NordenBladet — Eurooppa-neuvosto keskusteli Brysselissä torstaina 21. lokakuuta korkeista energian hinnoista, EU:n oikeusvaltiotilanteesta, koronapandemiasta sekä kauppapolitiikasta. Lisäksi ulkosuhdeasioissa nousivat esille Glasgow’n COP26-ilmastokokous, Itäinen kumppanuus ja ASEM-huippukokous. Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin. Kokous jatkuu perjantaina.Eurooppa-neuvosto kävi laajan keskustelun energian hintojen nousun vaikutuksesta kansalaisiin ja yrityksiin. Komissiota ja neuvostoa pyydetään harkitsemaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia, joilla voidaan estää liiallista hintojen vaihtelua. Samalla halutaan vahvistaa EU:n energian joustava käyttö ja varmistaa vihreä siirtymä. Ylimääräinen energianeuvosto kokoontuu 26. lokakuuta Luxemburgissa harkitsemaan jatkotoimia.Suomi katsoo, että hintashokkien välttämiseksi on tärkeää luopua fossiilisista polttoaineista. Samaan aikaan on kasvatettava uusiutuvan energian ja muiden päästöttömien energialähteiden osuutta. Hintojen noustessa on kiinnitettävä huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin kuluttajiin.Varsinaisen asialistan ulkopuolella EU:n valtiojohtajat käsittelivät myös jäsenmaiden oikeusvaltiotilannetta. Keskustelussa nostettiin esille huoli EU-oikeuden etusijan kyseenalaistamisesta. Suomi katsoo, että toimia oikeusvaltion vahvistamiseksi Euroopassa on jatkettava. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.Eurooppa-neuvosto totesi rokotusten edistäneen merkittävästi Covid-19:n vastaista taistelua. Rokotuskattavuutta on edelleen nostettava muun muassa torjumalla disinformaatiota. Rokotteiden tuotantoa on niin ikään vauhditettava myös siksi, että EU voi vastata sitoumukseen globaalista solidaarisuudesta. EU:n on jatkossa oltava paremmin varautunut kriiseihin.Eurooppa-neuvosto kävi strategisen keskustelun kauppapolitiikan tavoitteista. Suomi katsoo, että EU:n on pysyttävä avoimena kansainväliselle kaupalle ja investoinneille, ja sillä on oltava johtorooli Maailman kauppajärjestön uudistamisessa. Kauppapolitiikan on myös vahvistettava kestävän kehityksen tavoitteita.Ulkosuhteissa Eurooppa-neuvosto käsitteli valmistautumista ASEM-huippukokoukseen 25. ja 26. marraskuuta sekä itäisen kumppanuuden huippukokoukseen 15. joulukuuta. Glasgow’n COP26-kokouksen osalta EU:n valtiojohtajat peräävät kunnianhimoisia globaaleja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Eurooppa-neuvosto huomioi myös Kiinan Kunmingissa järjestettävän luonnon biodiversiteettia käsittelevän COP15-kokouksen valmistelut. Luonnon monimuotoisuuden kadon estämiseksi tarvitaan kunnianhimoisia toimia.
NordenBladet – Tämän viikon tunnussanoja ovat: rakkaus, rakkaus, vielä vähän rakkautta, myöhään herääminen, myöhään nukkumaan, poikkeuksellisen paljon Netflixin sarjoja ja valmistelut viikonloppua varten! Huomenna 22. lokakuuta täyttyy meillä Allanin kanssa puolitoista vuotta tutustumisesta. Niin upeaa, olen todella niin onnellinen hänen kanssaan! Joka ei usko, niin voin nyt omasta kokemuksestani 100-prosenttisesti vakuuttaa, että sielunkumppanuus ja maksimaalinen yhteensopivuus (sekä henkinen että seksuaalinen) on olemassa! Suokoon Kaikkein Korkein, että se olisi ikuista!
Tarkemmin – kuvitelkaa, että haaveilette jostain poikkeuksellisesta ja todellisuus onkin vielä parempi! Allanin kanssa meillä on sellainen tunne koko ajan – joka aamu, joka keskipäivä, joka ilta, jokainen yhdessä ja erossa oltu hetki. Me emme väsy esittämästä toisillemme kohteliaisuuksia ja huolehtimasta toisistamme ja kunnioittamasta toisiamme. Hän on voimakas ja hallitseva johtaja, jota olen koko elämäni ajan elämääni odottanut! Häntä on helppo rakastaa, sillä kun mies tekee miesten asioita ja nainen on naisellinen, niin jo luonnon puolesta on säädetty niin, että kaikki sujuu. Hän tietää aina, mitä tekee, ja niin helppoa on ”yksinkertaisesti olla”. Varsinkin vielä siksi, että omassa työelämässäni olen itsekin johtaja ja päätösten tekijä. Omasta mielestäni olen hyvinkin suora, päätöskykyinen, itsevarma, tietoinen ja hallitseva, ja niin huippumahtavaa on tuntea, että mies on VIELÄ PALJON (päätös)kykyisempi ja hallitsevampi. Tulevaisuus voi muuttua vain paremmaksi! Kuvitelkaa minua, minua luovuuksineni, ja häntä harkitsevine päätöskykyineen ja johtamistaitoineen. Kuvitelkaa minua, minun 25-vuotista maailmanlaajuisen median kokemuksineni ja tuttavuuksineni ja häntä seinästä-seinään tietotekniikkatietoineen ja taitoineen. IT-alalla ei ole koodia, jota hän ei pystyisi kirjoittamaan tai ”murtamaan”. Minä mahtipontisine ja loputtomine ideoineni ja hän tietoineen ja ratkaisuineen… Me olemme fucking super couple!Excuse-moi… my language… Se on adrenaliini, joka meillä yhdessä ollessa ei lopu!
Jonakin päivänä meillä tuli muuten puheeksi suhteet ja hän sanoi: ”Olen niin onnellisessa suhteessa sinun kanssasi”. En salaa sitä, rehellisesti sanottuna, se oli megahyvä kuulla ja tunnen häntä kohtaan samaa! Jos hyvin rehellinen olla, toisinaan minä ihan häpeän, että kaikki on niin hyvin ja olen niin onnellinen. En halua ylpeillä onnellani, mutta en pysty sitä pitämään sisällänikään. Rakkaus antaa siivet, minulle meidän rakkautemme antaa sellaisen tunteen, että kaikki on mahdollista!
Huomenna meidän tutustumisestamme täyttyy puolitoista vuotta ja koska meillä se on perinteinen lasagne- ja kakkupäivä (lue lisää TÄSTÄ), niin tänään tein kakun, jotta se kaunistaisi pöytää heti aamulla. Tällä kertaa keksin uuden reseptin. Esimerkiksi lisäsin kakkuun megamaistuvaa Marmitonin pistaasipähkinähalvaa. Ostin huvikseni myös kaksi Viron loton juhla-arvontakuponkia (5 EUR/kpl), luodakseni aamuun vieläkin lisää jännitystä. Huomenna meitä odottaa lisäksi Pärnun spa-hotelli Viikingin vesi- ja saunakeskus sekä ravintola. Majoitumme samoin Viikingissä.
Ja mitä vielä?
Tällä viikolla olemme luultavasti katselleet TV:tä yhtä paljon kuin viimeisten kahden vuoden aikana yhteensä. Hahhaaaa… Olen viettänyt vuoteessa epänormaalin paljon aikaa. Katsoimme yhden kauden eteläkorealaisesta draamasarjasta Squid Game, joka on ollut 17. syyskuusta lähtien Netflixissä saatavana ja joka on samalla katsotuin sarja. Oliko raakaa? Oli! Pidinkö? Erittäin paljon! Mutta en siitä, että näin verta, vaan siitä, että siellä oli hyvin paljon tilanteita ”elämästä itsestään”. Rikkailla on omat sääntönsä, moraalinormeilla ei ole kaikille samoja rajoja ja mikä tärkeintä – loppuyhteenvetona suuntaamme omaa elämäämme aina itse. Ja suuressa mittakaavassa – peluri jää peluriksi ja ihmisluonteessa on vallalla ahneus. Itse tulee omaa elämää suunnata, itse tulee omista teoistaan vastata ja tehdä tärkeät päätökset, jos ei ole nimenomaan halua olla jonkun sätkynukkena. Helppoa tietä rikastumiseen EI OLE OLEMASSA!
Lisäksi katsoimme Vesa-Matti Loirin filmin ”Tie pohjoiseen”. Samoin huippuhyvä – suosittelen!
Tällä hetkellä on kesken Squid Gamea vähän muistuttava ”Alice in Borderland” (japanilaisten luoma). Ei ole kovin huono, mutta ei myöskään mitään erityistä.
Katso trailerit tästä:
Kurr-kurr… Nyt nukkumaan! Hyvää yötä! HALAUKSIA! ❤
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu perjantaina 22.10.2021 Naton puolustusministerikokouksen toisen kokouspäivän työistuntoon, jonka aiheina ovat geostrategiset haasteet sekä EU-Nato-yhteistyö. ”Nato on keskeinen transatlanttista ja eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Suomelle on tärkeää päästä säännöllisesti vaihtamaan näkemyksiä Naton ja sen liittolaisten kanssa”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen. Nato-maiden lisäksi kokoukseen on kutsuttu Suomen ja Ruotsin puolustusministerit sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell. Kokous järjestetään Naton päämajassa Brysselissä.
Lisätietoa kokouksen agendasta antaa erityisasiantuntija Outi Nieminen, puh. +358 295 140 079 sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäsuunnittelija Emma Virkkunen puh. +358 295 140 176.
NordenBladet — Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen eli datahubin käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset tulevat voimaan 27.10.2021. Niitä ovat laki sähkömarkkinalain muuttamisesta ja laki eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistä. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa nämä lakimuutokset perjantain esittelyssä.Datahub otetaan käyttöön 21.2.2022, mutta sen viiden kuukauden pituinen käyttöönottojakso alkaa jo 1.11.2021. Datahubin käyttöönotto aiheuttaa muutoksia erityisesti sähkökauppojen selvitykseen jakeluverkoissa ja sähkön vähittäismyynnin markkinaprosesseihin.Keskitetty ja standardoitu rajapinta sähkönkulutustietoon edistää älyverkkojen ja -mittareiden täysimääräistä hyödyntämistä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia- ja palveluita kuten energiatehokkuuspalveluita, sähköautojen latausoperaattoreiden toimintaa ja kysyntäjouston tarjoamista markkinoille, helpottaa hajautetun sähköntuotannon käsittelyä sekä lisää kilpailua vähittäismarkkinoilla.Suomen vähittäismarkkinoilla toimii 77 jakeluverkonhaltijaa ja 64 vähittäismyyjää. Vuoden aikana Suomessa tapahtuu noin miljoona muuttoa, yli 200 000 myyjänvaihtoa ja mittaustietoja vaihdetaan 3,5 miljoonasta käyttöpaikasta päivittäin. Osapuolten välisiä tiedonvaihtosanomia lähetetään vuodessa yhteensä useita satoja miljoonia. Tiedonvaihto perustuu määrämuotoisiin sähköisiin sanomiin ja menettelytapoihin, joita osapuolien on velvollisuus noudattaa. Datahubin käyttöönotto edellyttää, että kaikki jakeluverkonhaltijat ja vähittäismyyjät siirtyvät samanaikaisesti uuden keskitetyn tiedonvaihdon käyttäjiksi. Datahubin käyttöönotto on massiivinen tietojärjestelmien kehitys- ja yhteensovittamishanke. Käyttöönottoa valmistelee kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Se myös ohjaa ja koordinoi vähittäismyyjien ja verkonhaltijoiden valmistelutoimenpiteitä.Käyttöönottojakson tavoitteena on, että vähittäismarkkinoilla toimivien sähköalan yritysten välisten keskinäisten menettelytapojen muutos ei vaikuttaisi asiakkaiden palveluihin ja niiden saatavuuteen. Tällä pyritään turvaamaan datahubin aikataulun mukainen käyttöönotto sekä varmistamaan, että asiakkaiden sähkönsaanti ja palvelujen saatavuus sekä sähkön vähittäismarkkinoiden toiminta eivät vaarantuisi datahubin käyttöönoton mahdollisissa ongelmatilanteissa. Uusi lainsäädäntö sisältää aiempaa joustavampia ja tarkemmin säänneltyjä menettelytapoja käyttöönottoon liittyvien mahdollisten ongelmatilanteiden varalle. Mahdollisissa asiakkaisiin vaikuttavissa ongelmatilanteissa vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat tulevat informoimaan asiakkaitaan ja antamaan heille tarvittavat toimintaohjeet. Myös työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Fingrid tulevat näissä tilanteissa antamaan asiakkaille toimintaohjeita eri tiedotuskanavien kautta. Merkittävien käyttöönotto-ongelmien tilanteissa datahubin käyttöönottoa ja käyttöönottojaksoa voitaisiin siirtää valtioneuvoston asetuksella enintään vuodella eteenpäin.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaAssi Salminen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 215 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi julkisen arvonannon osoituksista annetun lain muuttamisesta (HE 215/2020 vp; EV 126/2021 vp)UlkoministeriöOlli Kantanen, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 359 – Valtuuskunnan asettaminen Pohjoismaiden neuvoston 73. istuntoon Kööpenhaminassa 1.-4.11.2021Saija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiMaa- ja metsätalousministeriöTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152 – Myönnetään valtuudet tehdä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä 1 päivään toukokuuta 2024 noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä.Liikenne- ja viestintäministeriöJenni Korhonen-Pereira Coutinho, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 045 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 115/2021 vp; EV 130/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistä (HE 116/2021 vp; EV 135/2021 vp)
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 21.10.2021 eduskunnalle esityksen laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain muuttamisesta. Laki saatettaisiin vastaamaan sisällöltään sähkön sisämarkkinoista annetun EU-asetuksen vaatimuksia resurssien riittävyyden arvioinnin sekä kapasiteettimekanismien käyttöönoton osalta.Esityksen tavoitteena on kehittää tehoreservijärjestelmää vastaamaan strategisia reservejä koskevia uusia EU-sääntelyn vaatimuksia. Tehoreservijärjestelmällä pyritään jatkossakin varmistamaan sähkön riittävyys talvikauden huippukulutuksen aikana.Tehoreservin tarve ja määrä arvioitaisiin jatkossa vähintään kahden vuoden välein. Arviointi pohjautuisi sähkömarkkina-asetuksen mukaiseen eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia täydentävään kansalliseen arvioon. Lisäksi Energiaviraston tulisi tehoreservin määrää mitoittaessaan ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä asetettava sähkön toimitusvarmuuden tavoitetaso.Tehoreserviin voisivat jatkossa osallistua voimalaitosten ja kulutusjoustoon kykenevien kohteiden lisäksi myös tekniset vaatimukset täyttävät energiavarastot sekä näiden yksiköiden yhdistelmät (aggregointi). Tehoreservi on aiemmasta poiketen ilmoitettava Euroopan komissiolle valtiontukena. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 21.10.2021 Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja päätti sen toimittamisesta Euroopan komissiolle. Ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä.Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet sisällytetään erikseen ohjelmaan myöhemmin tehtävällä ohjelmanmuutoksella. Ohjelma koskee Manner-Suomea. Ahvenanmaan maakuntahallitus vastaa omasta ohjelmatyöstään.”Uusi seitsenvuotinen Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma tarjoaa raamit pitkäjänteiselle alueiden kehittämiselle. Ohjelman rahoituksella esimerkiksi tuetaan yritysten TKI-toimintaa, edistetään osaavan työvoiman saatavuutta, vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään nuorten osallisuutta – ohjelmalla edistetään siis kestävää kasvua ja ihmisten hyvinvointia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Ohjelma tukee kestävän kehityksen mukaista uudistumista, osaamisen kehittämistä ja osallisuuttaUudistuva ja osaava Suomi -ohjelman läpileikkaavia painopisteitä ovat kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus. Nämä sisältyvät kaikkeen toimintaan. EAKR-rahoituksesta 35 prosenttia kohdistetaan ilmastotoimenpiteisiin.Ohjelmassa on kuusi toimintalinjaa:Innovatiivinen Suomi (EAKR): Tavoitteena on edistää alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Rahoituksella vauhditetaan pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää digitalisaatiota kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi.Hiilineutraali Suomi (EAKR): Tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen.Saavutettavampi Suomi (EAKR): Tavoitteena on tukea pk-yritystoimintaa Itä- ja Pohjois-Suomessa kehittämällä paikallista tieliikenneinfrastruktuuria harvaan asuttujen alueiden erillisrahoituksella.Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+): Tavoitteena on tukea työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, jatkuvaa oppimista ja joustavia koulutuspolkuja.Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+): Tavoitteena on tukea lastensuojelun asiakkaana olevien sekä erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä.Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+): Tavoitteena on auttaa heikommassa asemassa olevia tarjoamalla tukea elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan. Samanaikaisesti pyritään tarjoamaan muita palveluja, joilla avunsaajien tilannetta parannetaan.Ohjelman julkinen rahoitus noin 3,2 miljardia euroaUuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden toteutus kohdistuu vuosille 2021–2027. Ohjelman rahoitus koostuu EU-rahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta. Ohjelman julkinen rahoitus on 2,493 miljardia euroa, joista 1,469 miljardia on EU-rahoitusta ja 1,024 miljardia kansallista vastinrahoitusta. Myöhemmin vahvistettava oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus tulee olemaan yhteensä noin 0,7 miljardia euroa.Ohjelman toimeenpano käynnistyy marraskuussaJokainen jäsenmaa laatii kutakin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakautta koskevan ohjelman, jossa kuvataan jäsenmaan kehittämistoiminnalle asettamat lähtökohdat, tavoitteet ja toimet sekä rahoitus EU:n ohjelmakautta koskevien säädösten mukaisesti. Suomen ohjelma on valmisteltu laajassa kumppanuudessa ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen edustajien kanssa. Euroopan komission odotetaan antavan lopullinen hyväksyntä ohjelmalle maalis–huhtikuussa 2022. Ohjelman toimeenpano käynnistyy asteittain hankehauilla loppuvuoden 2021 aikana. Ensimmäisiä rahoituspäätöksiä tehdään keväällä 2022. Rahoitusta myöntävät maakuntien liitot, ELY-keskukset ja Ruokavirasto. Ohjelman uudet verkkosivut avautuvat marraskuussa osoitteessa www.rakennerahastot.fi. Verkkosivuille kootaan tietoa muun muassa tulevan ohjelmakauden avautuvista hankehauista.
NordenBladet — Hallitus korostaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Hallitus pitää periaatteellisesti tarpeellisena, että ilmastotoimien mahdollisia haitallisia tulonjakovaikutuksia kompensoidaan etenkin pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille. Nykymuotoinen komission ehdotus ei kuitenkaan ole hallituksen mielestä tarkoituksenmukainen. Erityisesti hallitus kritisoi ehdotukseen sisältyvää mahdollisuutta suoriin tulonsiirtoihin EU:n talousarviosta ja painottaa, että päällekkäisiä kompensaatiojärjestelmiä tulisi välttää.Hallitus linjasi kantaansa komission ehdotukseen uuden ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta tänään eduskunnalle toimittamassaan U-kirjelmässä. Rahaston perustaminen linkittyy tiiviisti päästökaupan ehdotettuun laajentumiseen liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin, johon hallitus suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti. Uuden päästökaupan myötä tieliikenteelle ja rakennusten lämmitykselle määräytyisi hinta, jonka kustannusvaikutukset voivat heijastua haitallisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin. Rahaston tavoitteena olisi vähentää näitä negatiivisia vaikutuksia. Komission ehdottaman rahaston koko olisi 72,2 miljardia euroa, ja se toimisi määräaikaisesti vuosina 2025-2032.Hallitus pitää yleisellä tasolla hyvänä, että uuden päästökauppajärjestelmän huutokauppatulojen avulla pystyttäisiin kompensoimaan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia haavoittuvimmissa asemissa oleville kotitalouksille ja muille toimijoille sekä toisaalta tukemaan puhtaita investointeja. Hallitus pitää myös hyvänä, että komissio kiinnittää huomiota ilmastotoimien oikeudenmukaiseen toteutumiseen. Esitys ei kuitenkaan nykymuodossaan ole tarkoituksenmukainen. Hallitus korostaa, että ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota saavutettavaan EU-tason lisäarvoon, kustannustehokkuuteen sekä hallinnolliseen taakkaan. Myös rahaston suureen kokoon hallitus suhtautuu varauksellisesti.Hallitus suhtautuu kriittisesti monivuotisen rahoituskehyksen avaamiseen ja siihen, että EU rahoittaisi suoria sosiaalietuuksiaRahasto rahoitettaisiin siten, että jäsenmaat luovuttaisivat neljäsosan uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi. Ehdotus edellyttää muutoksia EU:n omia varoja koskevaan päätökseen. Lisäksi päätöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi muutettava. Hallitus suhtautuu näihin erittäin kriittisesti. Rahaston varojen hyödyntäminen edellyttäisi jäsenmaakohtaisen suunnitelman laatimista ja hyväksyttämistä komissiossa. Rahastosta myönnettävät avustukset voisi jäsenvaltioissa käyttää toimiin, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edesauttaisivat siirtymää kohti vähä- ja nollapäästöistä liikennettä ja rakennusten lämmitystä. Tämän lisäksi ehdotus mahdollistaa sen, että jäsenmaat voivat suunnitelmissa osoittaa suoria tulonsiirtoja haavoittuville kotitalouksille, liikenteenkäyttäjille ja mikroyrityksille. Hallitus toteaa, että jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti vastata perusturvan vähimmäistasosta osana sosiaaliturva- ja huoltojärjestelmiään. Valtioneuvosto suhtautuu erityisen kriittisesti siihen, että EU toimisi jäsenvaltioiden rinnalla suorien sosiaalietuuksien rahoittajana.Hallitus linjaa kannassaan, että sillä on valmius tarkastella vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat eduskunnan kantojen ja Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisen ratkaisun. Tämä arviointi voidaan tehdä, mikäli 55-valmiuspaketin toteutuminen tai Suomen tavoitteisiin nähden riittävän kunnianhimoisen kokonaisuuden saavuttaminen sitä vaatii.”Sosiaalirahasto herättää paljon kysymyksiä ja epäilyksiä – ja aivan syystä. Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä iso kuva. Komission ehdotukset päästökaupan laajentamisesta ja sosiaalirahaston perustamisesta linkittyvät tiivisti toisiinsa. Jos sosiaalirahastoa ei perusteta eikä uutta päästökauppaa tule, menetetään tehokas keino vähentää fossiilisia päästöjä kaikkialla EU:n alueella ja erityisesti niissä jäsenmaissa, joissa on meitä vähäisemmät velvoitteet päästökaupan ulkopuolella. Siksi on tärkeää, että Suomen kanta ei ole kategorinen ei, ja vaihtoehtoja selvitetään”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Miten työ etenee?Komission ehdottama uusi rahasto on osa laajempaa EU:n ilmastopakettia eli 55-valmiuspakettia, jonka Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa. Paketilla pannaan toimeen EU:n velvoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius EU:n tasolla vuoteen 2050 mennessä.Säädösehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelut kestävät ainakin vuoteen 2022 asti.
NordenBladet — EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 käynnistyy 1.11.2021. Valtioneuvosto on antanut viimeiset ohjelmakautta koskevat asetukset lokakuussa ja lainsäädäntökokonaisuus on nyt valmis.Säädöspohja muodostuu kolmesta laista ja neljästä asetuksesta, jotka sisältävät säännökset muun muassa ohjelmakauden toimeenpanoon osallistuvista viranomaisista ja muista toimijoista sekä alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varoista rahoitettavista hankkeista.Toimeenpanolaki ja -asetus muodostavat aluekehittämisjärjestelmän selkäranganAlueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa (756/2021, toimeenpanolaki) säädetään alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmästä toimijoineen, viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta. Laki sisältää myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmien, eli Interreg-ohjelmien, toimeenpanoa koskevat kansalliset säännökset. Laki tuli voimaan 1.9.2021.Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021, toimeenpanolaki) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpano-asetus) täsmentää toimeenpanolain säännöksiä kansallisen aluepolitiikan ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja yhteensovittamisesta. Asetus tuli voimaan 1.9.2021. Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpano-asetus)Rahoituslaki sekä tukikelpoisuus- ja rahoitusasetukset täydentävät alue- ja rakennepolitiikan rahastojen EU-sääntelyäLaki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021, rahoituslaki) täsmentää ja täydentää tulevan ohjelmakauden 2021–2027 rahastojen sääntelykokonaisuuden kansallista soveltamista. Lakia sovelletaan ohjelmakauden hankkeiden lisäksi kansallisten alueiden kehittämisen varojen sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämiseen ja maksamiseen. Laki tuli voimaan 1.9.2021.Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021, rahoituslaki)Valtioneuvoston asetuksessa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus) annetaan kansalliset säännökset ohjelmakaudella rahoitettavien hankkeiden kustannusten korvausperusteista, käytettävissä olevista kustannusmalleista, kustannusten tukikelpoisuuden yleisistä edellytyksistä, hyväksyttävistä kustannuksista ja niihin liittyvistä keskeisistä menettelyistä.Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus)Valtioneuvoston asetuksella alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus) annetaan säännöksiä tuen käyttökohteista, tuen hakemisesta, päätöksenteosta, tuen maksamisesta ja hankkeen muutostilanteista ja menettelyistä. Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus)Tukikelpoisuus- ja rahoitusasetukset tulivat voimaan 15.10.2021.Yritystukilain ja -asetuksen mukaiset avustukset on suunnattu erityisesti pk-yritysten kasvuun ja kehittämiseenLaki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (758/2021, yritystukilaki) koskee kahta ELY-keskusten yritystoiminnan kehittämiseksi myöntämää avustusta, joita ovat yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus. Avustusohjelmia käytetään EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien toimeenpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 sekä kansallisesti rahoitettaviin avustuksiin. Laki tulee voimaan 1.11.2021.Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (758/2021, yritystukilaki)Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 sisältää tarkemmat säännökset muun muassa yrityksen kehittämisavustuksen ja toimintaympäristön kehittämisavustuksen enimmäismääristä, avustuksen käyttökohteista, avustuksen myöntämisessä käytettävistä kustannusmalleista sekä avustusta myönnettäessä sovellettavista Euroopan unionin valtiontukisäännöistä. Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028Asetus tulee voimaan 1.11.2021.
NordenBladet — Hallitus esitti 21.10.2021, että Tasavallan presidentti vahvistaisi uuden sähköisiä tietullijärjestelmiä koskevan lain. Laki koskee muutoksia eurooppalaiseen tietullijärjestelmään eikä se velvoita tai johda tietullien käyttöönottoon Suomessa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 23.10.2021. Voimaan tullessaan uusi laki kumoaisi nykyisen samannimisen lain.Lailla pantaisiin Suomessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston uusi direktiivi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ja laiminlyötyjä tiemaksuja koskevasta tiedonvaihdosta. Direktiivi koskee pääasiassa sähköisten tietullien teknistä yhteentoimivuutta.Lakiesitys sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ei toteuta hallitusohjelman kirjausta ruuhkamaksut mahdollistavasta laista. Kyseinen lainsäädännön valmistelu tapahtuu erikseen ja siitä vastaa valtiovarainministeriö.
