NordenBladet — Millaisia odotuksia oppilailla ja opettajilla on Euroopan tulevaisuudesta? Mitä tämä tarkoittaa koulutuksen kannalta? Miten opetuksen ja oppimisen tulisi muuttua?Tule tapaamaan opetusministeri Li Anderssonia ja keskustelemaan koulutuksen, oppimisen ja opetuksen kehittämisestä maanantaina 8.11.2021 klo 15-16.30, Lapin Yliopiston harjoittelukoululle (Pohjolankatu 23, Rovaniemi).Keskustelutilaisuus on avoin oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Yleisöllä on mahdollisuus esittää ministereille kysymyksiä ja kommentteja. Tilaisuus on osa EU-kiertuetta, jonka hallituksen ministerit toteuttavat syksyn ja talven aikana eri puolilla maata. Keskustelutilaisuuksissa kuullaan suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.EU-kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Tulevaisuuskonferenssissa järjestetään kaikille avoin verkkofoorumi, jossa jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan. Keskustelua kannustetaan käymään esimerkiksi koulutuksesta, arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta ja terveydestä.  Tilaisuudessa on kahvitarjoilu klo 14.30-15.00.Tilaisuus striimataan, joten jollet pääse paikan päälle, tilaisuutta on mahdollisuus seurata suorana myös verkossa OKM:n youtube-kanavalla. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan!

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään päättyneessä Montrealin pöytäkirjan 33. osapuolikokouksessa kuultiin hyviä uutisia: otsonikerrosta heikentävän CFC-11-kaasun pitoisuudet ilmakehässä ovat palanneet vuonna 2018 havaittua päästökriisiä edeltävälle laskevalle uralle. Kokouksessa päätettiin selvittää, miten seurantaverkostoa laajennetaan, jotta päästöjä voidaan seurata ja siten ehkäistä jatkossa kattavammin ja tehokkaammin.Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavatOtsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 33. osapuolikokous pidettiin virtuaalisesti 23.–29. lokakuuta. Kokouksen kuumin aihe oli maailmanlaajuisen seurantaverkon parantamiseen tähtäävä Suomen luonnostelema EU:n päätösesitys.Kokouksessa päätetiin, että Montrealin pöytäkirjan tiedeyhteisöä ja otsonisihteeristöä pyydetään tekemään esitys, jolla maailmanlaajuisen seurantaverkoston katvealueet saadaan katettua. Lisäksi arvioidaan seurantaverkoston parannuksien kustannuksia.Vuonna 2018 havaittu laajamittainen päästökriisi osoitti, että päästöjä voidaan kontrolloida ja saada kuriin vain riittävän kattavan seurantaverkoston avulla. Tällä hetkellä Montrealin pöytäkirjan säätelemien otsonikerrosta heikentäviä aineiden ja fluorihiilivetyjen maailmanlaajuisessa kontrolloitujen aineiden seurantajärjestelmässä on hyvin laajoja aukkoja. Kokouksessa esitettiin tutkimustietoja, joiden mukaan kielletyn CFC-11-kaasun laiton tuotanto ja käyttö vaikuttavat nyt loppuneen, mutta valppaus on jatkossakin välttämätöntä.”Vuoden 2018 tapauksessa oli onnekasta, että päästölähteet olivat riittävän lähellä olemassa olevia seuranta-asemia”, sanoo projektipäällikkö Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Maailman onnistuneimpana ympäristösopimuksena pidetyn Montrealin pöytäkirjan menestystarinan jatkuminen edellyttää, että seurannassa olevat aukot saataisiin paikattua.”

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi lähettää Latvialle kuusi hengityskonetta vaikean koronatilanteen hoitoon. Materiaaliapu lähetetään Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.Latvian viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua EU-mailta maan nopeasti pahentuneen covid-19-tilanteen vuoksi. Suomi on tarjonnut Latvialle kuutta hengityskonetta ja Latvia on tänään ilmoittanut hyväksyvänsä tarjouksen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esittävän taiteen valtionosuuden piiriin kolmen vuoden määräajaksi tai toistaiseksi on hyväksytty sata esittävän taiteen toimintayksikköä. Musiikin alan toimintayksiköistä valtionosuuden piiriin hyväksyttiin 31. Muun esittävän taiteen toimintayksiköitä, kuten teatterin, tanssin ja sirkuksen toimintayksiköitä, otettiin valtionosuuden piiriin 69. Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen myötä valtionosuuksien määrään tulee samalla merkittävä korotus.Musiikin alalta valtionosuuteen toistaiseksi oikeutetuksi hyväksyttiin 26 toimintayksikköä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki toistaiseksi valtionosuuteen hyväksyttävät toimintayksiköt ovat sellaisia, jotka ovat aiemmin saaneet valtionosuutta teatteri- ja orkesterilain nojalla. Kolmen vuoden määräajaksi oikeutetuksi hyväksyttiin viisi toimintayksikköä. Musiikin alan toimintayksiköistä 13 on sinfoniaorkestereita, 14 kamari- ja runko-orkestereita, joista kaksi keskittyy barokkimusiikkiin. Kaksi orkesteria on ns. viihdeorkestereita. Valtionosuutta saa myös yksi lastenmusiikkiin keskittynyt orkesteri, yksi kansanmusiikkiyhtye sekä yksi kamarikuoro. Lisäksi valtionosuutta saa yksi jazzyhtye/tuotantoalusta.Muun esittävän taiteen alan toimintayksiköistä valtionosuuteen toistaiseksi oikeutetuksi hyväksyttiin 58. Toimintayksiköistä 53 on sellaisia, jotka ovat aiemmin saaneet valtionosuutta teatteri- ja orkesterilain nojalla ja viisi sellaisia, jotka ovat aikaisemmin saaneet Taiteen edistämiskeskuksesta harkinnanvaraista valtionavustusta. Kolmen vuoden määräajaksi oikeutetuksi hyväksyttiin 11 toimintayksikköä. Uusia teatterin, tanssin ja sirkuksen alan toimintayksiköitä, jotka eivät aikaisemmin ole saaneet valtionosuutta, hyväksyttiin kaikkiaan yhteensä 12.Muun esittävän taiteen toimintayksiköistä puheteattereita on 53, tanssiteattereita 14 ja sirkustaiteen toimintayksiköitä kaksi. Ruotsinkielisiä edellä mainituista on kuusi ja toiminnassaan selkeästi lastenesityksiin erikoistuneita yhdeksän. Päätös perustuu kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon valtionosuuden tavoitteet esittävän taiteen monipuolisuuden, kulttuuriseen moninaisuuden ja palveluiden valtakunnallisen ja alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Toistaiseksi hyväksyttävien toimintayksiköiden joukossa on edustettuna esittävän taiteen eri aloja ja genrejä. Esitystoimintaa tarjotaan eri yleisöryhmille. Toimintayksiköt myös sijoittuvat valtakunnallisesti laajalle alueelle ja alueelliset näkökohdat on huomioitu.– Kulttuuripalvelut ovat merkittävä osa alueiden elinvoimaa ja suomalaista sivistysyhteiskuntaa. On tärkeää, että kulttuuripalveluita on tarjolla eri puolilla maata. Valtionosuusjärjestelmä muodostaa taide- ja kulttuuripalveluiden selkärangan ja vivuttaa samalla myös kuntien ja yksityistä rahaa liikkeelle kulttuurin rahoittamiseksi, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.  – Mielestäni olemme onnistuneet tällä päätöksellä tavoittamaan valtionosuusuudistuksen hengen; katsomaan esittävän taiteen soveltamisalaa laajasti ja turvaamaan taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden alueellisti ja valtakunnallisesti eri asiakasryhmille. Myös tavoite valtionosuusjärjestelmän joustavuudesta toteutuu, ja uusia toimijoita on saatu rahoitusjärjestelmän piiriin samalla, kun rahoitusta on voitu eri toimijoille lisätä, Kurvinen jatkaa.Ministeriölle saapui 115 hakemusta, joista yksi hakemus peruttiin. Hakemuksista 36 kuuluu musiikin alan piiriin ja 79 on muuta esittävän taiteen alan toimintayksikköä. Valtionosuuden piiriin hakivat kaikki tällä hetkellä valtionosuutta saavat toimintayksiköt sekä 30 toimintayksikköä, jotka eivät aikaisemmin ole saaneet valtionosuutta toimintaansa. Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta on antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle asiantuntijalausuntonsa hakemuksista.Esittävän taiteen henkilötyövuodet ja yksikköhinnat vuonna 2022Vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaan esittävän taiteen valtionosuuksiin on vuonna 2022 käytettävissä yhteensä noin 94 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toteuttamiseen osoitettu kahdeksan miljoonan euron lisäys.  Määräraha kasvaa kokonaisuudessaan noin 12 miljoonaa euroa vuoteen 2021 verrattuna. Lisäksi Taiteen edistämiskeskuksen kautta tuettavan vapaan kentän toimijoiden määräraha kasvaa valtionosuujärjestelmän kokonaisuudistuksessa 6,8 miljoonaa euroa.  Esittävän taiteen toimintayksiköille myönnettäisiin yhteensä 3931,5 henkilötyövuotta, mikä on 430,5 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2021. Musiikin toimintayksiköille osoitetaan 2776,5 henkilötyövuotta ja muun esittävän taiteen toimintayksiköille 2777,5 henkilötyövuotta. Musiikin toimintayksiköiden arvonlisäveroton yksikköhinta on 54 321 euroa (vuonna 2021 orkestereilla 49 763 euroa) ja arvonlisäverolla korotettu yksikköhinta 55 983 euroa (vuonna 2021 orkestereilla 50 962 euroa). Muun esittävän taiteen arvonlisäveroton yksikköhinta on 62 254 euroa (vuonna 2021 60 016 euroa) ja arvonlisäverolla korotettu yksikköhinta 64 539 euroa (vuonna 2021 62 339 euroa.) Arvonlisäverollista yksikköhintaa käytetään niillä yksityisillä toimintayksiköillä, jotka eivät ole arvonlisäveron palautusjärjestelmän piirissä.Vahvistaessaan toimintayksiköiden henkilötyövuodet ja yksikköhinnat vuodelle 2022 ministeriö on vahvistanut myös kolmen tai kuuden vuoden rahoitussuunnitelman riippuen siitä, onko toimintayksikkö otettu valtionosuuden piiriin kolmen vuoden ajaksi vai toistaiseksi. 
Rahoitussuunnitelma ei ole sitova, mutta suunnitelma toimii pohjana seuraavien vuosien henkilötyövuosista päätettäessä eikä siitä ole tarkoitus poiketa, jollei valtion talousarvio tai toimintayksikön toiminnassa tapahtuneet merkittävät muutokset sitä edellytä. Yksikköhinta sen sijaan tarkistetaan ja vahvistetaan vuosittain.Esittävän taiteen valtionosuuden piiriin hyväksytyt sekä henkilötyövuodet vuodelle 2022

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vastaanottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnon koronapassin laajentamisesta. THL esittää lausunnossaan muun muassa koronapassin käytön laajentamista tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkelpoisuuden varmentamiseen, eli työntekijän rokotestatuksen tarkistamiseen rajatuissa hoiva- ja hoitoalan tehtävissä.STM pitää ehdotusta kiinnostavana avauksena erityisesti hauraimmassa asemassa olevien henkilöiden suojaamiseen koronavirusinfektiolta. Hauraimmassa asemassa oleville sekä rokotuksilla suojaamattomille henkilöille infektio voi aiheuttaa vakavan ja sairaalahoitoa vaativan tautimuodon ja pahimmassa tapauksessa johtaa menehtymiseen. STM arvioi THL:n esitystä yhdessä muiden vastuuministeriöiden kanssa osana laajempaa koronapassin käytön jatkon valmistelua.
 
Lausunnon mukaan koronapassin laajentaminen voisi olla nopea tapa suojata hoidettavia henkilöitä ja kollegoita koronavirustartunnalta. THL:n ehdotus on kuitenkin puutteellinen ehdotetun ratkaisun säätämisen mahdollisuuksista. Esitys ei sisällä kunnollista arviointia ehdotuksen lainsäädännöllisistä reunaehdoista. Kyse on periaatteellisesti laajakantoisesta asiasta, jossa on punnittava yhtäältä myös hoito- ja hoivahenkilön oikeuksia sekä työoikeudellisia kysymyksiä.
 
Koronapassisääntelyn laajentaminen hoito- ja hoiva-alan työntekijöihin edellyttää kokonaisuuden arviointia yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon, henkilökohtaisen koskemattomuuden sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suojan näkökulmasta. Perusoikeutena on turvattu myös elinkeinonvapaus ja oikeus työhön. Koronapassisääntely sisältää oikeuden henkilön terveystietojen käsittelyyn, minkä vuoksi asiaa tulee arvioida myös yleisen tietosuoja-asetuksen sekä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain näkökulmasta.
 
Mikäli passisääntely laajennettaisiin hoiva- ja hoitoalan henkilöstöön, tulisi arvioida sääntelyn vaikutuksia ja seurauksia, kuten esimerkiksi sitä, mitä työntekijälle seuraisi siitä, ettei hänellä olisi passia ja miten toimittaisiin tilanteessa, jossa työntekijällä ei olisi terveydellisistä syistä mahdollisuutta ottaa rokotetta.
 
STM toivoo, että THL asiantuntijalaitoksena kiinnittäisi huomiota ehdotuksensa toteuttamiskelpoisuuden ja toteuttamisen reunaehtojen arviointiin, mikä vahvistaisi niiden merkittävyyttä sekä lainsäädäntövalmistelussa että julkisessa keskustelussa. THL:lla asiantuntijalaitoksena on merkittävä rooli luotettavan tiedon ja asiantuntijanäkemysten tuottajana.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Järjestöillä on tärkeä rooli ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemisessa. Eri toimijoiden välille tarvitaan kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä.Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) yhtenä tärkeänä tavoitteena on kannustaa ikääntyviä ihmisiä ennakoimaan tulevia asumistarpeitaan ja toteuttamaan asumista koskevia ratkaisujaan hyvissä ajoin.Valtio ja kunnat pyrkivät luomaan edellytyksiä ikäystävällisille asumisratkaisuille, mutta tukea tarvitaan myös järjestöiltä, jotka tavoittavat kansalaiset usein valtiota ja kuntia paremmin.TTS Työtehoseura toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen valtakunnallisten järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta ja mahdollisuuksista toimia ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukena. Selvityksessä oli mukana valtakunnallisia eläkeläis- ja seniorijärjestöjä, vanhusalan järjestöjä, asunto- ja kiinteistöalan sekä kuntien edustajia.Selvityksen tuloksissa painottuivat järjestöjen resursointiin ja rahoitukseen liittyvät haasteet ja yhteistyö muiden järjestöjen ja kuntien kanssa. Myös järjestöjen tekemää viestintää olisi kehitettävä, jotta se tavoittaisi nykyistä tehokkaammin ikääntyneet ja ikääntyneiden omaiset.Järjestöt toimivat pääosin pienin resurssein, ja selvityksen tärkein ehdotus liittyikin niiden mahdollisimman tehokkaaseen kohdentamiseen, eri toimijoiden välistä yhteystyötä kehittämällä.Selvityksen tulosten perusteella ympäristöministeriö käynnistää yhdessä valtakunnallisten järjestöjen kanssa verkostohankkeen, jonka tavoitteina ontukea järjestöjen kansalaisille kohdistamaa asumisen ennakointi- ja viestintätoimintaaedistää paikallista toimintaa asumisen ennakoinnissa yhdessä jäsenyhdistysten kanssavahvistaa järjestöjen välistä yhteistyötä ikääntyneiden asumisen ennakoinnissa sekä tehostaa tähän liittyvää neuvontaa ja koulutustakoota neuvontamateriaalia ja tarvittaessa tuottaa uutta.Verkostohankkeen toteutusta koordinoi TTS Työtehoseura. Hankkeen hakuaika käynnistyy 1.11.2021 ja päättyy 21.11.2021. Hankkeen tulokset kootaan ikääntyneiden asumisen ennakointiin liittyvään viestintä- ja neuvontamateriaalien tietopankkiin.Lisää aiheestaYM.fi: Ikääntyneiden asuminenSelvitys järjestöjen toiminnasta ikääntyneiden asumisen ennakoinnin tukenaHakujulistus ja hakulomake

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja ja EU:n digitaalisesta valmiudesta sekä kilpailupolitiikasta vastaava komissaari Margrethe Vestager vierailee Helsingissä perjantaina 29.10. Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä keskustelevat varapuheenjohtajan kanssa kilpailu- ja valtiontukipolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, EU:n teollisuusstrategian toimeenpanosta sekä digitalisaatiosta. Työ- ja elinkeinoministeriön ministerit tapaavat komissaari Margrethe Vestagerin perjantaina Helsingissä. Tapaamisten pääteemana on EU:n sisämarkkinoiden ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen. Lähtökohtana tulee olla tasapuolisten toimintaolosuhteiden turvaaminen elinkeinoelämän toimijoille. Teollisuuspolitiikan osalta on keskeistä huomioida EU:n kokonaisvaltainen teollisuusstrategia ja pk-yritysten merkitys kilpailukyvyn edistämisessä.Suomi kannattaa tiukkaa linjaa EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikassaTyöministeri Haatainen keskustelee Vestagerin kanssa EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikasta ja komissiossa käynnissä olevasta kilpailupolitiikan arviointityöstä.  ”Meille on tärkeää, että EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikan sääntely pysyy tiukkana, jotta sisämarkkinat toimivat hyvin ja tasavertaisesti. Tietyissä EU:n kannalta strategisissa hankkeissa on perusteltua soveltaa niille suunnattua sallivampaa valtiontukisääntelyä, mutta tämän ei tulisi laajentua yleisempään käyttöön”, työministeri Haatainen sanoo.Monet EU-maat ovat viime aikoina ehdottaneet kevennyksiä EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikan sääntöihin, mutta Suomi kannattaa näissä tiukkaa linjaa. Valtiontukisääntöjen täytyy taata EU:ssa toimiville yrityksille tasapuoliset toimintamahdollisuudet ja varmistaa, että sisämarkkinat säilyvät avoimina vapaalle kilpailulle. Suomen toiveena on myös, että koronan aikana aloitetuista väliaikaisista valtiontuista luovutaan mahdollisuuksien mukaan heti, kun talous- ja pandemiatilanne sen sallivat. Kilpailu- ja valtiontukisääntelyn tulee myös osaltaan tukea unionin tavoitteita vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä.Teollisuusstrategian tulee keskittyä EU:n globaalin kilpailukyvyn varmistamiseenElinkeinoministeri Lintilä keskustelee johtavan varapuheenjohtajan kanssa EU:n päivitetystä teollisuusstrategiasta, EU:n kilpailukyvystä sekä digitaalitaloudesta ja nousevista teknologioista. Teollisuusstrategiassa tulee olla hyvin edustettuina eri sektorit ja sen tulee keskittyä EU:n globaalin kilpailukyvyn varmistamiseen.”Kestävien biotalousratkaisujen tulee olla osa EU:n teollisuusstrategiaa. Biopohjaiset materiaalit ja tuotteet tukevat EU:n siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta, kestävää kasvua ja kilpailukykyä”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusavun tulorajoja tulisi nostaa vastaamaan paremmin tämänhetkistä väestön tulotasoa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn selvityksen perusteella noin 800 euron käyttövarat kuukaudessa voisivat olla oikeasuhtainen summa, jolla oikeusapua voisi saada ilman omavastuuosuutta.Tulorajojen noston seurauksena potentiaalisena uutena asiakasryhmänä olisivat keskituloiset henkilöt, joilla on tarvetta oikeusapuun esimerkiksi perheoikeudellisissa tai asuntokauppaan liittyvissä riidoissa.Nettotulot oikeusavun myöntämisen perusteenaSelvityksen mukaan monien oikeusapua tarvitsevien tilanne oikeusavun saamisessa paranisi, mikäli oikeusavun myöntämisen perusteena otettaisiin huomioon pelkästään hakijan nettotulot nykyisin tehtävän käyttövaralaskelman sijaan. Tulorajoja pitäisi lisäksi tarkistaa säännöllisesti yleisen tulotason muuttuessa.Haastatellut asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat toivoivat, että käyttövarojen laskemista yksinkertaistettaisiin, tulorajoja nostettaisiin eikä oikeusavun omavastuuprosenttiin vaikuttaisi esimerkiksi henkilön asumismuoto omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa. Lisäksi oikeusapua pitäisi voida myöntää nykyistä laajemmin eri asiaryhmiin.Oikeusturvavakuutuksen merkitysNoin 80 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli selvityksen mukaan oikeusturvavakuutus kotivakuutuksen yhteydessä. Kuitenkaan noin yhdeksällä kymmenestä oikeusapua saavista henkilöistä ei ollut oikeusturvavakuutusta. Siten julkinen oikeusapu on tärkeä instrumentti turvaamaan kansalaisten yhdenvertaista kohtelua.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen ovat laatineet Matti Tolvanen, Tarja Koskela, Matias Huhtilainen, Mika Sutela, Miisa Törölä ja Emilia Eskelinen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos hallituksen esitykseksi hoitotakuusta lähtee lausunnolle marraskuun 2021 puolivälissä. Hallituksen esitys on tavoitteena antaa eduskunnalle helmi-maaliskuussa 2022. Sote-ministeriryhmä linjasi asiasta kokouksessaan tänään.Lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kiireettömään hoitoon pääsee jatkossa seitsemässä vuorokaudessa. Hoitoon pääsyn määräaika tiukentuisi perusterveydenhuollossa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen ja suun terveydenhuollossa kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi