NordenBladet – Eilen säät suosivat ja vietimme lasten yhteissyntymäpäivää ulkona! Synttärien ruokalista oli perinteinen – kotitekoinen perunasalaatti ja rosolli, tuore porkkanasalaatti, juustonakit (Saaremaa Lihatööstus), kinkkurullat, tortillat, erilaiset suupalat (rapupuikot, kurkunsiivut, kirsikkatomaatit, paprika jne.). Selver-kaupan keittiöstä tilasin valikoiman täytettyjä koreja ja suupalavalikoiman (pieniä tikkuvoileipiä). Jälkiruoaksi oli hedelmiä / mansikoita, itse kaksi itse valmistettua banaani-mansikka-kermakakkua sekä Kulinaaria OÜ:stä tilatut mansikka-kiivirahkakorit. Oli erittäin hieno päivä!
Alla kuvagalleria vieraiden odottelusta:
Estella Elishevan syntymäpäivän outfit: toppi (Moschino), farkut (Esprit Denim), rannekello (Xiaomi mi band 5) Ivanka Shoshanan syntymäpäivävaatetus: kauluspaita (United Colors of Benetton), liivi (Pretty Athletic), farkut (Gerry Weber, Edition Roxy Perfect fit)
NordenBladet – Virossa oli tänä yönä niin lämmintä, että nukuin ikkuna täysin avoinna. Aamulla heräsin kello kahdeksalta ja sitten tein ohukaisia, joita nautimme viime vuonna metsästä kerätyistä mustikoista tehdyn tuorehillon kera. Tämä päivä onkin kulunut pääosin ruokaa valmistaen ja ruoasta nauttien. Millaista ylellisyyttä!
Uskon, että on suurta ylellisyyttä, kun sinulla on aikaa (löydät sen ajan!) ja vietät sen perheen kanssa. Minulla on ollut kotiapulaisia (jotka ovat samalla hoitaneet myös puutarhurin, kokin ja lastenhoitajan tehtäviä) vuosien ajan, mutta nykyisin haluan tehdä kaiken itse. Nautin siitä ja olen sitä mieltä, että se on suurempaa ylellisyyttä kuin kotiapulaisten pitäminen. Ehkäpä, jos yritysten kanssa tulee vielä kiireisempiä aikoja, ostan välillä apua myös ulkopuolelta, mutta jos siihen ei ole suoranaista tarvetta, yritän itse tehdä kaiken ja suunnitella liiketoimintani ja puuhani siten, että elämä ei muuttuisi oravanpyöräyritysten perustamiksi ja yhä uusien ja uusien huippujen valloittamiseksi. Miksi? Siksi, että minulla on se mahdollisuus, mahdollisuus suunnitella omaa ajankäyttöä itse! Ylellisyys on itse nauttia omasta kodista, itse olla omien lasten kanssa yhdessä 100 %, vapaus itse valita ruokaa ja valmistaa sitä sydämellä ja tarjoilla sitä perheelle kauniisti.
Täksi aamuksi tein ohukaisia, Estella Elisheva teki itselleen smoothin ja ajoi polkupyörällä Sakuun jalkapallotreeneihin. Sitten siivosin, pesin pyykkiä ja ryhdyin siivoamaan lasten kesähuonetta. En tiedä miten se tapahtuu, mutta minulle vain kerääntyy tavaroita… siellä, missä on vapaata tilaa, sinne kerääntyy tavaroita ennemmin tai myöhemmin :D. Luulen, että jos minulla olisi 1.000- tai 2.000-neliöinen talo, silloinkin jonain hetkenä tulisi olemaan tilasta puutetta. Jos huomenna sää pettää, lapset leikkivät kesähuoneessa, eivät ulkona. Huomiseksi on suunniteltu meillä puutarhassa pidettävät Estella Elishevan (huomenna 15-vuotias!!!) ja Ivanka Shoshanan (23. toukokuuta 13-v.!!!) pienet yhteiset syntymäpäivät. OMG! He ovat jo niin isoja!
Lounaaksi tein kvinoaa, jauhelihakastiketta ja karhunlaukkasalaattia (joooooo, juuri sitä megahyvää salaattia, jonka reseptin julkaisin TÄSSÄ). Katoin pöydän ulos ja nautimme ihmeen hyvää ruokaa ihmeen kauniilla säällä! Sitten kävin kaupassa ja tein huomiseksi lasten syntymäpäiväksi kaksi mansikka-banaani-kermakakkua! Nyt alan valmistaa ruokia huomiseksi ja illalla tulevatkin jo ensimmäiset vieraat – isosisko Marie poikansa Laurin kanssa 🙂
NordenBladet – Elämä maalla on ihanaa! Rakastan luontoa niin valtavasti! Aamulla herään linnunlauluun ja tunnen, miten raikas maaseutuilma erilaisten puutarhassa kasvavien kasvien miellyttävän tuoksusekoituksen kanssa antaa minulle sisään hengittäessäni energiaa. Tunkkaisessa kuntosalissa hikoilun sijasta minulla ovat puutarhatyöt ja yrttikasvien kerääminen. Tänään minulla oli esimerkiksi kumarru ja kyykisty -kuntoilu niityllä, jossa poimimme ’Pandu the Cat’ -kissan tarkkaavaisen katseen alla kuusi laatikollista kevätesikon kukintoja!
Kevätesikko on voimaa antava pohjoismainen yrttikasvi, josta saa apua hyvin moniin ongelmiin! Juuri nyt on paras aika poimia niitä.
Kevätesikko on ollut meidän esivanhempiemme keskuudessa ja kansanlääkinnässä niin suosittu kasvi, että sille on kertynyt yli kaksisataa nimeä! Tunnetuimmat nimet ovat kananvarvas, kukonhousu, kukkoheinä, kulta-avain, kulohousu, käenkukka, maitopisara, pääskykukka, kartanonherranhousu, taivaansilmä, taivaanavain ym. Kevätesikkoa on monissa legendoissa kuvattu kultaisena avainkimppuna, jolla taivaanportit aukeavat. Sitä pidetään maagisena kasvina, joka tuo löytäjälleen onnea. Sekä kukintoja, lehtiä, maavarsia että juuria kerätään. Missään pohjoismaisessa luonnonkasvissa ei ole niin paljon C-vitamiinia kuin kevätesikon lehdissä. Lisäksi kevätesikko on yksi harvoista kasveista, jonka C-vitamiini säilyy sekä kuivattaessa, suolattaessa että marinoitaessa.
Kevätesikko on erittäin hyvää sekä tuoreena salaatin joukossa että kuivattuna yrttiteenä juotuna. Oikein hyvä monien terveyshuolien yhteydessä, se on:
– sienten vastainen ja antibakteerinen
– rauhoittava, lievittää unettomuutta ja hermostuneisuutta, vähentää kroonisen väsymyksen oireyhtymää
– yskän vastainen ja limaa irrottava, lievittää keuhkoputkentulehdusta ja astmaa
– antaa lievitystä huimauksen, päänsäryn ja migreenin yhteydessä
– auttaa munuais- ja virtsarakkokiven yhteydessä
– stimuloi ruoansulatuskanavan eritteiden erittymistä, lievittää ummetusta
– laskee veren kolesterolitasoa sitomalla sappihappoja ja kolesterolia
– vaikuttaa myönteisesti sydämeen sydänlihasta vahvistamalla.
– lievittää nivelkipuja ja kihtiä, vähentää vapinaa käsissä ja jaloissa
– syövänvastainen, vähentää syöpäsolujen kasvua esim. paksusuolessa (juuret)
– hikoiluttava ja puhdistava
(blogi jatkuu kuvagallerian jälkeen)
Sitten aloin valmistaa tuoretta karhunlaukkasalaattia ja nautimme pitkän, mukavan, terveellisen ja voimistavan aamiaisen. Kivennäisaineita sekä C- ja B-ryhmän vitamiineja tulvillaan oleva karhunlaukka on hyvä elimistön puhdistaja, terveyden antaja ja virkistäjä. Keksin tänään uuden karhunlaukkareseptin ja minun pitää tunnustaa, että siitä tuli niiiin hyvä, että kirjoittakaa ehdottomasti muistiin ja tehkää itsekin!
Sekoita salaattiin seuraavat ainesosat:
Karhunlaukan lehdet
Tuore kurkku
Tuore tomaatti
Luomumungopavun idut
Puhdistetut kurpitsansiemenet
Tuore timjami
Hapankerma
Koristeeksi ja mausteeksi:
Raasta päälle juustoa (esim. Atleet tai Atleet Cheddar)
Krutongit
Kevätesikko
(blogi jatkuu ruokakuvien jälkeen)
Mitä lisäksi? Tietysti puutarhatöitä! Olen viime aikoina aivan kuin puutarhuri – joka päivä n. 6-7 tuntia sormet mullassa. Mukavaa! Hiljakseen puutarhassa puuhaten kertyy päivässä huomaamatta 10.000 askelta ja enemmänkin (ruohonleikkuu, oksien leikkaaminen, haravointi, taimien istuttaminen, siementen kylväminen, kastelu, muut huoltotyöt). Esimerkiksi eilen tuli maalatuksi niin lasten kiipeily- ja keinukeskus kuin myös puutarhapöytä ja -tuolit. Käytimme HolzBion ruskeansävyistä kyllästysainetta. Se on tehokas kyllästys- ja puunsuoja-aine mädäntymistä, hometta, sinistymistä ja puuntuholaisia vastaan. Mikä tärkeintä, se antaa vanhalle pinnalle uuden ja raikkaan ilmeen! Haalistunut puu näyttää taas kuin uudelta. Samalla aineella kyllästimme myös kukkapenkkilaatikot. Puutarhakin tuli kertaalleen ruohonleikkurilla ajetuksi! Pidän mielettömästi siitä, että voin pitkän ja touhukkaan päivän lopuksi kävellä puutarhassa ympäriinsä ja ihailla tehtyä. Silmä lepää ja silloin tunnen, miten onnellisuus ja tyytyväisyyden tunne valtaavat minut. Omin käsin kauneuden luominen saa minut onnelliseksi!
Illaksi tein grillilihaa ja uuniruokaa, ja mikään ei maistunut paremmalta kuin yksi kylmä mukillinen A Le Coq -olutta hoidettua puutarhaa ja laskevaa aurinkoa katsellen!
NordenBladet – Huomenta! Säät ovat muuttuneet niin kauniiksi, että aamuisin ei enää halua nukkua pitkään. Kello viiden-kuuden aikaan uni katoaa ja sitten haluaisi heti alkaa toimia puutarhassa. Odotin eilen malttamattomana, voisiko jo alkaa leikata ruohoa, mutta en halunnut naapureiden vuoksi alkaa niin aikaisin käynnistää ruohonleikkuria. Nautin pitkään ja rauhallisesti aamukahvia ja tein oheen tattaripuuroa (koristeluksi lisäsin raejuustoa, punajuurta, tilliä ja marinoitua tomaattia sekä kurkkua). Sitten lähetin perheen töihin ja kouluun ja menin keräämään kevätesikkoja kuivatakseni niitä talveksi. Rohdoskasvien poimiminen ja kuivaaminen on yksi suurista harrastuksistani!
Sitten alkoi ruohonleikkuu ja muut puutarhatyöt. Pääosa toukokuusta onkin kulunut puutarhassa puuhailun merkeissä. Raivasin palasen syreenivesakkoa ja istutin kellarin päälle laventeleita. Kukkalaatikoihin panin samettikukkia. Koska (mausteaine-) penkkejä en ole vielä ehtinyt tehdä (penkkilaatikot ovat jo valmiina ja myös säänkestäviksi petsatut, mutta niitä ei ole vielä asetettu paikoilleen), niin istutin yhden satsin timjamia ja oreganoa sen sijaan suureen kukkaruukkuun. Kuusista leikkasin alimmat, maata vasten olevat oksat, jotta niitä olisi helpompaa huoltaa, ja levitin tyven ympärille havupuumultaa. Työskentelyn aikana tapasin myös yhden jättimäisen etanan. Ensin pelästyin, että ehkä se on se kauhea espanjansiruetana, mutta lähemmässä tutkimuksessa selvisi, että kyseessä on sittenkin viaton kotimainen pantterietana, joka käyttää ravinnokseen lahoavia kasveja ja kasvinjäänteitä, ja on puutarhassa pikemminkin hyödyllinen olento. Olemme ehtineet tänä vuonna myös polttaa oksia ja muita risuja – esimerkiksi purimme osittain vanhan aidan, joka meni nuotioon. Tänään pitäisi saapua Hortesesta 200 (80-100 cm pituista) tuijaa – Brabanti. Ne on suunnitelmissa sijoittaa osittain kasviaidaksi paikkoihin, joista aita purettiin. Vuonna 2017 ostin Hansaplantista sata 100 cm tuijaa (katso blogi TÄSTÄ), ne ovat tähän mennessä jo ihan kivasti kasvaneet pituutta.
Illalla vieraat poikkesivat ja toivat suuren pussillisen tuoretta metsästä poimittua karhunlaukkaa. Nami-nami… siitä tulee tänään maukas tuoresalaatti! Vastaan annoin heille kotipuutarhasta poimittuja ja pakastettuja edellisen vuoden tyrnimarjoja.
Halauksia!
(puutarhagallerian jälkeen löydät toisenkin gallerian, johon postitan joitakin kuvia menneestä äitienpäivästä).
Sunnuntaina (9. toukokuuta) oli äitienpäivä! Sain Estellalta suloisen ruukkukukan ja rasiallisen lohta (hän tietää, että se on yksi suosikkiruuistani) ja Ivanka oli tehnyt minulle suuren kasan erilaisia kortteja! Rakastan teitä niin kovin – Estella Elisheva ja Ivanka Shoshana!! Olette minun silmäteräni, iloni ja huoleni!
NordenBladet – Viime viikonloppu oli hyvin vilkas. Huhtikuun 30. päivänä (18. Ijar) oli Lag BaOmer, se alkoi oikeastaan huhtikuun 29. päivän illalla. Juutalaisten pyhät ovat liikkuvia ja tänä vuonna se sattui samalle päivälle Virossa yleisesti tunnetun Valpurinyön kanssa. Tänä vuonna Viron juutalaisyhteisö ei koronarajoitusten vuoksi järjestänyt tavanomaista suurta tilaisuutta, mutta joka haluaa lisää aavistusta tästä juhlasta, voi lukea ja katsoa esimerkiksi minun vuoden 2017 tilaisuudesta tekemääni katsausta.
Valpurinyönä ja 1. toukokuuta pidettäviä Vappujuhlia ei tänäkään vuonna Covid-19-rajoitusten vuoksi tapahtunut. Jos rehellisesti sanon, en tiedäkään, milloin viimeksi isossa julkisessa Valpurinyön tilaisuudessa kävin ja myöskään noitien sapattiin Blocksbergin vuorelle en ole pitkään aikaan sattunut (hahhaa… that supposed to be a joke). Viime aikoina olen pitänyt enemmän pienistä, omassa tuttavapiirissä järjestetyistä juhlista/tapahtumista. Pieni kylä, jossa asun, on kuitenkin jo vuodesta 2008 lähtien erittäin ahkerasti osallistunut koko Viron siivoustalkoisiin ”Teeme ära!” (suomeksi suunnilleen ”Hoidamme homman!”). Tänä vuonna siivosimme kotia ympäröivistä ojista ja metsänlaidoilta suuren jätekontillisen roskaa ja istutimme maantien reunaan 600 kuusentaimea!
Aamulla vatsa kunnolla täynnä (maukas munakas – Shakshuka/Shakshouka, oheen marinoitua tomaattia, marinoitua kurkkua, raejuustoa ja luonnollisesti iso kuppi kahvia), lapset vaatteisiin, lapio vajasta mukaan ja toimintaan 😀
(blogi jatkuu kuvagallerian jälkeen)
Sunnuntaina sää oli hyvin kaunis ja päätimme mennä Tallinnan eläintarhaan (Paldiski maantee 145, Ehitajate tee 150, 13522 Tallinn, koduleht: tallinnzoo.ee). Siitä huolimatta, että kaikkialla muualla kaikenlaiset koronarajoitukset olivat voimassa, eläintarha oli auki ja täynnä väkeä. Covidin vuoksi ei valitettavasti näytetty kaikkia eläimiä, siksi ns. ”puolet jäi näkemättä”. Olimme kai ainoat, jotka käyttivät maskia. Eläintarha oli muuttunut paljon siitä ajasta, kun viimeksi kävin siellä. Tienvarret olivat kauniit ja siistityt ja syntyi hyvin lämmin tunne. Oli hienoa kävellä ja viettää yhteistä sunnuntaita, kunnes eräänä hetkenä Ivankalle tuli mieleen piirretty elokuva ”Pingviininpoika Lolon seikkailut” (tämä v. 1988 valmistunut piirretty elokuva on muuten valittu Viron kauheimpien lastenelokuvien top-listalle). Siinä on useita pelottavia kohtia ja siinä isoisä Piigo sanoi, että ”Ihmiset, ne tuovat meille vain onnettomuutta… ja vievät eläintarhaan”. No, sillä lailla siis. Suuntasimme askeleemme kotiin päin ja teimme monta tuntia puutarhatöitä. Illaksi tein kuitenkin perunoita ja maukkaan kermaisen sienikastikkeen. Muuten, ne ihanat suppilovahverot tuli poimituksi myöhäissyksyllä — marraskuun alussa! Lue Keltaisesta Kantarellista lisää TÄSTÄ.
Tänään maanantaina päivä kului laskuja maksaessa, erilaisten työasioiden parissa puuhatessa, Estella Elishevan ja Ivanka Shoshanan yhteistä syntymäpäivää suunnitellessa ja monien ihmisten kanssa Facebookin välityksellä yhteistyötä pohtiessa. Lisäksi tein myös pientä verkkoshoppailua. Ostin ON24:stä lapsille pihalla olevaan kiipeilykeskukseen lisää köysitikkaat; halkaisijaltaan 4,26 metriseen trampoliiniin turvareunan ja uuden 160×200 cm jousipatjan. Ivankalla oli tänään koulua ja uintia, Estellalla Georg Otsin musiikkikoulussa viulunsoitossa esiintyminen (tallentaminen).
NordenBladet – Viikot ovat taas kuluneet nopeasti. Olen maalannut, tehnyt puutarhatöitä, artikkeleita sekä NordenBladetiin että OHMYGOSSIPin viihdesivuille ja täydentänyt ElishevaShoshana.com-sivustoani ja taideblogia, käynyt Ivanka Shoshanan kanssa savityöpiirissä ja Tartossa, ja Estellalle päätimme hankkia braketit (se tulee olemaan pitempi prosessi). Mutta jatkossa kaikesta jo lähemmin…
Huhtikuussa valmistui minun maalaukseni nimeltään ”Vuosi rakkautta”. Maalaus esittää hortensioita. Maalauksesta ja sen valmistumisesta näette kuvia taideblogini päivityksestä TÄSTÄ. Tein jälkikäteen blogipostitukset myös aiemmin valmistuneista maalauksista. Marraskuussa 2020 valmistui kolme maalausta: ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen” -sarjan maalaus nro 11 (katso TÄSTÄ), ”Osmankäämi, jota ei ole” (TÄSSÄ) ja ”Kukkakimppu” (TÄSSÄ). Helmikuussa tein hiirisarjan kahdennentoista maalauksen (katso TÄSTÄ) ja maaliskuussa vielä kaksi hiirimaalausta, tällä kertaa siten järjestysnumeroiltaan 13 ja 14 (TÄSSÄ ja TÄSSÄ). Kirjan osalta on tällä hetkellä tilanne heikko… Suunnittelin saavani lastenkirjan nimeltään ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen” valmiiksi täksi kevääksi esitelläkseni sen sitten kesällä Viron kansallismuseossa (ERM), jossa minulla tulee näyttely ”Meidän perheen noitakeittiö”. Todennäköisyys, että saisin kirjan valmiiksi siihen mennessä, on hyvin pieni. Olen ehtinyt kirjoittaa vain kaksi lukua. Kuvituksesta on tällä hetkellä valmiina 14 maalausta, mutta se on vähän.
Olen näyttelyn vuoksi todellakin kunnon paniikissa. Hermojännitys on aivan katossa. Kysyn itseltäni yhä useammin, olenko itselleni asettamieni velvollisuuksien tasolla, enhän vain aiheuta ihmisille (näyttelyn kävijöille) pettymystä. Tehdä tavallisena ihmisenä näyttely suurten ja tunnettujen taiteilijoiden ohella Viron suurimmassa ja mahtavimmassa näyttelyrakennuksessa merkitsee hirveää vastuuta. Minähän olen vain itseoppinut taiteilija ja keraamikko, eikä paljon enempää maalaamisen tai keramiikan tekemisen kokemusta ole minun nuoremmalla tyttärellänikään Ivanka Shoshanalla, jonka työt tulevat myös näyttelyyn. Lisäksi näyttelysali, joka käyttööni on annettu, on megasuuri – 130 m2! Sellaisen tilan täyttäminen taiteella ei ole helppo tehtävä edes ammattitaiteilijoille, joiden ateljeessa on vuosien mittaan kertynyttä taidevarastoa. Mutta kuitenkin, jostainhan pitää aloittaa. Pidän saviesineiden vuolemisesta, keramiikka on minun intohimoni ja harrastukseni, niin kuin maalaaminenkin ja yrttikasvien kerääminen. En voi hypätä oman varjoni yli, mutta yritän tuoda näyttelyssä katsojille palasen meidän kotoisista puuhistamme, joitakin näytteitä taideharrastuksestamme. Muuten, tiedoksi kaikille, jotka tuntevat, että haluavat ja ovat ansainneet myös AIVAN OMAN NÄYTTELYN: ERM järjestää tänäkin vuonna haaveiden näyttelyn kilpailun. Katso lähemmin ”Oma näyttely 2022” -kilpailun esittely TÄSTÄ.
Estella Elisheva on edelleen kotiopetuksessa, Ivanka Shoshana on sen sijaan käynyt koulussa. Vammaisten lasten koulut ovat auki. Se on erittäin myönteistä, sillä tunnen yhä enemmän, miten Ivanka tarvitsee ystäviä. Siksi koulussa käyminen vaikuttaa häneen hyvin. Hän on autisti ja nyt jo 12-vuotias (toukokuussa täyttää 13). Kylän lapset eivät ota häntä enää helposti leikkiin, sillä he kaikki ovat jo isoja neitejä ja heillä on tärkeämpiä ”teini-ikäisten teemoja”. 😀 Olisin niin iloinen, jos Ivankalla olisi koulun ulkopuoleltakin joku ystävä, joka toisinaan kävisi meillä leikkimässä. Vaikka he eivät koko aikaa leikkisikään yhdessä, olisi kiva, että joku olisi hänenkin ystävänsä. Tällä hetkellä hänen ”suurin ystävänsä” on kirjailija Andrus Kivirähkin kirjoittama ”Keksijäkylän Lotte” upeine hahmoineen. Ivanka toistaa jatkuvasti, että Lotte, Bruno ja Albert ovat ystäviä ja ainakin pari kertaa päivässä hän tulee luokseni ja sanoo: Lukeminen tekee viisaaksi!
Ivankan kanssa valmistaudumme vauhdilla myös näyttelyyn. Ivankan käsityönä on valmistunut iso ruskea savinen ruokailuastiasto (ruokalautanen, leivoslautaset, keittokulhot, kupit, pienet kulhot ja nyt teemme yhteisprojektia – sinivihreää syreenein koristeltua keraamista astiastoa. Minä itse pidän kovin molemmista astiastoista. Eilen ja tänään tuli uusilta lautasilta jo syödyksikin. 🙂
(blogi jatkuu kuvagallerian jälkeen)
🍀🌱🐾🌼🌸 Kuten viimeistä edeltäneessä blogissanikin (Helena-Reet: Huhtikuusta ja ensimmäisistä kevätpuuhista puutarhassa + ISO GALLERIA!) kirjoitin, käsillä on puutarhassa puuhaamisen aika. Puutarha näyttää hyvin lohduttomalta (osittain siksi, että puissa ja pensaissa ei ole vielä lehtiä), mutta pääosin siksi, että kaikki on vuosia ränsistynyt. Aita on vanha ja se tulisi vaihtaa, puut ja kuusiaita vaativat leikkaamista (viimeksi mainitun ehkä kaadan pois), kukkapenkit vaativat tekemistä, kasvihuone vaatii vaihtamista, sivurakennukset korjaamista, terassin pöydät vaihtamista jne. jne… Töiden luettelo on niin pitkä, että en tiedä, mistä pitäisi aloittaa. Tällä hetkellä olemme toimineet yksinkertaisempien ja edullisempien ongelmien parissa – trampoliinin kangas tuli vaihdetuksi (kate oli rikki jo pari vuotta), tulee ostaa myös metallireunoja peittävä suojakehys (kate), jotta lasten olisi turvallista hyppiä. Haravoinnin olen ehtinyt tehdä kerran melkein koko puutarhassa. Monta vaarallista kuivunutta puuta, paljon tyrnivesakkoa muita kuivuneita oksia ja pensaita on kaadettu tai karsittu. Monta kukkapenkkiä on kunnostettu ja monta penkkiä aloitettu. Teimme myös kaksi penkkilaatikkoa, jotka odottavat multaa. Niihin haluan istuttaa tilliä, sipulia, ruohosipulia, persiljaa, timjamia, salaatinlehtiä ja piparminttua. Myös vanha suuri puinen kompostilaatikko odottaa vaihtamista. Ahsooo.. istutin puutarhaan äidin puutarhasta saamaani karhunlaukkaa. Toivon kovin, että se lähtee vauhdilla kasvamaan ja lisääntyy kohinalla, sillä ei ole olemassa mitään parempaa kuin itse valmistettu karhunlaukkapesto!
Päätökseksi joitakin kuvia mukavasta, maistuvasta ja helposti valmistettavasta uunipaistista. Ajan mittaan vietän yhä pitempiä aikoja keittiössä (n. 2-3 h joka päivä) ja kokeilen ja paistan erilaisia maistuvia suolaisia ja makeita ruokia. Tällä kertaa tein liha-kasvispadan. Pane syvään pataan paloiteltu liha, jäävuorisalaattia tai kaalia, sipulia, kukkakaalia, parsakaalia, paprikaa ja erilaisia mausteita (minä lisäsin kai ainakin kymmentä eri maustetta valkosipulisuolasta alkaen aina erilaisiin maistuviin yrttisekoituksiin asti) ja kaada päälle vesi (niin, että astian koko sisältö on melkein peitossa) ja anna valmistua uunissa hitaasti n. 180-200 asteessa 1,5-2 tuntia.
❤ Täksi päiväksi lopetan! Halauksia ja pikaisiin blogipostituksiin! 🙂
NordenBladet – Sunnuntaina meillä kävi vieraita ja pidimme tämän vuoden ensimmäiset grillijuhlat! Alkuun suunnitelmissa oli mennä retkelle jonnekin rämeelle tai eväsretkelle metsään, mutta koska tarkalleen ei voi tietää, millainen sää tulee, päätimme tehdä kotitilaisuuden, jonka voi tarvittaessa muuttaa sisätiloihin. Sää ei järjestänyt epämiellyttävää yllätystä, ja niin saimme puuhailla koko päivän pihalla.
Aikainen aamu alkoi autotallin siivouksella (vein paljon tarpeetonta tavaraa jätekeskukseen), samoin lajittelin lasten vaatteet, jalkineet ja lelut, ja annoin pois ne, jotka olivat meille pieniä tai joita emme enää tarvitse. Maastoautollinen tavaraa kertyi!
Sitten valmistuin vieraiden tuloon – tein suuren kulhollisen tuoretta salaattia ja valitsin astiat, jotka tulee viedä pihalle. Edellisenä iltana valmistui myös napoleoninleivos, jotta grillaamisen jälkeen olisi jälkiruokaakin tarjolla. Pidän siitä, että ulkona syödään savilautasilta (en ole suuri kertakäyttöastioiden kannattaja, sillä se pilaavat luontoa ja ovat muutenkin epämukavia. Ensimmäisellä tuulella ne lentävät tiehensä ja haarukat rikkoutuvat lihaa syötäessä heti). Jälkeenpäin on tosin enemmän pesemistä ja siivoamista, mutta se vaiva kannattaa – kauniisti tarjoiltu ruoka maistuu paremmalta, päivästä jää viihtyisämpiä, kodikkaampia ja lämpimämpiä muistoja ja valokuvatkin, joita jälkeenpäin katsella, ovat paljon kauniimpia 🙂
Grillasimme pihalla kahdenlaista lihaa, katkarapuja ja tortilloita. Lapset pelasivat jalkapalloa. Olin hyvilläni, että Ivanka Shoshana ei jäänyt yhteisistä leikeistä sivuun ja osallistui muiden kanssa niin upeasti! Oli todella kiva päivä!
NordenBladet – Huhtikuu on niin upea! Ilma lämpenee jo (ainakin siitä on suurta toivoa!) ja puutarha ja talo on täynnä (kevät)kukkia. Pidän siitä, että keittiössä on aina kukkia pöydällä, se luo erityisen lämmintä kodin tunnelmaa ja saa silmät sädehtimään erityisellä tavalla joka aamu!
Minun aamuiset suosikkini:
Lohi- tai taimenpaahtoleipä sekaleivästä (tämän hetken top 3 suosikit Leibur-firman 100 % ruisjauhopaahtoleipä, pellavansiemensekaleipä ja kaurasekaleipä), jolle lisään tuoretta salaatinlehteä, tilliä ja timjamia, moniviljapuuro ja Löfbergs Lila -kahvi. Kokeilen erilaisia voita (tai on oikeampi sanoa margariineja), erittäin hyviä ovat lisäsuolaiset Keiju ja Voimix. Kahvin juon yleensä Farmin täysmaidon kera. Lisäksi olemme suuria raejuuston ystäviä. Testaamme kaikkea, mitä myynnissä on. Eniten päätyy pöytään Coopin raejuustoa, sillä se on kotiruokakaupassamme hinnaltaan edullisinta. Minulla on kauppalistalla myös uusi suosikki – Tere-yhtiön juustokakun makuinen kuorrutettu kohuke (rahkapatukka)! Syön kohukkeita siten, että panen kupin täyteen maitoa ja sitten murskaan kohukkeen siihen. Silloin se on mehukas ja maukas! Nami-nami!
(blogi jatkuu gallerian jälkeen)
Minulla alkoivat kevättyöt! Jos lehtien haravoiminen jätetään sivuun, aloitin ensimmäiset suuremmat kevättyöt – leikkasin puista oksia ja hävitin n. kahdeksan kuivunutta tyrnipuuta (suuri apu siinä on Makitan työkaluista!), kunnostin joitakin kukkapensaita ja istutin Hollannista De Ree -tarhasta peräisin olevia liljoja (Curitiba ja Muscadet), kurjenmiekkoja (Violet) sekä miekkaliljoja (Green Star ja Sorpresa).
Kasvien parissa on melkoisesti puuhaa. Liljat esimerkiksi pitää talveksi peittää turpeella, miekkaliljojen kukkasipulit tulee kaivaa maasta, kuivattaa ja säilyttää kevääseen saakka viileässä. Aiemmin en osannut ostaessani ottaa sellaisia asioita huomioon, istutin vain ja ihmettelin, miksi seuraavana vuonna kasveja ei enää ollutkaan. Siksi on aina fiksua selvittää, onko kasvi monivuotinen, kylmänkestävä (voi jättää talveksi maahan) ja millaista kasvupaikkaa kasvi suosii (varjoa, aurinkoista paikkaa jne.). Kurjenmiekat, tulppaanit ja narsissit ovat siksi varmoja valintoja – vähän vaivaa ja joka vuosi on kukkameri taattuna.
Minulla on suunnitelmissa oikeastaan luoda hyvin luonnonläheinen ja yksinkertainen puutarha. Yritän jatkossa tuoda kuvaan enemmän niitty- ja metsäkasveja – kevätesikoita, lemmikkejä), ruiskukkia, päivänkakkaroita, kieloja, kanervaa jne. Pidän myös kovasti villistä (ja myös tavallisesta) laventelista ja kaikenlaisista yrteistä ja rohdoskahveista.
Minulla alkaa pian paljasjaloin kävelyn kausi, sen juhlistamiseksi tuli tehdyksi erityisen roosa ja säteilevä pedikyyri 🙂
Kaunista kevättä!
NordenBladet – Kävin perjantaina saamassa rokotuksen. Sain AstraZenecan ensimmäisen rokotteen. Olin hyvin hermostunut, sillä kaikenlaisia uutisia tulee, ja enää ei tiedä mitä uskoa ja mitä ei. Koko maailman median autenttisuus on laadultaan lähinnä heikkoa. Uutisten luotettavuus on aihe, jonka nimissä me NordenBladetissa ponnistelemme tosissamme. Meiltä ei ilmesty yhtään artikkelia, jonka lähteitä ei ole kolmeen kertaan tarkastettu. Luotettavia lähteitä on nykyisin yhä hankalampaa löytää. Se on muuten aihe, jota haluaisin joskus vielä käsitellä pitempään. Mutta nyt siis takaisin rokotukseeni.
Sain klo 11 perjantaiaamuna rokotteen vasempaan käsivarteen ja paperit käteeni – seuraava rokottaminen tapahtuu kesäkuussa. Miten rokote vaikutti minuun? Puolilta päivin muutuin uneliaaksi ja nukuin pari tuntia. Sitten olin pari tuntia jalkeilla, kunnes nousi kuume. Kuume vaihteli välillä 37,3 – 38,0. Yöllä kaikki nivelet ja luut alkoivat särkeä. Niitä särki niin hirveästi, että aamulla oli sellainen tunne, kuin traktori olisi ajanut ylitseni tai joku olisi hakannut minua 24 tuntia yhtäjaksoisesti. Lisäksi yöllä aloin voida pahoin ja kävin oksentamassa. Aamulla kivuliaana herättyäni otin ASA-Grindeksiä (500 mg) ja Meloxia (15 g). Ensin mainittu on periaatteessa sama kuin aspiriini (varmuuden vuoksi veren ohentamiseen ja veritukosten välttämiseen) ja jälkimmäisen määräsi lääkäri joskus, kun minulla alkoi kotona lumitöiden jälkeen kyynärpäätä särkeä. Ei edes muista, oliko se reseptilääke vai ei. Se vei kivun mennessään ja lauantain aikana nielin niitä vielä kaksi kappaletta lisää. HUOMIO! Tein sen omasta viisaudestani, en lääkärien määräyksestä, joten pyydän välttämään minun esimerkkiäni! Juuri nyt luen, että Meloxia saa vuorokaudessa ottaa vain 15 mg eli yhden tabletin… siten olin ottanut kolmenkertaisen annoksen. Mutta se toimi. Lauantai-iltana oloni oli jo normaali.
Tänään sunnuntaina heräsin kuten tavallisesti. Kipuja tai oireita ei tällä hetkellä ole. Kävelin ulkona 6.000+ askelta, maalasin uuden hiirimaalauksen valmisteilla olevaan lastenkirjaani ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen, tein yhdessä Ivanka Shoshanan kanssa taas korvapuusteja (reseptin löydät TÄSTÄ), rupattelin Suomessa asuvan muinaisen lastentarhakaverini ja ystävättäreni kanssa miehistä, eroamisista ja lapsista, luin paria suosikkiblogiani, päivitin Instagramin feedin ja nyt blogin. Tänään oli kotona erittäin mukava vibe. Estella Elisheva soitti pitkään viulua, Ivanka Shoshana on hyvällä tuulella, minä tunnen, että olen täynnä inspiraatiota, miten asiat alkavat taas kulkea ja työ edistyy. Ajattelen iloisena, että kohta tulee kevät – kevät on ORASTUKSEN, HERÄÄMISEN, HUOMAAMISEN ja RAKKAUDEN AIKA!
Voimakkaita halauksia!
Seuraavassa pieni katsaus viikonlopun ”huipputapahtumista” (sekä iloisista että surullisista) pienine kommentteineen ja valokuvagalleriana 🙂
Mukava, rauhallinen sunnuntaiaamu – jollekin lohileipien, jollekin kinkkuvoileipien, jollekin tuoreen salaatin kera. Nautin aina siitä, kun itse syön ja perheenikin syö terveellisesti. Yritän sujauttaa tuoretta salaattia ruokalistalle ainakin joka toinen päivä. Tämä kaunis sininen keraaminen syreenikulho on muuten Ivanka Shoshanan tekemä! Niiiiin kaunis minun mielestäni. Hän on tähän mennessä käynyt savikerhossa kaksi vuotta ja hänellä on niin kiva ja omaperäinen tyyli! Nuori tosin (12-vuotias), mutta minun mielestäni jo nyt ihan oikea keraamikko! Lisäksi hän seuraa minua keittiössäkin ja on jo loistava kokki – pari tuntia myöhemmin teimme yhdessä maukkaita korvapuusteja – tällä kertaa ruskealla sokerilla ja vaniljajogurtilla.
(Blogi jatkuu kuvagallerian jälkeen)
Hitaasti mutta varmasti valmistuvat myös hiirimaalaukseni, jotka tulevat kuvittamaan myös minun käsialaani olevaa lastenkirjaa ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”. Minulla on todellisuudessa kova kiire. Viron kansallismuseoon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) tulee minun ja tytärten yhteisnäyttely nimeltään ”Meidän kodin noitakeittiö”, jonka osallistumissalissa esittelemme maalaamista, keramiikkaa, yrttejä ja omaa Elisheva & Shoshana-brändiämme. Lastenkirjan ensiesittely on samoin suunniteltu näyttelyn avajaisiin (noin kesäkuussa) …, mutta minulla on tällä hetkellä valmiina vain kaksi lukua ja 14 maalausta… Jaaaaa, paniikki on jo hiljalleen heräämässä!! Hahhaa… Mega-vastuu, mega-odotukset,…. mutta olin tässä jo eri syistä takertunut luomiskriisiin. 🙁 Haluaisin mielelläni sanoa teille, että luomistyötä haittaavat tapahtumat ovat elämässäni jo ohi, mutta valitettavasti asia ei ole niin. Minun tulee päivittäin puuhailla paljon arkisempien huolien parissa kuin mitä tuo näyttely, taide ja luomistyö ovat. Minun tulee jäädä henkiin! Minun täytyy taistella, että minun lapseni jäisivät henkiin! Minun pitää ennen kaikkea tulla elämäni kanssa toimeen. Mutta sittenkin… hitaasti mutta varmasti. Tämä maalaus, järjestysnumeroltaan 14 on merkki siitä, että asiat kuitenkin liikkuvat eteenpäin… hitaasti mutta varmasti, mutta liikkuvat. Liikkuvat siihen suuntaan, josta näkyy valoa!
Sanon rehellisesti, että sosiaalinen media puhuttelee minua viime aikoina aina vain vähemmän ja esimerkiksi Instagramissa tunnen olevani sekaannuksessa. Postitan epäsäännöllisesti, ja kun postitan, niin postitan monta kuvaa kerrallaan ja sitten jää taas isompi väli. Jostain syystä minulle ei synny Instagramissa sellaista selkeää näkemystä siitä, ”mitä pitäisi tai voisi tehdä”, kuten minulla tavallisesti kaiken muun suhteen syntyy. Jos teillä jollakulla on hyviä vinkkejä ”miten Instagramissa toimia” tai ”miten ottaa Instagramista kaikki irti”, olette tervetulleet kertomaan niistä minulle!!! Hahhaa. Joka tapauksessa Instaa voi seurata tästä: https://www.instagram.com/helenareetennet/ (postitan kuvia itsestäni, maalauksistani, keramiikastani, yrteistä, Elisheva & Shoshana-kosmetiikkatuotteista, ja myös E&S-brändillä myytävistä yrttiteelaaduista jne.)
Estella Elisheva (14) on soittanut viulua koko viikonlopun. Kaikuu lähinnä rauhallisia ja surumielisiä sointuja. Tällä viikolla keskuudestamme poistui hyvin nuorena hänen pysyvä säestäjänsä pianisti Veronika Tamm . Veronika pysyy hyvin monien lasten ja näiden vanhempien muistoissa. Hän oli erittäin verraton, ystävällinen ja lahjakas nainen!
Hänen muistokseen haluaisin postittaa tässä kaksi videota, joilla Estella ja Veronika ovat yhdessä. 8-vuotias Estella antamassa Sakussa konserttia ja toinen video vuodelta 2019 tentistä/viulukonsertista. Musiikki ja muistot elävät kanssamme ikuisesti!
NordenBladet – Eilinen päivä oli yksinkertaisesti kauhea, katastrofi katastrofin jälkeen. Sen lisäksi, että autoni tuulilasi on tällä hetkellä rikki, eilen rengaskin hajosi. Olemme ajaneet naulan tai jonkin metallikoukun yli, se aivan törrötti renkaasta ulos, kun hinausauto saapui paikalle.
Joka tapauksessa vakuutusyhtiön lähettämä autoapu saapui nopeasti ja paikkasi renkaan jotenkin tilapäisesti niin, että ”matkaa” saattoi jatkaa. Autoapu oli sitä mieltä, että jonkin aikaa voi ajella, mutta itse luulen, että tulee alkaa etsiä uutta rengasta (tai kokonaista rengaskertaa).
Sen jälkeen Ivanka kaatoi tietokoneeseeni maitoa ja taaaas, kolmas tietokone taas rikki ”ihmeellisten pikku kätösten avulla”. Onneksi meillä on tässä talossa yhteensä kahdeksan tietokonetta, joten työ ei pysähtynyt… mutta joka vähänkin tietokoneella työskentelee, se tietää, että tulee käyttää juuri sitä yhtä ”lemmikkikonetta”, joka on päivittäin käytössä, jotta saavuttaisi hyviä tuloksia.
Siihenkään päivän draamat eivät loppuneet. Ivankan saviharrastuspiirin opettaja ilmoitti, että on sairastunut ja kauan odotettua savipiiriä ei ole. Tämän epäonnistumisten ketjun ansiosta minulta jäi näkemättä myös WIT (Women in Technology) -online konferenssi, jota olin mielenkiinnolla odottanut.
Ajattelin, että lähden ulos kävelylle ja päästän ”ärtymyksen höyryt” ulos, mutta ulkona oli niin kylmä, että masennus päinvastoin syveni. Sitten tuli mieleen, että koulut pidetään koko maaliskuun kiinni ja lapset ovat epäopetuksessa. Siitä, miten huonosti kotiopetus niin pitkällä aikavälillä lapsiin vaikuttaa, kirjoitin TÄSSÄ. Ja sitten vielä se uutinen, että kaikki muut kaupat kuin apteekit ja ruokakaupat suljetaan. Eiiiii!
Mutta silti myönteisistäkin asioista. 🙂
– Tällä viikolla valmistui uusi hiirimaalaus sarjasta ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”. Se on siten tämän sarjan 13. maalaus! Tehtävää on vielä paljon (samannimiseen lastenkirjaan on valmiina vain kaksi lukua ja maalauksia tulisi tehdä vielä yhtä paljon lisää).
– Aloitin myyntiympäristön ja huutokauppakeskuksen rakentamisen NordenBladetille.
– Sain maalauskokoelmaani lisää seitsemän mahtavan virolaisen taiteilijan taulua
– Elisheva & Shoshana -brändi aloitti yhteistyön kahden upean kauneusblogin pitäjän kanssa
– Sain ilmoituksen, että koronarokotusjono on edennyt minuun asti ja että saan jo nyt perjantaina (12. maaliskuuta) ensimmäisen AstraZeneca-rokotteen
– Sain lahjaksi kivan urheilukellon Mi Smart Band 5. Siinä on upeita toimintoja, kuten sykemittari, henkilökohtainen aktiivisuusindeksi, REM-unen tunnistin ja muuta jännittävää. Esimerkiksi näen, kuinka paljon kaloreita olen polttanut. Tänään yhdistin sen puhelimessa Mi Fit -sovellukseen ja aloin käyttää sitä.
– Ostin kaupasta uusia lautasliinoja, joita koristivat suloiset leppäkertut ja kärpässienet! Hahhaa… pikkujuttu, eikös, mutta se kohotti mielialaani. Kokkasin monta tuntia (tein taas perunakotletteja, uunilihaa, tuoretta salaattia). Tarjoilin kauniisti (tein ruoasta kivat kasvot, joista lapset pitivät). Uutena tuotteena kokeilin Felixin pestomajoneesia. Se oli tosi hyvää!
