Mainos:



MILLAINEN on suppilovahvero ja miten sitä säilötään talveksi?

MILLAINEN on suppilovahvero ja miten sitä säilötään talveksi?

NordenBladet – Kosteikkovahvero ja suppilovahvero ovat Pohjoismaissa (varsinkin Suomessa) erittäin suosittuja ruokasieniä, joiden suosio kantarellin ohella jatkaa kasvuaan Virossakin. Suppilovahveroa on suhteellisen vaikea huomata, sillä kellertävänruskean värinsä vuoksi sienikoloniat muistuttavat syksyllä pudonneita puunlehtiä ja sulautuvat siksi hyvin ympäristöönsä. Niitä voi poimia elokuusta marraskuuhun.

Jos löydät suppilovahveroita (Craterellus tubaeformis) havu- tai sekametsästä, niitä on erittäin mukavaa poimia, sillä sieni kasvaa ryppäinä ja koska ne eivät kerää matoja, niitä voi sujauttaa koriin valikoimatta. Niitä on myös hyvä kuljettaa, sillä sieni on hyvin sitkeä ja se ei hajoa helposti. Korin rikkoutuessa niitä voi tilapäisesti kantaa/säilyttää myös muovipussissa tai repussa.
Suppilovahveron lakin halkaisija on 2–6 cm, se on suppilomainen, nuorena reunoiltaan alas kaartunut ja harmaa tai tummanruskea. Lakin alapuoli on harmaa tai voimaisen keltainen ja muistuttaa helttoja. Laskokset ovat joko vaaleanharmaita tai sinertävänharmaita, jakautuvia ja jalalle laskeutuvia. Jalka on 3–5 cm korkea, 0,5–1 cm läpimittainen, sylinterimäinen, sisältä ontto, joustava ja sitkeä, väri kalpeankeltaisesta tai tummankeltaiseen.

Miten käytetään?
Ruoaksi suppilovahveroa ei ryöpätä eikä keitetä. Keittäminen tekee sienistä sitkeitä. Joko pestyt tai siveltimellä ja kostealla pyyhkeellä puhdistetut ja paloitellut tuoreet sienet on siksi järkevää hauduttaa ja/tai paistaa pannulla voissa. Sieniä voi panna pakastimeen myös suoraan raakana, mutta silloin ne muuttuvat sulaessaan ”puuroksi”. Sienten pohjaan palamisen välttämiseksi niitä tulee paistamisen aikana rauhallisesti sekoittaa. Ja sitten tee joko maistuva sienikastike, sienipiirakka tai anna jäähtyä ja nosta pakasterasioihin. Voissa paistetut sienet säilyvät pakastimessa noin kolme kuukautta, sianrasvassa paistettuina puolet pitempään (jopa puoli vuotta). Tuoreina pakastetut sienet säilyvät vieläkin kauemmin.

Samalla tavalla voi säilöä kaikkia miedon makuisia sieniä, joita ei pidä ryöpätä: kantarelleja, tatteja, suppilovahveroita, vaaleaorakkaita, kuusenleppärouskuja, männynleppärouskuja, herkkusieniä, ukonsieniä, koivunkantosienen lakkeja jne.

Luontolääkinnässä vahverolla ei ole hintaa, sillä hyödyllisiltä ja hyviltä ominaisuuksiltaan se ylittää kaikki muut sienet. Niillä on kasvainten vastaista vaikutusta, ne auttavat stimuloimaan immuniteettia, auttavat tulehduksellisten prosessien yhteydessä ja ovat luonnollisia antibiootteja.

Vahverot sisältävät paljon erilaisia vitamiineja – D- ja B-vitamiinia (pääasiassa B1, B3). Beetakaroteenia niissä on monta kertaa enemmän kuin porkkanassa, siksi vahverovalmistetta käytetään vanhan kansan lääkinnässä ja kotoisissa noitakeittiöissä parantamaan näkökykyä ja hämäränäköä. Vahveroiden upein ominaisuus on kuitenkin se, että ne sisältävät kinomannoosia, joka auttaa helmintoosien yhteydessä eli ne kamppailevat käytännössä kaikkia ihmiselimistön matoja vastaan. Tällaista ominaisuutta – ei vain karkottaa ja johtaa loisia pois elimistöstä, vaan ympäröidä loisten munia ja liuottaa niitä kalvolla – ei ole yhdelläkään muulla sienellä ja sitä ei ole todettu myöskään millään muulla kasvilla. Kun niitä käytetään vaihtoehtoiseen hoitoon, tulee muistaa, että sieniä pitää käyttää tuoreena, kuivattuna tai jauhemaisena (kuivataan enintään +40 asteessa!). Kuumentaminen hävittää sienen loistenvastaista vaikutusta.

Vanha kansa on käyttänyt vahveroa apukeinona seuraaviin ongelmiin:
– antihelminttinen vaikutus (lamblioosi, ascaridoosi jne.)
– maksasairaudet (hemangioomat, rasvamuodostumat, hepatiitti)

Vahverot ovat sienistä rasvaisimpia, ne sisältävät rasvoja jopa 0,4 prosenttia. Sulavat elimistössä hankalasti, mutta niissä on paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja mikroravinteita. Proteiineja on 2,5 prosenttia. Eniten on kuitenkin vettä, 91–93 prosenttia. Energiapitoisuus 100 g vahveroita on 30 kcal. Siten metsiemme tunnetuin ja rakastetuin sieni on suorastaan voimanlähde. Ihmisiä, jotka eivät tunne tai ole syöneet vahveroita, on vähän.

Miten tehdään hyödyllinen vahverotinktuura?
Kuivasta vahverojauheesta valmistamalla ota 5 kukkurallista ruokalusikallista sienijauhetta ja pane ilmatiiviiseen puolen litran lasipurkkiin. Kaada päälle miedompaa 40-prosenttista viinaa, täytä purkki kanteen saakka ja sulje. Pane purkki lämpimään ja pimeään paikkaan kahdeksi viikoksi. Ravista kerran päivässä kevyesti. Kun tinktuura on valmis, suodata paperisen kahvisuodattimen läpi ainakin kolme kertaa. Kaada suodatettu tinktuura puhtaaseen tummaan pulloon ja säilytä sitä pimeässä.

Käytä 1 rkl iltaisin lämpimän teen kanssa, vähintään kolmen viikon kuurina, lapsille 5. ikävuodesta alkaen 1 teelusikallinen.

Pane kuumaan teehen, anna seistä vähintään 5 minuuttia. Juo ennen nukkumaanmenoa, kun tee on juotavaksi sopivan lämmintä ja alkoholi on haihtunut pois. Kuuri on hyvä toistaa 1–2 kuukauden välein.

Tuoreista vahveroista tehtäessä puhdista ja pese sienet, valuta vesi pois ja leikkaa sormenpään kokoisiksi paloiksi ja pane lasiastiaan. Lado astia kevyesti täyteen ja kaada päälle 80-prosenttista viljapohjaista laadukasta alkoholia. Täytä astia kanteen asti, jotta ilmaa ei jäisi väliin. Sulje ilmatiiviisti, aseta kahdeksi viikoksi pimeään ja lämpimään paikkaan. Kun alkoholi laskee, täytä astia uudelleen kanteen asti.

Kaikki seuraavat toimenpiteet ovat samat kuin edellä kuvattu.






Kuvat: 6x Suppilovahvero (NordenBladet / Helena-Reet Ennet)
Lähde: NordenBladet.ee



Mainos:




High quality & nature friendly luxury cosmetics from Scandinavia - ElishevaShoshana.com

error:
Copyright © NordenBladet 2008-2021 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory