Valtion toimitilavuokrausta koskevat säännösmuutokset lausunnoille

Tekijä

-

13 joulukuun, 2021

NordenBladet — Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annettua lakia, valtion liikelaitoslakia ja valtion virkaehtosopimuslakia. Lausuntoaika on 10.12.2021–31.1.2022.Laissa on tarkoitus säätää siitä, että valtion virastojen ja laitosten tulisi vuokrata toimitilansa ensisijaisesti valtion omistuksessa ja liikelaitoksen hallinnassa olevista toimitiloista. Laissa lueteltaisiin myös ne tilanteet, jolloin virasto tai laitos voisi vuokrata toimitilansa suoraan ulkopuoliselta vuokranantajalta. Sääntelyä on tarkoitus täydentää myös valtioneuvoston asetuksella, joka on lausuntopyynnön liitteenä.Valtion toimitilavuokrauksesta ei ole aiemmin säädetty lain tasolla, vaan asiaa koskevat säännökset ovat sisältyneen valtioneuvoston asetukseen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta. Muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunta ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat kiinnittäneet asiaan huomiota, sillä valtion liikelaitosten toiminnan ja talouden yleisistä perusteista on säädettävä lailla. Asetuksen toimitilavuokrausta koskevat pykälät kumottiin 13. joulukuuta 2021 alkaen.Lisäksi valtion liikelaitoslakia esitetään muutettavaksi siten, että liikelaitosten toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi lisättäisiin liiketaloudellisten periaatteiden rinnalle hyvän hallinnon perusteet. Valtion virkaehtosopimuslaista esitetään kumottavaksi liikelaitoksen toimitusjohtajan nimittämistä koskeva säännös, koska asiasta säädetään jo liikelaitoslaissa. Lisäksi lakeihin tehtäisiin joitakin teknisiä täsmennyksiä.Valtiovarainministeriö on asettanut aiemmin vuonna 2021 työryhmän valmistelemaan tarvittavia säännösmuutoksia valtion toimitilavuokraukseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Message from Finland: Santa reassures kids that Christmas deliveries will happen as planned

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

12 joulukuun, 2021

NordenBladet — n/a

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Helena-Reet: Tämän päivän blogissa – Ihana elämä maalla, operetti ”Iloinen leski” Viron kansallisoopperassa, Paintball, Kahdet synttärit ja Piparkakkukausi!

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

12 joulukuun, 2021

NordenBladet – Virossa on ollut ankara talvi jo monta viikkoa. Viime viikko oli niin kylmä, että meillä jäätyi kylpyhuoneessa suihkun putki kolmeksi päiväksi. Tavallisesti kun niin tapahtuu, vien kylpyhuoneeseen sähköisen lämpöpatterin, mutta… miten raaskit sen tehdä, kun sähkön hinta ylittää kaikki normaaliuden rajat. Joulukuun 7. päivänä hinta nousi yli tuhannen euron megawattitunnilta (ks. TÄSTÄ). Jätin jäätyneet putket silleen ja lähdimme sen sijaan kylpylään.

Onneksi nyt voi meidän oman taitavan IT-osastomme työn ansiosta seurata päivittäisiä sähkön hintoja NordenBladetista (joka päivän sähkönhinnat TÄSTÄ). Katson joka päivä taulukosta, milloin sähkö on edullista, ja suunnittelen energiaa kuluttavammat toiminnot edullisemman sähkön hinnan ajalle. Olen jo säästänyt sillä viimeisen kuukauden aikana melkoisesti! Sähkön hintataulukko on kaikkien saatavilla ilmaiseksi – katso joko NordenBladet.ee etusivulta tietokoneesta tai puhelimesta.

Jos kuitenkin unohdamme pakkasen ja kalliin sähkön, ulkona on megakaunista – täydellisen kaunis talvisää, luminen ihmemaa, rauha, hiljaisuus, tasapaino! Maalla asuen ihminen löytää tasapainon, joka kaupungissa tahtoo kadota! Elämä maalla ON TODELLAKIN HUIPPUVERRATONTA!!!! Minulla elää täällä aidan takana metsässä kolme saksanhirveä tai metsäkaurista… en tarkkaan tiedäkään (TÄSTÄ näette, miten suloisia ne ovat), jotka säännöllisesti käyvät puutarhassani syömässä (parasta herkkua niille ovat kompostikasaan viedyt omenat).

Torstaina kävimme taas Estonian konserttisalissa katsomassa operettia. Sen jälkeen, kun kirjoitin operetista ”Luxemburgin kreivi” (lue TÄSTÄ), jossa kreivin roolissa esiintyi oopperasolisti Reigo Tamm, ja kirjoitin, etten tosin ole suurin operettien ihailija, mutta esitys oli todella kiva, Reigo lähetti minulle kirjeen ja sanoi, että suosittelee katsomaan myös unkarilaissyntyisen itävaltalaissäveltäjän F. Lehárin operetin ”Iloinen leski” (hintatiedot: lippu 25,20 EUR). Kävimme kuuntelemassa ja oli todellakin upea! Esitykselle lisäsi maustetta myös hieno taiteilijatyö – lavan muotoilu ja upeat puvut. Niin suloista, että saan blogiin palautetta ja suosituksia siitä, mitä kannattaa mennä kuuntelemaan ja katsomaan. Kiitos! Nyt joku voisi suositella minulle pohjoismaisiakin operetteja, joissa Viron kansallisoopperassa tai Suomessa tai Ruotsissa voisi käydä 🙂

Operetin jälkeen poikkesimme Solaris-keskuksen ruokakaupassa ja otimme keskuksen pysäköintihallista auton. 16 euroa parin tunnin pysäköinnistä! Se tuntui tosi kalliilta, varsinkin kun sitä vertaa operetin lähinnä edulliseen hintaan.

Mitä muuta olemme sitten tehneet? Mitä muuta on tapahtunut?

Estella Elisheva kävi Oscarin synttäreillä (Lasnamäellä Snipers Paintball Klubissa leikkimässä paintballia) ja sitten istuimme kaikki yhdessä ja nautimme Allanin vanhempien luona hänen veljensä valmistamia mahtavia klubivoileipiä (taisi olla sellainen nimi?). En olekaan ennen niin mahtavaa ja runsaasti päällystettyä voileipää syönyt! Todellinen gourmet-voileipä!

Tiistaina 7. joulukuuta oli Marguksen 52. syntymäpäivä (ex-mieheni ja lasten isä). Hän tapasi lapset tiistaina ja kun hän toi lapset kotiin, kutsuin hänet sisään – tein yllätyskakun ja lapset antoivat lahjansa. Molemmat tekivät söpön kortin, Estella antoi solmion ja Ivanka itse maalaamansa akryylimaalauksen ”Ivanka ja isä”, joka oli puoli vuotta esillä Viron kansallismuseon näyttelyssä. Ivankan maalauksesta olen kertonut aikaisemmin ja myös blogissamme ElishevaShoshana.com TÄSSÄ. Se oli ensimmäinen kerta, kun istuimme saman pöydän ääressä, minä, Allan, Margus ja lapset.

Meidän talossamme käy koko paistaminen ja kokkaaminen… nyt alkoi myös piparkakkukausi ja joulukuinen juhla-aika alkaa saada vauhtia. Se, joka ei ole vielä ostanut lahjoja, voi joulukuun loppuun saakka hankkia Elisheva & Shoshanan käsityökosmetiikkaa ja hoitotuotteita ystävähintaan! Alennuskoodin ja ostotiedot löydät TÄSTÄ!

Estella teki juuri juusto-valkosipulilevitettä ja Ivanka kortisteli piparkakkuja. Nyt alan heti laittautua ulos. Tänään on ”Viro etsii supertähteä” -superfinaali Sakun suurhallissa!

Kaunista sunnuntai-iltaa! Huomiseen!

Lue myös minun aiemmat blogipostitukseni (kaikki postitukset voi lukea neljällä kielellä – viroksi, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi!)

Lue myös muita uusimpiä blogipostituksiani:
Helena-Reet: Tartossa V SPA:ssa ja Vorbusella, Comedy Estonian ”Sügistuur” ja paljon muuta kiinnostavaa!
Helena-Reet: PERUSTEELLINEN katsaus viikostani ja OI, MITEN HIENOA ON, MIEHET, ETTÄ TE OLETTE OLEMASSA!
Helena-Reet: Operetti ”Luxemburgin kreivi”, Timmerien keskusteluilta Tallinnassa Vatican-klubissa ja sunnuntainen isänpäivä
Helena-Reet: Lahjojen valmistamisesta, kauneustuotteiden tilaamisesta ja lastenhuoneen remontista! SANOTTU – TEHTY! + SUURI KUVAGALLERIA!
Helena-Reet: Viikonlopusta Pärnussa (Viiking SPA hotelli, ravintolat Steffani ja Kolhethi) ja lasten koululomasta…
Helena-Reet: Se tunne, että haaveilet jostain poikkeuksellisesta ja todellisuus onkin VIELÄKIN PAREMPI! + Netflixin sarjat Squid Game, Alice in Borderland jne.
Helena-Reet: Viru Hotellin varieteessa revyyteatterin Starlight Cabaret kabareeillasta ”Creme de la Creme” nauttimassa + SUURI KUVAGALLERIA & VIDEO!
Helena-Reet: Kaksi viime viikkoa olemme puuhanneet aktiivisesti kodin parissa tai oikeammin sanottuna kotien parissa + MUUTA JUTTUA!
Helena-Reet: Näyttelyn ”Meidän kodin noitakeittiö” purkaminen Viron kansallismuseossa ja kävijöiden välillä E&S-TUOTTEIDEN ARVONTA!
Helena-Reet: 22. päivä – SE VASTA ON HIENO päivä joka kuukautena!
Helena-Reet: Lasten rokottaminen, käynti televisiotornissa, ravintolassa Piritalla, Kuusalussa Jõekäärun maatilalla taimenia kalastamassa yms. kiinnostavaa!
Helena-Reet: Mitä se oli, mitä minulle tapahtui?
Helena-Reet: Meidän elämämme maalla eli Kardashianit virolaiseen tapaan… tai mitä tahansa + Resepti: Aasialaisperäiset mausteiset naudansuikaleet terävässä kastikkeessa
Helena-Reet: 4 syntymäpäivää (SUURI KUVAGALLERIA!)
Helena-Reet: Kolmas punkkirokote ja suunnitelmat tälle päivälle
Helena-Reet: Tartossa kansallismuseossa käynti, miehet parturoivat itsensä kaljuiksi + tunnustus: Kyllä, minulla on uusi mies!

Kuvat: NordenBladet / Helena-Reet Ennet

15 ITSETUHOISTA luonteenpiirrettä, jotka aiheuttavat vakavia sairauksia

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

12 joulukuun, 2021

NordenBladt – Suuri osa lääketieteellisistä teorioista on nykyisin sillä kannalla, että lähes 70 % kaikkien sairauksien syistä johtuu kielteisistä ajatuksista tai tunnestressistä. Näistä syistä syntyneitä sairauksia kutsutaan psykosomaattisiksi ja tällaiset terveyshuolet koskevat sekä ihmisen sielua että ruumista.

Jo lyhytaikainen intensiivinen stressi saattaa aiheuttaa mahahaavoja ja vain parissa vuodessa voi stressistä kehittyä sokeri- tai sydäntauti, puhumattakaan huonosta yleisestä terveydestä, heikentyneestä työkyvystä ja jatkuvasta itsensä onnettomaksi tuntemisesta. Lääkärit ja tiedemiehet ovat samaa mieltä siitä, että meidän ajatuksemme vaikuttavat suoraan elinten toimintaan ja kehon yleiskuntoon.

Ikivanha kansanlääketiede luokittuu holistiseksi lääketieteeksi, koska se huolehtii kehon lisäksi myös sielusta ja ottaa ihmisen elämäntavan huomioon. Tämä menetelmä mahdollistaa poistamaan sairauden syyn, eikä hoida vain oireita, vaan estää sairauden uudelleen ilmenemisen. Koska nykyaikainen lääketiede toimii lähinnä sairauden seurauksien eli kehon terveysongelmien parissa, sairaus voi toistua, sillä sen syytä ei ole usein hoidettu.

Ikivanha ayurveda* terveystiede ei vain todistanut psykosomaattisten sairauksien olemassa oloa, vaan on esittänyt luettelon konkreettisista sairauksista, joiden syynä ovat tietyt luonteenpiirteet.

Esitämme tässä 15 luonteenpiirrettä, jotka voivat selittää sinun tai läheistesi sairauksien syitä:

1. Mustasukkaisuus aiheuttaa onkologisia sairauksia ja heikentää immuunijärjestelmää.
2. Kostonhimo aiheuttaa unettomuutta ja kurkkusairauksia.
3. Kyvyttömyys ratkaista tilanteita aiheuttaa keuhkosairauksia.
4. Moraaliperiaatteiden puuttuminen aiheuttaa kroonisia sairauksia, tartuntatauteja ja ihotauteja.
5. Liiallinen ehdottomuus tai itsepintaisesti omista uskomuksista kiinni pitäminen aiheuttaa sokeritautia, migreeniä ja tulehduksia.
6. Valehtelu aiheuttaa alkoholismia, sienisairauksia ja heikentää immuunijärjestelmää.
7. Aggressiivisuus aiheuttaa mahahaavoja, närästystä ja syyliä.
8. Sulkeutuneisuus aiheuttaa skitsofreniaa ja munuaissairauksia.
9. Pahantahtoisuus aiheuttaa epilepsiaa, astmaa ja anemiaa.
10. Riidanhaluisuus aiheuttaa kilpirauhasen laajentumaa.
11. Velttous aiheuttaa sokeritautia.
12. Ristiriitaisuus tai oikullisuus aiheuttaa hedelmättömyyttä.
13. Raakuus ja taipumus solvata muita aiheuttaa sokeritautia ja sydänsairauksia.
14. Levottomuus ja murehtiminen aiheuttavat ruoansulatusongelmia, sydän- ja ihosairauksia.
15. Ahneus aiheuttaa onkologisia sairauksia, lihomista ja sydänsairauksia.

Myönteinen tosiasia on se, että jos pystyt parantamaan luonnettasi, myös siitä johtuvat sairaudet katoavat jäljettömiin!

_________________________________________________

* Ayurveda (sanskriitiksi आयुर्वेद āyurveda, ”elämän viisaus”) on perinteinen intialainen lääketiede. Ayurvedassa käytetään ravitsemusterapiaa, hierontaa, joogatekniikoita sekä lääkekasveista, kivennäisaineista ja metalleista koostuvia yhdistelmälääkkeitä.

Lähdeteokset ovat Suśrutha Saṃhitā ja Charaka saḿhitā (n. 700 eKr – 500 jKr).

Kolme tärkeintä ayurvedan periaatetta ovat kolme doshaa – vata, pitta, kapha. Doshat ovat hienoja energioita, jotka vaikuttavat kaikkiin elämän aspekteihin. Terveyden perustana on doshien tasapaino, sairauden syynä on doshien tasapainon puute.

Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.ee

UM: Suomi kotiutti viisihenkisen perheen Syyriasta

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

10 joulukuun, 2021

NordenBladet — Ulkoministeriö kotiutti perjantaina 10.12.2021 suomalaisen äidin ja hänen neljä lastaan Syyriasta. Kaikki viisi ovat aiemmin olleet al-Holin leirillä. Kotiutetut ovat nyt kotimaan viranomaisten toimien piirissä.Suomen viranomaisilla on perustuslain mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaisten – erityisesti lasten – perusoikeudet, mikäli se on mahdollista. Syyrian leireillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen.Kotiutetut kuuluvat samaan perheeseen. Yksi äidin lapsista on tullut täysi-ikäiseksi, nuorin on alle viisivuotias. Kaikki viisi ovat aiemmin olleet al-Holin leirillä. Perhe kotiutettiin Syyriasta Turkin kautta yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa.Vain lasten kotiuttaminen ei ole ollut mahdollista. Kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu.Ulkoministeriö on vuodesta 2019 lähtien kotiuttanut yhteensä 35 al-Holin leirillä pidettyä suomalaista, joista 26 lasta ja yhdeksän aikuista. Syyrian leireillä on edelleen kymmenkunta suomalaista.Koillis-Syyrian leirit muodostavat vakavan, pitkän aikavälin turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä, ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi väkivaltaisen ääriajattelun ja radikalisaation torjunta käy.Ulkoministeriö pyrkii kotiuttamaan loputkin leireillä pidetyt suomalaiset lapset, jos se on mahdollista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Kansallinen koronatestaus- ja jäljitysstrategia päivitettiin muuttuneen epidemiatilanteen vuoksi

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

10 joulukuun, 2021

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt kansallista koronatestaus- ja jäljitysstrategiaa. Testauksen periaatteena on edelleen tunnistaa tartunnat nopeasti, ehkäistä tartuntojen leviäminen väestössä ja suojella erityisesti henkilöitä, joilla on kasvanut riski vaikealle tautimuodolle.Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta edelleen olla mahdollisuus päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja testitulos valmistuu vuorokaudessa, mutta samalla muun diagnostiikan turvaaminen tulee varmistaa.Päivitetyn strategian mukaisesti näyte tulisi ottaa myös henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita ja jotka ovat saaneet kaksi koronarokotusta tai joilla on todettu koronavirusinfektio aiemmin ja annettu vähintään yksi koronarokotus sekä alle 12-vuotiailta lapsilta, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita.Strategian mukaan koronavirusnäyte on perusteltua ottaa erityisesti seuraavissa tapauksissa: kaikki sairaalahoitoon ja sairaalan päivystyspisteisiin tulevat potilaatkoronavirustapaukselle edeltävän kahden viikon sisällä altistuneethenkilöllä, jolla on vakavalle koronavirustaudille altistavia riskejä, mukaan lukien raskaushenkilöt, joiden toisesta rokotusannoksesta on kulunut yli viisi kuukautta ja jotka eivät ole vielä saaneet tehosteannosta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköiden asukkaat.Alle 12-vuotiailta lapsilta näyte tulisi ottaa erityisesti silloin, jos lapsen perhepiirissä on henkilöitä, joilla ei ole täyttä rokotussuojaa, lapsi on altistunut edeltävän kahden viikon sisällä tai lapsen infektio-oireet edellyttävät testausta lääkärin arvion mukaan.Lisäksi strategian päivityksen mukaisesti kotitestauksen hyödyntämistä laajennetaan ja ohjeistetaan väestöä kotitestien käyttöön liittyen. Testausta laajennetaan kotitestauksen piiriin niin työpaikoilla kuin kouluissa. Muutos tehdään hallitusti ja valmistellaan yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Kansallisen koronatestauksen asiantuntijaryhmän yhteyteen perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on laatia suunnitelmat kotitestien hyödyntämisestä erilaisissa tartunta- ja altistustilanteissa laboratoriotestauksen rinnalla. Koronavirustartuntojen jäljityksen tavoitteena on testata ja tunnistaa tartunnalle altistuneet henkilöt mahdollisimman varhain jatkotartuntojen ehkäisemiseksi. Kunnat huolehtivat tartunnanjäljityksen tarkoituksenmukaisesta resursoinnista saatavilla olevien resurssien puitteissa. Epidemian tehokas torjunta edellyttää jatkuvaa kykyä tehdä tarvittaessa myös nopeita karanteenipäätöksiä ajankohtaiseen riskiarvioon perustuen. Karanteenit on tarkoituksenmukaista kohdentaa niin, että altistumistilanteita saadaan mahdollisimman paljon estettyä. Strategiassa todetaan, että Suomessa tulisi seurata kansainvälisen tutkimustiedon ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n ohjeistuksen mukaisia karanteeni- ja jäljityskäytäntöjä sekä lasten että aikuisten osalta.Testauksen ja jäljityksen toteuttamisessa on otettava huomioon alueellinen ja paikallinen tilanne sekä sen pohjalta viranomaisten tekemät päätökset testauksen ja jäljittämisen tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta.Strategia, joka on luonteeltaan suositus, on osa hallituksen linjaamaa hybridistrategian uudistamista ja sen toimintasuunnitelmaa. Strategia seuraa hybridistrategian uudistuksen keskeisiä periaatteita ja linjauksia.Kansallisen Covid-19-testaus- ja jäljitysstrategian päivitystä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen laboratorioverkoston LAB7:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Valtioneuvoston yleisistunnon 10.12.2021 päätösaineisto julkaistu

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

10 joulukuun, 2021

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 10.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Hävittäjähankinnoista työtä ja toimeentuloa Suomeen

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

10 joulukuun, 2021

NordenBladet — Suomen tulevasta hävittäjähankinnasta päätettiin 10.12.2021. Hankintaan liittyvällä teollisella yhteistyöllä luodaan suomalaiselle teollisuudelle uutta merkittävää teknologista osaamista.”Hankinta tuo uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille teollisen yhteistyön kautta, ja syventää sitä kautta myös kauppasuhteitamme Yhdysvaltojen kanssa”, kommentoi hankintaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Tarjouksen teollisen yhteistyön välitön ja välillinen kotimainen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 6000 henkilötyövuotta.”Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen, ja on kansantaloudellisesti merkittävä. Hankinnan tuomat työpaikat ja toimeentulo ovat myös tervetulleita hankinnan sivutuotteita”, kommentoi teollisesta yhteistyöstä vastaava työministeri Tuula Haatainen.Teollinen yhteistyö koostuu sekä suorasta että epäsuorasta yhteistyöstä. Suora teollinen yhteistyö kohdistuu suoraan hankittavaan hävittäjään, kun taas epäsuora teollinen yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomen puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle.Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin.”Pitkällä aikavälillä toteutettava hankinta tarkoittaa, että mittavalle joukolle suomalaisyrityksiä avautuu ovi Yhdysvaltojen markkinoille sekä erinomainen tilaisuus tarjota osaamistaan. Työllisyys- ja elinvoimavaikutukset tulevat näkymään eri puolilla Suomea”, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen, valtion turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen puolustus- ja turvallisuusteollisen tuotannon, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä kansallisen huoltovarmuuden parantaminen ja turvaaminen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Lockheed Martin F-35A Lightning II on Suomen seuraava monitoimihävittäjä

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

10 joulukuun, 2021

NordenBladet — Valtioneuvosto on 10. joulukuuta 2021 valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa Suomen seuraavasta monitoimihävittäjästä. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II.Hankintaan kuuluu 64 F-35A Block 4 -monitoimihävittäjää, mittava ja monipuolinen olosuhteisiimme mukautettu aseistus sekä tarvittavat koulutus- ja ylläpitoratkaisut, muut liitännäiset järjestelmät sekä ylläpito- ja huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun.HX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa F-35 täytti huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueiden vaatimukset. Sotilaallisen suorituskyvyn vertailussa F-35-kokonaisjärjestelmä oli paras. F-35:n taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat HX-tarjouksista parhaat.F-35:n käyttö- ja ylläpitokustannukset mahtuvat annettuun kustannuskehykseen, ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien normaaleilla resursseilla. Hankintaprosessin aikana on kyetty sopimaan useista Suomen näkökulmasta ratkaisevista huoltovarmuuden erityisvaatimuksista ja merkittävästä teollisesta yhteistyöstä, jotka liittyvät erityisesti itsenäiseen toimintakykyyn poikkeusoloissa.F-35-ohjelma on monikansallinen ja koneen käyttäjäyhteisö on laaja. Järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa kuten lähialueellamme Norjassa ja Tanskassa.Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.HX-hankkeen tarjouskilpailuHornetin suorituskyvyn korvaava HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015 puolustusministerin päätöksellä ja sitä seuranneella tietopyynnön lähettämisellä. HX-hankkeen varsinainen tarjouskilpailu käynnistyi vuonna 2018 alustavan tarjouspyynnön lähettämisellä Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille.
Tarjouskilpailun tavoitteena oli rakentaa kunkin tarjoajan kanssa vaatimukset täyttävä kokonaisratkaisu, joka tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta parhaan mahdollisen suorituskyvyn Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi 2030-luvun toimintaympäristössä sekä HX-järjestelmän elinkaaren aikana.HX-hankkeen tarjouskokonaisuudet rakentuivat seuraavien hävittäjäjärjestelmien ympärille: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 ja Saab Gripen.Tarjousten arviointiPuolustusvoimien logistiikkalaitos vastaanotti huhtikuun 2021 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoukset arvioitiin HX-hankkeen tarjouspyynnön, päätösmallin ja arviointikäsikirjan mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi.Tarjouskilpailu perustui neljään päätösalueeseen: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja kustannuksiin. Kun tarjoaja läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, se eteni lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn vertailuun, jossa tarjotut ratkaisut asettuivat paremmuusjärjestykseen.Puolustusvoimat evaluoi tarjottujen kokonaisratkaisujen suorituskyvyn kolmessa vaiheessa testitapahtumissa todennettujen suoritusarvojen pohjalta. Viimeisessä vaiheessa kunkin tarjotun HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus evaluoitiin perusteellisessa ja pitkäkestoisessa, simuloinnein tuetussa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista.F-35-järjestelmän menestyminen tarjouskilpailussaHX-tarjouskilpailussa F-35 läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet. F-35-ratkaisu saavutti arvioinnissa sotilaallisen suorituskyvyn osalta suurimman operatiivisen vaikuttavuuden ja parhaan kehityspotentiaalin.HuoltovarmuusF-35-ratkaisu täyttää Suomen kansallisen huoltovarmuuden vaatimukset. Järjestelmän ylläpito perustuu F-35:n globaalista ylläpitojärjestelmästä muokattuun, kotimaiset huoltovarmuusvaatimukset täyttävään ratkaisuun. Kriittiset huoltovalmiudet luodaan Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden organisaatioihin. Ratkaisu sisältää Suomeen rakentuvat huoltokyvyt, yksinomaan Suomen kansallisessa hallinnassa olevat poikkeusolojen varaosat ja vaihtolaitteet sekä osallistumisen monikansalliseen huoltoverkostoon.KustannuksetAnnettuun rahoituskehykseen sovitettu F-35-ratkaisu oli kustannustehokkain. F-35 oli hankintahinnaltaan edullisin, kun huomioidaan kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet. Järjestelmän käyttö- sekä ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan. F-35:n operointi ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla.Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi muita edullisempi käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan.Teollinen yhteistyöF-35:n teollisen yhteistyön tarjous oli laadullisesti ja sisällöllisesti vaatimukset täyttävä. Tarjouksen teollisen yhteistyön pääpaino on suorassa teollisessa yhteistyössä, joka luo merkittäviä itsenäisiä huoltokykyjä. Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä.Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin.Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.Teollisen yhteistyön sopimus solmitaan puolustusministeriön sekä Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn välillä.Sotilaallinen suorituskykyF-35-järjestelmän suorituskyky oli toimintaympäristössämme ja asetetuilla vaatimuksilla vaihtoehdoista paras. Kokonaisjärjestelmän ja koneen kyvyt taisteluun, tiedusteluun ja selviytymiseen ovat parhaat. F-35 oli vertailun paras tai jakoi parhaan tuloksen kaikissa tehtäväalueissa ja sai parhaan kokonaistuloksen. Esitettävällä F-35-ratkaisulla on mahdollista täyttää määritetyt tehtävät riittävällä tasolla tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan tarjouksen kone- ja asemäärä. Suorituskyky on saatavissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa.F-35-ratkaisu tuottaa merkittävää suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle ja parantaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. F-35A kykenee toimimaan aloitteellisesti vastailmaoperaatioissa sekä muodostamaan ja jakamaan tarvittavan tilannekuvan ja maalitiedon, minkä ansiosta F-35 kykenee parhaiten tukemaan myös maa- ja merioperaatioita. F-35-hävittäjän vaikuttamiskyky ilmaan, maalle ja merelle oli vertailun paras. Häive- ja muut ominaisuudet, kuten sensorit ja verkostotoiminta, tukevat F-35-hävittäjän selviytymiskykyä taistelussa. F-35-monitoimihävittäjässä on suurin sisäinen polttoainekapasiteetti ja kaikki sensorit kiinteästi asennettuina, jolloin erillisiä maalinosoitus- tai lisäpolttoainesäiliöitä ei tarvita.F-35-järjestelmän teknologinen ratkaisu on kestävä ja kehityspotentiaali on tarjotuista ratkaisuista paras. Sen kehittäminen on turvattu koko suunnitellulle käyttöajalle 2060-luvulle asti.HankintakokonaisuusHankinnan kohteena on 64 F-35A-monitoimihävittäjää uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa. Hankinta kattaa monitoimihävittäjien aseistuksen. F-35 tarjoukseen sisältyivät seuraavat asetyypit: AMRAAM, Sidewinder, SDB I ja II, JDAM-perheen aseistus, JSM ja JASSM-ER. Asepaketti tarkentuu hankintaprosessin aikana ottaen huomioon muun muassa uusimpien asetyyppien saatavuuden ja toimintaympäristön kehityksen. Asekokonaisuus hankitaan hankkeen rahoituksen käyttöoikeuden aikana vuoden 2035 loppuun mennessä. Optimoiduilla asehankinnoilla maksimoidaan järjestelmän suorituskyky Suomen toimintaympäristössä ja turvataan F-35-järjestelmän elinkaari mahdollisimman pitkälle ajalle.Hävittäjäjärjestelmän hankintaan ja sen käyttämiseen liittyy myös merkittävä määrä muita tuotteita ja palveluja, jotka hankitaan samassa yhteydessä. Näitä ovat ylläpitojärjestelmä sisältäen testilaitteet, työkalut, vaihtolaite- ja varaosapalvelut, sekä tietojärjestelmät, koulutusjärjestelmät ja -palvelut, tehtävätukijärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut sekä käytettävään Yhdysvaltojen hallinnon FMS-hankintamenettelyyn liittyvät hallinnointipalvelut. Lisäksi hankintakokonaisuuteen sisältyvät kaluston ylläpitomaksut vuosille 2025-30.Hankinnan rahoitusHX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan. Siirtomäärärahalla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää.Hankinnan valmisteluun on myönnetty 21 miljoonaa euroa vuosina 2016-2021.Hankinnan kustannuksetNyt tehtävä hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa. Monitoimihävittäjien osuus summasta on 4,703 miljardia euroa ja ilmataisteluohjusten AMRAAM ja Sidewinder osuus 754,6 miljoonaa euroa. Huoltovälineet, varaosat ja vaihtolaitteet, koulutusvälineet, muut hankittavat järjestelmät ja palvelut sekä vuosien 2025-2030 ylläpito maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa.Suomessa rakennetaan operointi-, lentokone- ja varastotiloja sekä kiitotierakenteita ja muuta infrastruktuuria hankittavalle järjestelmälle. Muutokset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuusvaatimuksiin. Kiinteistörakentamisen, johtamisjärjestelmien yhteensovittamisen, teollisen yhteistyön seurannaisvaikutusten, henkilöstön palkkamenojen ja muiden projektikustannusten kustannus on yhteensä 777 miljoonaa euroa.
Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan kokonaissuorituskyvyn rakentamiseksi lopullisen, optimoidun asepaketin hankintaan ja sillä myös osaltaan hallitaan tulevia sopimusmuutoksia. Osa aseistuksesta hankitaan myöhemmin lentokoneiden toimitusaikatauluun sovitettuna.HX-hankkeen toteutusPuolustusvoimien strategiseen suunnitteluun sisältyvissä puolustusjärjestelmän kehittämisen tutkimuksissa on osoitettu, että monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli ja vastuu 2030-luvun toimintaympäristöön sovitetussa puolustusjärjestelmässä. HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset monitoimihävittäjät uusilla ja vuodesta 2015 lähtien se on työskennellyt Suomelle parhaan HX-ratkaisun löytämiseksi.HX-hankkeen valmistelussa ja arvioinneissa on hyödynnetty parasta mahdollista kansallista ja kansainvälistä asiantuntemusta. Työhön on kohdennettu eri vaiheissa 100-200 henkilöä, joilla on laaja-alaista osaamista.
Pääesikunta johtaa kehittämisohjelmissa olevien hankkeiden etenemistä ja laadunvalvontaa. HX-hankintaprosessin laatua on varmennettu sisäisellä ja ulkoisella laadunvarmistuksella. Ulkopuolisena laadunvarmistajana on toiminut Deloitte Oy. Ulkoisen laadunvarmistuksen tehtävänä oli saada puolustushallinnon ulkopuolisen ja riippumattoman tahon vahvistus hankintaprosessin tasapuolisuudesta, järjestelmällisyydestä ja jäljitettävyydestä. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastanut hanketta ja antanut tarpeellisiksi katsomansa suositukset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Hankintalainsäädännön EU-kynnysarvot muuttuvat 1.1.2022

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

10 joulukuun, 2021

NordenBladet — Euroopan komissio on jälleen tarkastanut EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien kynnysarvot. Uusia kynnysarvoja sovelletaan vuoden 2022 alusta.EU-kynnysarvoihin tehtävät muutokset johtuvat Maailman kauppajärjestön (WTO) GPA-sopimuksesta (Government Procurement Agreement). Komissio tarkistaa EU-kynnysarvot vastamaan GPA-sopimusta kerran kahdessa vuodessa.Uusia kynnysarvoja sovelletaan vuoden 2022 alusta. Voimassa olevat EU-kynnysarvot päivitetään työ- ja elin-keinoministeriön verkkosivuille vuoden 2022 alussa. Kaikki kynnysarvot ovat arvonlisäverottomia summia johtuen hankintojen ennakoitua arvoa koskevista säännöksistä. Hankintalain mukaiset EU-kynnysarvot nousevatKomissio on nostanut sovellettavia kynnysarvoja. Esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden kynnysarvo nousee valtion keskushallintaviranomaisilla 139 000 eurosta 140 000 euroon ja muiden hankintaviranomaisten (esi-merkiksi kunnat ja seurakunnat) kynnysarvo nousee 214 000 eurosta 215 000 euroon.Rakennusurakoiden kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.Erityisalojen mukaiset EU-kynnysarvot nousevatErityisalojen hankintalain soveltamisalassa olevien tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nousee 428 000 eurosta 431 000 euroon. Lisäksi rakennusurakoissa kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.Erityisalojen mukaisten käyttöoikeussopimusten (palvelut ja käyttöoikeusurakat) kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi