NordenBladet —Hallitus antoi tänään esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan lisäystä muun muassa käsittelyaikojen lyhentämiseen oikeudenhoidossa.Talousarvion täydennyksillä turvataan sujuvaa oikeudenhoitoaSyyteharkinnan ja tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseksi ehdotetaan 3 milj. euron määrärahan korotusta. Tästä tuomioistuinten toimintamenoihin kohdistuu 2,55 milj. euroa ja syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 450 000 euroa. – Hallitusohjelman tavoitteena on rikosvastuun toteuttaminen ja rikosten käsittelyajan nopeutuminen. Tiettyjen asiaryhmien osalta käsittelyn viipyminen aiheuttaa vakavaa haittaa oikeusturvan toteutumiselle. Olen tyytyväinen, että saamme nyt lisäresursointia syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroihin, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Lisärahoitusta esitetään myös näihin koronaviruspandemian aiheuttamiin lisätarpeisiin:Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 10 milj. euron korotusta. Menoarvion muutos aiheutuu tuomioistuimien koronaruuhkanpurun johdosta kasvaneista asiamääristä ja tämän aiheuttamista korvausmääristä.Oikeusaputoimistojen määrärahoihin esitetään 500 000 euron lisäystä. Tällä katetaan koronapandemian aikana lisääntyneen maksuttoman puhelinneuvonnan myötä vähentyneitä asiakasmaksutuloja.Hyvinvointialueille oma aloitejärjestelmäTalousarvioesitykseen sisältyy myös 250 000 euron ehdotus hyvinvointialuealoitejärjestelmän toteuttamiseen. Hyvinvointialueella tulee olemaan mahdollisuus tehdä aloitteita alueen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteiden tekemistä tukeva tietojärjestelmä on tarkoitus yhdistää samaan demokratiaverkkopalveluiden kokonaisuuteen, johon kuuluvat muun muassa jo kansalaisten hyvin tuntemat kansalaisaloitepalvelu ja kuntalaisaloitepalvelu. Yhdistetyn sähköisen keräysjärjestelmän toivotaan lisäävän kansalaisten tietoisuutta ja mahdollisuuksia hyödyntää hyvinvointialuealoitetta.Rahoitusta valmiuslain uudistamiseen Talousarvion täydennysesityksessä ehdotetaan rahoitusta valmiuslain uudistamiseen 300 000 euroa. Valmiuslaki on keskeinen osa suomalaisen kriisilainsäädännön kokonaisuutta. Valmiuslain uudistus on vaativa lainvalmistelukokonaisuus, joka koskettaa laajasti lähes kaikkia hallinnonaloja. Oikeusrekisterikeskukselle määrärahakohdennuksia tietojärjestelmien ja prosessien uudistamiseenTalousarvion täydennysesityksessä esitetään talousarvion sisäisiä määrärahasiirtoja, joiden turvin Oikeusrekisterikeskus voisi aloittaa vuonna 2022 sakkorangaistusten ja maksuseuraamusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishankkeen 1,7 milj. eurolla ja jatkaa oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeen toteuttamista 0,9 milj. eurolla. Määräraha mahdollistaa täytäntöönpanojärjestelmän prosessien kehittämisen, kustannustehokkaamman ja häiriöttömän seuraamusten täytäntöönpanon sekä toiminnan nykyistä laajemman automatisoinnin. Oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeen tavoitteena on puolestaan vähentää käyttövaltuushallinnan kuormittavuutta oikeushallinnon virastoille. Kehittämisellä yhtenäistetään käyttövaltuushallintaan liittyviä henkilöstöhallinnon prosesseja ja parannetaan edellytyksiä liittää uusia toimialasidonnaisia palveluja käyttövaltuushallintaan.Täydentävä talousarvioesitys vuodelle 2022 käsitetiin valtioneuvoston istunnossa 18. marraskuuta 2021. Hallituksen esitys vuoden 2022 täydentäväksi talousarvioksi.Valtioneuvoston tiedote
NordenBladet —Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2022 täydentävässä talousarvioehdotuksessa yhteensä 20,4 miljoonan euron lisäystä. Määrärahaa esitetään mm. turvallisuusviranomaisten yhteisen KEJO-tietojärjestelmän kehittämiseen 6,85 miljoonaa euroa, Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmämaksuihin 1,3 miljoonaa euroa ja EU-rahastomomentille 8 miljoonaa euroa. Pelastajakoulutuksen vahvistamiseen esitetään yhteensä 1,95 miljoonaa euroa ja EXIT-toimintaan 0,3 miljoonan euron lisäystä. Pakolaiskiintiön nostamiseen esitetään 1,1 miljoonaa euroa.Ruotsinkielisellä pelastajakurssilla ja pelastajakoulutettavien määrän lisäyksellä vastataan kasvavaan pelastajatarpeeseenPelastustoimen toimintavalmiuden parantaminen ja varallaoloon liittyvät muutokset aiheuttavat vuosien 2020−2030 aikana noin 1 000 pelastajan lisätarpeen. Pelastajakoulutuksen vahvistamiseen esitetään yhteensä 1,95 miljoonaa euroa. Pelastajakoulutettavien aloituspaikkamäärää nostetaan kertaluonteisesti 24:llä opiskelijalla. Ruotsinkielisen pelastajahenkilöstön määrän turvaamiseksi järjestetään vuonna 2022 alkava ruotsinkielinen 30 opiskelupaikan pelastajakurssi. Ruotsinkielinen kurssi toteutetaan Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston järjestämänä alueellisena kurssina yhteistyössä toisen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastajakoulutuksen lisäyksellä turvataan palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja laatua koko maassa.Pelastustoimen erityismenojen määrärahojen tasoa ehdotetaan nostettavaksi n. 1 miljoonalla eurolla 3 miljoonaan euroon.Pakolaiskiintiö nousee 1500 henkilöönAfganistanin tilanteesta johtuen Suomen vuoden 2022 pakolaiskiintiö esitetään nostettavaksi 1500 henkilöön. Aiemman päätöksen mukaan Suomi oli valmistautunut vastaanottamaan 1050 kiintiöpakolaista vuonna 2022. Pakolaiskiintiön nostamiseen esitetään 1,1 miljoonan euron lisäystä.Lisäys EXIT-toimintaan ja sen kehittämiseenEXIT-toiminnassa kohdennetaan räätälöityä tukipalvelua henkilöille, jotka ovat jo radikalisoituneet tai vaarassa radikalisoitua. Toimintaa on kehitetty vuodesta 2015 alkaen, jolloin EU antoi suosituksen, jonka mukaan rikosoikeudellisten toimien ohella jäsenmaissa tulisi olla väkivaltaisesta ekstremistisestä toiminnannasta ja ääriajattelusta irtautumista tukevia palveluja. EXIT-toiminnan ja sen kehittämisen tavoitteena on pysyvä palvelu, jota järjestävät sekä viranomaiset että järjestöt.EXIT-toimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa esitetään 0,3 miljoonan euron lisäystä.
NordenBladet —Hallitus on käsitellyt Kemin Metsä Fibren biotuotetehtaan vaatimia investointeja liikenneyhteyksiin osana vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämistä.Asiasta tehtiin seuraava pöytäkirjamerkintä: ”Metsä Fibre biotuotetehdashankkeen edellyttämien logistiikkainvestointien vaikutusta Kemin kaupungin talouteen kokonaisuutena tarkastellaan ja mahdollisista valtion toimenpiteistä päätetään vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelman ja vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen yhteydessä.”Metsä Fibren uusi tehdas edellyttää Kemiltä rahoitusta liikenneinfran, erityisesti tieverkon ja sataman, parantamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriössä jo päätetty 170 miljoonan euron panostus Metsä Fibren investointia tukeviin väyläratkaisuihin Kemissä ja Pohjois-Suomessa jättää edelleen kaupungille mittavan investointitarpeen. Kemi on ollut kaupungin vaikeasta investointitilanteestaan hallitukseen yhteydessä. Valtioneuvosto ja vastuuministeriöt pyrkivät löytämään tilanteeseen ratkaisun.”Metsä Fibren investointi on erittäin positiivinen Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Hallitus ymmärtää, että tilanne vaatii Kemin investointien kannalta vielä ratkaisuja. Pyrimme löytämään ratkaisuja usean eri ministeriön yhteistyöllä. Haluamme myös kuulla Kemin kaupungin näkemyksiä tilanteesta”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin. Tehtaan on määrä käynnistyä vuonna 2023. Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä.
NordenBladet —Valtioneuvosto on tänään tehnyt päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat syntyneet luonnon ja perinteisen maankäytön yhteisvaikutuksen tuloksena. Valtakunnallisesti arvokkaita maisemia on nyt jopa 186, mikä on 30 enemmän kuin edellisessä luettelossa.”Hienoimpia suomalaisia kulttuurimaisemia koskevat tiedot on saatettu ajan tasalle pitkän työrupeaman tuloksena. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat ylpeyttä herättävä, monipuolinen kokoelma maaseutumaisemia. Jotta alueet säilyttävät arvonsa pitkälle tulevaisuuteen tulee näitä maisemia hoitaa ja vaalia. Siihen tarvitaan yhteistyötä, joka perustuu elinkeinojen harjoittamisen jatkuvuuteen, alueille ominaisten kulttuuri- ja luonnonarvojen kunnioittamiseen sekä maankäytön taitavaan suunnitteluun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Maisema-alueiden päivityksestä on vastannut ympäristöministeriö. Inventoinnit on tehty maakunnittain pääosin ELY-keskusten työnä. Inventointien ensisijaisena kohteena ovat olleet maatalouteen perustuvat viljelymaisemat sekä siihen liittyvät luonnonpiirteet ja rakennusperintö. Työn tukena on ollut maisemamaakuntajako, jonka avulla kohdevalikoima on saatu kattamaan edustavasti maamme kaikille osille tyypilliset kulttuurimaisemat, viljelylakeuksilta vaarakyliin, etelän vauraista jokilaaksoista takamaiden sinnikkäisiin pika-asutuskyliin. Aluevalikoimaan sisältyy kohteita myös muiden kuin maatalouteen perustuvien elinkeinojen muovaamista kulttuurimaisemista saaristoista metsäseuduille. Mukana on myös joukko historiallisia maisemanähtävyyksiä. Tärkein uutuus kokonaisuudessa on saamelaisalueita monipuolisesti edustavat kohteet Ylä-Lapissa. Saamelaisten kulttuurimaisemien kartoitus on hankkeen merkittävin, kansainvälistä tasoa oleva saavutus.Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on nyt yhteensä 186. Vuoden 1995 luettelossa alueita oli 156. Päivitetyssä luettelossa on 50 kokonaan uutta aluetta ja 20 aluetta on poistettu luettelosta. Uusi alueluettelo korvaa vuodelta 1995 peräisin olevan aiemman luettelon. Uusi alueluettelo muodostaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun valtakunnallisen inventoinnin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ne otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on julkaistu aluerajauksineen ja aluekuvauksineen ymparisto.fi-verkkosivulla.
NordenBladet —Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esityksessä kompensoidaan rahapelitoiminnan tuottojen laskua edunsaajille 73,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi. Täydennysesityksessä määrärahatarve kasvaa 152 miljoonalla eurolla ja vastaavasti tuloarvioita korotetaan yhteensä 39 miljoonalla eurolla sekalaisten tulojen kasvun myötä.Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensaatio Rahapelitoiminnan tuottojen lasku ehdotetaan kompensoitavaksi edunsaajille täysimääräisesti myös vuonna 2022. Aiemmin talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi tuottojen laskua kompensoitaisiin yhteensä 73,8 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudesta noin 15,8 miljoonaa euroa rahoitettaisiin arpajaisveron alentamisella ja noin 46,3 miljoonaa euroa kompensoitaisiin määrärahalisäyksellä valtion talousarviossa. Lisäksi rahapelitoiminnan tuotoista on koitunut niin kutsuttua jakamattomia voittovaroja. Niiden käyttöä ehdotetaan lisättäväksi 11,7 miljoonalla eurolla.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kompensaatiota kohdistetaan yhteensä noin 41 miljoonaa euroa. Summasta taiteen ja kulttuurin osuus on noin 18,4 miljoonaa euroa, liikuntatoimen osuus noin 11,9 miljoonaa euroa, tieteen ja tutkimuksen osuus noin 6,4 miljoonaa euroa sekä nuorisotyön osuus noin 4,3 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kompensaatiota kohdistetaan yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle noin 29,7 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.Tietojärjestelmähankkeille rahoitustaPoliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO) kehittämisen jatkorahoitukseen ehdotetaan poliisitoimelle 6,85 miljoonaa euroa. Kenttäjärjestelmän kehittämiseen liittyen myös puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 300 000 euron lisäystä. Oikeusrekisterikeskukselle osoitetaan tuottavuusrahasta sakkorangaistusten ja maksuseuraamusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishankkeeseen 1,7 miljoonaa euroa ja oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeeseen 925 000 euroa.Uuden kehys- ja budjettitietojärjestelmän rakentamisen ehdotetaan 4,0 miljoonaa euroa ja EURO QCI -hankkeen kansallisen vastinrahoituksen maksamiseen 2,4 miljoonaa euroa. TE-digi-hankkeen kustannusten kattamiseen ehdotetaan 5,8 miljoonan euron määrärahalisäystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen tiedonhallintaan ehdotetaan yhteensä noin 3,5 miljoonan euron lisäystä, josta 2,5 miljoonaa euroa kohdentuu Kanta-palveluiden levyjärjestelmän virtualisointi- ja kapasiteettihankinnan kokonaisuuden kustannuksiin ja 1 miljoonaa euroa Koronapassin ja koronatodistuksen kustannuksiin.Muita täydentävään talousarvioesitykseen sisältyviä muutoksiaHallitus ehdottaa Afganistanin tilanteesta johtuen vuoden 2022 pakolaiskiintiön nostoa 1 500 henkilöön, kun se talousarvioesityksessä oli 1 050 henkilöä. Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan korotukseen liittyen 1,1 miljoonan euron lisäystä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan valtion korvauksiin kotouttamisesta 2,5 miljoonan euron ja kotouttamiskoulutukseen 0,7 miljoonan euron lisäystä. Valmiuslain uudistamiseen ehdotetaan 300 000 euroa.Syyteharkinnan ja tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseksi ehdotetaan 3 miljoonan euron määrärahan korotusta. Tästä tuomioistuinten toimintamenoihin kohdistuu 2,55 miljoonaa euroa ja syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 450 000 euroa.Pelastustoimelle ehdotetaan 350 000 euroa pelastajakoulutuksen lisäämiseen sekä 1,6 miljoonaa euroa ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen. Ruotsinkielinen kurssi toteutetaan Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston järjestämänä alueellisena kurssina yhteistyössä toisen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastustoimen erityismenojen määrärahojen tasoa ehdotetaan nostettavaksi noin 1 miljoonalla eurolla 3 miljoonaan euroon.Digi- ja väestötietovirastolle ehdotetaan kaikkiaan noin 3,9 miljoonaa euroa, josta 1,9 miljoonaa euroa ulkomaalaisten nopeutettuun rekisteröintiin ja 1 miljoonaa euroa viraston palveluprossien digitalisoimiseen.Opintotukeen ehdotetaan 3,4 miljoonaa euroa lisäystä opiskelijan omien tulorajojen määräaikaiseen korottamiseen.Suomen Kansallisteatterin pienen näyttämön peruskorjaukseen ehdotetaan noin 5,1 miljoonan euron lisämäärärahaa oikeusprosessista aiheutuvien viivästymisten korvaamiseen.YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (UNOHCHR) yleisavustusta ehdotetaan nostettavaksi 2,1 miljoonaa euroa. Valtionavustuksiin kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrastruktuurihankkeisiin ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa. Digitaalisen lentokenttätoiminnan avustukseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahaa. Valtionavustus on tarkoitus myöntää Helsinki-East Aerodome investointikokonaisuuteen Pyhtäällä.Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen talousarvioesityksessä ehdotettu 87 miljoonan euron määräraha ehdotetaan poistettavaksi. Tämä aiheutuu sähköistämistukea koskevan lainsäädäntövalmistelun viivästymisestä EU:n komission täydennysten suuntaviivojen edelleen puuttuessa. Määräraha osoitetaan uudestaan lisätalousarvioesityksessä lakiesityksen antamisen yhteydessä.Määrärahojen tarkistus tarvearvioita vastaavaksiYksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron korotusta. Menoarvion muutos aiheutuu tuomioistuimien koronaruuhkanpurun johdosta kasvaneista asiamääristä ja siten korvausten määristä. Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista aiheutuvista menoista ehdotetaan 23 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu lähinnä lääke- ja matkakorvausmenojen sekä tutkimuksen ja hoidon korvausmenoarvioiden tarkentumisesta. Lisäyksestä 6 miljoonaa euroa liittyy koronavirustestauksen sairausvakuutuskorvauksiin aiheuttamasta lisäkustannuksesta.Valtion nettolainanotto kasvaa 113 miljoonalla eurollaVerotuloennustetta alennetaan yhteensä 27 miljoonalla eurolla. Verokertymää pienentää erityisesti 17 miljoonalla eurolla edellä mainittu arpajaisveron alentaminen. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota alennetaan 2 miljoonalla eurolla kotitalousvähennyksen korotusta koskevan vaikutusarvion päivityttyä ja energiaveron tuottoarviota alennetaan 8 miljoonalla eurolla lämpöpumppujen ja konesalien sähköverotukseen sekä biokaasun verotukseen ehdotettujen lainsäädäntömuutosten ja niitä koskevien verotuottoarvioiden tarkennuttua.Sekalaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä 66 miljoonalla eurolla. Muutosta aiheuttaa erityisesti päästöoikeuksien markkinahinta-arvion nousu. Toisaalta viisumien käsittelymaksujen tulot ovat vähentyneet koronaviruspandemian johdosta.Vuoden 2022 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 152 miljoonalla eurolla yhteensä 64,9 miljardiin euroon. Tuloarviota korotetaan 39 miljoonalla eurolla yhteensä 57,9 miljardiin euroon. Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 113 miljoonalla eurolla ja kokonaisuudessaan nettolainanoton vuonna 2022 arvioidaan olevan noin 7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2022 lopussa arvioidaan olevan noin 144 miljardia euroa, mikä on noin 55 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
NordenBladet —Hallitus esittää kliinisen lääketutkimuksen kansallisen lain vahvistamista. Laissa annetaan EU:n kliinisiä lääketutkimuksia koskevaa asetusta täydentävät kansalliset säännökset.EU-asetuksessa otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen arviointimenettely, joka kattaa tutkimusta koskevan hakemuksen tieteellisen ja eettisen arvioinnin. Sääntelyllä pyritään sujuvoittamaan erityisesti monessa eri jäsenvaltiossa suoritettavien kliinisten lääketutkimusten suorittamista ja tarvittavien lupien saamista. Uudessa kansallisessa laissa säädetään muun muassa viranomaismenettelyistä, tutkittavien asemasta ja valvonnasta. Keskeisenä uudistuksena perustetaan Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) tilalle uusi samanniminen toimikunta, joka tekee jatkossa kaikkien Suomessa suoritettavien kliinisten lääketutkimusten eettisen ennakkoarvioinnin. Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettuun lakiin tehtyjen muutosten tarkoituksena on yhtenäistää muuta lääketieteellistä tutkimusta ja kliinistä lääketutkimusta koskevaa sääntelyä. Lisäksi laissa säädettäisiin aiempaa tarkemmin eettisen ennakkoarvioinnin menettelyistä. Jatkossa alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan antamat lausunnot olisivat muutoksenhakukelpoisia päätöksiä. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 19. marraskuuta. Lait tulevat pääosin voimaan 31.1.2022, kun EU:n kliinisiä lääketutkimuksia koskevan asetuksen soveltaminen alkaa.Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain henkilötietojen käsittelyä ja potilasasiakirjoihin merkittyjen tietojen käyttöä koskeva sääntely tulee voimaan 24.11.2021.
NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt Lapsenpäivä-palkinnon Sagalundin museolle ja ja Suomen Parkour ry:lle. Lapsenpäivä-palkinto myönnetään lasten taideharrastuksen ja -kasvatuksen eteen tehdystä työstä. Molemmat palkitut saivat 10 000 euroa.– Sagalundin museo ja Suomen Parkour toteuttavat raikasta, lapsen omaa tekemistä ja oivaltamista korostavaa lastenkulttuuria ja harrastamista. Lapsilla on valtava määrä ideoita, luovuutta ja energiaa. Tähän näiden toimijoiden kulttuuriperintö-, kädentaitojen ja parkourin ammattilaiset osaavat loistavasti vastata, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Sagalundin museoSagalundin museo sijaitsee Kemiönsaarella, ja sen toiminta-alueena on Turunmaa ja Salo. Se on ensimmäinen museossa sijaitseva lastenkulttuurikeskus. Toimintaa järjestetään vuosittain 5 000 lapselle. Palkintoa perustellaan seuraavasti: Sagalund edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kulttuuriperintö- ja ympäristökasvatuksellaan. Kulttuuriperintö ja ympäristö yhdistyvät muun muassa koulukasvimaatoiminnassa, jota keskus on vienyt myös Fiskarsin, Paraisten ja Salon kouluihin.Lastenkulttuurikeskus pyrkii luomaan jaettavia ja käyttövalmiita toimintamalleja sekä edistämään oma-aloitteista kiinnostusta tiedonhankintaan. Keskus työllistää perinnetekniikoiden taitajia ja käsityöläisiä, ylläpitää perinteisten käsityötaitojen tuntemusta ja välittää taitoja kiinnostavasti nuorille sukupolville. Keskuksen mukaan ”taitojen oppiminen kasvattaa lapsen luottamusta kykyihinsä ja kannustaa itsensä kehittämiseen”.Sagalundissa järjestetään kerhotoimintaa sekä ohjelmaa koululuokille ja päiväkotiryhmille. Työpajoissa ja kerhossa esimerkiksi leivotaan ruisleipää, taotaan, kehrätään tai puidaan viljaa. Museon ansiona on kulttuuriperinnön, historian, ympäristökasvatuksen ja -vastuullisuuden siirtäminen nuorille sukupolville tekemisen kautta. Työpajoihin luodaan entisajantunnelma teatterin keinoin. Toiminnassa näkyy lapsen arvostus ja ymmärrys siihen, että lapsi haluaa itse kokeilla ja tekemisen kautta oppia uutta.Suomen Parkour rySuomen Parkour ry on vuonna 2003 perustettu parkourin valtakunnallinen toimija, jolla on 24 alueellista jäsenjärjestöä. Yhdistys edistää lasten parkourin harrastamista, järjestää tapahtumia ja kouluttaa ohjaajia. Mukana toiminnassa on 5 000 lasta viikoittain. Palkintoa perustellaan muun muassa seuraavasti: Yhdistys on tehnyt merkittävää työtä vastaamalla lasten suureen parkour-kiinnostukseen ympäri maata. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyissä parkour on ollut vuodesta 2016 lähtien erityisesti ala-asteikäisten poikien toiveharrastus. Lajin kiinnostusta selittää muun muassa sen näkyvyys Youtubessa ja mahdollisuus käyttää omaa mielikuvitusta liikkeiden ja temppujen keksimiseen. Suomen Parkour on kouluttanut ohjaajia sekä järjestänyt kokeilutunteja koulujen pihoilla ja harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen. Vuosina 2016–2020 parkouria on päässyt harrastamaan yhdistyksen toiminnan kautta 13 000 lasta. Yhdistys edistää lasten luovuutta, harrastamista yhdessä ja omatoimisesti sekä arvostaa jokaisen lapsen omaa ilmaisua ja kekseliäisyyttä. Yhdistys on lähtenyt mukaan moniin yhteistyöhankkeisiin esimerkiksi arkkitehtuurin ja sirkuksen alan toimijoiden kanssa.Lapsenpäivä-palkinto on myönnetty vuodesta 1999 lähtien.
NordenBladet —Rahankeräyslaki muuttuu niin, että vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut ovat jatkossa mahdollisia ilman rahankeräyslupaa. Palvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 18. marraskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 19.11. Laki tulee voimaan 22.11.2021.Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan.– Päästökompensointi on olennainen osa ilmastotoimia ja täydentää vaikuttavia päästövähennystoimia. On tärkeää, ettei rahankeräyslaki estä näiden päästöjä kompensoivien palveluiden tarjoamista. Jatkossa tulee keskittyä kompensaatiopalveluiden laadullisten kriteerien kehittämiseen, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa.Rahankeräyslain muutos edistää osaltaan hallitusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Lakimuutos mahdollistaa päästökompensaatiomarkkinoiden kehittymisenRahankeräyslain muutos selkeyttää vapaaehtoisten päästökompensaatiopalvelujen suhdetta rahankeräyslakiin. Nykyinen lainsäädäntö on näyttäytynyt epäselvänä päästökompensaatiopalveluja tarjoaville yrityksille ja järjestöille.Lakimuutoksen myötä vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajataan rahankeräyslain ulkopuolelle ja niiden tarjoaminen on jatkossa mahdollista ilman rahankeräyslupaa.Rahankeräyslain ulkopuolelle rajattu toiminta on mahdollista erilaisille toimijoille riippumatta palveluntarjoajan oikeudellisesta muodosta eli siitä, onko kyseessä esimerkiksi yritys, säätiö tai järjestö.Muutoksella mahdollistetaan kansallisten vapaaehtoisten päästökompensaatiopalveluiden markkinoiden kehittyminen ja tavoitteena on tätä kautta kannustaa yrityksiä ja muita alan toimijoita kehittämään uusia vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita ja innovaatioita toimialalla.Rahankeräyslaki säätelee pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiäRahankeräyslaissa säädetään rahankeräysten järjestämisestä ja niiden valvonnasta. Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Yritykset eivät voi saada rahankeräyslupaa, eivätkä järjestää pienkeräyksiä.
NordenBladet —Sairausvakuutuslain väliaikaisia muutoksia jatketaan siten, että koronarokote kuuluu sairaanhoitokorvausten piiriin. Rokottamisen korvaustaksa on jatkossakin 10 euroa. Myös rokotuksiin tehtyjen matkojen kustannukset korvataan sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksenantovaltuutta jatketaan koronavirustestauksen korvaustaksan osalta. Valtuus mahdollistaa korvaustaksan säätämisen asetuksella korkeammaksi kuin mikä Kelan vahvistama korvaustaksa normaalisti on.Lakimuutosten tavoitteena on jatkossakin turvata Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun pääsy koronarokotukseen ja -testaukseen. Muutoksilla helpotetaan myös työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2022, ja ovat voimassa 30.6.2022 asti.
