NordenBladet —

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi 9. syyskuuta julkaisusta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä.Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.Onnistuessaan t&k-toiminta synnyttää korkeampaa arvonlisää, tuottavuutta ja usein myös korkean tulotason työpaikkoja. Innovaatioiden avulla yritykset voivat kehittää niin tuotteisiin ja palveluihin kuin tuottamiseen käytettäviin menetelmiin ominaisuuksia, joita kilpailijoilla ei ole.Maailmalla tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvussa, mutta Suomi uhkaa pudota kärkijoukon kyydistä. Rinteen ja Marinin hallituksen tavoittelema neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi kuuden prosenttiyksikön vuosittaista kasvua t&k-menoissa aikavälillä 2019–2030.Tutkimus- ja kehitysmenot ovat Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoitetta ei olla saavuttamassa, Policy Briefissä todetaan. Rahamääräisesti tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi julkiselta sektorilta yli 150 miljoonan ja kotimaisilta yrityksiltä noin 290 miljoonan euron vuosittaista kasvua t&k-investoinneissa. Lisäksi ulkomaisilta yrityksiltä ja muilta ulkomaisilta rahoittajilta tarvittaisiin noin 70 miljoonan euron vuosittaista kasvua, jolla rahoitettaisiin Suomessa tehtävää t&k-toimintaa.”T&k-toiminnan kasvattaminen ei ole lopullinen tavoite vaan keino, mikä koskee niin yrityksiä kuin kansantalouttakin. Yritystasolla lopullisia tavoitteita ovat tyypillisesti markkinoilla pärjääminen ja kannattavuus. Kansantalouden tasolla tavoitteisiin kuuluvat muun muassa tuottavuus, työllisyys, hyvinvoinnin kasvu ja kestävä kehitys”, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.Suomessa puutetta digiosaajien lisäksi myös muiden alojen ammattilaisistaYritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on alttiina kansainväliselle kilpailulle sijaintipaikoista. Yritysten tärkeimpiä sijaintipaikkakriteereitä ovat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yrityksen muiden asiakkaiden ja yksiköiden läheisyys.  Suomen syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso esimerkiksi Saksaan ja Yhdysvaltoihin nähden vähentävät Suomen houkuttelevuutta. Suomea pidetään kuitenkin edelleen hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisenä maana t&k-investointien kannalta.Suuryrityksille tehdyn kyselyn perusteella t&k-työvoiman tarve on kahtiajakoinen. Toisaalta pulaa on perinteisten ammattien korkeakoulutetuista osaajista, kuten konepajatekniikan ja mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen henkilöstöstä, toisaalta nimenomaan digiosaajista, kuten ohjelmistokehittäjistä ja data-analyytikoista. Lisäksi yritysten mukaan tekniikan alan osaajilla on puutteita esimerkiksi liiketoimintaosaamisessa.Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön saatavuusongelmia.Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tukee YK:n teollisen kehityksen järjestöä (United Nations Industrial Development Organization, UNIDO) 3,6 miljoonalla eurolla vuosina 2021-2023 kestävän metsätalouden, kaivostoiminnan ja kiertotalouden arvoketjujen kehittämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi kehittyvissä maissa. Hankekokonaisuuteen kuuluu lisäksi naisten asemaa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa UNIDOn työssä vahvistava osio. Sopimus vahvistettiin 8. syyskuuta Wienissä.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari korostaa, että Suomi on sitoutunut tukemaan kehittyvien maiden taloudellista kehitystä ympäristön kannalta kestävällä ja ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. ”Kiertotalous on ajankohtainen ratkaisumalli tähän haasteeseen. UNIDOlle myönnetty rahoitus edistää kehittyvien maiden asteittaista siirtymää kiertotalouteen”, ministeri toteaa. Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka laati oman kiertotaloustoimintasuunnitelmansa viisi vuotta sitten. Hallitus on lisäksi asettanut tavoitteen, että Suomi on hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. ”Yhteistyö UNIDOn kanssa tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille”, ministeri kannustaa.UNIDO edistää kehittyvien maiden kestävää ja inklusiivista teollista kehitystä. Järjestö tukee sekä yksityistä että julkista sektoria kehittyvissä maissa niiden laaja-alaisen vaurastumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. UNIDO tukee lisäksi ympäristön, ilmaston ja vähähiilisen kehityksen kannalta suotuisia yhteiskunnallisia uudistuksia ja yksityisen sektorin toimia. UNIDO tekee runsaasti yhteistyötä yritysten, yritystukiorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — UlkoministeriöSatu Santala, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 815
– Suostumuksen antaminen ulkoministeriölle luovuttaa vastikkeetta COVID-19-rokotteita EU:n jäsenvaltiokoordinaattoreiden välityksellä rokoteallianssi Gaville COVAX AMC -mekanismiin.Kirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointi
– Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenMatti Nissinen, lähetystöneuvos p. 0295 351 780
– Valtuuskunnan asettaminen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 76. istuntokaudelleKimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos p. 0295 350 061
– Valtioneuvoston asetus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta Viron kanssa tehdyn sopimuksen muuttamisesta ja irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Helsingin hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen
– 1) Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 2) Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen
– Tuomarinvalintalautakunnan kokoonpanon muuttaminenPuolustusministeriöEsa Pulkkinen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 140 300
– Valtioneuvoston puolustusselontekoSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431
– Amiraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määräämisiä PuolustusvoimissaValtiovarainministeriöSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025 antaman selonteon johdosta (EK 21/2021 vp; VNS 3/2021 vp)Karri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223
– Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiVille-Veikko Ahonen, finanssineuvos p. 0295 530 066
– Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tiedonhallinnan ja tietohallinnon muutoksen rahoituksesta vuosina 2021–2026Maarit Huotari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 518
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osaltaJanne Häyrynen, lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö p. 0295 530 346
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi ja direktiiviksi EU:n rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseksiSakari Lehtiö, finanssineuvos p. 0295 530 439
– Valtiontakauksen myöntäminen Finnvera Oyj:n Euro Commercial Paper -lainaohjelmalleMilla Kouri, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 056
– Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista eduskunnalle (eurooppalaiset vihreät joukkolainat)Markku Mölläri, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 281
– Valtioneuvoston asetus Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan voimaansaattamisesta ja peruskirjan eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta annetun asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Virkavapauden myöntäminen liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvokselleHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017
– Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan, Qatarin valtion, Tunisian tasavallan sekä Ukrainan välisten lentoliikennesopimusten allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenTyö- ja elinkeinoministeriöTimo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisestaEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216
– Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 annetun lain voimaantulostaSosiaali- ja terveysministeriöTaneli Puumalainen, osastopäällikkö p. 0295 163 280
– Valtioneuvoston periaatepäätös COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamisesta annettavasta toimintasuunnitelmastaJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisestaYmpäristöministeriöAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPekka Virkamäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 073
– Hallituksen esitys eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kela ryhtyvät valmistelemaan teknistä toteutusta sekä toimintamallia, joiden avulla Suomessa voidaan myöntää EU:n koronarokotustodistus henkilöille, jotka on rokotettu EU:n ulkopuolisissa maissa Euroopan lääkeviraston (EMA) hyväksymillä covid-19-rokotteilla.Lisäksi selvitetään mahdollisuutta myöntää todistus myös Maailman terveysjärjestön (WHO) hätäkäyttölistalla olevista rokotevalmisteista.Suomessa oleskelevat tai asuvat, EU:n ulkopuolisissa maissa rokotetut henkilöt voivat saada EU:n rokotustodistuksen Suomesta aikaisintaan lokakuun lopulla.Suomessa rokotetut henkilöt ovat voineet saada EU:n koronarokotustodistuksen 22.6. alkaen. EU:n todistus täydestä rokotussarjasta on voitu myöntää myös henkilöille, jotka ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa toisessa EU-jäsenvaltiossa tai EU:n ulkopuolisessa maassa ja toisen rokotusannoksensa Suomessa.Lähtökohtaisesti koronarokotustodistuksen saa siitä maasta, missä rokotus on annettu. Mikäli henkilö on saanut rokotussarjan rokoteannokset eri EU-maissa, saa hän todistuksen täydestä rokotesarjasta siitä maasta, missä jälkimmäinen rokotuksista on annettu.Tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden digitaaliset koronatodistukset voidaan jo tällä hetkellä tarkastaa digitaalisesti EU-maissa. Näitä maita ovat tällä hetkellä Islanti, Liechtenstein, Norja, Pohjois-Makedonia, San Marino, Sveitsi, Turkki, Ukraina ja Vatikaani.. Maiden määrä lisääntyy sitä mukaa, kun EU ja eri EU:n ulkopuoliset maat sopivat todistusten yhteentoimivuudesta.Kukin EU-maa päättää itse millaisia koronatodistuksia se edellyttää maahan saapuvilta.LisätietoaKansalaiskysymykset Omakannan koronatodistuksistaYleinen neuvonta:Omakannan asiakaspalvelu: [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Washington DC:ssä sijaitseva Suomen suurlähetystö saa joukkoonsa uudet kasvot, kun erityisasiantuntijaksi nimitetty Petri Koikkalainen tulee osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaa Team Finland Knowledge -verkostoa.Petri Koikkalainen aloittaa edustuston Team Finland -tiimissä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen erityisasiantuntijana lokakuun ensimmäisenä päivänä. Hän on Ilkka Turusen seuraaja. Erityisasiantuntijan tehtäviin kuuluvat Yhdysvaltojen korkeakoulu-, tiede- ja innovaatiopolitiikan seuranta ja analysointi, maiden välisen korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön edistäminen sekä Suomen tunnettuuden lisääminen houkuttelevana opiskelu-, tutkimus- ja innovaatioympäristönä.Koikkalaiselle Yhdysvallat ei ole harmaata aluetta. Hän on ollut aikanaan maassa korkeakouluharjoittelijana Suomen Yhdysvaltojen suurlähetystössä ja pääasiassa kirjoittanut väitöskirjaa mutta myös luennoinut Kalifornian Berkeleyn yliopistossa. Hän kuvailee tietä tehtävään luonnolliseksi siirtymäksi:– Tämä on mahdollisuus yhdistää asioita, jotka ovat olleet osa elämän ja työuran polkua. Vaikka näitä ei välttämättä päämäärätietoisesti etsinyt, niin tässä tehtävässä ne yhdistyivät mielestäni hirmu hyvällä tavalla.Suomella ja Yhdysvalloilla vuosikymmeniä rakennettu vankka yhteistyöperustaKoikkalainen luonnehtii Pohjois-Amerikan mantereen olevan yhteistyön saralla yksi eniten mahdollisuuksia tarjoavista paikoista. Hän kertookin Suomella ja Yhdysvalloilla olevan takana vuosikymmeniä rakennettu vankka yhteistyötausta. Koikkalainen nimeää esimerkiksi pitkistä yhteistyöperinteistä Fulbright-yhteistyön. – Osa tällaista tutkimushallinnon ammattitaitoa on nähdä niitä mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Kun puhutaan tutkimusyhteistyöstä, niin siellä voi olla sellaisia kaikkien tuntemia vaikeita kohteita, mutta sitten voi olla jotakin uutta ja helpommin saavutettavaa, josta tietoa ei ole levinnyt niin paljoa, sanoo Koikkalainen.Koikkalainen sanoo toivovansa olevan roolissa, jossa voisi auttaa tai katalysoida tutkimusyhteisöjä tunnistamalla luonnollisia kumppaneita. Tällaisia voisi olla esimerkiksi yliopistojen tai tiedekuntien väliset yhteistyöt.Ilmapiirin muutos presidentti Trumpin kauden jälkeen– Uskon, että tämän voi sanoa suoraan – presidentti Trumpin kaudella Yhdysvaltojen maine kansainvälisenä toimijana kärsi. Maa irtautui useista kansainvälisistä sopimuksista ja kansainvälisen yhteistyön foorumeista, sanoo Koikkalainen.Koikkalainen miettii, onko tutkimusta siitä, kärsikö suomalainen yhteistyö näiden tapahtumien kautta. Hän kertoo, että pohjakosketusta neljän vuoden aikana ei kuitenkaan koitunut tutkimusyhteistyön osalta, vaikka moni maa oli varmasti skeptinen yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa.– Nyt on varmasti siinäkin suhteessa odotettavissa ilmapiirin muutos, että kiinnostavuus suomalaistenkin silmissä kasvaa. Tätä edesauttaisi kertoa juuri näistä yhteistyömahdollisuuksista mitä maa tarjoaa, kertoo Koikkalainen.Hän tuntee olevansa toiveikas tulevan maiden välisen yhteistyön suhteen, huomioiden myös lähtökohdat, jotka eivät ole rakennettu nollatilanteesta. Hän lisää, että on olemassa monia aloja, joista ei edes tule ajatelleeksi, kuinka vankasta ja pitkäkestoisesta yhteistyöstä on kyse sen ollessa päivittäistä ja siten rutinoitunutta.– Käsitykseni on, että suomalaiset liikkuvat monilla aloilla hyvin luontevasti omissa verkostoissa. Tämä näkyy vaikka tieteellisten julkaisujen kirjoittajalistoissa, joissa suomalaiset ottavat sujuvasti paikkansa kansainvälisessä tekijäjoukossa. Koen, että Suomi on valmiiksi osa globaalia kenttää ja Yhdysvaltojen suuntaan käytännön ruohonjuuriyhteydet ovat nytkin ihan hyvät, sanoo Koikkalainen.Työtä näköalapaikalta ja yhdestä maailman johtavista maistaKoikkalainen kertoo, että henkilökohtaisesti häntä kiehtoo kaikista eniten päästä seuraamaan tieteen kehitystä viiden vuoden aikana näköalapaikalta, jonka hän kuvailee tulevan asemamaansa olevan. Hän kertoo, että tässä tiivistyy viran toinen puoli suomalaisen tieteen näkyvyyden ja verkostoitumisen edistämisen lisäksi:– Minunhan tulee myös raportoida Suomeen, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu sekä luoda tilannekuvaa siitä, mitä tiede Yhdysvalloille ja sitä kautta maailmalla tarkoittaa sekä kertoa mikä on sen merkitys poliittisesti.Hän kertoo tieteellä olevankin suuria poliittisia ja globaaleja rooleja. Koikkalaisen mukaan tieteeseen investoidut ohjelmat esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kiinassa ovat isompia kuin ikinä ennen. Tilannekuvan luominen tästä, miten Yhdysvallat ja maailma toimii ja miten Yhdysvaltojen ja maailman ja Euroopan tai Yhdysvaltojen ja Suomen välinen suhde toimii ja mitä kaikkea siinä liikkuu ovat Koikkalaisen mukaan viran antoisampia paloja. Moniulotteinen ymmärrys eri näkökulmista tukeekin työn tekemistä Suomenkin kannalta hedelmällisemmin. Virkaan kiteytyy halu monialaiseen kehitykseen ja erilaisiin mahdollisuuksiinKoikkalainen tarkentaa, että vaikka sanoi tutkimusyhteistyön tilanteen olevan hyvä, hän näkee, että sitä voisi olla aina lisää. Hän toivoisikin voivansa ottaa käyttöön tunnistamattomat mahdollisuudet ja asioiden volyymin tulisikin laajentua. Hän toivoo myös edesauttavansa Suomen ratkaisuja ja tuoda kotimaiseen keskusteluun tilannekuvaa siitä, mitä Pohjois-Amerikassa tapahtuu. Lisäksi Koikkalainen tavoitteellistaa asioiden edistämisen yksittäisinä hankkeina ja tehdä konkreettista yhteistyötä tutustumalla eri mahdollisuuksiin ja auttamalla parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esitysluonnoksen tarkoituksena on äitiys- ja isyyslakien yhdistäminen teknisesti vanhemmuuslaiksi. Samalla esitysluonnoksessa ehdotetaan tehtäväksi lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarpeelliset tarkistukset. Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi hedelmöityshoidoista annettua lakia ja lisäksi muita välttämättömiä muutoksia lakeihin.Esitysluonnoksen vaikutusten arviointien yhteydessä todetaan ehdotettavan sääntelyn tavoitteiksi lasten oikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen, erilaisten perhemallien tukemisen sekä viranomaisten toiminnan helpottamisen. Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksesta jää epäselväksi, mikä on esitysluonnoksen tavoite. Vaikutusten arviointi edesauttaa päätöksentekijää havaitsemaan, ovatko ehdotettavan sääntelyn tavoitteet, keinot ja vaikutukset sopusoinnussa keskenään. Tavoitteenasettelun selkeys on olennaista vaikutusten arvioinnin kannalta.Arviointineuvosto katsoo, että nykytilan kuvauksessa on tiiviisti kuvattava esitysluonnoksen kannalta merkityksellinen nykytila ja tuotava esiin, mikä vallitsevassa tilanteessa on toimivaa ja mitkä ovat ne ongelmat tai epäkohdat, jotka edellyttävät muutosta vallitsevaan tilaan. Arviointineuvosto pitää tärkeänä, että esitysluonnoksessa tuotaisiin kokoavasti esille ne muutokset ja tarkistukset, joita esitetään, ja niiden vaikutukset.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa käsitellään otsikkotasolla vaikutuksia lapsiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja tiedonhallintaan, mutta ongelmana on, että käsittely keskittyy paljolti muuhun kuin konkreettisiin olennaisiin vaikutuksiin. Esitysluonnoksen vaikutusarviojaksoja tulisi tiivistää olennaiseen. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnos ei riittävän yksityiskohtaisesti tarkastele vaikutuksia lasten oikeuksiin ja sitä, kuinka niitä voidaan parhaiten edistää.Arviointineuvosto on antanut lausunnon vanhemmuuslain ja siihen liittyvien lakien hallituksen esitysluonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntoutuksen uudistamiseen liittyviä hankkeita käynnistyi keväällä 2021. Webinaarissa 30.9.2021 klo 12-16 kerrotaan hankkeiden etenemisestä. Webinaari on kaikille avoin.Ohjelmaklo 12.15 – 14.00 Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet klo 12.15 – 12.45 Mitä uutta lääkinnällisessä kuntoutuksessa? Mauri Kallinen, professori, kuntoutusylilääkäri, KSSHP, projektijohtaja klo 12.45 – 13.30 Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -hanke, Ulla Kolomainen, projektipäällikkö klo 13.30 – 14.00 Työryhmien tilannekatsausLasten työryhmä, Jarkko Kirjavainen, lastenneurologian ylilääkäri, KYSKuulon kuntoutuksentyöryhmä, Antti Aarnisalo, dosentti, ylilääkäri, linjajohtaja, HUSNäön kuntoutuksen työryhmäTyöikäisten työryhmä Ikääntyneiden työryhmäklo 14.00 – 14.15 Taukoklo 14.15 – 15.30 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelutklo 14.15 – 14.30 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden päivitys, Anne Kanto-Ronkanen erityisasiantuntija, STM, työryhmän puheenjohtajaklo 14.30 – 14.45 Yhdenvertaisuus haasteena apuvälineiden luovutusperusteissa, Jukka Sariola, Vammaisfoorumi, Hengityslaitepotilaat ry: n puheenjohtajaklo 14.45 – 15.00 Opas- ja avustajakoirien luovutusperusteiden laatiminen ja päivitys, Maija Voutilainen, lakimies, THL, opas- ja avustajakoirat työryhmän puheenjohtajaklo 15.00 – 15.15 Toiminnalliset hermo-lihasstimulaattorit ja hybridiortoosit, Aki Vainionpää, kuntoutusylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, työryhmän jäsenklo 15.15 – 15.50 Päivän aikana esille tulleita kysymyksiä ja kommentteja 
klo 15.50 – 16.00 Päivän yhteenveto, Anne Kanto-Ronkanen, erityisasiantuntija, STMWebinaarin puheenjohtajana toimii STM:n erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen.Osallistu mukaan tästä linkistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudistuneeseen Your Europe -verkkopalveluun on koottu yhteen paikkaan tiedot ja neuvontapalvelut kansalaisten ja yritysten sisämarkkinaoikeuksista. Jatkossa myös pääsy monien viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin on mahdollista Your Europe -verkkopalvelun kautta.Tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin keskeinen periaate. EU-kansalaiset ja yritykset eivät kuitenkaan aina ole tietoisia oikeuksistaan EU:n sisä-markkinoilla. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat asettaneet tavoitteita kattavammasta ja käyttäjäystävällisemmästä sisämarkkinatiedosta. Vuonna 2018 EU antoi asetuksen yhteisen digitaalisen palvelu-väylän perustamisesta (Single Digital Gateway, SDG-asetus). Tavoitteena on tarjota EU-alueen kansalaisille ja yrityksille helppo pääsy viranomaisten tietoihin, sähköisiin asiointipalveluihin sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin. Tarkoituksena on lisätä, täydentää ja selkeyttää sisämarkkina-asioita koskevaa, verkossa jo olevaa tietoa ja koota ne yhteen paikkaan. Asetus kattaa hyvin laajasti erityyppisiä sisämarkkina-asioita, jotka koskevat esimerkiksi matkustamista, koulutusta, liiketoiminnan harjoittamista, työntekijöitä, veroja sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tavoitteena on, että kansalaiset ja yritykset löytävät tietoa helpommin ja pystyvät näin hyödyntämään paremmin sisämarkkinaoikeuksiaan. Tiedot ja palvelut löytyvät nyt yhdestä osoitteesta Your Europe -verkkopalvelusta.EU:n digitaalinen muutos: nykytilanne ja seuraavat vaiheetEuroopan komissio sekä kansalliset ja paikalliset viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä päivittäessään tietojaan ja digitalisoidessaan palvelujaan. Nyt uudistettu Your Europe -palvelu tarjoaa kattavasti sekä kansallisia että EU-tason käytännön perustietoja EU:n kansalaisille ja yrityksille. Portaalista löytyvän tukipalvelun avulla käyttäjät löytävät tärkeimmät EU:n tai kansalliset palvelut henkilökohtaista neuvontaa varten. Sivustoa kehitetään saadun palautteen avulla palvelemaan käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin.Vuoteen 2024 mennessä Your Europe tarjoaa:Pääsyn 21 digitaaliseen palveluun kaikissa EU-maissa: Tärkeimmät hallinnolliset prosessit eri EU-maissa tulee olla saatavilla verkossa.Rajat ylittävät digitaaliset julkiset palvelut: Käyttäjien tulisi päästä käyttämään sähköisesti toisten EU-maiden julkisia palveluita.Yhden kerran -periaate: Käyttäjien tulisi pystyä toimittamaan tietyt asiakirjat tai tiedot (esimerkiksi tutkintotodistus tai kaupparekisteriote) viranomaiselle vain kerran. Dokumentteja ei tarvitse toimittaa uudelleen toisen EU-maan viranomaiselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 6.9. jatkamaan komitean kannanottojen työstämistä. Komitea linjasi myös useita nopeampia sosiaaliturvan osauudistuksia. Lisäksi komitea keskusteli sosiaaliturvan menoista ja rahoituksesta, väestörakenteesta, jatkuvasta oppimisesta ja toimeentulotukiuudistuksesta.Sosiaaliturvakomitean työ keskittyy syksyllä 2021 kannanottoihin, joissa se linjaa sosiaaliturvauudistuksen suuntaviivoja.Komitean puheenjohtajisto esitteli 6.9. kokouksessa kannanottojen luonnoksesta version, jossa jokaisen ongelman kohdalla esitetään myös puheenjohtajiston ehdotus sen ratkaisun periaatteista. Luonnos noudattelee nykyisen lainsäädännön periaatteita.  Puheenjohtajiston luonnos kannanotoista 30.8.2021Komitea jatkaa luonnoksen työstämistä 4.10., jolloin keskustelussa on erityisesti arvopohjaan liittyvät asiat.Kun komitea hyväksyy linjaukset, jaostot voivat aloittaa niiden pohjalta ratkaisuehdotusten valmistelun määriteltyihin sosiaaliturvan ongelmiin. Jatkovalmisteluun siirrettäviä asioita eli nk. nopeampia osauudistuksiaSosiaaliturvakomitealla on mandaatti ehdottaa myös sosiaaliturvan nopeampia osauudistuksia. Jatkovalmisteluun siirrettiin seuraavat asiat:•    Etuuksien hakemisen yksinkertaistaminen 
•    Etuuksien maksuajankohtien yhdenmukaistaminen
•    Tietosuojalainsäädäntöä koskeva selvitys
•    Tulokäsitteiden yhtenäistäminen, tarkastelussa mukana myös yrittäjät.
•    Perhekäsitteitä koskeva selvitys 
•    Mahdollisuus hakea samalla kertaa useita etuuksia
Toimeentulotukilain uudistus ja toiveet sosiaaliturvakomitealleKomitealle esiteltiin toimeentulotukilakia uudistavan työryhmän työtä. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa työryhmän esityksessä ehdotetaan toimeentulotuen kehittämistä nykytilan pohjalta.Toimeentulotukilakia uudistavalla työryhmällä on sosiaaliturvakomitealle toive. Työryhmä pitää ongelmallisena, että toimeentulotuesta on tullut perusturvaa säännönmukaisesti täydentävä tukimuoto. Huomio olisi kohdistettava niihin seikkoihin, jotka aiheuttavat toimeentulotuen muodostumista ensisijaisia etuuksia täydentäväksi etuudeksi. Työryhmä esittääkin sosiaaliturvakomitealle, että sosiaaliturvakomitean työssä ja muussa valmistelussa pyrittäisiin tekemään sellaisia uudistuksia, joiden avulla vähennetään tarvetta turvautua toimeentulotukeen. 
Sosiaaliturvajärjestelmän menojen ja rahoituksen kuvausSosiaaliturvakomiteaa varten on valmisteltu kuvaus nykyisen sosiaaliturvan rahoituksesta ja menoista. Siinä esitellään myös sosiaaliturvan tasoa kuvaavia teorioita.Sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2019 yhteensä noin 72 miljardia euroa. Suurimpia eriä ovat vanhuuseläkkeet sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Työikäisten ja lapsiperheiden etuuksiin ja tukiin, joita sosiaaliturvakomitea uudistaa, käytettiin vuonna 2019 noin 17,1 miljardia euroa eli neljäsosa sosiaaliturvan kokonaismenoista.
 
Bruttokansantuotteeseen suhteutetut sosiaalimenot ovat Suomessa korkeammat kuin useimmissa muissa EU-maissa. Suhde ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellisen korkea muihin Pohjoismaihin tai useisiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vuosien 2007-2009 finanssikriisiä edeltävään aikaan verrattuna BKT-suhde on kasvanut Suomessa nopeammin kuin muissa EU-maissa. Tähän on osaltaan vaikuttanut ikärakenne, työllisyysaste ja bruttokansantuotteen heikko kehitys.Syksyn 2021 aikana komitealle tuotetaan tutkimustietoa sosiaaliturvan eri rahoitusmuotojen vaikutuksista.Rahoitus ja etuusmenot, Muistioluonnos Suomen väestörakenne ja sosiaaliturvaSosiaaliturvakomitealle esiteltiin Suomen väestörakennetta ja sosiaaliturvaa käsittelevä tietokooste. Koosteen sanomana on, että Suomi on väestöllisesti kuihtumisen kierteessä Uudenmaan ja Ahvenanmaan alueita lukuun ottamatta. Kierre lisää ja syventää kestävyysvajetta ja vaikeuttaa keskeisten yhteiskunnallisten toimintojen ylläpitoa ja aiempien sosiaalipoliittisten lupausten lunastamista. Heikkenevään huoltosuhteeseen liittyvät myös työvoiman saatavuushaasteet. Tietokoosteessa tarkastellaan muun muassa ilmasto- ja ympäristömuutosten aiheuttamien väestöliikkeiden, perhepolitiikan, syntyvyyden ja maahanmuuton vaikutuksia väestörakenteeseen. Tietokooste kiinnittää erityistä huomiota työllisyysasteen nostoon, jossa koulutuksen lisääminen on koosteen mukaan tärkein keino.Tietokooste on syntynyt sosiaaliturvakomitean ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien  ohjelmien ja hankkeiden tietokumppanuuden myötä. Suomen väestörakenne ja sosiaaliturvaJatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminenSosiaaliturvakomitealle esiteltiin ensimmäisen kerran jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä koskeva ilmiöpohjainen ongelmaraportti. Raportissa osaamisen kehittämistä tarkasteltiin eritoten siitä näkökulmasta, miten sosiaaliturvaetuudet voivat tukea työuran aikaista osaamisen kehittämistä.Ongelmaraportissa on huomioitu jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen ryhmän linjaukset, jotka valmistuivat joulukuussa 2020. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen ryhmän etuuksia koskevat linjaukset ovat:
1. Kehitetään työttömien opiskelumahdollisuuksia. 
2. Opintotuen kehittämisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuuksia kehittää sitä tukemaan nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista. 
3. Etuusjärjestelmää tarkastellaan aliedustettujen ryhmien näkökulmasta.Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen, MuistioluonnosSosiaaliturvakomitean seuraavat kokoukset ja kokousaiheet:Lokakuun työkokous 4.10. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet Toimi-hankkeesta; Sosiaaliturvan arvopohja; Periaatteiden pohjalta konkretisoidaan keskeisiä ongelmia ja niiden ratkaisutavoitteita Lokakuun kokous 11.10. Perusturvan riittävyyden arviointi; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen Marraskuun työkokous 8.11. Kannanottojen työstäminen; Välimietinnön rakenteen suunnittelu Marraskuun kokous 29.11. Työelämän murros; Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen; Ongelmaraporttien lopullisten versioiden hyväk-syminen Kevät 2022Välimietinnön (tiekartan) työstäminen 
Komitean kokoukset pidetään tammikuussa (Kannanottojen hyväksyminen), maaliskuussa ja tou-kokuussa.
Komitean työkokoukset pidetään helmikuussa ja huhtikuussaKokousmateriaali:Kokouskutsu
Liite 1: Edellisen kokouksen pöytäkirja, Sosiaaliturvakomitea 10.5.2021
Liite 2: Rahoitus ja etuusmenot, Muistioluonnos 
Liite 3: Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen, Muistioluonnos
Liite 4: Puheenjohtajiston luonnos kannanotoista 30.8.2021
Liite 5: Diat, Sosiaaliturvakomitea 6.9.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi