NordenBladet —Luonnos uudistetuksi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Strategia on sekä hallintoa että alan tutkimus- ja järjestötoimintaa ohjaava asiakirja. Lausuntoaika umpeutuu 22.2.2019.
Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian pääpaino on vapaa-ajankalastuksen (mukaan lukien kalastusmatkailu) edellytysten ja arvostuksen kehittämisessä. Strategia koostuu nykytilakuvauksesta, tahtotilasta, tavoitteista sekä toimeenpanon ja päivittämisen kuvauksista. Strategia ei perinteiseen tapaan sisällä listausta toimenpiteistä, joilla strategian tahtotilaan ja tavoitteisiin pyritään, vaan siinä esitetään alan toimijoille esimerkkien avulla keinoja strategian tavoitteiden toteuttamiseksi.
Strategialuonnos on valmisteltu Gaia Consulting Oy:n johdolla. Strategian valmistelu oli osallistavaa ja perustui työpajoihin, joihin osallistui ohjausryhmän jäseniä, sidosryhmien edustajia sekä alan asiantuntijoita. Lisäksi valmisteluvaiheessa on haastateltu sidosryhmien ja ministeriön edustajia.
Verkosto avasi kansainvälisen tutkimushankehaun 2017 ja valitut 17 tutkimushanketta esittäytyvät nyt ensi kertaa. ForestValue toteutetaan EU:n osarahoituksella vuosina 2017-2022 Horisontti 2020 -ohjelman alla. Avajaisseminaari järjestetään Helsingissä 23.-24.5.2019 MMM:n, YM:n, Akatemian ja Business Finlandin kanssa yhteistyössä osana ForestValue-hanketta, MMM pääjärjestelyvastuussa.
NordenBladet —Puolustusvaliokunnasta valmistui torstaina 31. tammikuuta mietintö hallituksen esityksestä laiksi sotilastiedustelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
NordenBladet – Dalia Stasevska (35) nimitettiin perjantaina BBC:n sinfoniaorkesterin vakituiseksi päävierailijaksi. Aamu-tv:ssä vieraillutta kapellimestari Dalia Stasevskaa kuvaillaan yhdeksi Pohjoismaiden nousevista tähdistä klassisen musiikin saralla.Perjantaina hänet nimitettiin Britannian yleisradioyhtiön BBC:n sinfoniaorkesterin vakituiseksi päävierailijaksi, ja Stasevska alkaakin johtaa sinfoniaorkesteria säännöllisesti huhtikuusta alkaen.
Hän toivoo, että voisi vierailijana toteuttaa erilaisia poikkitaiteellisia projekteja. ”Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teen konsertin jonkun poppipuolelta tulevan muusikon kanssa. Tai sitten kutsumme mukaan kiinnostavan kirjailijan tai koreografin,” Stasevska sanoo.
Hän pitää BBC:n sinfoniaorkesterin vahvuutena sitä, että se osallistuu myös televisio- ja radio-ohjelmien tekemiseen. ”Toivon, että tulemme tekemään kiinnostavia radio-ohjelmia, joissa voidaan yhdistää aikamme ajattelijoita ja hyvää musiikkia.”
_______________________
Dalia Stasevska (s. 30.12.1984, Kiova, Ukraina) on suomalainen kapellimestari. Hän on opiskellut orkesterinjohtoa Jorma Panulan ja Leif Segerstamin oppilaana. Hän suoritti kapellimestaridiplomin syksyllä 2012 parhain arvosanoin. Sibelius-Akatemiassa Stasevska on opiskellut myös viulua, alttoviulua ja säveltämistä.
Dalia Stasevska on johtanut mm. BBC:n sinfoniaorkesteria, Oslon filharmoninen orkesteria, Royal Stockholm Philharmonic Orchestraa, Ruotsin radion sinfoniaorkesteria, Orchestre National de Lyona, Helsingin kaupunginorkesteria, Trondheim Sinfoniaorkesteria, Strasbourg filharmoninen orkesteria, Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja Sinfonia Lahtia. Suomen Kansallisoopperan ja Kokkolan Oopperan lisäksi lisäksi hän on johtanut Savonlinnan Oopperajuhlilla Mozartin Requiemin ja Kuhmon Kamarimusiikkijuhlilla lukuisia oopperaproduktioita sekä vieraillut Den Norske Opera & Balletssa. Dalia Stasevska on toiminut Esa-Pekka Salosen, Los Angelesin filharmonikoiden ja Lontoon Philharmonian assistenttina. Vuosina 2014-2016 hän toimi Orchestre de Paris’n ja Paavo Järven assistenttina. Vuosina 2010-2015 Dalia Stasevska toimi Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana.
Stasevskan elämänkumppani on basisti ja säveltäjä Lauri Porra.
NordenBladet – Darude* (Ville Virtanen, 43) on Suomen euroviisuedustaja! Edustuskappale selviää 2.3. järjestettävässä Uuden musiikin kilpailussa.
Kyseessä on toinen kerta, kun edustaja on Ylen valitsema kutsuartisti. Viime vuonna kutsuartisti oli Saara Aalto, joka sijoittui finaalissa sijalle 25.
Euroviisut** järjestetään tänä vuonna Israelin Tel Avivissa 14.-18. toukokuuta.
_________________________________________
*
Ville Virtanen, better known by his stage name Darude, is a Finnish DJ and record producer from Eura, Finland. He started making music in 1995 and released the platinum-selling hit single ”Sandstorm” in late 1999.
**
Eurovision laulukilpailu (engl. Eurovision Song Contest, josta lyhenne ESC; ransk. Concours Eurovision de la chanson, CEC), puhekielessä Euroviisut, on vuosittainen laulukilpailu, johon saavat osallistua Euroopan yleisradiounionin (EBU) aktiiviset jäsenmaat. Jokainen laulukilpailuun osallistuva maa lähettää kilpailuun yhden musiikkiesityksen ja ne äänestetään kansainvälisessä finaalissa paremmuusjärjestykseen. Kilpailuun saavat osallistua vain uudet laulut, joiden on tarkoitettu osallistuvan Eurovision-laulukilpailuun. Laulua ei saa mainostaa ennen jokaisen maan kansallista karsintaa, jossa valitaan edustajasävelmä kilpailuun.
Kilpailun nimi tulee EBU:n televisiojakeluverkosta Eurovisio (engl. Eurovision). EBU:n jäseniä ovat televisioyhtiöt, jotka valitsevat ja lähettävät osallistujan kilpailuun. Kaikki itsenäiset Euroopan maat Liechtensteinia, Vatikaania, Neuvostoliittoa ja kiistanalaista Kosovoa lukuun ottamatta ovat osallistuneet kilpailuun. Alkuvuosikymmeninä Euroviisut olivat lähinnä läntisen Euroopan välinen kilpailu, ja itäisen Euroopan maista mukana oli vain Jugoslavia. Koko Euroopan kattava tapahtuma Euroviisuista tuli, kun entisen itäblokin maat pääsivät viimein mukaan vuonna 1994.
EBU:lla on toisaalta jäseniä myös Euroopan ulkopuolelta: Kaukasian maista Armeniasta, Azerbaidžanista ja Georgiasta, Lähi-idän maista Israelista, Jordaniasta ja Libanonista sekä Pohjois-Afrikan maista Algeriasta, Egyptistä, Libyasta, Marokosta ja Tunisiasta. Näistä kuitenkin vain Israel, Armenia, Georgia ja Azerbaidžan osallistuvat kilpailuun säännöllisesti, Israel vuodesta 1973 ja Kaukasian maat 2000-luvulta lähtien. Marokko on osallistunut kerran, vuonna 1980. Tunisia ilmoittautui vuoden 1977 ja Libanon vuoden 2005 kilpailuun, mutta maat peruivat osallistumisensa. Liitännäisjäseniä EBU:lla on ympäri maailmaa. Liitännäisjäsenistä Euroviisuja vuodesta 1983 asti tiiviisti seurannut Australia sai erityisluvalla osallistumisoikeuden vuonna 2015, Euroviisujen 60. juhlavuoden kunniaksi. Seuraavana vuonna maalle myönnettiin pysyvä osallistumisoikeus. Osallistuakseen laulukilpailuun valtion ei siis tarvitse sijaita maantieteellisesti Euroopassa.
Kilpailu on televisioitu aina vuodesta 1956 lähtien, mutta mustavalkotelevision aikaan sitä enimmäkseen kuunneltiin radiosta. Eurovision laulukilpailun loppukilpailua seuraa yli sata miljoonaa televisiokatsojaa, ja se on suosituin ei-urheilulähetys Euroopassa. Kaikkien kolmen lähetyksen yhteenlaskettu katsojamäärä on lähemmäs 200 miljoonaa. Vuoteen 2003 asti kilpailu järjestettiin yhtenä iltana, useimmiten lauantaina huhti- tai toukokuussa, mutta vuodesta 2004 kilpailu on järjestetty kaksiosaisena tapahtumana, johon sisältyy semifinaali ja finaali. Vuodesta 2008 lähtien myös semifinaali on ollut jaettu kahteen osaan: ensimmäinen semifinaali käydään tiistaina ja toinen semifinaali torstaina finaalilauantaita edeltävällä viikolla.
NordenBladet —Historiallinen yhteistyö siirtää 40 000 ihmisen metallifestivaalin pääsisäänkäynnin kauppakeskuksen ja metroaseman viereen Tämän helpompaa ei saapuminen festivaalialueelle voi enää olla: hyppää metroon ja jää Kalasataman metroasemalla pois kyydistä!
Pohjoismaiden suurin metallifestivaali Tuska tekee kesällä 2019 historiaa. Ensimmäisenä suomalaisena festivaalina Tuskan pääsisäänkäynti tulee aivan liki uutta kauppakeskusta. Helsingin Kalasatamassa sijaitseva kauppakeskus REDI kirjaimellisesti täyttyy metallikansasta kun 28.-30.6.2019 järjestettävän Tuskan noin 40 000 kävijää ohjataan kulkemaan Suvilahden festivaalialueelle ja sieltä pois sen kautta.
”Tämä on läpimurto Suvilahden alueen käytettävyyden problematiikkaan. Haluamme muuttaa mielikuvan alueen saavutettavuudesta. Meille on tärkeää, että emme vain sopeudu rakennetun ympäristön muutokseen vaan otamme siitä kaiken irti”, Tuskan promoottori Eeka Mäkynen sanoo.
Suvilahden alueen festivaalien sisääntulo on perinteisesti sijainnut alueen eteläosassa. Kesäksi 2019 Tuska kääntää koko tapahtuma-alueen ympäri. ”Reitti Tuskaan alkaa REDIstä ja Kalasataman metroasemalta. Kauppakeskukseen tulee Tuskan rannekkeenvaihtopiste, tapahtumainfo, lipunmyynti, taidegalleria, Tuska-Store, pyörä- ja autoparkki ja niin edelleen, Tuskan pääsuunnittelija Jenni Kääriäinen sanoo.
”Kuten yhteistyökumppanimme yleensäkin, myös kauppakeskus heittäytyi täysillä mukaan. Heillä on jo vaikka mitä ideoita ja suunnitelmia”, Mäkynen sanoo.
Yksi aluemylläyksen tavoitteista on helpottaa festivaalille saapumista ja sieltä poistumista, tapahtui se sitten julkisilla tai omilla kulkuneuvoilla. ”REDIlle ja HSL:lle tämä on todellinen näytönpaikka alueen logistiikan toimivuudesta”, Mäkynen sanoo.
Tuska-festivaali tekee ensi kesänä muitakin muutoksia. Tapahtumaan tulee esimerkiksi 18 vuoden ikäraja, joka mahdollistaa alueen palveluiden kehittämisen ja poistaa yksittäiset anniskelu-alueet. Toisaalta taas sunnuntaina järjestetään erillinen lastentapahtuma ”PikkuTuska”, jonne vanhemmat voivat tuoda 0-10-vuotiaan tulevan hevikansalaisen tutustumaan tunnelmaan.
NordenBladet —Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää Suomen kannalta tärkeänä, että Euroopan unioni rahoittaa jatkossakin EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin eli EU:n pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöhankkeita.
Valiokunta on ottanut pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuuteen kantaa valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa UaVL 14/2018 vp – O 56/2018 vp. Kannanoton taustalla on huoli paitsi EU:n tulevasta rahoituskaudesta 2021–2017 myös siitä, että unionin talouspakotteet ovat käytännössä leikanneet pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden sekä liikenne- ja logistiikkakumppanuuden rahoitusta.
”Valiokunta tukee Venäjä-pakotteita, mutta pitää näitä seurauksia valitettavina. Suomen lähialueilla ja arktisilla alueilla olisi kymmeniä lämpövoimaloita, joita uudistamalla mustahiilen päästöt vähenisivät merkittävästi. Valiokunta rohkaisee valtioneuvostoa etsimään keinoja lisätä rahoitusta EU:n kannalta keskeisille ympäristöhankkeille”, valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sanoo.
Pohjoisen ulottuvuuden siemenrahoituksella on Venäjällä polkaistu pystyyn useita mittavia Itämeren tilaa parantavia hankkeita, kuten esimerkiksi Pietarin, Kaliningradin ja Petroskoin jätevedenpuhdistamojen uusiminen länsimaisia vastaaviksi.
Myös liikenne- ja logistiikkakumppanuuden jatko huolettaa valiokuntaa.
”Liikenneyhteyksien parantaminen Aasiaan on Suomelle tärkeää. Se edellyttää yhteistyötä Venäjän kanssa. Pohjoinen ulottuvuus tarjoaa yhteistyölle rakenteet. Vaikka Ukrainan tilanne vaikutta yhteistyön edellytyksiin, luoduista rakenteista täytyy pitää kiinni, jotta niitä voidaan hyödyntää, jos kansainvälispoliittinen tilanne muuttuu”, Vanhanen sanoo.
Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvosto on päättänyt, että Suomi järjestää EU-puheenjohtajakaudella alueellista yhteistyötä pohjoisessa vahvistavan korkean tason tapahtuman Helsingissä. Valiokunta pitää tätä merkittävänä mahdollisuutena saada tukea pohjoisen ulottuvuuden työlle. Valiokunnan mukaan tapahtumaan tulisi saada osallistettua laajalti pohjoisen ulottuvuuden alueen kansalaisjärjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa.
NordenBladet —Tervetuloa Eduskunnan kirjaston koulutukseen Finlex ja muut kotimaiset säädöslähteet tiistaina 5.2. klo 9.15–10.30. Koulutuksessa – kuinka kansalliset lait, asetukset ja muut säädökset löytyvät maksuttomasta Finlex-palvelusta.
Aluksi käsittelemme lyhyesti oikeusjärjestystä ja normihierarkiaa sekä painettuja lähteitä. Tutustumme myös Edilex- ja Suomen Laki -palvelujen lainsäädäntöosioihin.
Koulutuksen tavoitteena on oppia löytämään kotimaiset säädökset verkkopalveluista. Koulutus on tarkoitettu kaikille työssään tai muuten säädöksiä tarvitseville.
Voit halutessasi ottaa mukaan kannettavan tietokoneen tai mobiililaitteen esiteltäviin sivustoihin tutustumista varten. Koulutus on maksuton ja avoin kaikille. Koulutusaineistot julkaistaan verkossa koulutuksen jälkeen.
Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Aukioloajat: ma–pe 9–18.
NordenBladet — Ministerit Annika Saarikko, Sampo Terho ja Kimmo Tiilikainen tapasivat tänään (30.01.2019) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajia liittyen Paimion parantolan tulevaisuuteen. Tapaamisessa sovittiin Paimion parantolan tulevaa omistamista ja käyttöä koskevan selvitystyön käynnistämisestä.
Sekä ministerit että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin edustajat olivat tapaamisessa yksimielisiä siitä, että tavoitteena on löytää kohteen arvon kestävällä tavalla turvaava ratkaisu. Tätä koskevalle selvitystyölle tulee varata riittävästi aikaa. Ministerit totesivat tapaamisessa, että ratkaisun löytäminen on myös valtion kannalta tärkeää. Tämän vuoksi on perusteltua, että valtio on mukana tukemassa vastuullisen ja kestävän toimintamallin rakentamista.
Selvitystyön rahoittavat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Selvitystyötä koskevan toimeksiannon valmistelu käynnistetään heti. Selvitystyö toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Museoviraston kanssa. Selvitystyön aikana tullaan kuulemaan keskeisiä sidosryhmiä ja asiantuntijatahoja.
Selvitystyön tavoitteena on tuottaa pitkäjänteinen ja kestävä toimintamalli sekä liiketoiminnallisesti uskottava ja elinkelpoinen ratkaisu, joka turvaisi Paimion parantolan säilymisen ainutlaatuisena, modernia arkkitehtuuria edustavana kokonaisuutena. Selvitystyössä tulee myös tunnistaa Paimion parantolan merkitys ja sidosryhmät sekä kansainvälisesti, valtakunnallisesti että paikallisella ja alueellisella tasolla.
Paimion parantola on Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteos ja kansainvälisesti tunnetuin rakennus. Paimion parantola on suojeltu rakennussuojelulailla. Tämä ei kuitenkaan turvaa rakennuksen uniikkia irtaimistoa, jonka säilyminen osana interiööriä on oleellinen osa rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa.
Paimion parantola on ollut vuodesta 2004 lähtien Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti Paimion parantolassa toimintansa vuonna 2015. Sairaanhoitopiiri käynnisti kohteen myynnin kesäkuussa 2018.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen, jolla säädettäisiin haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämisestä. Säännöksiä sovellettaisiin muun muassa supikoiraan ja minkkiin. Määräaika lausunnoille on 6.3.2019.
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä (HE 286/2018 vp), jonka mukaan haitallisiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu poistettaisiin metsästyslain riistaeläimistä ja niille säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä. Nyt lausunnoille lähetetty asetusluonnos sisältää lakiesityksessä tarkoitetut tarkemmat säännökset vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyyntivälineistä ja -menetelmistä.
Esitetyillä säännöksillä pyritään varmistamaan se, että vieraslajieläimiä voidaan torjua tehokkaasti aiheuttamatta kuitenkaan eläimille tarpeetonta kärsimystä.
Pyyntivälineet ja -menetelmät pääosin ennallaan
Supikoiran ja muiden uusien vieraslajieläinten pyyntivälineet säilyisivät esityksen mukaan pääosin ennallaan, vaikka lajit eivät enää olisikaan riistaeläimiä. Esimerkiksi myrkyn tai sähköisten laitteiden käyttö eläinten pyyntiin olisi edelleen kiellettyä. Supikoiran ja pesukarhun pyydystämiseen ei saisi jatkossakaan käyttää rautoja, mutta minkin ja piisamin pyydystämisessä heti tappavat raudat olisivat edelleen sallittuja.
Myös rämemajavan pyydystämisessä saisi jatkossa käyttää vedenalaisia heti tappavia rautoja.
Haitallisten vieraslajieläinten pyydystämiseen saisi asetusluonnoksen mukaan käyttää myös joitain uusia välineitä. Näitä olisivat esimerkiksi yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, keinotekoiset valonlähteet sekä ääntä synnyttävät koneelliset laitteet.
Ehdotetuilla säännöksillä varmistettaisiin myös se, että haitallisten vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden tappamiseen käytetään eläinten koko huomioon ottaen riittävän tehokkaita ampuma-aseita.
Supikoiran tai muun haitallisen vieraslajieläimen saisi esityksen mukaan lopettaa ampumalla sen pyydystysloukkuun ilman, että ampumiseen tarvittaisiin metsästyslain mukainen lupa 150 metriä lähempänä olevien rakennusten omistajilta tai haltijoilta. Ampumalla lopetettavia eläimiä jouduttaisiin muuten kuljettamaan pitkiäkin matkoja, mikä aiheuttaisi eläimille tarpeetonta kärsimystä.
