NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuosina 2020-2021 investointitukea seitsemälle hanketta yhteensä noin 30,5 miljoonaa euroa kivihiilen energiakäytöstä luopumisen nopeuttamiseksi. Tukiohjelmalla kannustettiin kivihiiltä käyttäviä yrityksiä ja yhteisöjä nopeutettuun siirtymään pois kivihiilen energiakäytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Investointitukeen oli varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa.Työ- ja elinkeinoministeriö kohdentaa nyt kivihiilitukeen varatun, käyttämättömän 59,45 miljoonan euron valtuuden kokonaisuudessaan muihin energiatukihankkeisiin, jotka liittyvät muun muassa aurinkosähköön ja energiatehokkuuteen, hukkalämpö- ja muihin lämpöpumppujärjestelmiin, biokaasutuotantoon, pienimuotoiseen uusiutuvan energian tuotantoon sekä suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden investointitukiin. ”Uusiutuvan energian ja uusien energiateknologioiden investoinneilla on nyt hyvä veto päällä. Kohdentamalla jäljellä olevan kivihiilestä luopumisen tuen varmistamme, että hyviin hakuehdot täyttäviin hankkeisiin riittää myös loppuvuoden aikana rahoitusta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. *Vaikka erillinen kivihiilestä luopumiseen varatun määrärahan käyttöä laajennetaan, kivihiilestä luopumiseen voi jatkossakin hakea muita energiahankkeiden tukia.* Lisätty ministeri Lintiän sitaatti 19.11.2021 klo 11.40
NordenBladet —Kokouksessaan perjantaina 19. marraskuuta EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission ensi vuoden työohjelmaan sekä seuraavan viikon neuvostokokouksiin.EU-ministerivaliokunta pitää hyvänä, että komission vuoden 2022 työohjelman tavoitteena on entistäkin vihreämpi, oikeudenmukaisempi, digitaalisempi ja kestävämpi Eurooppa. Suomi katsoo, että vihreän ja digitaalisen siirtymän tulee olla poikkileikkaava tavoite ja lähtökohta kaikessa tulevassa työssä kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Eurooppaa. Suomi korostaa myös demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä yhteiskuntiemme ja EU:n kulmakivinä.Komissio julkisti vuoden 2022 työohjelmansa ”Eurooppa vahvemmaksi yhdessä” lokakuussa ja esittelee sen yleisten asioiden neuvostossa 23.11.2021. Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin on tarkoitus laatia työohjelman pohjalta vuoden 2022 lainsäädäntöprioriteeteista yhteinen julistus, joka hyväksyttäneen yleisten asioiden neuvostossa 14.12.2022 (lainsäädäntötyön vuosittainen ohjelmointi).Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:yleisten asioiden neuvosto (23.11.)kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus/avaruus) (25.-26.11.)epävirallinen kaupunkipolitiikkaministerikokous (26.11.)Yleisten asioiden neuvosto aloittaa 16.-17. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston valmistelut. Ministerit myös hyväksyvät neuvoston päätelmät EU:n resilienssin ja kriisivarautumisen vahvistamisesta. Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n laajentumisesta sekä jatkavat neuvoston oikeusvaltiovuoropuheluun liittyviä maakohtaisia keskusteluja. Esityslistalla on myös EU:n ja Britannian suhteiden tilannekatsaus. Lisäksi komissio esittelee työohjelmansa vuodelle 2022.
NordenBladet —Sisäministeriö on 19.11.2021 asettanut hankkeen valmistelemaan ehdotusta lainsäädännöksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön leviämiseen puuttumiseksi. Hankkeen tavoitteena on tuoda aiheesta annettu EU:n asetus osaksi kansallista lainsäädäntöä.EU-asetuksella pyritään parantamaan mahdollisuuksia tunnistaa ja poistaa verkkosisältöä, joka yllyttää terroristisiin tekoihin. Asetus velvoittaa internetpalvelun tarjoajat suojaamaan aktiivisesti palvelunsa terroristisen sisällön levittämistä vastaan. Internetpalvelun tarjoajalla tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisen median verkkoalustoja kuten Facebookia ja Twitteriä, mutta myös pienempiä toimijoita.EU-asetusta aletaan soveltaa kesäkuussa 2022, ja sen myötä jokaisen jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka tehtäväksi tulee antaa määräys terroristisen verkkosisällön poistamisesta, arvioida poistamisen tarvetta, valvoa erityistoimenpiteiden toteuttamista sekä määrätä seuraamuksia. EU-asetuksen mukaan näillä viranomaisilla on valtuudet velvoittaa internetpalvelujen tarjoajia poistamaan terroristinen sisältö tai estämään pääsy siihen palveluissaan. Asetus koskee yleisölle tietoa levittäviä palveluntarjoajia, jotka toimivat EU:n alueella riippumatta siitä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee. Hankkeen toimikausi päättyy 30.9.2022. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan, kun asetuksen soveltaminen alkaa 7.6.2022.
NordenBladet —Kansainvälinen valuuttarahasto julkisti lausuntonsa Suomen taloudesta perjantaina 19. marraskuuta.Lausunto käsittelee muun muassatalousnäkymiäkoronatoimia ja julkista talouttailmastotoimiafinanssipolitiikkaarahoitusmarkkinoita.Ministeri Saarikko korostaa velkasuhteen vakauttamistaValtiovarainministeri Annika Saarikko sanoo, että tapaaminen IMF:n asiantuntijoiden kanssa oli hyödyllinen ja vahvisti valtiovarainministeriön arvioita kansantalouden ja julkisen talouden haasteista. Hänen mielestään on tärkeätä, että järjestö tutkii ja kantaa syystä huoltakin Suomen kehityksestä. ”Hallitus on tunnistanut hyvin sen, että vahva kasvu uhkaa jäädä pyrähdykseksi. Suomen tulee päästä kestävään, pitkäjänteiseen, vahvaan kasvuun sekä samalla priorisoida menoja ja noudattaa kehyksiä. Tässä suhteessa IMF:n kannat ovat hyvin ymmärrettäviä ja tarpeellisia, jotta velkasuhde saadaan vakautettua tavoitteiden mukaisesti”, ministeri Saarikko sanoo.IMF antaa vastaavan lausunnon kaikista jäsenmaistaan osana maaseurantaansa. IMF:n vierailuja jäsenmaissa kutsutaan artikla IV -konsultaatioiksi, sillä ne perustuvat IMF:n sopimusartiklaan IV. Lausunto perustuu IMF:n asiantuntijoiden omiin arvioihin sekä keskusteluihin, joita he ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.IMF:n johtokunta käsittelee Suomen maaraportin sekä erillisselvitykset Suomen työmarkkinoista ja rahoitusmarkkinoista ensi vuoden alkupuolella.
NordenBladet —Valtiotieteen kandidaatti Anni Valajärven laatima selvitys taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisestä on valmistunut. Selvityksestä ilmenee taiteen perusopetuskentän myönteinen suhtautuminen ja hyvät valmiudet taiteen perusopetuksen opintosuoritusten viemiseen Koski-tietovarantoon. Selvitys luovutettiin ylijohtaja Riitta Kaivosojalle 18. marraskuuta.Selvityksessä jatkotoimenpiteiksi esitetään muun muassa, että taiteen perusopetuksen opintosuoritustietojen vieminen Koski-tietovarantoon tehdään mahdolliseksi. Selvitystyön tueksi toteutettuun kyselyyn vastasi 70 prosenttia taiteen perusopetusoppilaitoksista, joista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti Koski-tietovarantoon tehtäviin tiedonsiirtoihin.Selvityksen tuloksista ilmenevän toimialan myönteisen tahtotilan ja hyvien valmiuksien johdosta opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy välittömästi valmistelemaan mahdollisuuksia taiteen perusopetuksen opintosuoritustietojen liitämiseksi Koski-tietovarantoon – Olen iloinen siitä, että selvitys antaa meille kirkkaan suunnan asioiden edistämiseksi. On tärkeää tehdä näkyväksi taiteen perusopetuksessa saavutettua osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä työ, jossa valmistellaan uuteen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukseen kytkeytyvien, muun kuin säännellyn koulutuksen tietojen, tallentamista valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaisiin tietovarantoihin. Olemme päättäneet kytkeä taiteen perusopetuksen mukaan tähän käynnissä olevaan lainvalmistelutyöhön, toteaa ylijohtaja Riitta Kaivosoja.Selvityksessä ehdotetaan, että Koski-tietovarantoon vietävien opintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Opintopiste on käytössä lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Myös vapaan sivistystyön Koski-tietovarantoon vietävät opinnot on määritelty opintopisteinä. Opintojen laajuuden ilmoittaminen opintopisteinä helpottaisi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä parantaisi taiteen perusopetuksen vertailtavuutta muilla koulutusasteilla tehtyihin opintoihin. Opintopiste ei korvaisi opetustuntia esimerkiksi taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden perusteena käytettynä laajuutena, vaan toimisi sen rinnalla.Taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnustamista muilla koulutussektoreilla tulee edistää ja lukiodiplomien järjestämiseen liittyvää yhteistyötä tulee kehittää. Saavutettavuus ja yhdenvertaisuuden toteutuminen tulisi ottaa entistä laajemmin huomioon taiteen perusopetusoppilaitosten ja taiteen perusopetuskentän toiminnassa yleisesti. Lisäksi esitetään, että taiteen perusopetuksen tietopohjaa tulee edelleen vahvistaa. Olisi ensisijaisen tärkeää perustaa kaikki taiteen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset kattava, ajantasainen rekisteri tai muu tietokanta. Ylläpidettävä rekisteri yksinkertais-taisi ja selkeyttäisi taiteen perusopetukseen liittyvää selvitys- ja kehittämistyötä.Esiselvitys taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisestä
NordenBladet – Olen viime aikoina suuri Piletilevi-lippukeskuksen asiakas (lue: kulttuurinkuluttaja). Olkoon sitten kyseessä teatteri, operetti, musikaali, konsertti, stand-up -esitys, kabaree-ilta tai vaikkapa keskusteluilta. On hyvä nähdä, mitä maailmassa tapahtuu, irtautua kodin ja työn rutiinista ja pidän myös Allanin kanssa laatuajan viettämisestä. Yritämme löytää joka viikko aikaa itsellemme (löydämme uusia ravintoloita, SPA-keskuksia, näyttelyitä, retkipolkuja jne.).
Marraskuun ensimmäisellä viikolla kävimme kansallisoopperassa Estonia katsomassa Franz Lehárin operettia ”Luxembugin kreivi” (hintatietoa: sisäänpääsy yhdeltä 38,90 EUR). Sen ohjaajana ja taiteilijana on Thomas Mika ja kreivin osaa täytti mahtava Reigo Tamm. Reigo on monille varmasti tuttu myös sarjasta ”Alo”, jossa hän näytteli Reinin poikaa Ahtia. Sali on täpötäynnä kansaa ja ilta oli erittäin upea! Vaikka en olekaan juuri suurin operettien ihailija, minun täytyy myöntää, että se oli aivan 10+.
Edelliseen viikonloppuun jäi Vatican-klubissa käynti ja isänpäivä.
Lauantaina Vatican-klubissa Tallinnassa (Pärnu mnt 3, 10143 Tallinn).
Koska nautimme todella Viru-hotellin Merineitsi-ravintolassa viettämästämme kabareeillasta (varieteessa käynnistä lue TÄSTÄ), joka sisälsi sekä shown että illallisen, yritin löytää jotain saman tapaista, jossa olisi sekä à la carte -ruokalista että viihdeohjelmaa. Sellaiseksi osoittautui ”Suorasukainen keskusteluilta Timmerien kanssa”, joka järjestettiin Tammsaaren puistossa klubissa Vatican. Olin hieman utelias myös… halusin nähdä, millaiselta sellainen keskusteluilta voisi näyttää. 😀
Ilta sisäänpääsyineen (lippu yhdelle 25,90 EUR) + ruokineen oli tosin varsin kallis, mutta niinhän rahan ansaitseminen yrittäjillä tapahtuukin. Kuten Kirsti itse sanoi, niin (kivet) arvokkaat kristallit, joita kalliisti esoteriikkakaupasta ostatte ja silitätte, eivät tuo rikkautta kenellekään, vaan ainoastaan työ. No, niinpä… Niin se on, uskon itsekin niin. Kirsti ja hänen tyttärensä Merily ovat epäilemättä ahkeria – hyviä noitia, psykologeja ja myös puhujia (televisio- ja radiokokemusta ei kai tarvitse mainitakaan). Onneksi puhe ei muuttunut myöskään liian mystiseksi eikä kaupalliseksi (no, siten, että löydämme teiltä kaikilta jonkin ongelman, jota voitte tulle maksusta ratkaisemaan luokseni 😀 hahhaaa).
Mitä maistuvaa söimme?
Alkuruoaksi valitsimme Buffalo-kanansiivet sinihomejuustokastikkeen kera (9 EUR) ja salaatin grillatun kanan kera (10 EUR). Pääruoaksi otimme molemmat naudan sisäfileen (21 EUR paisti), johon kuului perunagratiini, palsternakkasose, kamellisoitu sipuli, kirsikkatomaatti ja chimchurri. Ja jälkiruoaksi suolakaramelli-juustokakku (5 EUR/kpl). Juomaksi pullo Cava Clos Amador Brut’ia, jonka hinta paikalla oli 35 EUR/ pullo. Aluksi ruokalistan nähdessä tuntui, että se on ”suhteellisen tavallinen ja tylsä”… mutta ruoat olivat erittäin maukkaita! Suosittelen! Aivan omaa luokkaansa oli kanansiipien kastike!! Nnnnnami!!
Joten taas kerran mukava ja onnistunut ilta!
Isänpäivä oli tänä vuonna viitenä näytöksenä ja alkoi jo lauantaina.
Ensimmäinen näytös: Ivanka Shoshana (13) vietti koko lauantain isänsä kanssa. He kävivät monessa näyttelyssä, Vesivärava Caféssa ja elokuvissa. Lauantai onkin n. 3-4 kertaa kuukaudessa Ivankan ja isän päivä. Margus tulee hakemaan hänet kello kymmenen tai yhdentoista aikaan luotani ja tuo takaisin neljän, viiden aikaan.
Toinen näytös: Sunnuntaiaamu kotona. Koska Allanilla on Estellan ja Ivankan elämässä jo yli vuoden ollut päivittäin iso rooli, he tekivät hänelle kivan isänpäiväkortin. Allan tai Allan-setä, kuten he kutsuvat, on heille kuin bonus-isä, lisäaikuinen heidän elämässään. Minä katoin kauniin pöydän, jolla oli itse valmistettu keksikakkukin. (PS! Hahhaaa… katsokaa, millainen nälkäinen ilme on kissalla, joka odottaa ikkunan takana sisälle pääsemistä… maalaiselämää…)
Kolmas näytös: Estella Elisheva (15) piirsi isälle kauniin isänpäiväkortin ja paistoi puoli päivää suklaa-browniekakkua. Allan kävi kaksi kertaa kaupassa, että olisi OIKEAA jauhoa ja OIKEA koristelu. Hän asetteli jokaista koristetta monta kertaa uudelleen, sillä koska näkee isää niin harvoin (hän tapaa isää vain 3-4 kertaa kuukaudessa sunnuntaisin pari tuntia), niin kakun piti ehdottomasti olla täydellinen. Kakusta tulikin kaunis ja houkutteleva. Estella asetti sen Ivankan tekemälle savilautaselle ja jäi odottamaan Margusta. Heillä oli koko sunnuntai suunniteltuna (elokuvat jne). Tavallisesti he käyvät joko padelia tai pöytätennistä pelaamassa ja syömässä (yleensä käyvät Ülemisten Lidossa).
Neljäs näytös: Minä, Allan ja Ivanka menimme Mõikuun toivottamaan minun isälleni hyvää isänpäivää. Minunkin isäni sai mukavan itse tehdyn keksikakun ja Ivanka oli tehnyt isoisalle koulussa kivan kortin. Menimme sinne ihan etukäteen ilmoittamatta, sillä äiti on viime aikoina hätääntynyt joka asiasta niin helposti. Muuten hän olisi heti ollut hädissään: ”Apua, mitä tuon pöytään syötäväksi” ja ”Luoja, millaiselta kampaukseni näyttää”, ”Oh, en ehdi edes siivota siihen mennessä riittävästi” jne. Koska aina on mitä pöytään tuoda (otamme itsekin aina mukaan) ja kampaus on tip-top ja koti aina kunnossa, pelastimme hänet liiasta hermoilusta.
Viides näytös: Menimme toivottamaan onnea Allanin isälle. Hänenkin isänsä sai itse leivotun kakun – Napoleon-kakun. Tällä kertaa kunnia kakun leipomista ei kuulunut minulle. Tilasin sen entiseltä naapurin rouvalta, joka tekee yksinkertaisesti maailman parhaan Napoleonin. Olen monta kertaa käynyt hänen luonaan ”harjoittelemassa” ja ehkäpä jonain kauniina päivänä teen yhtä hyvän 🙂
NordenBladet —Euroopan komissio päätti 18.11.2021 jatkaa koronakriisin takia joustavoitettuja valtiontukisääntöjä 30.6.2022 asti. Suomessa voimassaolon pidennys helpottaa yritysten kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Lisäksi komissio linjasi, että sääntöjä laajennetaan investointeja ja vakavaraisuutta edistäviin tukiin. Uudet tukimuodot ovat voimassa 31.12.2022 ja 31.12.2023 asti.Komissio on joustavoittanut vuosien 2020–2021 aikana useaan otteeseen valtiontukisääntöjä. Tavoitteena on ollut antaa jäsenvaltioille monipuoliset mahdollisuudet tukea yrityksiä ja lieventää koronapandemian haitallisia talousvaikutuksia. Joustojen jatkamisen taustalla on komission mukaan halu varmistaa EU:n elpymisen jatkuminen saumattomasti tilanteessa, jossa osa EU-maista on ottanut uusia rajoitustoimia käyttöön. Erityisesti tietyt toimialat kärsivät edelleen koronakriisin haitallisista talousvaikutuksista.Suomi kannattaa, että koronakriisin aikana käyttöönotetuista väliaikaisista valtiontukisäännöistä luovutaan heti, kun talous- ja pandemiatilanne sen sallivat.Sääntöihin jatkoa ja lisäjoustoja Nykyisin voimassa oleva, joustavampi sääntely koskee muun muassa avustuksia, lainoja ja takauksia, joilla turvataan yritysten rahoituksensaanti. Lisäksi säännöt sallivat yritysten pääomittamisen sekä tuet koronan torjuntaan liittyvien tuotteiden valmistukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio toimintaan. Komissio jatkaa näiden sääntöjen voimassaoloaikaa 30.6.2022 asti ja joustavoittaa niitä eräiltä osin.Keskeiset joustot koskevat tuen enimmäismäärien nostoa. Komissio nostaa esimerkiksi niin sanotun 1 800 000 euron tuen enimmäismäärää 2,3 miljoonaan euroon. Tuki voidaan kohdentaa mihin tahansa yrityksen kustannuksiin eri muodoissa.niin sanottujen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuen yrityskohtaista enimmäismäärää 10 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuki kohdennetaan yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tukea voidaan myöntää tiettyyn osaan yrityksen kiinteistä kustannuksista.Komission linjaukset sääntöjen voimassaolon jatkosta ja lisäjoustoista vaikuttavat Suomessa esimerkiksi niin sanottuun 1 800 000 euron puitetukiohjelmaan. Ohjelma on ollut laajalti eri tukiviranomaisten käytössä koronan aiheuttamien haitallisten talousvaikutusten lieventämisessä. Voimassaolon pidennys ja enimmäismäärän nosto helpottavat kansallisesti erityisesti kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Joustojen hyödyntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää.Sääntöihin myös lisää laajennuksiaNykyisten sääntöjen joustavoittamisen lisäksi komissio laajentaa sääntöjä kahdelle osa-alueelle. Sääntöjen laajennusten tavoitteena on edistää EU:n elpymistä sallimallapienimuotoiset investointituet, joiden avulla voidaan tukea muun muassa vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviä yritysten hankkeita. Investointituen saa yhdistää normaaliajan valtiontukisäännöissä myönnetyn investointituen kanssa.toimenpiteet yritysten vakavaraisuuden tukemiseksi. Säännöissä sallittaisiin valtiontakaukset rahoituksen välittäjille (esimerkiksi pääomasijoitusrahastoille), joita rohkaistaisiin näin tekemään esimerkiksi oman pääomanehtoisia sijoituksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin, jotka ovat velkaantuneet koronapandemian seurauksena.Säännöissä on määritelty tarkempia suojatoimenpiteitä, jotka rajaavat kilpailun vääristymiä molempien tukimuotojen osalta. Investointitukia koskeva uusi tukimuoto on voimassa 31.12.2022 asti ja vakavaraistamistuki 31.12.2023 asti. Uusien joustojen hyödyntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission ennakkohyväksyntää. Komissiolta linjauksia myös kilpailupolitiikan tulevaisuudestaEuroopan komissio antoi 18.11.2021 myös uuden tiedonannon EU:n kilpailupolitiikasta. Tiedonanto on komission tilannekatsaus siitä, miten EU:n kilpailu- ja valtiontukisäännöt tukevat EU:n kriisinkestävyyttä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation tavoitteita. Seuraavaksi valtioneuvosto informoi eduskuntaa E-kirjelmällä, jossa kerrotaan komission tiedonannon sisällöstä ja valtioneuvoston kannasta siihen.
NordenBladet —Laajentunut Tigrayn konflikti vaikuttaa myös Suomen kehitysyhteistyöhön. Suomen tukemissa ohjelmissa toimintaa jatketaan tällä hetkellä niillä alueilla, joilla se on mahdollista. Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-Idän osaston apulaisosastopäällikkö Helena Airaksinen vastaa yhteistyötä koskeviin kysymyksiin.Miten Etiopian tilanne vaikuttaa Suomen kehitysyhteistyöhön?
NordenBladet —Asialistoihin saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Tasavallan presidentin esittelyValtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksestaUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminenSoili Kangaskorpi, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 008 – Kuuban tasavallan velan uudelleenjärjestämisestä Suomen tasavallan hallituksen ja Kuuban tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta toisen kerran tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen.Tarja Kangaskorte, lähetystöneuvos p. 0295 350 292 – Eduskunnan kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2020 antaman kertomuksen johdosta EK 32/2021 vp – K 4/2021 vpMikael Raivio, lakimies, esittelijä p. 0295 351 392 – Turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – 1. Landskapslag om tillämpning av fordonslagen 2. Landskapslag om ändring av 2 § landskapslagen om Fordonsmyndigheten 3. Landskapslag om ändring av 2 § körkortslagen för Åland 4. Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om marknadskontrollen av vissa produkter 5. Landskapslag om upphävande av landskapslagen innehållande särskilda bestämmelser angående biografer och offentliga biografföreställningar i landskapet Åland 6. Landskapslag om ändring av hyreslagen för landskapet Åland 7. Landskapslag om ändring av 2 § landskapslagen om energieffektivitet 8. Landskapslag om vidareutnyttjande av information från landskaps- och kommunalförvaltningen 9. Landskapslag om vidareutnyttjande av information från vissa offentliga företag. – Tasavallan presidentin asetus Ahvenanmaalla suoritetuista ammattikorkeakoulututkinnoistaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen – 1) Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 3) Etelä-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 4) Helsingin käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen – Helsingin hallinto-oikeuden kahdeksan hallinto-oikeustuomarin viran (T13) täyttäminen – Asiantuntijajäsenten määrääminen työtuomioistuimeenJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta (HE 123/2021 vp; EV 146/2021 vp)SisäministeriöSanna Leinonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 458 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta (HE 124/2021 vp; EV 149/2021)PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Vaihdos ja tehtävään määrääminen apulaispuolustusasiamieskunnassaValtiovarainministeriöJuha Majanen, valtiosihteeri kansliapäällikkönä p. 0295 530 247 – Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2020 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminenJouni Sinivuori, finanssineuvos p. 0295 530 463 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle Euroopan vakausmekanismista tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 99/2021 vp; EV 155/2021 vp)Tiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sijoitusrahastolain, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2021 vp; EV 128/2021 vp)Tuukka Taipale, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 523 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 100/2021 vp; EV 156/2021 vp)Jonna Kuparinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 182 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rahoitusmarkkinalainsäädännön muuttamiseksi covid-19-pandemiasta toipumiseksi (HE 126/2021 vp; EV 153/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöLeo Olkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 300 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 26/2021 vp; EV 121/2021 vp)Timo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EV 142/2021 vp — HE 114/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöMervi Karhula, liikenneneuvos p. 0295 342 976 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sekä ratalain 24 §:n muuttamisesta (HE 138/2021 vp; EV 141/2021 vp)Juha Tervonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 070 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 149/2021 vp; EV 145/2021 vp)Erica Karppinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 107 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:n muuttamisesta (HE 157/2021 vp; EV 147/2021 vp)Pinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 166/2021 vp; EV 150/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöSeija Jalkanen, johtava asiantuntija p. 0295 048 952 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta (HE 222/2020 vp; EV 157/2021 vp)Anna-Maija Sinnemaa, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 303 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi päästökauppalain muuttamisesta (HE 128/2021 vp; EV 143/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöRiitta Kokko-Herrala, hallitusneuvos p. 0295 163 345 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eläkesäätiöitä, eläkekassoja ja vakuutuskassoja koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2021; EV 123/2021 vp)Merituuli Mähkä, hallitusneuvos p. 0295 163 575 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kliinisestä lääketutkimuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 18/2020 vp; EV 127/2021 vp)Eva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 171/2021 vp; EV 151/2021 vp)Eva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 66/2021 vp; EV 133/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain 4 ja 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta (HE 202/2021 vp; EV 159/2021 vp)Valtioneuvoston yleisistuntoValtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Talousneuvoston kokoonpanon muuttaminen – Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen – Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen – Ministeri Karin virka- ja tuomarinvakuutus – Ministerien työnjaot valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä – Sijaisten määrääminen valtioneuvoston jäsenille – Muutos ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan, raha-asianvaliokunnan ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokoonpanoissa – Ministerityöryhmien kokoonpanot
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.9.2021 parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli valmistella monikanavarahoituksen purkamista. Työryhmän työskentely on päättynyt ja loppumietintö valmistunut.Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on Suomessa ollut perinteisesti monikanavainen. Rahat palvelujen järjestämiseen on kerätty monesta eri lähteestä ja kohdennettu palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, työnantajat, palkansaajat, yrittäjät, etuudensaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt.Monikanavarahoituksen purku on osa pääministeri Marinin hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta. Parlamentaarisen työryhmän työ pohjautui valmisteluryhmien tekemään taustatyöhön. Ahvenanmaalla oli oma työryhmä, jonka raportti valmistui marraskuun 2021 alussa.”Kiitän työryhmän jäseniä aktiivisesta osallistumisesta työskentelyyn. Yhteisen näkemyksen löytäminen ei ollut helppoa”, sanoo parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.Tavoitteet ja tehtävätParlamentaarisen työryhmän tehtävänä oli tehdä tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset monikanavarahoituksen purkamiseksi kunkin seuraavan asiakokonaisuuden osalta erikseen: Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvaukset (ns. kela-korvaukset)Kelan järjestämä ja korvaama lääkinnällinen kuntoutus (vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus)Matkakorvaukset (sis. sairaankuljetuksen korvaukset eli ensihoito- ja siirtokuljetusten korvaukset, taksimatkojen korvaukset ja muut matkakorvaukset) LääkekorvauksetKela-korvausten osalta seurataan sote-uudistuksen etenemistäParlamentaarisen työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa myöhemmin, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin. Ensihoidon matkojen rahoitusvastuu hyvinvointialueilleParlamentaarisen työryhmän mukaan ensihoidon matkojen rahoitusvastuun siirrosta on mahdollista tehdä päätös sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Muiden Kelan matkakorvausten osalta rahoitusvastuun siirto voi tulla ajankohtaiseksi, kun hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut. Kuntoutus jää toistaiseksi Kelan vastuulleKuntoutusta kehitetään Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusten mukaisesti. Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, kunnes monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntoutuksen muutoksenhakujärjestelmästä ja kuntoutuspalvelujen asiakasmaksuista on päätetty. Lääkekorvausjärjestelmä vaatii jatkoselvittämistäLääkekorvausjärjestelmää kehitetään lääkealan tiekartan mukaisesti. Tiekartassa on ehdotettu, että valtakunnallinen lääkekorvausjärjestelmä säilytettäisiin avohuollon lääkkeissä, ja kaikissa terveyspalveluissa tehdyt lääkemääräykset olisivat korvattavia samoin periaattein.
