NordenBladet – Tervetuloa Eduskunnan kirjaston koulutukseen, jossa esittelemme Ruotsin, Saksan ja Ranskan oikeudellisia tiedonlähteitä ja annamme vinkkejä vertailevaan tiedonhakuun. Lähtökohtana ovat kirjastossa laaditut oikeudellisten tiedonlähteiden tietopaketit ja koulutuksen painopiste on kyseisten maiden sähköisissä säädöslähteissä: Lagrummet, Zeteo, Gesetze im Internet ja Legifrance.
Tilaisuus on tiistaina 29.1. klo 9.15–11.30 Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa, osoite: Aurorankatu 6.
Ohjelma:
9.15–9.30 Alustus aiheeseen / Erika Bergström
9.30–10.20 Ruotsin oikeudelliset tiedonlähteet / Erika Bergström
10.20–10.30 Tauko
10.30–11.00 Saksan oikeudelliset tiedonlähteet / Mirja Pakarinen
11.00–11.30 Ranskan oikeudelliset tiedonlähteet / Sari Koski
Koulutuksen kohderyhmä on oikeusvertailevaa tietoa tarvitsevat, kuten oikeustieteen tutkijat, opiskelijat ja virkamiehet. Koulutus on maksuton.
NordenBladet —Ruotsin parlamentin puhemies Andreas Norlén vierailee Suomessa 31.1.–1.2.2019. Hän tapaa eduskunnassa puhemies Paula Risikon ja varapuhemies Tuula Haataisen sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia.
Eduskuntatapaamisissa on tarkoitus keskustella muun muassa kahdenvälisistä suhteista, Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöstä, Suomen ja Ruotsin parlamenttivaaleista sekä lisäksi hybridivaikuttamisesta ja kyberturvallisuudesta. Ruotsalaisia kiinnostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Eduskuntatapaamisiin osallistuu myös eduskuntaryhmien, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sekä Ruotsi-ystävyysryhmän edustajia.
Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.
__________________
Andreas Norlén (s. 6. toukokuuta 1973 Bromma) on ruotsalainen maltillisen kokoomuksen poliitikko. Hän on ollut Ruotsin valtiopäivien jäsen vuodesta 2006.
Norlén valittiin valtiopäivien puhemieheksi 24. syyskuuta 2018.
NordenBladet —Eduskunta on hyväksynyt Tuomioistuinvirastoa koskevan lainsäädännön. Lakiehdotukset hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisena. Eduskunta hyväksyi myös lakivaliokunnan mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset.
Tuomioistuinvirasto huolehtii tuomioistuinten keskushallintoon kuuluvista tehtävistä, joita nykyisin hoitaa oikeusministeriö. Virasto vastaa tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Tuomioistuinvirasto on toiminnallisesti itsenäinen.
Tarkoitus on, että uusi virasto aloittaa toimintansa 1.1.2020.
NordenBladet —Eduskunta on hyväksynyt kuntalain muutoksen, jonka myötä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn käynnistämisen edellytyksiä muutetaan kuvaamaan tarkemmin rahoituksen riittävyyttä.
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevalle kunnalle voidaan käynnistää kuntalain mukaisesti arviointimenettely, jossa selvitetään kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Vastaisuudessa arviointimenettelyn edellytykset kuvaavat entistä paremmin kunnan rahoituksen riittävyyttä. Tarkoituksena on, että kuntien erityisen vaikean talouden aseman määrittely on oikeudenmukainen ja luotettava ja että se kannustaa kuntia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.
NordenBladet —Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen vierailee Etelä-Koreassa 28.–30. tammikuuta. Kyseessä on vastavierailu Etelä-Korean parlamentin varapuhemiehen Joo Seung-yongin viime lokakuussa tekemälle vierailulle Suomeen.
Varapuhemies Joon lisäksi Pekkarinen tapaa Soulissa Etelä-Korean parlamentin talousvaliokunnan ja Suomi-ystävyysryhmän jäseniä sekä Suomalaisen kauppakamarin ja Etelä-Koreassa toimivien suomalaisten yritysten edustajia. Vierailun keskustelunaiheet liittyvät muun muassa Suomen ja Etelä-Korean yhteistyöhän innovaatio- ja energiapolitiikassa. Ohjelmaan kuuluu myös tutustuminen Etelä- ja Pohjois-Korean rajavyöhykkeeseen.
________________
Reijo Mauri Matias Pekkarinen (s. 6. lokakuuta 1947 Kinnula) on suomalainen poliitikko, keskustalainen kansanedustaja ja viiden hallituksen ministeri. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri. Toukokuusta 2015 hän on toiminut eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä.
Ennen eduskuntaan valitsemistaan Mauri Pekkarinen toimi muun muassa Keskustapuolueen Keski-Suomen piirijärjestön toiminnanjohtajana vuosina 1974–1979, työvoimaministerinä toimineen Paavo Väyrysen poliittisena sihteerinä 1976–1977, sisäasiainministeri Eino Uusitalon poliittisena sihteerinä 1978–1979, Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna 1977–2004 sekä presidentin valitsijamiehenä vuoden 1978 presidentinvaalissa. Vuosina 1987–1991 hän oli puolueensa Keski-Suomen piirin puheenjohtaja.
Kansanedustajana Mauri Pekkarinen on ollut vuodesta 1979. Tuolloin hänet valittiin eduskuntaan vajaalla 8 000 äänellä. Seuraavissa vaaleissa 1983 äänimäärä kasvoi 400:lla ja jonkin verran vielä vuoden 1987 vaaleissa. Seuraavissa vaaleissa äänimäärä nousi yli 10 000:n. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Pekkarinen sai Keski-Suomessa enemmän ääniä kuin kukaan toinen tässä vaalipiirissä aiemmin, mutta vuonna 2011 keskustan kärsiessä ison vaalitappion Pekkarinen keräsi kaikkien aikojen huonoimman eduskuntavaalien äänisaaliinsa ja hävisi vaalipiirin äänikuninkuuden keskustalaiselle Anne Kalmarille.
Pekkarinen on toiminut eduskunnan pankkivaltuustossa vuosina 1995–2003, keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajana 1999–2003 sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana 1987–1991. Keskustan ollessa oppositiossa vaalikaudella 1995–2003 aktiivisesti puheenvuoroja käyttänyt Pekkarinen sai lempinimen ”eduskunnan terrieri”.
Pekkarinen on toiminut viiden hallituksen ministerinä. Ahon hallituksessa (1991–1995) hän toimi sisäasiainministerinä ja Jäätteenmäen hallituksessa (2003) sekä Vanhasen I hallituksessa (2003–2007) kauppa- ja teollisuusministerinä. Vanhasen II hallituksessa Pekkarinen oli kauppa- ja teollisuusministeri 31. joulukuuta 2007 asti.
Vuonna 2008 tämän tehtävän nimeksi tuli elinkeinoministeri. Pekkarinen jatkoi elinkeinoministerinä Kiviniemen hallituksessa. Kevään 2011 vaalien jälkeen keskusta jäi oppositioon. Pekkarisesta tuli tällöin yhdeksännellä eduskuntakaudellaan eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja. Nykyisistä kansanedustajista Pekkarinen häviää valtiopäivävuosissa vain Ilkka Kanervalle.
Pekkarinen toimi myös Vapaan koulutuksen tukisäätiössä (VKTS), jonka tavoitteena oli kamppailla kouluihin tunkeutuvaa sosialismia vastaan. Säätiö muun muassa kokosi ”mustaa listaa” opettajien poliittisesta suuntautumisesta. Pekkarinen oli kesäkuussa 2010 ehdolla keskustan uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi Matti Vanhasen tilalle ja pääsikin toiselle kierrokselle, mutta hävisi Mari Kiviniemelle.
Maaliskuussa 2012 Pekkarinen ilmoitti pyrkivänsä jälleen keskustan puheenjohtajaksi kesän puoluekokouksessa. Hän painotti tiedotustilaisuudessaan, että puolueelle tulee löytää ylin johto, joka pystyy innostamaan ja yhdistämään sekä viemään sanomaa perille. Huhtikuussa Pekkarinen kuitenkin vetäytyi puheenjohtajakisasta, koska koki puolueenjohdon toivovan puolueessa sukupolvenvaihdosta.
Syyskuussa 2018 Pekkarinen ilmoitti, ettei asetu ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
NordenBladet — Suuri valiokunta sai maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) selvityksen tulevasta maatalous- ja kalastusneuvoston kokoontumisesta (28.1.).
Neuvoston keskusteluaiheena on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus, joka kytkeytyy myös neuvotteluihin EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Keskustelu neuvostossa koskee tällä kertaa ns. strategiasuunnitelma-asetuksen toimeenpanomallia ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiä.
Suuri valiokunta keskusteli ministeri Lepän kanssa mm. Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvistä odotuksista lainsäädäntöhankkeiden ja maatalouden kehysrahoituksen osalta.
Lainsäädäntöhankkeiden etenemistä on vaikea ennakoida vielä tässä vaiheessa, Leppä sanoi. Ministerin mukaan päätökset rahoituskehyksestä ja YMP:n toimeenpanoasetukset näyttävät todennäköisesti osuvan Suomen kaudelle.
Valiokunnan keskustelussa käsiteltiin maatalouden rahoitukseen liittyen myös maaseudun kehittämistä koskevan YMP:n toisen pilarin rahoituksen turvaamista, jota maatalous- ja kalastusneuvosto käsittelee Slovenian esille nostamana tiedotusasiana.
Valiokunnan keskustelussa nousi esille huoli maatalouden rahoituksen turvaamisesta. Ministeri Lepän mukaan rahoituskehyksen sisäisiä korotuksia muihin politiikkasektoreihin tulisi tasata maaseudun kehittämistoimien rahoituksen turvaamiseksi.
Valiokunta keskusteli lisäksi afrikkalaisen sikaruton tartuntatilanteesta, joka Lepän mukaan on Euroopassa tasaantumassa jäsenmaissa tehtyjen mittavien torjuntatoimien ansiosta.
____________________________
Jari Juhani Leppä (s. 24. kesäkuuta 1959 Pertunmaa) on suomalainen poliitikko ja maanviljelijä. Hän on Suomen maa- ja metsätalousministeri. Leppä on ollut kansanedustaja vuoden 1999 vaaleista lähtien. Pertunmaan kunnanvaltuustossa Leppä on istunut vaaleista 1992 lähtien, vuodesta 1997 puheenjohtajana.
Eduskunnassa Leppä on ollut muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja ja puhemiesneuvoston jäsen vuosina 2007–2011 ja 2011–2015. Vuosina 2007–2015 hän oli myös eduskunnan kansainvälisten asiain foorumin jäsen. Hän on myös Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen. Tasavallan presidentti nimitti hänet maa- ja metsätalousministeriksi Sipilän hallitukseen perjantaina 5. toukokuuta 2017.
Leppä on koulutukseltaan maanviljelysteknikko (1979). Hän on viljellyt maata vuodesta 1980. Vuonna 2011 Leppä oli eduskunnan eniten maataloustukea saanut edustaja.
NordenBladet —Eduskunnan puhemies Paula Risikko vastaa kansalaisten kysymyksiin suorassa Facebook-lähetyksessä keskiviikkona 30.1. klo 11.45–12.15.
Kysymyksiä puhemiehelle voi lähettää ennakkoon lomakkeella tai suoran lähetyksen kommenttikentässä. Kysymyksen voi esittää myös nimimerkillä.
– Tämän eduskunnan työ on loppusuoralla. Vaikka olemme saaneet paljon aikaan, työ suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu. Olemme myös uudistaneet eduskunnan työskentelytapoja, kertoo puhemies Paula Risikko.
NordenBladet —Eduskunta on julkaissut verkkopalvelussaan Suomen valtiopolitiikan historiaa käsittelevän teoksen, joka on vapaasti kaikkien luettavissa ja kuunneltavissa. Verkkoteos palvelee historian ja yhteiskuntaopin opettajia ja oppilaita ja tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille, joita Suomen kehitys valtiona kiinnostaa. Verkkoteos julkaistaan myöhemmin myös ruotsin kielellä.
Verkkojulkaisu perustuu oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtorin ja korkeimman hallinto-oikeuden entisen presidentin Pekka Hallbergin ja Helsingin yliopiston entisen yleisen valtio-opin professorin Tuomo Martikaisen kirjoittamaan Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari -teokseen. Se ilmestyi painettuna teoksena Suomen 100-vuotisjuhlavuoden lopussa.
Kirja on nyt verkkoteoksena eduskunnan verkkosivuilla. Verkkoteos on suunnattu erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden tarpeisiin, mutta sopii hyvin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirjan kuva-aineistoa on verkkoteoksessa laajennettu ja osa teksteistä löytyy myös kuunneltavina podcasteina. Tekstiosuuksia on muokattu verkkoversiossa oppimista tukeviksi.
Verkkoteos etenee aikakausittaisena Suomen valtiollisen kehityksen läpileikkauksena. Itsenäisyyden aikaa taustoitetaan historiallisella katsauksella käräjäkiviltä ja ruotsinvallan ajalta autonomianajan Venäjän yhteyteen. Itsenäisyyden alkuajan jaksoissa kuvataan tasavallan rakentamisen vaikeaa alkua sisällissodasta parlamentaarisen toimintamallin kehittymiseen.
Kun sota-ajan vaikeat vaiheet jälleen kriisiyttävät valtiollisen kehityksen, sitä seuraavat jaksot korostavat kansakuntaa eheyttävän jälleenrakentamisen politiikkaa ja hyvinvointivaltion synnyn vaiheita. Sotienjälkeisen kauden haasteena korostuu ulkopoliittinen tasapainoilu idän ja lännen välillä, joka 1990-luvulla taittuu Euroopan unioniin liittymiseen. Viime vuosikymmenten osalta keskiössä ovat valtasuhteiden muutokset, arvopolitiikka ja kansainvälistyminen.
Kirjoittajat haluavat avata näköaloja suomalaisen yhteiskunnan toimintamalliin, jossa käytännönläheisyydellä, kansanvallalla ja valtion johtavien toimielinten kyvyllä ohjata kehityksen suuntaa on ollut ratkaisevaa merkitystä. Teos johdattaa pohtimaan, mitkä ovat suomalaisen yhteiskuntakehityksen edellytykset tulevaisuudessa. Historian eri vaiheissa on tarvittu kykyä havaita toimintaympäristön muutoksia ja vastata uusiin ongelmiin, jossa haasteet ovat laajentuneet globaalien kysymysten tasolle.
Verkkoteos esitellään opetus- ja kasvatusalan Educa-messuilla 25.-26. tammikuuta Helsingissä. Eduskunta osallistuu tapahtumaan omalla osastollaan, jossa verkkoteokseen voi tutustua. Lisäksi mm. eduskunnan puhemies Paula Risikko esiintyy messulavalla 25.1.2019 klo 14.30.
NordenBladet — Suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) vastasi tänään Suomen EU-puheenjohtajakautta koskeviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä eduskunnan Twitter-tilillä.
Ennakkoon lähetetyt kysymykset koskivat mm. Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja kansallisia tavoitteita puheenjohtajana, puheenjohtajakauden kustannuksia ja kokousten keskittämistä Helsinkiin.
Suomi voi Satosen mukaan hyötyä siitä, että se johtaa EU:n päätöksentekoa suurissa asiakokonaisuuksissa, jotka puheenjohtajakaudellemme osuvat.
Samaan aikaan on muistettava, että puheenjohtajan vastuulla on kokonaisuuden hallinta, Satonen sanoi.
Suomi ei siis voi ajaa vain omaa etuaan, kun päätetään esimerkiksi EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, vaan on etsittävä ratkaisua, joka palvelee kaikkia, puheenjohtaja jatkoi.
Ajankohtaisista aiheista lähetyksessä käsiteltiin myös Brexitiä, ilmastopolitiikkaa, naisten oikeuksia ja EU:n laajentumista.
Tiukasti politiikkaan liittyvien aiheiden ohella Satonen sai vastattavakseen kysymyksen siitä, tarjotaanko kokousvieraille Suomessa mämmiä tai mustaamakkaraa.
Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 1.7. – 31.12.2019. Eduskunta isännöi Suomen EU-puheenjohtajakaudella seitsemää parlamentaarista EU-kokousta.
NordenBladet —Eduskunnan lakivaliokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen tehostaa kuluttajien velkaongelmien ennalta estämistä ja vähentämistä. Lakivaliokunta on torstai 24. tammikuuta hyväksynyt yksimielisen lausunnon hallituksen esityksestä, jonka tarkoituksena on kohtuullistaa kuluttajaluottojen hinnoittelua ja vähentää kalleimpien kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia (LaVL 33/2018 vp – HE 230/2018 vp).
Lakivaliokunta kannattaa esitykseen sisältyviä muutosehdotuksia, mutta tekee lausunnossaan talousvaliokunnalle kolme lausumaesitystä, joissa hallituksen edellytetään jatkossa muun muassa arvioivan ulosoton suojaosuusjärjestelmän, maksuhäiriötietojen säilytysaikojen ja sosiaalisen luototuksen kattavuuden kehittämistarpeet.
Lisäksi lakivaliokunta on lähettänyt oikeusministeriölle kirjeen, jonka mukaan luottotietorekisteriin merkittävien maksuhäiriötietojen säilytysaikoja tulee arvioida kiireellisesti ottaen tasapainoisesti huomioon velallisten ja velkojien edut samoin kuin yhteiskunnassa ja luottomarkkinoilla luottotietolain voimaantulon jälkeen tapahtuneet muutokset. Kirjeen taustalla on luottotietolain muuttamista koskeva lakialoite (LA 28/2018 vp).
