NordenBladet — Virolaisen harjoitushävittäjän epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Suomenlahdella, Utön eteläpuolella.
Epäilty alueloukkaus tapahtui maanantaina iltapäivällä 1.11. 2021 ja kesti noin kaksi minuuttia.
Rajavartiolaitos on aloittanut tapauksesta esitutkinnan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on laittanut lausunnoille asetuksen, joka sallisi suden kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2022. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja nyt esitämme sen sallimista myös sudelle. Metsästyksen avulla säädellään susikannan kasvua, ehkäistään vahinkoja ja edistetään suden hyväksyttävyyttä. Metsästyksen toteutusta on valmisteltu huolellisesti ja laajapohjaisesti, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Kannanhoidollisen metsästyksen avulla pyritään vähentämään susikantaan liittyviä sosiaalisia konflikteja ja edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että suden suotuisa suojelutaso voidaan turvata. EU:n luontodirektiivin mukaan susi on Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. Kiintiö olisi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin, jotta susikannan suotuisa suojelutaso ei vaarannu. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia.Luonnonvarakeskus määrittelee sudelle suotuisan suojelutasonMaa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa Suomen susikannalle suotuisan suojelutason viitearvon, jota käytetään päätöksenteon tukena. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jonka avulla Suomessa saavutetaan ja ylläpidetään pitkällä aikavälillä susikannan suotuisa suojelutaso. Määrittelytyö valmistuu vuonna 2022, mutta Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportissa tunnistettiin viitearvon määrittämiseen kolme erilaista tapaa, joista ministeriö hyödynsi suden demografiaan perustuvaa mallia. Demografinen viitearvo ottaa huomioon esimerkiksi susikannan koon, rakenteen, sukupuolijakauman ja reviirien maantieteellisen jakauman. Luken lähestymistavassa päätöksentekijä arvioi, kuinka suuri riski hyväksytään sille, että populaatio käy alle pienimmän elinvoimaisen susikannan. Pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn valittiin kymmenen prosentin riski sille, että susi häviää Suomesta seuraavan sadan vuoden aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliito (IUCN) käyttää samaa riskitasoa uhanalaisuustarkasteluissaan. Tämän jälkeen ministeriö valitsi yhden prosentin riskin sille, että susikanta tippuu alle pienimmän elinvoimaisen populaation seuraavan sadan vuoden aikana. Näillä arvoilla Luke laski Suomen susikannan suotuisan suojelutason demografiseksi viitearvoksi 24 perhelaumaa.Ministeriö halusi käyttää hyvin alhaista riskiä, koska Luken viitearvotyö on vielä kesken, eikä demografinen viitearvo ota huomioon susikannan geneettistä vaihtelua. Vaikka Suomen susipopulaation geneettinen monimuotoisuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla, monimuotoisuuden laskeva suuntaus on huolestuttava. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa pitkän tähtäimen tavoitteeksi saada susikanta tasolle, jolla susikannan geneettinen monimuotoisuus turvataan.  Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että susia siedetään nykyistä paremmin, jonka vuoksi rajoitettu metsästys päätettiin sallia demografisen suotuisan suojelutason perusteella.Suomen susikanta on tällä hetkellä suurin sataan vuoteenLuken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa eli susikanta oli suotuisalla suojelutasolla. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  
Luken kanta-arvio sisältää ennustemallin, joka kuvaa susikannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Marraskuussa 2021 Suomessa on 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta.Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Alueelliset riistaneuvostot ovat käsitelleet alueensa susitilannetta syksyn aikana mm. reviiriyhteistyöryhmiltä saadun tiedon pohjalta. Valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee Suomen susitilannetta tiistaina 2.11.2021. Asetuksen lausuntoaika päättyy 30.11.2021. Ministeriön tavoitteena on vahvistaa asetus joulukuun alussa, jolloin metsästys voisi alkaa vuoden vaihteen jälkeen.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0294 162 391, sami.niemi(at)gov.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)gov.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön maahanmuutto-osaston Minna Hulkkonen ja Harri Sivula avaavat blogitekstissä, miten ja miksi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa halutaan kehittää.Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallituksen linjauksiin, EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Tällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan ole esimerkiksi maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, johon olisi kirjattu eri yhteiskuntasektoreiden yhteisiä tavoitteita maahanmuutolle.– Maahanmuutto on pysyvä, Suomessa nopeasti kasvava ilmiö, joka on osa maamme tulevaisuutta. Tarvitsemme syvällistä pohdintaa sen eri ulottuvuuksista ja ennen kaikkea roolista Suomen tulevaisuuden rakentamisessa, kirjoittaa ylijohtaja, osastopäällikkö Minna Hulkkonen.Sisäministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoitus on koota samaan keskusteluun eri toimijoiden tehtäväkentät ja linjata niille yhtenäiset pitkän aikavälin tavoitteet. Kaksivuotisessa hankkeessa selvitetään, mitä ihmiset ja organisaatiot Suomen maahanmuuttopolitiikalta tarvitsevat.– Haluamme monin eri tavoin etsiä ja kuulla ajatuksia siitä, kuinka saisimme Suomeen toimivan maahanmuuttopolitiikan, tarvitsemiamme maahanmuuttajia ja isomman osan heistä myös jäämään tänne. Yhtä lailla haluamme kartoittaa näkemyksiä siitä, miten torjumme ja ehkäisemme ongelmia, joita maahanmuuttoon väistämättä liittyy, neuvotteleva virkamies Harri Sivula kirjoittaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö järjestää yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa seminaarin digitaalisesta väkivallasta kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25. marraskuuta. Tilaisuus järjestetään osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa.Digitaalinen väkivalta on monelle lähisuhdeväkivallan uhrille tuttu ilmiö, mutta väkivaltaa koskevassa keskustelussa ja viranomaisten toiminnassa asiaan ei ole vielä kiinnitetty laajasti huomiota. Seminaarissa kansainväliset ja suomalaiset asiantuntijat avaavat eri näkökulmia digitaaliseen väkivaltaan. Keskustelua käydään esimerkiksi pelien sukupuolistereotypioista ja sukupuolittuneesta väkivallasta pelialan sisällä.Seminaarin avaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Seminaari järjestetään Helsingissä. Siihen voi osallistua paikan päällä tai etäyhteydellä. Ilmoittautuminen on avoinna 19.11. saakka.Lisätietoa: neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen, p. 0295 150 418, [email protected]Ohjelma ja ilmoittautumiset
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tampereella Tampere-talossa järjestetään maanantaina 22.11.2021 kansainvälisen tasa-arvopalkinnon palkintojuhla, jossa julkistetaan vuoden 2021 palkinnonsaaja. Palkinto luovutetaan henkilölle tai toimijalle, joka on merkittävästi edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti. Palkinnon luovuttaa Suomen pääministeri Sanna Marin. Kansainvälinen tasa-arvopalkinnon, (International Gender Equality Prize, IGEP) palkintosumma on 300 000 euroa.”Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi maailmanlaajuisesti tarvitaan vaikuttavia toimia ja määrä-tietoista työtä. Kansainvälinen tasa-arvopalkinto tekee tunnetuksi ja antaa tunnustusta tälle työlle sekä osaltaan myös mahdollistaa globaalia tasa-arvotyötä”, toteaa pääministeri Marin.Palkinnonsaajasta pyydettiin ehdotuksia alkuvuoden aikana. Ehdotuksia saatiin tänä vuonna yli 400. Kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva riippumaton palkintolautakunta teki niiden pohjalta oman esityksensä valtioneuvoston lopullista päätöstä varten. Joka toinen vuosi jaettava palkinto jaetaan valtioneuvoston ja Tampereen kaupungin yhteistyönä.Vuonna 2017 Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi valtioneuvoston perustama palkinto myönnetään tänä vuonna kolmannen kerran. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin Tampereella maaliskuussa 2018, jolloin palkinto annettiin Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Merkel lahjoitti palkintosumman nigeriläiselle naisten ja lasten oikeuksia edistävälle kansalaisjärjestölle, joka perusti palkintorahoilla Nigerin pääkaupunkiin Niameyhin turvakodin perheväkivallan uhreille. Vuonna 2019 palkinto annettiin Equality Now -järjestölle, joka tekee maailmanlaajuisesti vaikuttavaa työtä naisten oikeuksien puolesta. Vuoden 2021 palkintojuhla järjestetään Tampere-talossa 22.11.2021 kello 15-16.30. Kutsuvierastilaisuutta on mahdollista seurata suorana lähetyksenä verkossa. Rekisteröitymisohjeet palkinto-juhlan verkkolähetykseen löytyvät palkinnon verkkosivuilta: www.igep.fi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) toukokuussa järjestetystä ohjelmakauden 2014-2020 viimeisestä hausta rahoitetaan yhteensä 17 hanketta. Hankkeille myönnetään EU-tukea yhteensä noin 7,5 miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet kehittävät turvapaikkajärjestelmää ja edistävät yhteiskunnan vastaanottavuutta, laillisen maahanmuuton valmiuksien kehittämistä sekä paluujärjestelmän ja Suomen kiintiöpakolaisohjelman toimeenpanoa. Kotoutumista tuetaan vahvistamalla yhteiskunnan vastaanottavuuttaKotoutumisen edistämiseen myönnettävä EU-tuki rajattiin haussa yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämistä koskeviin toimiin ja tästä teemasta rahoitetaan viittä hanketta.Hankkeissa pyritään tunnistamaan ja purkamaan rakenteellista rasismia esimerkiksi koulumaailmassa, nuorisotyössä, ammattikorkeakouluissa ja palveluissa.Hankkeisiin saavat tukea Rauhankasvatusinstituutti ry, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, LAB-ammattikorkeakoulu Oy sekä Koulutus Elämään Säätiö.Hanketoiminnassa kehitetään viranomaisten valmiuksia ja prosessejaTurvapaikkaprosessin kehittämiseen liittyvää EU-tukea myönnetään Maahanmuuttoviraston PLANE-hankkeeseen, jossa uudistetaan vastaanottokeskusten, säilöönottoyksiköiden ja Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakastyön sähköistä dokumentointia.Maahanmuuttohallinnon kehittämiseksi myönnetään EU-tukea kahteen Maahanmuuttoviraston hankkeeseen:- Maahanmuuttoon liittyvien lupaprosessien yhtenäinen perehdytys- ja itseopiskeluhanke (LYRIA-hanke) ja Maahanmuuttoviraston ennakoinnin ja resurssisuunnittelun hanke (SEER-hanke).Lisäksi EU-tukea myönnetään International House Helsingin (IHH) hankkeeseen, jossa edistetään maahanmuuton alkuvaiheen viranomaispalveluita toteuttamalla digitaalista kehittämistä tukeva selvitys.Paluuhankkeilla edistetään paluuyhteistyötä ja palautettavien oikeuksien turvaamistaHaun puitteissa tuetaan kahta paluutoimiin liittyvää hanketta: Maahanmuuttoviraston toteuttamaa Paluuasiantuntija Suomen Irakin suurlähetystöön (REX2) -hanketta ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun Haavoittuvassa asemassa olevien palautukset ja oikeuksien toteutuminen -hanketta.Uudelleensijoittamishankkeissa huomioidaan kiintiöpakolaisten erityistarpeetAMIF-rahastoon kuuluvista kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisen erillismäärärahoista myönnetään EU-tukea kuuteen hankkeeseen.Hankkeissa keskitytään mm. kiintiöpakolaisten mielenterveyden tukemiseen ja sotatraumoista kuntoutumiseen, työelämäpolkujen vahvistamiseen, järjestetään Suomeen kiintiöpakolaisina tuleville kulttuuriorientaatiokoulutusta sekä tuetaan kiintiöpakolaisia vastaanottavia kuntia.Tukea myönnetään Maahanmuuttovirastolle, työ- ja elinkeinoministeriölle, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle, Spring House Oy:lle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ville-Veikko Ahonen on nimitetty muutosjohtajaksi, jonka vastuulla on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen. Hän johtaa toimeenpanon valmistelutehtäviä valtiovarainministeriössä sekä toimii yhteyshenkilönä ministeriön ja hyvinvointialueiden välillä.Valtiovarainministeriö vastaa hyvinvointialueiden hallinnon, talouden ja tukipalveluiden käynnistämisen tuesta.  ”Käsillä on Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus. Olennaista on varmistaa, että palvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden järjestettäväksi ilman häiriöitä ja että liikkeenluovutuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Lisäksi tulee varmistaa edellytykset sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen kehittämiselle”, Ville-Veikko Ahonen sanoo.  Muutosjohtaja vastaa alueellisen tilannekuvan luomisesta, ylläpidosta ja riskienhallinnastaMuutosjohtajan vastuulle kuuluu esimerkiksi hyvinvointialueiden vuosia 2021–2022 koskevan valmistelurahoituksen ja uudistuksen kansallisen valmistelurahoituksen (2021–2026) valmistelu. Lisäksi hän vastaa alueiden verkostoitumisen ja muutoksen tuesta, joka liittyy talouteen, hallintoon, tukipalveluihin ja ict-järjestelmiin.”Valtiovarainministeriö tukee hyvinvointialueiden käynnistymistä ja turvaa niiden tulevaisuutta.  Nyt keskitymme toisaalta siihen, että hyvinvointialueiden hallinto ja talous on järjestetty niin, että ne voivat ottaa sote- ja pelastustoimen palvelut vastuulleen vuoden 2023 alussa, ja toisaalta siihen, että alueiden organisaatiot ja johtamisjärjestelmät mahdollistavat tuleviinkin haasteisiin vastaamisen. Julkisen hallinnon strategiassa lupaamme, että rakennamme yhdessä kestävää hyvinvointia murrosten keskellä. Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön edistäminen kaikin keinoin on yksi tehtävistämme”, hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg sanoo. Nerg vastaa valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan hyvinvointialueisiin liittyvän valmistelun johtamisesta ja koordinaatiosta.Ahonen on toiminut aiemmin muun muassa valtiovarainministeriön kuntapolitiikka, toimintamallit ja toimeenpano -yksikön päällikkönä sekä maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisen toimeenpanon koordinaattorina. Valtiovarainministeriössä hän on työskennellyt vuodesta 2008 lähtien. Nimitys on voimassa 31.10.2022 asti.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa on laadittu ensimmäistä kertaa kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan ja että luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi. Lausuntoja strategialuonnoksesta voi antaa 30.11. saakka.Eri puolilla maailmaa on tehty havaintoja pölyttäjien määrän huolestuttavasta vähenemisestä. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja maataloudelle ja ruoantuotannolle, sekä yleisemmin ekosysteemien toiminnalle. Myös Suomen uhanalaisuusarvioiden mukaan uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet tärkeimmissä pölyttäjäryhmissämme, etenkin mesipistiäisissä. Puutteellisen seurannan vuoksi mahdollisesti suuretkin muutokset tavallisten pölyttäjälajien runsaudessa tunnetaan kuitenkin huonosti. Sekä kansainvälisesti että EU-tasolla on asetettu pölyttäjien suojelua koskevia tavoitteita ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi.”Pölyttäjien väheneminen on herätyskello luontokadon ja sen seurausten vakavuudesta. Pölyttäjien suojelu on sekä paikallisesti että globaalisti tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Kun suojelemme pölyttäjiä, turvaamme samalla paitsi monipuolisen ravinnon tuotantoa ihmisille, myös muuta hyönteislajistoa ja luonnon monimuotoisuutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Suomen kansallisen pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on turvata pölyttäjien ja niiden tarjoaman pölytyspalvelun tulevaisuus. Strategia kattaa ekosysteemien toiminnan ja pölyttäjien tarjoamien palvelujen näkökulmasta kaikki luonnonvaraiset pölyttäjähyönteiset ja niiden elinympäristöt. Strategiaehdotuksessa kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla pölyttäjien vähenemistä aiheuttavia syitä torjutaan. Strategialla myös lisätään tietoisuutta pölyttäjistä sekä kannustetaan ja tuetaan eri tahoja ottamaan vastuuta pölyttäjien ja niiden tuottamien palvelujen säilymisestä. Valmistelussa on tunnistettu pölyttäjien keskeinen merkitys maataloudessa ja maatalousalueilla sekä tarhamehiläisen ja muiden kasvatettujen mesipistiäisten merkitys, vaikutukset ja niihin liittyvät elinkeinot.Toimenpidesuunnitelma sisältää 27 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on esitetty konkreettisia keinoja, joiden avulla pölyttäjien elinolosuhteita voidaan parantaa.Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä ovat luonnonvaraiset mesipistiäiset, kukkakärpäset ja perhoset. Myös monissa muissa hyönteisryhmissä on pölytykseen osallistuvia lajeja. Vaikka satokasvien pölytyksestä vastaavat pääosin luonnonvaraiset hyönteiset, voi myös tarhamehiläisellä olla suuri merkitys esimerkiksi marja- ja hedelmätarhojen pölytyksen onnistumisessa.Ehdotus pölyttäjästrategiaksi on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmässä oli jäsen 16 pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen kannalta keskeisestä organisaatiosta. Strategialuonnoksesta voi antaa palautetta 30.11.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön Tukea ja työkaluja -hanke järjestää EU:n siviilioikeus lainkäyttäjän työssä -seminaarin Helsingissä 26.11.2021.Seminaari tarjoaa tietoa EU:n siviilioikeuden alan lainsäädännöstä käytännön työn näkökulmasta. Kohderyhmänä ovat tuomarit, asianajajat, lakimiehet ja muut oikeusalan toimijat, jotka haluavat kehittää osaamistaan rajat ylittävässä yksityisoikeudessa.Tilaisuudessa ovat puhujina muun muassa korkeimman oikeuden oikeusneuvos Tuomo Antila sekä työoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden professori Ulla Liukkunen Helsingin yliopistosta. Aamupäivässä keskitytään yleisellä tasolla siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden EU-liittymien hahmottamiseen sekä niitä koskevaan oikeuskäytäntöön. Iltapäivän erityisteemana ovat lainvalinta-asetukset, jotka vaikuttavat muun muassa lainvalintalausekkeiden muotoiluun ja tehokkuuteen rajat ylittävissä sopimuksissa ja vahingonkorvauksessa. Asetukset sisältävät oikeusnormeja rajat ylittävistä vahingonkorvausvaatimuksista sekä esimerkiksi heikomman suojasta kuluttaja-, vakuutus- ja työsopimuksissa. Seminaari järjestetään osana oikeusministeriössä käynnissä olevaa Tukea ja työkaluja rajat ylittävään oikeudelliseen yhteistyöhön -hanketta. Kehittämishanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin oikeusalaohjelmasta (2014–2020). Ilmoittautuminen seminaariin on auki 19.11.2021 asti tämän linkin takana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä niin, että alueelliset erot on otettu huomioon.”Pula sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Odotan asetettavalta työryhmältä nopealla aikataululla ehdotuksia työvoimatilanteen parantamiseksi”, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Osana ohjelman aloitusta tuotetaan tilannekuva ja ennusteet kansallisesta sekä alueellisesta työvoimatarpeesta ja sen edellyttämistä toimenpidekategorioista.Ohjelmassa luodaan edellytyksiä sekä etsitään ja yhteen sovitetaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin konkreettisia ratkaisuja työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi. Tämä tehdään muun muassa vaikuttamalla työn veto- ja pitovoimatekijöihin sekä kehittämällä johtamis- ja yhteistyörakenteita. Samalla selvitetään ja ehdotetaan, miten voidaan varmistaa työperäisen maahanmuuton onnistunut toteutus toimialan tarpeisiin.Pidemmällä aikavälillä ratkaisuja haetaan erityisesti ammatillista osaamista, sen kehittämistä ja ylläpitämistä sekä ammatillista liikkuvuutta lisäävistä keinoista. Lisäksi luodaan edellytyksiä tehtävärakenteen kehittämiseen ja osaamisen joustavaan hyödyntämiseen. Keinoina ovat myös palveluiden vaikuttavuuden lisääminen sekä työhyvinvoinnin ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Ohjelman ohjausryhmänä toimii perhe- ja peruspalveluministerin johtama sote-ministerityöryhmä, joka valitsee ohjelman painopisteet.Ohjelmatyöskentelyä varten perustetaan poikkihallinnollinen työryhmä, jossa on ministeriöiden ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustus. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt organisaatioita nimeämään edustajansa työryhmään. Työryhmän toimikausi alkaa marraskuussa ja kestää nykyisen vaalikauden loppuun. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi