NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö myöntää avustuksia kalatalouden edistämishankkeisiin. Avustusten hakuaika on 3.1.–31.1.2022. Avustuksia voivat hakea oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset, ja hankkeiden tulee edistää kalavesien kestävää käyttöä.Etusijalla ovat hankkeet, joiden tulokset palvelevat laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita tai edistävät hallitusohjelman, kansallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien ja –strategioiden tai vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tavoitteita. Hankkeen pitää myös vaikuttaa useamman kuin yhden ELY-keskuksen toimialueella.Vuoden 2022 hankevalinnassa on seuraavat painopisteet: Luontaisten kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen (esim. kalastuksen seuranta- ja säätelytoimet, vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen)Kalastusharrastuksen edistäminenKalastuksen valvontaHankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei sitoudu jatkorahoitukseen, vaan tuesta päätetään vuosittain. Hakemukset toimitetaan maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon: [email protected] tai PL 30, 00023 Valtioneuvosto. Hakuohje Hakulomake Hankeavustukset maa- ja metsätalousministeriön sivuilla
OHMYGOSSIP – Hyvää uutta vuotta 2022! Siitä on melkoisesti aikaa, kun viimeksi maalasin. Viimeisimmän kukkamaalauksen ”Vuosi rakkautta” tein viime vuoden huhtikuussa (lue maalauksesta TÄSTÄ) ja viimeisimmän hiirimaalauksen viime vuoden maaliskuussa (katso TÄSTÄ).
Kahdeksan kuukautta kului nopeasti ja puuhakkaasti. Kesällä toimin aktiivisesti taide- ja maalausnäyttelyni parissa, joka oli koko kesän ja syksyn esillä Viron kansallismuseossa, ja sen jälkeen työskentelin mediajulkaisujeni (NordenBladet ja OHMYGOSSIP) parissa. Kansallismuseon näyttelyssä oli 14 hiirimaalausta ja vierailijat saivat kuunnella myös ensimmäisen luvun lastenkirjastani ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”.
Kuvat: NordenBladet
Tänä vuonna jatkan muiden töiden ohessa taas kirjan kirjoittamista ja maalaamista. Haluan, että maalaukset kuvittavat ilmestyvää kirjaa ja erillisinä ne koristaisivat kotona lastenhuoneiden seiniä. Kuten näette, tämäkin maalaus on vielä signeeraamatta. Näin siksi, että ensin annan tallentaa maalaukset muistitikulle kirjan kuvituksena käytettäviksi, ja sitten vasta allekirjoitan ja kehystän ne.
Maalaussarja ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäisestä” (Tema Kõrgeausus Hiir Esimene – alkuperäinen nimi viroksi) on suurin taiteellinen hanke minun elämässäni. Kun 22. huhtikuuta vuonna 2020 Allaniin Paliveressä (Lääne-Nigulan kunta Virossa) tutustuin, en vielä tiennyt, että hän alkaa inspiroida minua niin paljon, ja että hänestä tulee uusi avopuolisoni, uusi elämäni rakkaus ja loputon inspiraation lähde! 🥰😘💘 Paliveressä syntyi myös päähenkilön, hiiripoika Ivarin hahmo. Tammikuun alussa valmistui nyt viidestoista hiirimaalaus tästä sarjasta. Hiiripoika Ivar Apodemus ja hänen puuhansa eivät ole kuitenkaan verrattavissa Allanin toimiin, mutta silti Allan on lämpimine olemuksineen, energioineen ja rakkauksineen minulle inspiraation antajana ja tukena kirjan ja maalausten luomisessa. Useammassakin maalauksessa olen ottanut ideoita hänestä otetuista valokuvista ja yrittänyt jäljitellä hänen kehonsa asentoja.
Miten tämä maalaus syntyi? Vuosi alkoi minulla erittäin myönteisesti ja toimekkaasti, ja eilen päätin, että nyt alan maalata! Mutta mitä? Alkuun oli houkutus alkaa tehdä uutta kukkamaalausta, mutta sitten päätin, että teen hiirimaalauksen. Haluaisin kovin lähettää lastenkirjan painoon jo tämän vuoden aikana. Sää oli luminen ja kaunis, ja Allan meni ulos lumitöihin. Muistin heti, että viime vuonna otin paljon kivoja valokuvia puutarhasta ja lumitöitä tekevästä Allanista, ja niin päätinkin maalata hiiren, jolla on lumilapio.
Alla on edellisen talven kuvia kodistani Sakussa, Murimäen tiellä, ja kuva Allanista, josta sain inspiraatiota uusimpaan tauluuni. Välillä Allan vilkutteli minulle pihalta ja lähetti lentosuukkoja ja minä sisällytin koko tuon lämpimän tunteen maalaukseen 🙂 No, sellainen tarina siihen maalaukseen liittyen. Kaikki hiirimaalaukseni on tähän asti maalattu akryyliväreillä (pystysuuntaiselle maalauskankaalle) ja 30×40 cm kokoisina.
Lue päivittäistä elämäntyyliblogiani sivustolta NordenBladet.fi ja katso tekemiäni maalauksia käsityöblogistani sivustolta ElishevaShoshana.com.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun, jolla kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvataan covid-19 –tilanteesta aiheutuneita sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.Avustuksilla korvataan 1.9.2021–31.12.2021 välisenä aikana koronaepidemian aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia. Tässä avustushaussa haettavana on valtionavustusta testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen ja hoitoon.Avustus on haettavissa 31.1.2022 klo 16.15 asti.Hakuilmoitus ja hakulomakkeet:Vuoden 2022 valtionavustushautSosiaali- ja terveysministeriö järjestää 13.1.2022 klo 12.30-14.00 webinaarin, jossa kerrotaan tarkemmin avustusten hakemisesta. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa jälkikäteen.Webinaari: Hakuinfo: Valtionavustukset kuntien koronakustannuksiin
NordenBladet —Suomen tavoite on lisätä työvoiman maahanmuuttoa ja torjua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Viime vuosina ilmi tullut ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on korostanut tarvetta eri toimijoiden yhteistyölle. TEMin asettama neuvottelukunta tukee ulkomaisen työvoiman ja yrittäjien hyväksikäytön torjuntaa.Työ- ja elinkeinoministeriö on 21.12.2021 asettanut ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työehto- ja lupavalvonta-asioiden neuvottelukunnan 1.1.2022–31.12.2024 väliseksi ajaksi. Neuvottelukunta on eri viranomaisista sekä työmarkkina- ja elinkeinopoliittisista järjestöistä koostuva asiantuntijaelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyötä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtoja ja työntekijöiden ja yrittäjien oleskelulupia koskevissa kysymyksissä. Tarkoituksena on myös kohentaa tiedonkulkua viranomaisten välillä, seurata ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työsuhde- ja lupavalvonnan kehitystä sekä antaa lausuntoja näistä asioista. ”Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on ilmiö, jonka kitkeminen vaatii hyvää yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Uusi neuvottelukunta on yksi tärkeä askel, jolla voimme torjua hyväksikäyttöä ja lisätä tietoisuutta työvoiman hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Neuvottelukunta kokoaa yhteen monia toimijoitaNeuvottelukunnan puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvottelukunnan jäseninä ovat sisäministeriön maahanmuutto- ja poliisiosaston, ulkoministeriön, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön edustajat sekä valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.Lisäksi jäseninä ovat Maahanmuuttoviraston, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän, aluehallintovirastojen, Helsingin poliisilaitoksen, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja Business Finlandin edustajat.Työmarkkina- ja elinkeinopoliittisista järjestöistä edustettuina ovat Akava ry, STTK ry ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Elinkeinoelämän keskusliitto ry, KT Kuntatyönantajat, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry, Suomen Yrittäjät ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf ja Elintarviketeollisuusliitto ry.
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto muistelee kirjoituksessaan arkkipiispa Desmond Tutua.Tänään lasketaan maan poveen eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu. Uutinen hänen poismenostaan 26. joulukuuta 2021 on koskettanut syvästi miljoonia ihmisiä kaikkialla maailmassa.Desmond Tutu kuului niihin mielipidevaikuttajiin ja aktivisteihin, joiden ansiosta Etelä-Afrikan rotuerottelu, apartheid, kaatui. Nelson Mandelan vapauduttua vankilasta 1990 Tutu työskenteli hänen työparinaan, muun muassa johtaen Etelä-Afrikan totuuskomissiota.Kampanja apartheidia vastaan oli maailmanlaajuinen. Muistan tunnelman Lontoon Trafalgar Squarella, kun apartheidin vastustajat pitivät neljä vuotta jatkunutta mielenosoitusta 24/7 Etelä-Afrikan suurlähetystön edessä 1986-1990. Neljä vuotta puhetta ja musiikkia tauotta. Päässä kaikuu vieläkin rytmikäs ”Free-e-e-e, Nelson Mandela!”Desmond Tutu oli moraalinen suunnannäyttäjä, jonka suurimpana päämääränä oli oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vapaus. Näihin arvoihin hän oli sitoutunut ja näitä hän edisti läpi elämänsä eri rooleissaan niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Hän toimi pitkään myös tunnettujen rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien vanhimpien ryhmän (’The Elders’) jäsenenä. Tähän ryhmään kuuluu myös presidentti Martti Ahtisaari.Tutu korosti naisten asemaa päätöksenteossa ja konfliktien ratkaisemisessa. Tässä on edelleen paljon työsarkaa, mutta Tutun esikuvaa on hyvä seurata.Tänään myös Suomessa moni elää päivän eteläafrikkalaisten surun kanssa, kunnioittaen suuren kirkonmiehen ja valtiomiehen elämäntyötä.Pekka Haavisto Ulkoministeri
NordenBladet – Vuosi on alkanut toimeliaasti ja myönteisesti. Seuraan ravitsemustani (korvasin taas aamun voileivät kunnollisella ruoalla), annoin itselleni lahjan ja päätin, että luovun määrittämättömäksi ajaksi myös alkoholista. Avasin taas oman painoaputilin ja tarkkailen, että söisin mahdollisimman terveellisesti ja jo monen kuukauden ajan olen pyrkinyt ostamaan vain e-lisäaineettomia elintarvikkeita.On erittäin hölmöä, että nykyisin e-lisäaineita laitetaan jopa vaaleisiin, tummiin ja sekaleipiin.
1. tammikuuta alkoi sillä, että etsin urheilukelloni, latasin sen ja lähdimme kävelemään. Kello auttoi laskemaan askeleet ja muistuttamaan, että pitää liikkua. Kesällä liikkumista ja puutarhassa toimittamista on paljon, mutta talvella minulla ei ole paljon tapana mennä ulkoilemaan. Sitten menimme kahdeksi tunniksi uimaan ja kotiin palattuamme ajattelimme, jos vaikka lähtisimme joskus lähiaikoina jonnekin matkalle vain emme. Ja jos menemme, niin mennäkö lasten kanssa vai kahdestaan. Viikoksiko vai kokonaiseksi kuukaudeksi jne. Nyt sitä koronaa on niin paljon ja rehellisesti sanottuna emme haluaisi ottaa sitä riskiä, että pitäisi olla jossain ulkomailla karanteenissa istumassa. Olemme jo jonkin aikaa ajatelleet myös ”talvikodin” hankkimista Espanjan etelärannikolta Costa del Solilta (oikeastaan seuraamme koko Andalusian alueen kiinteistöjä), mutta tämä ajatus on vasta kypsymässä.
Meidän NordenBladet.ee:n ja NordenBladet.fi:n sähkön hintojen ”lunttilapusta” on niin hyvä seurata tämän päivän ja huomisen sähkönhintoja reaaliajassa! Itseä ei ole kaunista kehua, mutta tuo tekemämme sovellus on todella erittäin hyvä apuri! Olemme saaneet niin paljon myönteistä palautetta, käytämme sovellusta itsekin ja on ilo kuulla, että monet muutkin käyttävät. Koska tänään sähkö oli koko päivän ns. vihreällä vyöhykkeellä (eli siis alle 10 eurosentin / kWh), hoidin pyykinpesun tänään.
Viime vuonna tuli käydyksi paljon konserteissa, teatterissa ja erilaisissa tilaisuuksissa ja päätin, että tänä vuonna säilytän saman linjan ja pysyn kulttuurin aaltopituudella. Tällä hetkellä on varattuna jo kuusi tilaisuutta:
* Jättiläisten taikamaa Laulukentällä (Ivanka kävi siellä jo kerran isänsä kanssa, mutta lähdemme koko perheen voimin vielä kerran)
* Kansallisoopperassa Estonia ”Louis XIV – Aurinkokuningas”;
* Venäläisessä kulttuurikeskuksessa ”Priit Pius ja Kait Kall stand-up -komediassa Midagi ikka” (aina jotakin)
* ”Ott Seppin stand-up -esitys JOKKER”, samoin venäläisessä kulttuurikeskuksessa
* Sakun suurhallissa järjestettävään Eesti Laul 2022 -loppukilpailuun on myös liput ostettuina.
* Liput on jo myös elokuussa Kiidjärven kartanonpuistossa tapahtuvaan esitykseen ”ADA. Kertomatta oleva tarina”.
Viimeisin tilaisuus, jossa kävimme, oli ”Viro etsii supertähteä” -kilpailun superfinaali (ks. perusteellisempi juttu siitä OHMYGOSSIP-viihdesivustolta TÄSTÄ).
Vuoden alku on ollut todellakin erittäin vilkas! Sain äsken valmiiksi myös ensimmäisen maalauksen, joka on jatkoa Viron kansallismuseon näyttelyssä käyneille 14 hiirimaalaukselle, joiden pohjalta julkaisen lapsille rahankäyttöviisautta opettavan lastenkirjan ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”. Alla joitakin kuvia kansallismuseon näyttelystä ja kuvia tänään valmistuneesta maalauksesta! Neljästätoista aiemmin maalatusta hiiri-sarjan maalauksesta voitte lukea taideblogistani ElishevaShoshana.com-sivustolta TÄSTÄ.
Vielä kerran toimeliasta, inspiraationtäyteistä, menestyksellistä ja seikkailuja tulvillaan olevaa uutta vuotta teille!
Halauksia! 💖😘
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto muistelee kirjoituksessaan arkkipiispa Desmond Tutua.Tänään lasketaan maan poveen eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu. Uutinen hänen poismenostaan 26. joulukuuta 2021 on koskettanut syvästi miljoonia ihmisiä kaikkialla maailmassa.Desmond Tutu kuului niihin mielipidevaikuttajiin ja aktivisteihin, joiden ansiosta Etelä-Afrikan rotuerottelu, apartheid, kaatui. Nelson Mandelan vapauduttua vankilasta 1990 Tutu työskenteli hänen työparinaan, muun muassa johtaen Etelä-Afrikan totuuskomissiota.Kampanja apartheidia vastaan oli maailmanlaajuinen. Muistan tunnelman Lontoon Trafalgar Squarella, kun apartheidin vastustajat pitivät neljä vuotta jatkunutta mielenosoitusta 24/7 Etelä-Afrikan suurlähetystön edessä 1986-1990. Neljä vuotta puhetta ja musiikkia tauotta. Päässä kaikuu vieläkin rytmikäs ”Free-e-e-e, Nelson Mandela!”Desmond Tutu oli moraalinen suunnannäyttäjä, jonka suurimpana päämääränä oli oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vapaus. Näihin arvoihin hän oli sitoutunut ja näitä hän edisti läpi elämänsä eri rooleissaan niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Hän toimi pitkään myös tunnettujen rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien vanhimpien ryhmän (’The Elders’) jäsenenä. Tähän ryhmään kuuluu myös presidentti Martti Ahtisaari.Tutu korosti naisten asemaa päätöksenteossa ja konfliktien ratkaisemisessa. Tässä on edelleen paljon työsarkaa, mutta Tutun esikuvaa on hyvä seurata.Tänään myös Suomessa moni elää päivän eteläafrikkalaisten surun kanssa, kunnioittaen suuren kirkonmiehen ja valtiomiehen elämäntyötä.Pekka Haavisto Ulkoministeri
NordenBladet – Heräsimme tänä aamuna kello kymmenen aikoihin, sillä olimme eilen taas pitkään valveilla. Olemme katsoneet viimeisten kahden kuukauden aikana joka ilta 2-3 eri elokuvaa – sekä dokumenttielokuvia että viihdettä. Viimeksi katsotut dokumenttielokuvat sattuivat olemaan erityisen synkkiä.
YouTubesta katsoimme filmin ”The untold story. What happened to Otto Warmbier in North Korea?” (linkki videoon). Se on 22-vuotiaasta amerikkalaisopiskelijasta Otto Frederick Warmbierista, joka kuoli kuusi päivää USA:lle luovuttamisen jälkeen sokea-kuurona, vakavan aivovamman saaneena ja koomaan kidutettuna, kuten hänen vanhempansa sanoivat. Erittäin masentava oli myös ”Another Man’s War” -kirjan perusteella tehty elokuva ”Machine Gun Preacher” TV1000 actionista, jossa Gerard Butler näyttelee Sam Childersia, joka edelleenkin auttaa pelastamaan lapsia Etelä-Sudanista ja Ugandasta (lähinnä sodan uhreja). Pienet lapset eivät ole sodassa pelkästään väkivallan ja hyväksikäytön uhreja, vaan aseelliset ryhmittymät värväävät heitä riveihinsä väkisin ja lähettävät heitä suorittamaan rituaalimurhia ja taistelemaan. Erittäin hirveä oli myös Peter Kosminskyn lyhyt draamasarja ”The State”, jota National Geographic näyttää. Se kertoo neljästä Britannian kansalaisesta, jotka matkustavat Syyriaan liittyäkseen ISIS:een ja siitä, miten terrorijärjestöön liittymisen jälkeen heidän on vaikeaa tulla toimeen erittäin raskaassa väkivaltaisessa todellisuudessa.
Miksi kirjoitan siitä? Siksi, että meidän elämämme on kauniimpaa kuin paratiisi! Meidän ja meidän lastemme elämä on TÄYDELLISTÄ. Olen niin KIITOLLINEN JA ONNELLINEN elämästäni! Ja niin kovin haluaisin, että maailmassa vallitsisi rauha! Huolehtikaamme toisistamme – sekä läheisistämme että vähemmän läheisistä! Se on kaunis ajatus, jolla aloittaa uusi vuosi! 🙏🙏🙏
Siten, tänään heräsimme kymmenen aikoihin ja kiitin Kaikkein Korkeinta, että saan herätä lämpimässä huoneessa rakkaan ihmisen kainalossa. Valmistin aamiaisen (paistettua munaa paprikan kera) ja sitten ryhdyin pesemään, siivoamaan ja vaihtamaan lakanoita, jotta talo uuden vuoden ensimmäisenä päivänä hohtaisi ja uusi vuosi alkaisi kaikin puolin ns. puhtaana. Allan teki lumitöitä, toi puita sisään, lämmittää uunit mukavan lämpimiksi ja alkoi samoin järjestellä työhuonettaan. Hän nimittäin lupasi jo kaksi kuukautta sitten, että vuoden loppuun mennessä huone on kunnossa 😀
Ivanka Shoshana sai päivä ennen joululomaa koulusta jonkin kauhean viruksen ja on edelleen sairaana, valitti välillä korvakipuakin. Hänen jälkeensä sairastuimme kaikki, kunnes uskoimme jo, että nyt olemme sitten saaneet koronankin. Olemme tosin rokotettuja, mutta meillä oli kaikki Omikronin oireet – lievä kuume, nuha, kurkkukipu ja jopa niveliäkin särki. Teimmekin sekä kotitestin että kävimme lääkärin lähetteellä tekemässä testin nenästä. Onneksi kaikki testi olivat kuitenkin negatiivisia.
Sitten postitin artikkelin vuodenvaihteen perinteistä ja toimista, jotka vanhan kansan viisauksien mukaan tuottavat meille onnea ja menestystä – katso TÄSTÄ. Oikeastaan neuvoja, joita kannattaisi noudattaa joka päivä 🙂
Koska Ivanka on edelleen hieman sairas, päätimme viettää vuodenvaihteen kotona. No, oikeastaan olisimme kai olleet keskenämme siinäkin tapauksessa, että hän ei olisi ollut sairas. Kotoinen vapaan viettäminen on erittäin miellyttävää! Vähäsen kuitenkin ehostelin itseäni, sillä pidän laittautumisesta kauniiksi itseäni varten. Päälle puin retrohenkisen Indiskan mekon ja helmet, lisäsin Must de Cartier -tuoksua! Illaksi tein meille huippumaistuvaa lehtitaikinapitsaa. Mmmmm… Se, joka maistaa, haluaa lisää!
Annan teille heti myös RESEPTIN! 👇👇👇 Valmistaminen on hyvin helppoa.
Pohjaksi hiiva-lehtitaikina (Eesti Pagar), jonka peität Felixin ketsupilla. Sitten silppuat päälle 2-3 isompaa tomaattia, 2 keskikikoista sipulia, 100 grammaa vihreitä oliiveja (Figaro) ja noin 30-40 grammaa jalapenoa (Santa Maria). Koska minulla oli jääkaapissa jo valmiiksi tehty ulkofileepaisti karhunlaukan kera (Maks ja Moorits), silppusin joukkoon hieman lihaa (paistos on erittäin hyvä ilman lihaakin!). Kun tämä on tehty, ryhdyt maustamaan. Minä käytän joko Knorrin tai Maggin Spaghetti Bolognese -maustetta ja lisään sitä paljon (noin puolitoista pakkausta eli n. 60-70 grammaa), sitten sirottelen tilliä, timjamia ja jauhelihamaustetta. Ja päällysteeksi kerma ja juustot. Valuta noin puoli pakkausta 20 % Alman kermaa levypitsan päälle (kerman sijasta sopii myös maustamaton jogurtti) ja sitten raasta päälle juusto. Minä panen kahta eri juustoa – Valion Atleet-juustoa ja Valion italialaistyyppistä kovaa Forte Classicoa. Joka haluaa, voi ravistella kaiken päälle hyppysellisen siemeniäkin (esimerkiksi seesamin siemeniä tai auringonkukan siemeniä). 40 minuutiksi uuniin ja valmista on!
Nyt nautimme illasta! PS! Juomme alkoholitonta ja gluteenitonta GO Pilsneriä! Minä päätin, että annan itselleni lahjan ja luovun joksikin aikaa alkoholista. Se vaikuttaa hyvin painoon ja terveyteen.
Halaan teitä kaikkia voimakkaasti ja toivon teille ihanaa uutta vuotta! Täyttyköön kaikki teidän hyvät toiveenne! 😘😘😘
NordenBladet —Toisen koronavuoden aikana valot ja varjot ovat vuorotelleet. Vuosi sitten pääsimme aloittamaan koronarokotukset ja ne ovat tuoneet meille suojaa ja turvaa. Virus on kuitenkin arvaamaton, eikä pandemia valitettavasti vielä ole ohi.Moni ihminen on kuluneen vuoden aikana kohdannut huolta ja surua. Moni on menettänyt läheisensä, kantanut huolta perheenjäsentensä terveydestä tai sairastunut itse. Moni on jäänyt ilman työtä tai kokenut epävarmuutta omasta tai läheistensä toimeentulosta.
Surun, huolen ja epävarmuuden sekaan on mahtunut myös toisenlaisia hetkiä. Rokotusten myötä yhteiskuntaa on voitu avata ja olemme voineet tavata toisiamme turvallisemmin. Ihmiset ovat ojentaneet auttavan kätensä, kun tuttu tai tuntematon on sitä tarvinnut. Moni on löytänyt iloa yksinkertaisista ja arkisista asioista. Kriisi laittaa väistämättä asioita mittasuhteisiin.
Haluan osoittaa kiitokseni jokaiselle suomalaiselle. Olette joustaneet, toimineet yhteisen hyvän eteen, olleet kärsivällisiä ja kestäneet epävarmuutta. Vuosi ei ole ollut helppo. Toivon, että osaamme olla kriisin pitkittyessä armollisia niin itseämme kuin toisiamme kohtaan.
Suomen koronatilanne on vakava ja huoli omikronvariantista on suurta. Hallituksen tavoitteena on saada nostettua rokotuskattavuutta ja ihmisten rokotesuojaa. Ympäri Suomen tehdään parhaillaan paljon töitä sen eteen, että kolmansia rokotteita voidaan antaa ihmisille mahdollisimman pikaisesti. Rokotteet ovat edelleen tärkein välineemme maailmanlaajuisessa kamppailussa pandemiaa vastaan.
Samalla kun huolehdimme siitä, että rokotteita on tarjolla riittävästi ja riittävän nopeasti, on meidän ponnisteltava sen eteen, että rokotuskattavuutta saadaan nostettua kaikkialla maailmassa. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa.
Jos et vielä ole ottanut rokotetta, tee se nyt. Rokotteen ottaminen on vastuullinen teko, jolla suojelet itseäsi, lähimmäisiäsi ja koko yhteiskuntaa. Rokotteet ottamalla suojelet terveydenhuoltoamme kuormittumasta. Kyse on yhteisvastuusta. Meitä kaikkia tarvitaan, jotta pääsemme ulos pandemiasta.
Suomi on selvinnyt toistaiseksi pandemiasta terveydellisesti ja taloudellisesti pienemmin vaurioin kuin monet verrokkimaamme. Oikea-aikainen ja riittävä tuki ihmisille ja yrityksille sekä elvytys ovat osaltaan pehmentäneet talouden kokemaa iskua ja nopeuttaneet siitä toipumista. Pandemian kehitykseen liittyy kuitenkin yhä merkittäviä riskejä ja epävarmuutta. Siksi myös talouspolitiikan kykyä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla on pidettävä yllä, eikä kasvua tukevaa politiikkaa tule lopettaa liian aikaisin.Tulevaisuudessakin koronapandemian hallinnassa on kyse tasapainoilusta. On kyettävä suojelemaan ihmisten terveyttä, estämään sairaalahoidon kuormittumista ja toisaalta pitämään yhteiskuntaa auki niin laajasti kuin mahdollista. Päätösten ja rajoitusten on oltava oikea-aikaisia, oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. On myös selvää, että kriisin pitkittyessä yhteiskunnan kestokyky on koetuksella.Vaikka talouden toipuminen pandemian keskellä on ollut nopeaa, ennakoidaan kasvun hidastuvan tulevina vuosina. Siksi nyt on oikea aika vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä pidemmällä aikavälillä. Suomen kaltaisessa taloudessa talouskasvu perustuu ennen kaikkea osaamiseen, innovaatioihin ja investointeihin. Siksi asetimme syksyllä parlamentaarisen työryhmän pohtimaan keinoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteiseksi vahvistamiseksi.Parlamentaarinen TKI-työryhmä sai työnsä valmiiksi joulukuussa. Eduskuntapuolueet sitoutuivat yhteisesti tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä laati yhteisen esityksen periaatteista ja menettelytavasta, jolla tavoitteeseen päästään. Ryhmän esitykset ovat merkittäviä ja niiden toteuttaminen on Suomen talouden menestyksen kannalta välttämätöntä. Esitysten vakaa ja ennakoitava toimeenpano on tulevien vuosien talouspolitiikan kovaa ydintä.Kestävä kasvu on myös tehokkain tapa vahvistaa julkista taloutta. Vaikka julkinen talous ja velkasuhde ovat kehittyneet viime kuukausina jopa yllättävän suotuisasti talouden kasvaessa ripeästi, pidemmän aikavälin näkymä väestön ikääntyessä ei ole muuttunut. Julkisen talouden vahvistamista tulee jatkaa ennen kaikkea kasvua ja työllisyyttä vahvistamalla.
Pandemian myötä syntynyt hoiva-, hoito- ja oppimisvelka edellyttävät meiltä erityistä huomiota vielä pitkään. Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, että koronan aiheuttama hyvinvointivelka ei pääse kasvamaan liian suureksi. Ongelmiin on kyettävä puuttumaan ajoissa. Jos emme tee niin, maksamme siitä tulevaisuudessa kovaa inhimillistä ja taloudellista hintaa.
Reilun kolmen viikon päästä Suomessa toimitetaan historian ensimmäiset aluevaalit. Aluevaaleissa päätetään ihmisten arjen kannalta tärkeistä peruspalveluista. Tähän asti sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen on ollut kuntien vastuulla. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet.
Vaaleissa on ehdolla paljon osaavia ja motivoituneita ehdokkaita. Kannustan kaikkia antamaan äänensä tammikuun vaaleissa. Nyt on aika vaikuttaa sote- ja pelastuspalveluiden tulevaisuuteen. Aluevaaleissa on kyse ihmisille tärkeistä peruspalveluista, joiden merkitystä koronakriisi on entisestään korostanut. Kyse on siitä, että ihmiset voisivat jatkossakin luottaa peruspalveluidemme toimivuuteen.
Luottamus onkin avainsana, jonka varaan koko yhteiskuntamme rakentuu. Luottamus, kyky yhteistyöhön ja yhdessä sopimiseen korostuvat erityisesti vaikeina aikoina. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että yhteiskunta toimii kriisin keskellä. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kansakunnan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden eteen pystytään tekemään yhteistyötä. Haluankin kiittää oppositiota siitä arvokkaasta tuesta, jota hallitus on myös tänä vuonna saanut koronakriisin hoitamisessa.
Olemme yhteiskunta, jolla on monia vahvuuksia. Olemme osaava kansa, joka on selvinnyt yhdessä monesta koettelemuksesta. Suomalainen yhteiskunta on vahva. Erityisen vahva se on silloin, kun kohtaamme vaikeuksia.
Suomea ja suomalaisia arvostetaan kansainvälisesti. Meidät nähdään maailmalla suunnannäyttäjänä monessa. Suomalaisiin luotetaan. Asemamme ei ole koskaan aiemmin ollut näin vahva.
Keskeisin Suomen viitekehys on Euroopan unioni, johon kaikki Euroopan maat voivat pyrkiä jäseneksi. Olemme vahvistaneet kansallista turvallisuuttamme myös laaja-alaisella turvallisuus- ja puolustusyhteistyöllä ja tiivistämme yhteistyötä edelleen. Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Se kuuluu eurooppalaisen turvallisuuden perustaan, joka kirjattiin ETYJ:n periaatteisiin. Osoitimme, että opimme menneisyydestä. Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni.
Mitä tahansa toimintaympäristössämme tapahtuukin, Suomi ja suomalaiset kyllä pärjäävät. Valot ja varjot vaihtelevat myös ensi vuonna. Minä ja koko hallitus teemme kaikkemme sen eteen, että valoisia päiviä olisi varjoisia enemmän.
Toivotan jokaiselle hyvää ja onnellista uutta vuotta 2022.Sanna Marin pääministeri
NordenBladet —Valtioneuvosto on asettanut yleisistunnossaan 30. joulukuuta ministerityöryhmän, jonka tehtävänä on koronatoimenpiteiden poikkihallinnollinen yhteensovittaminen ja tiedonvaihdon varmistaminen.Ministerityöryhmässä käsitellään hallituksen valmisteluelimenä poliittisia linjavalintoja ja kannanmäärittelyjä sekä asioiden valmistelua, jotka ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa tai sellaiset asianomaisessa ministeriössä ratkaistavat asiat, jotka ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia. Hallitus päätti ministeriryhmän perustamisesta neuvottelussaan 21.12.2021. Ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja muut jäsenet ovat: sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen valtiovarainministeri Annika Saarikko kuntaministeri Sirpa Paatero työministeri Tuula Haatainen elinkeinoministeri Mika Lintilä opetusministeri Li Andersson tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (sijainen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist) sisäministeri Krista Mikkonen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari pääministeri Sanna Marin (sijainen valtiosihteeri Henrik Haapajärvi) Muut ministerit osallistuvat ministerityöryhmän työhön, kun käsitellään asianomaisen ministerin toimialaan kuuluvia asioita.Työryhmän pääsihteeriksi nimetään osastopäällikkö Satu Koskela (STM).Kukin ministeriö nimeää ministerityöryhmän sihteeristöön johtavan virkamiehen. STM:n, VM:n, TEM:n, OKM:n, SM:n ja OM:n kansliapäälliköt ovat ministerityöryhmän pysyviä asiantuntijoita.
”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen” hiirimaalaus nr. 14, Helena-Reet Ennet (Maaliskuu 2021)
Kuvat: NordenBladet
