmisoikeusneuvostolle ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisessa Suomessa. Asiantuntija esitellee Suomea koskevan raportin ja suositukset ihmisoikeusneuvostolle vuoden 2022 syysistunnossa, jolloin Suomi osallistuu asianomaisena maana vuoropuheluun.Itsenäinen asiantuntija Mahler tapaa Suomen-vierailunsa aikana ulkoministeri Pekka Haaviston, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun. Lisäksi hän tapaa laajasti valtionhallinnon johtoa, suomalaisia viranomaisia sekä järjestöjen edustajia, tutkijoita ja vanhusalan toimijoita.Ikääntyvien oikeuksien itsenäisen asiantuntijan mandaatti on osa YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisia riippumattomia asiantuntijamekanismeja, joiden toimintaa Suomi tukee vahvasti. Asiantuntijat raportoivat ja antavat suosituksia ihmisoikeusneuvostolle sekä valtiolle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministerit Antti Kaikkonen ja Peter Hultqvist vierailevat Ruotsin Merivoimien SWENEX21-pääsotaharjoituksessa keskiviikkona 27.10.2021. Suomalaisia joukkoja harjoitukseen osallistuu noin 320.Harjoitukseen tutustuminen on osa Naton pääsihteerin ja Naton jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuvan Pohjois-Atlantin neuvoston (North Atlantic Council, NAC) Suomeen ja Ruotsiin suuntautuvan vierailun ohjelmaa, jonka yhteydessä on tarkoitus perehtyä Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusyhteistyöhön.”Naton, Suomen ja Ruotsin välinen niin kutsuttu 30+2-yhteistyö on keskeinen osa Suomen kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.Lisätietoa vierailun agendasta antaa apulaisosastopäällikkö Janne Kuusela, puh. +358 295 140 206 sekä tilaisuuden viestintään liittyen viestintäsuunnittelija Emma Virkkunen puh. +358 295 140 176.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lapin taiteilijaseura on saanut Barentsin kulttuuristipendin. Stipendi on arvoltaan 10 000 euroa. Barentsin kulttuuristipendit jaettiin tiistaina 26. lokakuuta Tromsassa Norjassa. Kaikkiaan stipendejä myönnettiin neljä.Lapin taiteilijaseura on Lapin ammattikuvataiteilijoiden keskusjärjestö. Toiminnan keskiössä on galleria- ja näyttelytoiminnan lisäksi taidelainaamotoiminta, kansainvälinen toiminta ja taideperustaisten palvelujen tuottaminen. Lapin taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtaja Maria Huhmarniemi kertoo stipendin merkityksestä seuralle:
– Olemme tehneet Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä sinnikkäästi. Meille rajojen ylittäminen tarkoittaa näyttelyjen ja teosten liikkuvuutta, kansainvälisten näyttelyiden tuottamista Suomen Lappiin paikallisille yleisöille sekä ystäviä ja sukulaissieluja Barentsin alueella. Stipendi on merkittävä tunnustus.Vuonna 2021 toteutui kaksi merkittävää Lapin taiteilijaseuran tuottamaa näyttelyä, jotka ovat sisältäneet Barentsin alueen yhteistyötä. Rovaniemellä esitetty Wiping the Ice-Cream Off Your Face oli Lapin taiteilijaseuran 30-vuotisjuhlanäyttely, johon kutsuttiin pohjoismaisia ja venäläisiä taiteilijoita sekä Lapin taiteilijaseuran jäseniä. Näyttely purki stereotypioita arktisesta tyhjänä ja talvisena maisemana ja herätti keskustelua dearktistamisen tarpeesta ja keinoista.Neljäs Young Arctic Artists näyttely on esitetty Rovaniemellä ja esitetään parhaillaan Altassa Norjassa teemana on kamppailu. Näyttelyn lähtökohtana on Barentsin alueen monikulttuurisuus ja -kielisyys. Alkuperäiskansojen ja kansallisten valtaväestöjen lisäksi alueella on myös muita kielellisiä ja kulttuuria vähemmistöryhmiä. Kamppailu-näyttely nostaa esiin alueen kulttuurista rikkautta mutta myös kulttuurisia konflikteja ja kulttuuristen vähemmistöjen kokemuksia menneessä ja nykyajassa.Lapin taiteilijaseura on perustettu vuonna 1990. Barentsin alueen yhteistyötä on tehty koko seuran historian ajan muun muassa Pohjoismaisen kulttuurirahaston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman tukien avulla. Aiempina vuosina Taiteen edistämiskeskuksen Rovaniemen toimipiste edesauttoi Barentsin yhteistyötä merkittävästi.Barentsin kulttuuristipendiBarentsin kulttuuristipendi myönnetään joka toinen vuosi. Se myönnetään yhtä aikaa jokaisessa Barentsin toiminta-alueen neljässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.Stipendillä halutaan nostaa esille Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä ja taiteilijoita sekä rohkaista työskentelemään alueella. Stipendillä pyritään myös tekemään Barentsin alueen taiteilijoita ja kulttuuritoimintaa paremmin tunnetuksi.Barentsin kulttuuristipendit myönnettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tuolloin stipendin sai torniolainen valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä.Muualla verkossaBarents Euro-Arctic Cooperation

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänä vuonna viidennen kerran kokoontunut ruoka-alan keskustelufoorumi Yhteinen ruokapöytä näkee, että vastuullisuus on ruokajärjestelmämme yhteinen kilpailuetu. Sen hyödyntämiseen liittyy taloudellisesti merkittäviä mahdollisuuksia.Suomen ruokajärjestelmän vahvuudet kattavat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Erityisesti elintarvikeviennissä vahvuuksia tulisi hyödyntää paremmin, sillä ruuan vastuullisuuden merkitys on globaalisti vahvassa nousussa.Suomen ruokaturva on yhteistyön tulos ja sitä kehitetään yhdessäSuomi saavutti viime vuonna ruokaturvan ykkössijan maailmassa ja nousi tänä vuonna ykkössijalle kestävän kehityksen maavertailussa. YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat laajoja kokonaisuuksia, joista useimpia ruoka yhdistää. Edelläkävijyytemme ruokaturvan ykkösmaana perustuu muun muassa ruokaketjun yhteisiin linjauksiin, kouluruokajärjestelmään, korkeaan koulutustasoon ja osaamisemme synnyttämiin innovaatioihin.“Mikään maa ei tule saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita, elleivät sen ruokajärjestelmät ole kestäviä. Olemme hyvässä vauhdissa, mutta muutoksiakin ruokajärjestelmässä on toki tehtävä. Meidän suomalaisten erityispiirre on yhteistyö, ja sen merkitystä ei tässäkään kohtaa voi liiaksi korostaa”, toteaa ohjelmajohtaja ja Yhteisen ruokapöydän jäsen, Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta.Luomuviljelijä Tommi Hasu ja niin ikään Yhteisen ruokapöydän jäsen, täydentää Karttusen ajatusta, “ruokajärjestelmän ammattilaisten työ kantaa hedelmää, eivätkä tulokset yllätä. Alkutuotannon laatu syntyy hyvien tuotantotapojen ansiosta. On itsestään selvää, että jatkuvasti kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin. Suomalainen ruoka on puhdasta, ja koko elintarvikeketjun hygienia, jäljitettävyys ja vastuullisuus ovat maailman kärkiluokkaa. Nämä onnistumiset pitää hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin.”Elintarvikevientimme on alihyödynnetty mahdollisuusKeskustelufoorumin mukaan suomalainen elintarvikevienti nykyisellään on alihyödynnetty mahdollisuus. Suomalaisen ruoan arvostuksen ja viennin edistämisen kannalta on keskeistä, että ruokajärjestelmä viestii ruokamme hyvistä tuotantotavoista, puhtaudesta, turvallisuudesta ja järjestelmän sitoutumisesta avoimuuteen ja jäljitettävyyteen. Viestinnän ohella markkinointia ja myyntityötä pitää kasvattaa.Millainen kuva suomalaisesta ruoasta ulkomailla syntyy, perustuu tietoon, mutta pohjautuu myös tunteisiin, sillä kuluttajia pitää puhutella. Yritysten kertomat omat saavutukset ja tarinat vauhdittavat vientiä. ”On tärkeää, että ymmärrämme, miten vuosikymmenten yhteistyöllä olemme rakentaneet hyvää tulevaisuutta. Asemamme ruokaturvan ykkösmaana ja vastuullisuuden korostajana antavat vahvan ja uskottavan pohjan ottaa kunnon tiikerinloikka, jolla elintarvikevientimme nousee aivan uudelle tasolle”, toteaa Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.”Suomen aseman elintarvikkeiden viejänä ratkaisee lopulta suurelta osin teollisuutemme kilpailukykyisyys. On koko ruokajärjestelmän etu, että Suomi säilyy myös elintarviketeollisuuden houkuttelevana investointikohteena.”

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavuoden rytmihäiriön jälkeen tuntuu kuin olisimme astuneet uuteen todellisuuteen. Työvoimapulasta on tullut totisinta totta monella alalla eri puolilla Suomea. Samaan aikaan myös yhä useampi työssä oleva etsii uutta työtä joko kokonaan uudelta alalta tai ainakin uutta työnantajaa, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, joka TEMatiikkaa-blogissa nostaa esiin työllisyyslukujen kiinnostavimpia muutoksia. ”Työmarkkinoilla nähdään siis suuria siirtymiä työstä toiseen, mikä on tietenkin terveen markkinan merkki. Tämä kertoo ihmisten muutoskyvystä ja -halusta. Myönteisesti ovat yllättäneet myös lukuisat mittavat investoinnit etenkin teknologia- ja energia-aloilla. Tähän pöhinään on vastattava työvoiman tarjonnalla, jotta tuotanto ja kasvu olisi Suomessa mahdollista kaikilla aloilla ja alueilla”, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen muistuttaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi