NordenBladet — Suomi osallistuu 8. syyskuuta kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen kuulemistilaisuuteen, jossa YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022 – 2024 ehdolla olevat maat vastaavat kansalaisten, järjestöjen ja valtioiden kysymyksiin.Tilaisuuden järjestävät ihmisoikeusjärjestöt International Service for Human Rights (ISHR) ja Amnesty International. Virtuaalisesti järjestettävässä tilaisuudessa ehdokasmaat esittelevät teemansa ja tavoitteensa jäsenyydelle. Lisäksi kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja valtioiden edustajat esittävät ehdokasmaille kysymyksiä maiden ihmisoikeustilanteesta ja jäsenyyssitoumuksista.Suomea tilaisuudessa edustaa Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Jukka Salovaara. Osallistumalla tilaisuuteen Suomi osoittaa sitoutumisensa mahdolliseen jäsenyyteen ihmisoikeusneuvostossa, ihmisoikeuksiin ja vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Ilman kansalaisyhteiskunnan, tutkimuslaitosten, toimittajien ja yritysten panosta monenvälinen kansainvälinen järjestelmä ei toimisi. Suomi jatkaa näiden toimijoiden kuulemista ja osallistamista työssä ihmisoikeuksien puolustamiseksi, mikäli tulee valituksi ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024.Ilmastonmuutoksen ja digitalisaation ihmisoikeusvaikutukset Suomen kampanjan ytimessä
NordenBladet — Olen Suomen kansalainen/minulla on oleskelulupa Suomeen. Olen Afganistanissa ja haluan palata Suomeen, mitä teen?Suomen evakuointioperaatio Afganistanissa on päättynyt. Myös Suomen suurlähetystö Kabulissa on toistaiseksi suljettu, eikä konsuliapua ole mahdollista tarjota paikan päällä Afganistanissa.Konsulipalvelulain mukaan ulkoministeriö voi avustaa Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia, mutta tällä hetkellä avustamismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Akuutissa hädässä olevat henkilöt voivat hakeutua paikallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (mm. Punainen puolikuu, Punainen risti, UNHCR) puoleen.Ulkoministeriö seuraa Afganistanin tilannetta ja selvittää mahdollisuuksia avustamiselle. Jos olet edelleen Afganistanissa, seuraa paikallista tiedottamista ja uutisointia.Ulkoministeriö kehottaa Afganistanissa edelleen oleskelevia Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia tekemään matkustusilmoituksen. Matkustusilmoituspalvelun kautta ulkoministeriö saa yhteyden maassa oleviin, ja palvelun kautta voimme lähettää myös tietoa, jos tilanteeseen tulee muutoksia.Voitteko hakea perheenjäseneni Afganistanista Suomeen?Evakuoinnit Afganistanista ovat päättyneet.Suomen kansalaisella ja Suomessa pysyvästi asuvalla ulkomaalaisella on aina oikeus palata Suomeen. Sen sijaan ulkomaalainen perheenjäsen tarvitsee Suomeen muuttoa varten oleskeluluvan. Lisätietoa oleskeluluvasta Migrin sivuilla.On hyvä myös huomata, että kukin valtio päättää itse siitä, millä edellytyksillä maasta voi poistua, eikä ulkoministeriö voi vaikuttaa esimerkiksi maastapoistumisluvan saamiseen.Olen Suomen kansalainen, mutta olen myös Afganistanin kansalainen. Olenko oikeutettu saamaan Suomelta konsuliapua?Konsulipalvelulain mukaan ulkoministeriö voi avustaa Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia.Jos henkilöllä on myös oleskelumaan kansalaisuus, saatetaan häntä pitää Suomen kansalaisuudesta huolimatta vain kyseisen maan kansalaisena. Tästä voi seurata, että avustaminen ei tosiasiassa ole mahdollista.Olen Afganistanissa oleskeleva Suomen kansalainen ja Suomen passini on kadonnut, mitä teen?Sekä Suomen että muiden EU-maiden edustustojen tilapäisestä sulkemisesta johtuen Suomen passin tai eurooppalaisen hätämatkustusasiakirjan, ETD:n hakeminen ei ole tällä hetkellä Afganistanissa mahdollista.Ulkoministeriö seuraa Afganistanin tilannetta ja kehottaa Afganistanissa edelleen oleskelevia Suomen kansalaisia tekemään matkustusilmoituksen. Matkustusilmoituspalvelun kautta ulkoministeriö saa yhteyden maassa oleviin, ja palvelun kautta voimme lähettää myös tietoa, jos tilanteeseen tulee muutoksia.—Koko perheeni on vaarassa ja he haluavat lähteä maasta pois. Pystynkö hakemaan heille turistiviisumia Suomeen muuttoa varten ja mistä sellaisen saa?Ulkomaalainen perheenjäsen tarvitsee ennen Suomeen muuttoa oleskeluluvan.Turistiviisumilla ei voi muuttaa Suomeen. Suomella on käytössä ainoastaan Schengen-viisumi, joka voidaan myöntää vain lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään 90 päivää kestävää vierailua varten. Viisumin myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on aikomus poistua Schengen-alueelta ennen haettavan viisumin voimassaolon päättymistä.Perheenjäseneni on paennut Iraniin, Pakistaniin tai muuhun kolmanteen maahan. Miten hän pääsee sieltä Suomeen?Ulkomaalainen perheenjäsen tarvitsee ennen Suomeen muuttoa oleskeluluvan.Mikäli Afganistanin kansalainen oleskelee laillisesti Iranissa tai muussa sellaisessa maassa, jossa Suomella on oleskelulupa-asioista hoitava edustusto, hän voi pyytää Suomen ulkoministeriöstä lupaa hoitaa oleskelulupa-asiansa kyseisessä suurlähetystössä Suomen New Delhin suurlähetystön sijaan. Tällä hetkellä Teheranin suurlähetystössä ei voida haastatella hakijoita tulkin avulla, vaan haastattelut tehdään englanniksi.Suomella ei ole edustustoa Pakistanissa, eikä oleskelulupa-asiaa voi hoitaa Pakistanissa minkään muun maan edustuston kautta.Ulkoministeriö etsii ratkaisua perheenyhdistämisen helpottamiseen esimerkiksi kiertävien konsulien avulla.Saako perheenjäsen tulla Suomeen, jos hän onnistuu pakenemaan johonkin naapurimaahan?Ulkomaalainen perheenjäsen tarvitsee ennen Suomeen muuttoa oleskeluluvan. Ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. Oleskeluluvan saatuaan hakija voi muuttaa Suomeen.Minulla on Afganistanissa alaikäisiä sisaruksia, joilla ei ole huoltajaa/joiden asioista minä olen huolehtinut/joiden huoltaja olen. Miten saan tuotua heidät Suomeen?Perheenjäsenten tulee hakea oleskelulupaa Suomen edustuston kautta ja vasta Maahanmuuttoviraston myönnettyä oleskeluluvan voivat perheenjäsenet muuttaa Suomeen.Minulla on perheenyhdistämishakemus vireillä, mutta Suomen suurlähetystössä New Delhissä ei ole voinut asioida. Haluan, että asiani käsitellään nopeasti. Missä voin asioida? Miten voin tuoda perheenjäseneni Suomeen?Ulkoministeriö tutkii mahdollisuuksia järjestää oleskelulupahakemusten vastaanotto, tunnistaminen ja haastattelu jossakin Afganistanin naapurimaassa, johon Afganistanista pääsee laillisesti matkustamaan. Ratkaisun löydyttyä ulkoministeriö tiedottaa siitä kotisivuillaan ja kertoo miten menetellä asiointiajan saamiseksi.Miten voin anoa turvapaikkaa?Turvapaikkaa Suomesta voi hakea vain Suomen valtion alueella.https://migri.fi/turvapaikka-suomesta—Kenelle Afganistanissa oleville henkilöille Suomi voi tarjota apua?Suomen avustusoperaatio Kabulin lentokentällä on päättynyt. Pyrimme yhä avustamaan mahdollisuuksien mukaan Suomen kansalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia.Valtioneuvoston päätösten mukaisesti (13., 15. ja 24. elokuuta 2021) ulkoministeriö pyrkii myös avustamaan Suomen Kabulin suurlähetystön paikallisia työntekijöitä, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:Ovat olleet työsuhteessa Suomen Kabulin suurlähetystöön 1.1.2016 jälkeisenä aikana ja ovat pyytäneet Suomelta maahanottoa, TAIToimivat 13.8.2021 Suomen Kabulin suurlähetystölle turvallisuuspalveluita tarjonneessa yrityksessä. Päätös on rajattu koskemaan seuraavia tehtäviä: suurlähetystön henkilökunnan turvallisuudesta vastanneet lähisuojaryhmät ja niissä palvelleet ryhmänjohtajat, operaatiopäälliköt, hallintopäälliköt, kuljettajat sekä suoja- ja turvamiehet.Oikeuttaako työskentely Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöprojekteissa tai poliittinen tai kaupallinen yhteistyösuhde ulkoministeriön tarjoamaan apuun?Ei oikeuta. Kuinka voi auttaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät kuulu konsulipalvelulain soveltamisen tai valtioneuvoston (13., 15., 24. elokuuta) päätösten piiriin?Akuutissa hädässä suosittelemme paikallisia hakeutumaan kansainvälisten organisaatioiden (mm. Punainen puolikuu, Punainen risti, UNHCR) puoleen.Migri: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Afganistanin tilanteesta julkaistu
NordenBladet – Kesä on ollut värikäs, takana on paljon kärsimyksiä, mutta sitten on ollut myös runsaasti mahtavia tapahtumia (näyttely Viron kansallismuseossa, talon lunastaminen, puutarhan suunnittelua, remontti, automatkat jne.). Vuosia kestänyt eroaminen, asianajajat, oikeudessa käyminen, kiinteistöjen arvioinnit ja omaisuuden jakaminen ovat lopultakin ohi ja voi sanoa, että kommunikointi minun ja entisen avopuolisoni ja lasteni isän kanssa on tällä hetkellä suhteellisen normaalia.
Erot eivät koskaan ole ”kivoja tapahtumia”, ja kun olet jonkun kanssa elänyt yhdessä puolet elämästäsi, on luonnollista, että sielu on pitkään sairas, itku tunkeutuu toisinaan esiin ja on vaikea olla. Silloinkin, kun elämässä on jo uusi sivu käännettynä. Silloinkin, kun olet löytänyt sielunkumppanin ja tunnet syvää kunnioitusta ja rakkautta jotakuta toista kohtaan. Tämän päivän blogissa keskittyisin kuitenkin synttäreihin, joita on viime aikoina ollut paljon! Kaikesta heti lähemmin!
#1 Heinäkuun loppu – Allanin syntymäpäivä Taageperan linnassa
Kotiväen onnittelujen jälkeen lähetin lapset Mõikuun isovanhempien luo ja niin starttasimme Allanin kanssa kahdeksi päiväksi Etelä-Viron suuntaan viettääksemme siellä Allanin 36-vuotissyntymäpäivää. Ihmeen kaunis lahja Allanin vanhemmilta! Ohjelmassa oli päivä Taageperan Wagenküll SPA:ssa, ilta Wagenküll-ravintolassa ja yö upeassa historiallisessa linnassa. Oh, miten pidän Taageperan linnan interiööristä (varsinkin julkisivusta)! Niin minun tyyliäni! SPA, joka nyt hiljattain sinne rakennettiin, on erittäin miellyttävä, suosittelen!
(blogi jatkuu kuvagallerian jälkeen)
Seuraavana päivänä ajoimme Tarttoon. Ensin kävimme Langen motokeskuksessa ajamassa rallia (no, oikeammin sanottuna miehet ajoivat ja me kannustimme) ja sitten menimme Viron kansallismuseoon, jossa annoin meidän taidenäyttelystämme haastattelun TV-uutisille (katso TÄSTÄ) ja radiokanavalle Kuku Raadio (kuuntele TÄSTÄ), ja katselin erittäin ylpeän vielä kerran näyttelyämme ja ihailin Elisheva & Shoshana -tuotteita, jotka ovat saatavana myös kansallismuseo ERM:n kaupassa! Illalla sen sijaan ajoimme Kiidjärvelle katsomaan näytelmää Vana klaver – vanha piano.
#2 Elokuun alku – Allanin äidin syntymäpäivä Tallinnassa Elämysgolf-keskuksessa
Allanin äiti vietti tällä kertaa syntymäpäiväänsä Vapauden aukion alla sijaitsevassa Elämysgolf-keskuksessa. Ovela paikka syntymäpäivän viettoon, kun aikeena on tarjota kiehtovaa viihdettä myös lapsille. Siellä on erittäin kivoja minigolf-ratoja, discgolf ja lisäksi paikalla voi tilata pitsaa, paisteja ja suupaloja. Monta tuntia jännittävää ajanviettoa on taattuna!
#3 Viron itsenäisyyspäivä ja minun syntymäpäiväni 20. elokuuta
Kahden aiemman syntymäpäiväsankarin tapaan minäkin olen horoskooppimerkiltäni leijona! Murr-murr! 🙂 Pidän juhlien järjestämisestä kaikkina muina päivinä, paitsi omana syntymäpäivänäni, siksi en ole enää vuosiin viettänyt virallisesti syntymäpäivääni… mutta ilo siitä, että minua merkkipäivänäni muistetaan, lämmittää silti sydäntäni! Estella soitti minulle aamulla viulua, Allan hukutti minut kukkiin (sanan varsinaisessa merkityksessä!) – osti leikkokukkia, kukkaruukkuja sisälle ja pihalle kokonaisen kukkapenkillisen plus pensasmustikoita! Niin suloista! Ikkunasta ulos katsoessani pihalla odotti pöydällä samppanja, kukat ja kakku myös Allanin veljen perheeltä! Keskipäivällä poikkesivat minun vanhempani, jotka tulevat aina kutsumatta… hahhaa. Koska olen syntynyt 20. elokuuta, koko Viro juhlii!
#4 Elokuun loppu – isälle yllätyssynttärit
Isän 78-vuotissynttärit suunnittelimme pidettäviksi Murimäellä meidän puutarhassamme, mutta pitkään kestänyt kaunis ja lämmin kesä päätti loppua juuri viikon verran aiemmin ja pilata suunnitelmamme. Siksi muutimme melkein viime hetkellä ohjelmaa ja kutsuimme vieraat vanhemman siskon Marien luo Tarttoon. Syntymäpäivä oli omien keskuudessa ja tunnelmallinen – kävimme saunassa, kylpytynnyrissä, altaassa, pelasimme korttia ja söimme itse valmistettuja herkkuja.
NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat Slovenian Brdo pri Kranjussa 5.-7. syyskuuta epäviralliseen ministerikokoukseeensa. Suomea edusti maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Minna-Mari Kaila.Maatalousministerien kokouksen aiheena oli ”Keskustelun vahvistaminen kaupunki- ja maaseutualueiden välillä”. Keskustelu liittyi komission 30.6.2021 antamaan tiedonantoon EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiosta.Keskustelussa Suomi kiitteli sitä, että maaseutualueiden kehittäminen on korkealla EU:n agendalla. Suomi piti maaseutuvisiota tervetulleena ja erittäin kannatettavana. Suomi on yksi Euroopan maaseutumaisimmista maista ja Suomessa on tehty pitkään aktiivisesti työtä maaseudun eteen. Suomi kertoi myös muutama viikko sitten valmistuneesta Suomen maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta. Maatalousministerit pitivät maaseutuvisiota ja keskustelua maaseutualueiden aseman parantamisesta tervetulleena. Keskustelussa painottui, että Euroopassa on paljon erilaisia maaseutualueita, joilla on omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Maatalousministerit painottivat, että mm. maaseudun perusinfrastruktuurin, koulutukseen pääsyn ja digitaalisten yhteyksien on oltava kunnossa, jotta maaseutualueet olisivat houkuttelevia alueita asua ja yrittää. Suomi ja monet muut jäsenmaat toivat keskustelussa esiin, että maaseutu- ja kaupunkialueiden yhteiselo on tärkeää ja alueiden kehitys on toisistaan riippuvaista. Suomi näki elinvoimaiset maaseutualueet menestystekijänä, joiden kautta voidaan vastata moniin kestävyyshaasteisiin.
NordenBladet — Lakiesityksen tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta työnantajien ja henkilöstön välillä. Uudistuksella pyritään myös lisäämään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin vaikutusketjuja, joiden seurauksena uudistuksella tavoiteltavat hyödyt syntyisivät. Keskeisimpien hyötyjen mittaluokasta tulisi esittää suuntaa-antavia määrällisiä ja laadullisia arvioita. Arviointineuvosto katsoo, että uudistuksesta yrityksille aiheutuvasta kokonaiskustannuksesta tulisi esittää suuntaa-antava arvio. Esitysluonnoksessa kuvataan aiheutuvia kustannuksia suhteutettuna yritysten liikevaihtoon, mikä on sinänsä myönteistä, mutta kuvaus ei anna käsitystä uudistuksen kokonaisvaikutuksesta. Uudistuksen viranomaisvaikutuksista, etenkin yhteistoiminta-asiamiehen toimistolle aiheutuvista vaikutuksista, tulisi myös esittää tarkempia arvioita.Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite helpottaa pitkäjänteisesti yritysten ja kansalaisten hallinnollisia velvoitteita. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisikin käsitellä uudistusta myös säädösten sujuvoittamisen näkökulmasta, koska ehdotuksella on sääntelytaakasta aiheutuvia kustannuksia yrityksille. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Fimea pyytävät palautetta kansallisen lääketietovarannon lähtökohtia tarkentavaan raporttiluonnokseen. Nyt kommenteille julkaistava raportti täydentää valmistuessaan aiemmin julkaistua lääketietovarannon selvitystä (STM2021:3). Työn tavoitteena on tarkastella lääketietovarannon toimintaedellytyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja jatkotoimenpiteiden linjaamista varten.Lääkehoidon tiedonhallinnan ja digitaalisten välineiden kehittäminen, kuten kansallinen lääketietovaranto, sisältyvät pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisen lääkeasioiden uudistuksen tavoitteisiin.Keskitettyyn lääketietovarantoon koottaisiin eri viranomaisen tehtäviin ja palveluihin liittyviä tietoaineistoja lääkevalmisteista- ja aineista, kasvirohdosvalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja ravintovalmisteista. Nykytilassa lääkevalmisteen tiedot ovat hajallaan eri toimijoiden tietovarannoissa ja erilaisilla tavoilla käytettävissä, mikä vaikeuttaa tietojen hyödyntämistä. Toteutuessaan lääketietovaranto olisi useiden toimijoiden tietotarpeisiin vastaava tietovaranto. Tässä valmisteluvaiheessa tarkastelunäkökulma on painottunut lääkehoidon ja -logistiikan tarpeiden lisäksi erityisesti ohjauksen, valvonnan, varautumisen ja tiedolla johtamisen tarpeisiin.Lääketietovarannon toimeksiannon tavoitteena on konkretisoida lääketietovarannon kehittämisen mahdollisuuksia ja antaa keskeisille toimijoille ja sidosryhmille mahdollisuuden antaa näkemyksiään lääketietovarannon kehittämisnäkymiin ja tuoda esiin siihen liittyviä kehittämistarpeita ja mahdollisia riskejä.Kommentoitava raporttiluonnos sisältää muun muassa ehdotuksen lääketietovarantoon koottavista tietoaineistoista ja lääketietovarannon toimintamallista. Lisäksi se sisältää kuvauksen nykytilan puutteista sekä näihin liittyviä muutos- ja ratkaisuehdotuksia. Lopuksi raporttiluonnoksessa ehdotetaan mahdollista vaiheistettua lääketietovarannon kehittämispolkua.Palautteita selvitysraportin luonnokseen toivotaan 26.9.2021 mennessä. Kiitämme jo etukäteen annetusta arvokkaista näkemyksistä. Niiden avulla raportti viimeistellään julkaistavaksi. Raportti luovutetaan STM:lle lokakuun 2021 lopussa.
NordenBladet — Sanna Marinin hallitus on hyväksynyt suunnitelman hallituksen esityksistä ja valtioneuvoston selonteoista, jotka annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2021. Hallituksen on tarkoitus antaa syysistuntokaudella eduskunnalle 182 hallituksen esitystä ja yhdeksän selontekoa. Samalla hyväksyttiin alustavasti kevätistuntokauden 2022 suunnitelma.Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteesta valtioneuvosto.fi/lainsaadantosuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa istuntokauden aikana.Lainsäädäntösuunnitelma kertoo hallituksen esityksen (HE) valmistelun tilanteen ja arvion ajankohdasta, jolloin valtioneuvosto päättää esityksen antamisesta eduskunnalle. Tarkemmat tiedot lainsäädäntösuunnitelmaan sisältyvien hallitusten esitysten valmistelusta sekä yksittäisistä hankkeista ovat saatavilla ministeriöiden ylläpitämässä valtioneuvoston hanketietopalvelussa.
NordenBladet — Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 82 kuntaa, ja haettu avustussumma oli yhteensä 144 miljoonaa euroa. Keskimäärin korotusta haettiin 129 euroa asukasta kohden. Korotukseen on käytettävissä enintään 30 miljoonaa euroa.Hakijakuntien väestömäärä vaihteli hieman alle 700 asukkaasta yli 80 000 asukkaaseen. 56:ssä hakijakunnassa on alle 10 000 asukasta, ja viidessä hakijakunnassa oli yli 60 000 asukasta.Kuntien hakemat summat puolestaan vaihtelevat 106 000 eurosta yhdeksään miljoonaan euroon. Vuonna 2020 avustusta haki koronaepidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi peräti 148 kuntaa ja sitä myönnettiin 66 kunnalle yhteensä 60 miljoonaa euroa.Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää valtioneuvosto kuntaministeri Sirpa Paateron esityksestä. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan lain mukaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Valtio voi asettaa avustusten myöntämiselle ja käytölle ehtoja, jotka koskevat kunnan talouden tervehdyttämistä. Korotuksen myöntäminen perustuu pääosin tilinpäätöksistä saataviin talouden tunnuslukuihin. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin toimiin talouden tervehdyttämiseksi sekä sellaisin poikkeuksellisiin ja tilapäisiin tekijöihin vuoden 2021 aikana, jotka vaikuttavat kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen kriteereissä otetaan huomioon myös koronaepidemian vaikutukset, jotka kuntien oli eriteltävä hakemuksissaan.
NordenBladet — Sisäministeriön järjestämien turvallisuuswebinaarien sarja jatkuu keskiviikkona 29. syyskuuta klo 13.00-16.30. Sarjan toisen osan aiheena on Ihmisen näköinen turvallisuus – kun ”samaa kaikille” ei enää riitä.Webinaari ”Ihmisen näköinen turvallisuus – kun ”samaa kaikille” ei enää riitä” pureutuu arjen turvallisuuden kysymyksiin ja kehittämiskohteisiin. Yksi keväällä hyväksytyn sisäisen turvallisuuden selonteon johtopäätöksistä oli, että erityisesti arjen turvallisuus on hyvin erilainen eri ihmisille. Ikä, sukupuoli, alkuperä, asuinpaikka, äidinkieli, sosioekonominen asema ja muut ominaisuutemme vaikuttavat voimakkaasti siihen, millainen turvallisuutemme ja turvallisuuden tunteemme on. Näin ollen turvallisuuden parantaminen ei onnistu tehokkaasti tarjoamalla ”samaa kaikille”.Webinaarissa pureudutaankin eri ihmisten erilaisiin turvallisuuden tarpeisiin sekä siihen, millaisilla kysymyksillä ja työkaluilla niihin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Webinaarissa on kaksi ohjelmakaistaa, joiden välillä osallistujat voivat valita oman mielenkiintonsa mukaiset esitykset.IlmoittautuminenWebinaarin ilmoittautuminen on avautunut. Ilmoittaudu keskiviikkoon 22.9. mennessä. https://link.webropolsurveys.com/S/F8C84CEA001D0142Sisäisen turvallisuuden webinaarisarjan avasi kesäkuussa järjestetty Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -tilaisuus, joka käsitteli valtioneuvoston toukokuussa hyväksymää sisäisen turvallisuuden selontekoa. Syksyn myöhemmät osat pureutuvat sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin käytännönläheisimmin, mutta kuitenkin selontekoon ja sen johtopäätöksiin nojaten. Webinaarisarjan kaksi viimeistä osaa järjestetään lokakuussa ja joulukuussa. 27.10. webinaarin otsikkona on Sisäisen turvallisuuden palveluja kehittämässä ja 2.12. järjestettävän webinaarin Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä.Ohjelma13.00 Webinaarin avaus puheenjohtaja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman13.15 Huono-osaisuuden kartta – mitä se meille kertoo ja miten sitä voisi hyödyntää turvallisuustyössä? asiantuntija, tutkija Sakari Kainulainen, Diak13.50 Ohjelmakaista 1 Haavoittuvien ryhmien turvallisuus – mitä tiedämme? erityisasiantuntija Heidi Lempiö ja asiantuntija Erkki Mäntymäki, sisäministeriö Kommentti: johtaja Teemu Lehti, Hätäkeskuslaitos13.50 Ohjelmakaista 2 Uusi yritysturvallisuus – yhteisöjen resilienssi osana kestävää taloutta toimitusjohtaja Ilkka Kervinen, Oy Resiliency Group Ltd14.30 Tauko14.45 Ohjelmakaista 1 Väestösuhteet ja turvallisuus – Forssan seudun väestösuhdeohjelma maahanmuuttokoordinaattori Milla Parviainen, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä14.45 Ohjelmakaista 2 Harvaan asutut alueet, monipaikkaisuus ja turvallisuus kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Kuhmon kaupunki15.35 Huomisen rikollisuus ja häiriöt analyysipäällikkö Juha Syrjä, Poliisihallitus Kommentti: nuorten näkymiä tulevaisuuden turvallisuuteen16.15 Tilaisuuden yhteenveto ja päätössanat puheenjohtaja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman
NordenBladet — Hallitus on päättänyt neuvottelussaan 6. syyskuuta toimista, joilla Suomea voidaan avata ja koronarajoituksista luopua. Hallituksen tavoitteena on, että valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat rokoteannokset. Uudistetun hybridistrategian toimeenpano alkaa asteittain jo ennen sitä.Hallituksen on tarkoitus antaa periaatepäätös uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelmasta valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 9. syyskuuta. Rajoitustoimia voidaan jo ennakoivasti ryhtyä purkamaan ennen tavoiteltavan rokotuskattavuuden saavuttamista. Koronakriisin hallinnan uudistetun hybridistrategian tavoitteena on avata yhteiskunta, edistää sen avoinna pitämistä sekä tukea epidemian jälkihoitoa, talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakennusta. Tavoitteena on myös vakavien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten välttäminen, terveydenhuollon kapasiteetin turvaaminen sekä riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien suojaaminen.Elo-syyskuun vaihteessa on arvioitu, että 12-vuotta täyttäneen väestön 80 % rokotekattavuus voidaan saavuttaa lokakuun puoleen väliin mennessä.Epidemiavaiheista luovutaan, alueille yhdenmukainen toimintamalliToimintasuunnitelmalla tuetaan aluehallintovirastojen ja kuntien päätöksenteon oikeasuhtaisuus- ja välttämättömyysarviointia, torjutaan terveydenhuollon ylikuormittumista ja epidemian hallitsematonta leviämistä sekä ohjataan työtä mahdollisimman korkean rokotekattavuuden saavuttamiseksi. Alueellisista epidemiavaiheista sekä niihin liitetyistä suosituksista luovutaan. Koronakriisin hallinnassa siirrytään kaikilla alueilla yhdenmukaiseen toimintamalliin, jossa epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. Toimet ovat aikaisempaa rajatumpia kohteeltaan, sisällöltään, kestoltaan ja alueeltaan. Rajoitusten tulisi kohdella eri aloja mahdollisimman yhdenvertaisesti riskien suhteen. Lähtökohtaisesti yhteiskunnan eri toimintoja ei rajoiteta. Vaikka alueilla esiintyy tartuntaryppäitä, pieniriskisiä tilaisuuksia ja toimintoja ei suositella rajoitettavaksi lainkaan. Kohtuullisen riskin tilaisuuksiin ja toimintoihin suositellaan asetettavaksi kohdennettuja suosituksia. Vain suuren riskin toimintaa suositellaan kohdennetusti ja tarkkaan valikoiden rajoitettavaksi hallintopäätöksin paikallisessa erityistilanteessa. Päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Valmistelussa oleva koronapassi olisi tavoitteiltaan ja käyttötarkoitukseltaan osin rinnakkainen ja täydentävä riskiperusteisten rajoitusten kanssa siten, että koronapassiin vapaaehtoisesti tukeutumalla rajoitusten kohteilla olisi mahdollisuus poiketa näistä rajoituksista.Toimintasuunnitelma sisältää valtakunnallisen hätäjarrumekanismin yllättäviin ja nopeasti heikkeneviin tilanteisiin, jolloin alueelliset toimet eivät riitä tartuntojen kasvun hillintään. Tällöin viruksen torjunnassa siirryttäisiin takaisin laaja-alaisempiin valtakunnallisiin toimiin.
Tilaisuuden järjestävät ihmisoikeusjärjestöt International Service for Human Rights (ISHR) ja Amnesty International. Virtuaalisesti järjestettävässä tilaisuudessa ehdokasmaat esittelevät teemansa ja tavoitteensa jäsenyydelle. Lisäksi kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja valtioiden edustajat esittävät ehdokasmaille kysymyksiä maiden ihmisoikeustilanteesta ja jäsenyyssitoumuksista.Suomea tilaisuudessa edustaa Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Jukka Salovaara. Osallistumalla tilaisuuteen Suomi osoittaa sitoutumisensa mahdolliseen jäsenyyteen ihmisoikeusneuvostossa, ihmisoikeuksiin ja vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Ilman kansalaisyhteiskunnan, tutkimuslaitosten, toimittajien ja yritysten panosta monenvälinen kansainvälinen järjestelmä ei toimisi. Suomi jatkaa näiden toimijoiden kuulemista ja osallistamista työssä ihmisoikeuksien puolustamiseksi, mikäli tulee valituksi ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024.Ilmastonmuutoksen ja digitalisaation ihmisoikeusvaikutukset Suomen kampanjan ytimessä
