Vanhustenhoito suullisen kyselytunnin ainoana aiheena

NordenBladet — Suullisella kyselytunnilla torstaina 31. tammikuuta oli vain yksi aihealue: vanhustenhoito ja hoitopalvelujen laatu.  Aihealue liittyy vanhusten palveluhoidossa ja hoitolaitoksissa esiin tulleisiin laiminlyönteihin ja puutteisiin. Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen esitti Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Hänen kysymyksensä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk) oli:

Onko vanhustenhoito Suomessa mielestänne kunnossa?

Ministeri Saarikko vastasi, että ”asiat suomalaisten ikäihmisten hoivassa eivät ole niin hyvällä tolalla kuin asioiden pitäisi olla. On hienoa, että voimme keskustella tästä tänään perusteellisesti ja valottaa laajan kysymyksen eri lähestymiskulmia”.

Eduskunta käsittelikin aihetta laajasti ja puhemies huomautti useita kertoja sekä kysyjiä että vastaajia minuutin mittaisesta aikarajasta. Kysymysaiheista useimmin esille nousi hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin. Myös Mäkisalo-Ropponen toi lakimuutoksen esiin jatkokysymyksessään ministeri Saarikolle: ”Tuotteko asiasta vielä tällä vaalikaudella esityksen, jotta tämä asia saadaan kuntoon?”

Saarikon mukaan tämän vaalikauden puitteissa Ropposen esittämiä muutoksia ei ole aikataulullisesti mahdollista tehdä.  Saarikko painotti, että ”suomalainen hoitohenkilöstö — lähihoitajat, sairaanhoitajat ja muut ammattilaiset — on hyvän hoivan sydän ja ydin. On syytä kiinnittää huomiota hoitohenkilöstön jaksamiskysymyksiin, mutta myönteistäkin on. Viittaamanne laatusuositus, joka ohjeistaa henkilöstön määrää, on johtanut hyvään kehitykseen. Siellä kirjattu 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohdin ylittyy valtaosassa meidän ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä.”

Saarikko painotti myös kotihoidon kehittämisen merkitystä: ”Viimeisen viikon ajan on keskusteltu — ja syystä, oikeutetusti — tehostetusta palveluasumisesta eli sellaisista hoitopaikoista, joissa ympärivuorokautisesti hoitajat ovat vanhusten tukena. Valtaosa palveluista on kuitenkin kotihoitoa. Olemme kehittäneet muun muassa ympärivuorokautista kotihoitoa ja palveluohjausta palveluiden piiriin.”

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) otti kantaa hoitajamitoitukseen kirjaamisesta lakiin. ”Mitä tulee tähän hoitajamitoitukseen. Kun kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta — ja nyt on kyse siitä, että on tehty laiminlyöntejä — niin auttaisiko yksi desimaali siihen, että näitä laiminlyöntejä ei tehtäisi? Ei auta. Me kaikki haluamme, että hoitajia on riittävästi, ja kun me olemme tästä yksimielisiä, että me haluamme riittävän määrän hoitoa, niin ehdotan tässä, että tehdään tämä työ parlamentaarisesti ja valmistellaan seuraavalle hallitusneuvotteluryhmälle pohjaksi vahva eduskunnan tahto, koska tälle eduskunnalle ei enää ehditä tuomaan uutta lainsäädäntöä. Tehdään tämä yhdessä, koska meillä on yhteinen tavoite, riittävästi hoitajia, joka lähtee kunkin hoidettavan yksilökohtaisista, henkilökohtaisesta tarpeista, ei desimaalista.”

Antti Lindtman (sd) nosti esiin, että ”yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan meille ovat rakentaneet. Ja nyt tilanne on se, että vanhuksia hoidetaan Suomessa tavalla, joka ei täytä ihmisarvoisen hyvän hoidon kriteerejä. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään, ja sen vuoksi tarvitaan vähimmäismitoitus, ainakin minimitaso, sille, kuinka paljon henkilöstöä on hoitamassa, jotta näiltä laiminlyönneiltä pystytään välttymään.”

Vanhusten hoitoon liittyviä jatkokysymyksiä olivat myös hoitajamitoitus vanhustenhoidossa (Ritva Elomaa, ps), epäkohtien esille ottaminen vanhustenhoidossa (Pekka Haavisto, vihr), vanhustenhoidon laadun valvonta (Anna-Maja Henriksson, r) sekä epäkohtien korjaaminen vanhustenhoidossa (Sari Tanus, kd).

Oppositiopuolueiden kaikki eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättävät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta ja välikysymys luetaan samana päivänä klo 13 alkavassa täysistunnossa.

Suullisen kyselytunnin puheenvuorot ovat luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta (31.1.2019)

 

Lähde: Eduskunta.fi

Oppositiolta välikysymys vanhusten hoidon tilasta

NordenBladet — Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät (sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, liike Nyt –eduskuntaryhmä ja tähtiliikkeen eduskuntaryhmä) jättivät välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta perjantaina 1. helmikuuta.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Sanna Marin (sd) ja välikysymyksen on allekirjoittanut yhteensä 90 kansanedustajaa.

Välikysymys (VK 3/2018) vanhusten hoidon tilasta luetaan täysistunnossa perjantaina 1. helmikuuta. Välikysymys on saatavissa myös eduskunnan verkkosivuilla >>

Välikysymys käsitellään täysistunnossa viikolla 6.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Ruotsin poliittinen tilanne ja turvallisuus kiinnostivat puhemiesvierailulla​

NordenBladet — Ruotsin puhemies Andreas Norlén on parhaillaan Suomessa ensimmäisellä virallisella puhemiesvierailullaan. Vierailu alkoi torstaina eduskunnassa tapaamisella puhemies Paula Risikon ja eduskuntaryhmien edustajien kanssa, minkä jälkeen Norlén valtuuskuntineen osallistui turvallisuutta ja hybridivaikuttamista käsittelevään pyöreän pöydän asiantuntijakeskusteluun.

Aluksi Risikko onnitteli virkaveljeään siitä, että Ruotsi on pitkän ja vaiheikkaan prosessin jälkeen saanut hallituksen, jonka muodostamisessa puhemies Norlénilla oli merkittävä rooli.

”On ilo ottaa vastaan koko valtuuskunta ja luoda jatkuvuutta meille niin arvokkaalle Suomi-Ruotsi –yhteistyölle, jota olemme tehneet sekä parlamenttien, hallitusten että liike-elämän ja kansalaisten tasolla. Ruotsilla on lähiaikoina ollut merkittäviä puheenjohtajuuksia parlamentaarisen yhteistyön järjestöissä, kuten esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostossa. Kiitos siitä, että Ruotsi on näillä foorumeilla nostanut esille sekä turvallisuuskysymykset että näiden yhteistyöelinten väliset synergiaedut”, Risikko totesi.

Viime syyskuusta asti kestäneet hallitusneuvottelut johtivat Ruotsissa poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa puolueiden perinteiset blokkirajat murtuivat. Tapaamiseen osallistuneita suomalaisia kansanedustajia kiinnosti paitsi Ruotsin hallituskoalition kestävyys myös se, muuttuvatko poliittiset asetelmat maassa pysyvästi. Norlénilla tai muilla ruotsalaisilla valtiopäiväedustajilla ei ollut kysymyksiin varmoja vastauksia, mutta tilannetta pidettiin uutena ja mielenkiintoisena.

Tapaamiseen osallistuivat varapuhemies Tuula Haatainen sekä Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.), Wille Rydman (kok.), Ville Tavio (ps.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Ruotsin valtuuskuntaan kuuluvat Norlénin lisäksi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Kenneth G Forslund (sosialidemokraatit), Ruotsin Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja Jessica Polfjärd (moderaatit) ja PN-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Gunilla Carlsson (sosialidemokraatit).

Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus on valmistunut

NordenBladet —  Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen mukaan mielikuva ammatillisesta koulutuksesta oli pääsääntöisesti myönteinen kaikissa tutkimuksen kohderyhmissä. Ammatillinen koulutus antaa perustaidot ja -tiedot eri ammatteihin ja työelämään sekä muodolliset jatko-opintomahdollisuudet. Sitä pidetään käytännönläheisenä, hyödyllisenä, monipuolisena ja joustavana.

Myönteisin mielikuva ammatillisesta koulutuksesta on toista vuotta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla nuorilla. Suurin osa heistä on haluamassaan opiskelupaikassa. Sekä nuorista että aikuisista 95 prosenttia on tyytyväisiä opiskelupaikkaansa. Yli 80 prosenttia valitsisi saman paikan uudelleen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat kokevat opiskelun rennommaksi ja vapaammaksi kuin peruskoulussa tai mitä uskovat lukio-opiskelun olevan. Käytännönläheisen, paljon työelämässä oppimista sisältävän opiskelun katsotaan valmistavan hyvin ammattiin. Aikuisopiskelijat pitävät opiskelua kiinnostavampana kuin muut.

Työnantajat arvostavat ammatillista koulutusta, mutta toteavat valmistuvissa olevan suuriakin yksilöllisiä eroja osaamisessa, itseohjautuvuudessa ja työelämän perustaitojen hallinnassa samoin kuin oppimis- ja sitä kautta jatko-opiskeluvalmiuksissa.

Lukiota arvostetaan selvästi ammatillista koulutusta enemmän kaikissa kohderyhmissä. Ammatillisen koulutuksen kiinnostavuus on hieman laskenut 9.-luokkalaisilla. Lukion kiinnostavuus taas on koko ajan hieman kasvanut, kun katsotaan tuloksia aikasarjana vuodesta 2006 lähtien.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten opiskelupaikan valintaan vaikuttavat kiinnostava ala, halu työllistyä ja päästä nopeasti työelämään ja hyväpalkkaiseen työhön. Aikuisilla opiskelupaikan valintaan vaikuttavat kiinnostava ala, halu kehittyä omassa työssä sekä tarve kouluttautua, jotta pysyy työelämässä.

Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vastaajaryhmillä on samansuuntaisia toiveita. Vastaajat toivoivat riittävästi lähiopetusta sekä ohjausta ja tukea niin koulussa kuin työelämässä oppimisessa. Lisäksi toivottiin oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteistyöhön systemaattisuutta ja konkreettisuutta sekä opiskelijoiden sitouttamista opiskeluyhteisöön. Lisäksi vastaajat toivoivat ammatillisen koulutuksen arvostuksen nousua.

Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että ammatillista koulutusta tarvitaan ja sen tulevaisuus nähdään valoisana. Koulutuksen toivotaan kehittyvän ja mukautuvan yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin käytännönläheisesti ja joustavasti.

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta loka-joulukuussa 2018.
Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yhteensä 1050 peruskoulun 9.-luokkalaista, lukiolaista ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa sekä ysiluokkalaisten vanhempia. Lisäksi haastateltiin 100 yritysten henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä ja 100 oppilaanohjaajaa. Lukiolaisia lukuun ottamatta samoille kohderyhmille tehtiin yhteensä 52 henkilökohtaista haastattelua. Tutkimus on jatkoa vuosina 2007, 2010, 2013 ja 2016 toteutetuille tutkimuksille.

Lähde: mmm.fi

Liikkuva koulu laajentunut valtakunnalliseksi – työ kunnissa, kouluissa ja Liikkuva koulu -ohjelmassa jatkuu

NordenBladet — Liikkuva koulu -ohjelma laajeni vuosina 2015–2018 valtakunnalliseksi. Onnistuneen kärkihankkeen taustalla ovat olleet koulujen itsenäisyys toimenpiteiden valinnassa, rakenteisiin vaikuttaminen, verkostotyö sekä seurannan ja tutkimuksen kytkeminen ohjelman toteutukseen.

Liikkuva koulu -ohjelman toteutuksessa keskeistä on ollut koulujen itsenäinen toiminta ja vahvat paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset verkostot koulujen toiminnan tukena. Ohjelma on antanut kouluille tavoitesuunnan, mutta jokainen koulu on itsenäinen ja toteuttaa Liikkuva koulu -toimintaa omalla tavallaan.

Pysyviä muutoksia on tavoiteltu vaikuttamalla koulumaailman rakenteisiin: Liikkuva koulu -ajatusmaailma on mukana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja Liikkuva koulu -sisältöjä on otettu mukaan opettajankoulutukseen. Sisällöt näkyvät laajasti kuntien opetussuunnitelmissa. Liikkuva koulu -toiminnan organisointi on tuottanut uusia yhteistyörakenteita kouluihin, kuntiin ja valtakunnallisesti.

Laajentumistavoite saavutettiin
Kärkihankkeen tavoitteeksi asetettiin ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Vuoden 2018 lopussa ohjelmassa oli mukana 93 % Suomen kunnista ja 90 % kouluista. Peruskoululaisista 92 % käy koulua Liikkuvassa koulussa.

Kärkihankkeen toiseksi tavoitteeksi kirjattiin ”liikutaan tunti päivässä”. Liikkuva koulu -ohjelmassa päivittäisen liikkumisen määrää pyritään lisäämään muuttamalla koulujen toimintakulttuuria siten, että liikkuminen koulupäivän aikana olisi mahdollista, hyväksyttyä ja yleistä.

– Liikkuva koulu -ohjelmassa on haluttu vaikuttaa laajasti koko koulupäivään: oppitunteihin, välitunteihin, koulumatkoihin ja kerhotoimintaan. Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti, minkä seurauksena muutokset fyysisen aktiivisuuden määrässä ja toimintakyvyssä vievät aikaa, ohjelmajohtaja Antti Blom toteaa.

Koulujen omien arvioiden mukaan toimintakulttuurissa on tapahtunut positiivisia muutoksia. Esimerkiksi toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen oppitunneilla ja pitkien istumisjaksojen katkaiseminen oppitunneilla ovat yleistyneet. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös liikkumisen määrässä: kyselytutkimusten mukaan yhä useampi kouluikäinen liikkuu tunnin päivässä. Vähän liikkuvien oppilaiden osuus on pienentynyt.

Liikkuva koulu -ohjelma jatkaa kuntien ja koulujen tukena kärkihankevaiheen jälkeen. Oppilaiden hyvinvoinnin edistämistyötä tuetaan yhdessä valtakunnallisen verkoston kanssa esimerkiksi koulutuksen, koordinaation, tutkimuksen ja viestinnän keinoin. Toiminta laajenee Ilo kasvaa liikkuen- ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien kautta yhä vahvemmin myös varhaiskasvatukseen ja peruskoulun jälkeisiin opintoihin.

Valtion liikuntaneuvosto tekee Liikkuva koulu -ohjelman toteutuksesta kärkihankkeena erillisen arvioinnin, joka julkaistaan keväällä 2019.

Loppuraportti: Valtakunnallinen verkosto koulujen toiminnan tukena. Liikkuva koulu -ohjelman kehittyminen ja kärkihankkeen toteutus. Kärkihankkeen loppuraportti Liikkuva koulu –ohjelman sivuilla 

Lähde: mmm.fi

Korkeakouluvision tiekartta ja kehittämisohjelmat julkistettiin

NordenBladet — Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä Suomen tutkimus- ja kehittämisintensiivisyyttä. Torstaina 31.1.2019 julkistettu vision toimeenpanon tiekartta käynnistää tavoitteita kohti vievän kehittämistyön.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa kiittää työryhmiä arvokkaasta työstä.

– Osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä. Inhimillinen pääoma, vahva yleissivistys, tiede ja korkea osaaminen ovat olleet myös ne tekijät, joiden avulla Suomi vaurastuu nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa osaamisen ja korkean koulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Tarvitsemme enemmän osaamista, emme vähemmän. Siksi meidän on lisättävä korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää ja otettava määrätietoisia askelia kohti TKI-toiminnan 4 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.

– Nyt julkistettu korkeakouluvision tiekartta ja esitetyt kehittämisohjelmat antavat hyvät eväät tulevaisuuden työlle, opetusministeri sanoo.

Millaisilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla suomalainen korkeakoulutus ja tutkimus viedään 2030- luvulle?

Osaavimman työvoiman kotimaaksi

– Korkeakoulutettujen osuutta kasvatetaan nostamalla tutkintotavoitteita vuodesta 2021 alkaen aloilla, joissa on sekä koulutus- että työelämäkysyntää. Väyliä korkeakoulutukseen monipuolistetaan. Läpäisyä parannetaan muun muassa rahoitusmallikannustein.

– Kehitetään jatkuvaan oppimiseen toimintamalli ja konseptoitu tarjonta. Valmistelu aloitetaan vuoden 2019 aikana korkeakoulujen, sidosryhmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Jatkuvan oppimisen reformi perustuu yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntään vastaavaan kehittämistyöhön ja konseptointiin.

–  Ulkomaalaisten osaajien, korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden lisäämiseksi Suomessa käynnistetään toimenpidekokonaisuus, jossa Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja.

Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö

–  Käynnistetään digitaalisen palveluympäristön kehittämisohjelma, jossa luodaan tutkinto-opiskelua ja jatkuvaa oppimista palveleva, korkeakoulujen omista ja yhteisistä ratkaisuista koostuva digitaalisten palvelujen kokonaisuus. Digitaalinen palveluympäristö mahdollistaa opetustarjonnan ja oppimateriaalien hyödyntämisen laajasti osana tutkinto-opiskelua ja elämän eri tilanteissa.
– Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu. Korkeakoulutuksen modulaarisuutta, digitaalista kurssitarjontaa ja ohjauspalveluja lisätään ja pedagogiikkaa uudistetaan. Uudistukset palvelevat tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista. Digitaalisia opintoja ja täysin digitaalisesti suoritettavien tutkintojen määrää lisätään koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kasvattamiseksi.

Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä

– Käynnistetään opetus- ja kulttuuriministeriön rahallisesti tukema korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen kehittämisohjelma. Ohjelman tarpeellisuutta korostavat monipuolistuneet oppimisympäristöt, koulutuksen kysyntälähtöisyys ja ennakointi sekä erilaiset oppijat ja oppimisen tavat ja ympäristöt. Ohjelmalla tuetaan korkeakoulujen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista opetuksen kehittämiseksi.

Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi

–  Korkeakoulujen muutosjohtamisen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi käynnistetään kansainvälisessä yhteistyössä korkeakoulujohtamisen ohjelma. Ohjelma suunnitellaan yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa ja toteutetaan parasta kansainvälistä osaamista hyödyntäen. Koulutuksia toteutetaan 2020-2025 välisenä aikana.

– Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisen ja johtamisen tietopohjaa vahvistetaan. Toteutetaan muun muassa henkilöstön ajankäytön tutkimus.

Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi

–  Tuetaan kansainvälisesti houkuttelevien osaamiskeskittymien ja innovaatiosysteemien rakentumista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötä lisätään hallinnonalojen yhteisillä toimenpiteillä. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja liittymistä maailman kiinnostavimpiin verkostoihin. Tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta päivitetään 2019-2021 erityisnäkökulmana eri toimijoiden yhteiskäyttöiset ja -rahoitteiset infrastruktuurit.

– Vahvistetaan TKI-politiikkojen koherenssia, erityisesti OKM:n, TEM:n, VM:n, STM:n yhteistyötä ja toimenpiteitä TKI-politiikassa. Uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston toimintatavat ja rakenne. Käynnistetään toimenpiteitä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä tukevan ja uudistavan TKI-toiminnan vauhdit¬tamiseksi hyödyntäen korkeakoulujen osaamista.

– Vahvistetaan avointa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa muun muassa yhteisten toimintatapojen ja lainsäädännön keinoin.
Laajapohjaiseen työryhmävalmisteluun pohjautuvien kehittämisohjelmien toimeenpano alkaa vuoden 2019 aikana. Tiekartan toimeenpanon käynnistymistä ohjaa vision toimeenpanon johtoryhmä.

•    Tiekartan esittelyaineisto
•    Raportti: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle: vision tiekartta
•    Valmisteluryhmien taustaraportti
•    Julkistustilaisuuden 31.1. klo 10.30-14 striimi ja tallenne

Lähde: mmm.fi

Ammatilliseen koulutukseen haettavana kevään aikana 49 miljoonaa euroa

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa keväällä 2019 yhteensä noin 49 miljoonalla eurolla. Tästä 34 miljoonaa euroa jaetaan strategiarahoituksena ja 15 miljoonaa valtionavustuksina. Strategiarahoituksen haku avautuu 30. tammikuuta ja muut avustukset tulevat jakoon helmikuussa.

– Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen, ja yhteinen tehtävämme on varmistaa toteutuksen onnistuminen. Uuden rahoitusmallin mukaisella strategiarahoituksella ja reformin tukiohjelmalla voimme tukea tätä työtä koulutuksenjärjestäjätasolla. Toimiva ammatillinen koulutus on erityisen tärkeää nyt, kun talouden kasvun myötä työelämä tarvitsee osaajia kaikkialla Suomessa, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Vuonna 2019 strategiarahoitusta myönnetään seuraaviin kehittämiskokonaisuuksiin:

* Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn vahvistaminen
* Ammatillisen koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen varmistaminen: HOKS-prosessin ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin osaamisen kehittäminen
* Tietyn toimialan ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen kehittäminen: lentokoneasennus
* Ammattitaitokilpailujen järjestäminen

Strategiarahoituksella tuetaan erityisesti hankkeita, joilla parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja saavutettavuutta sekä uudistetaan koulutustarjonnan rakennetta vastaamaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeeseen.

Tukea voidaan myöntää myös kehittämistoimista aiheutuviin tilojen ja laitteiden käytön uudistuksiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sellaisten tilaratkaisujen toteuttamissuunnitelmat, jotka parantavat saavutettavuutta ja järjestäjän kykyä vastata kysyntään, edesauttavat yksilöllisiä opintopolkuja tai koulutuksen joustavaa järjestämistä eri asiakasryhmille. Lisäksi strategiarahoituksella tuetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhdistymishankkeita.

Strategiarahoituksella tuetaan koulutuksen järjestäjän henkilöstön osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa uuden lainsäädännön edellytyksiä henkilökohtaistamisprosessissa (HOKS) ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessissa sekä tukee yhteisesti kehitettyjen toimintamallien tehokasta käyttöönottoa. Tavoitteena on varmistaa HOKS-prosessin ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin yhdenmukaisuutta ja toimivuutta. Yhteisiä toimintamalleja on kehitetty valtakunnallisissa Parasta-kehittämishankkeissa.

Lisäksi helmikuussa tulee hakuun valtionavustuksia osana ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukiohjelmaa. Kevään aikana jaetaan kaikkiaan noin 15 miljoonaa euroa. Avustukset jaetaan pääosin Opetushallituksen kautta.

Avustuksilla tuetaan ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimia sekä kehitetään vankilaopetusta, uusia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja, pedagogista johtamista, koulutuksen järjestämisessä tarvittavan tiedon käyttöön liittyvää osaamista sekä oppimisanalytiikkaa.

Syksyllä haettavaksi tulee avustuksia mm. kesällä valmistuvan ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttamisen tueksi.

Lisätietoja:
ylijohtaja Mika Tammilehto, p. 0295 330 308
erityisavustaja Daniel Sazonov, p. 045 1296812

 

Lähde: mmm.fi

Infotilaisuuksia uudesta kuntien kulttuuritoimintalaista

NordenBladet — Eduskunta on hyväksynyt uuden kuntien kulttuuritoimintalain. Laki vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa sekä perustelee kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Lain toimeenpanosta järjestetään maaliskuun aikana infotilaisuuksia eri puolilla Suomea kuntien kulttuurivastaaville, paikallisille ja alueellisille kulttuuri- ja taidetoimijoille sekä päättäjille.

Tilaisuuksien tavoitteena on jakaa tietoa ja keskustella lain sisällöstä ja sen toimeenpanosta. Tilaisuuksissa on mahdollisuus verkostoitua, solmia uusia kumppanuuksia sekä keskustella kulttuurin keskeisistä painopisteistä omalla alueella.

Laki sisältää kehittämistehtävän, jolla luodaan edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnalle, mm. laadulle, vaikuttavuudelle ja henkilöstön osaamiselle. Tilaisuuksissa keskustellaan kehittämistehtävästä ja miten sillä voidaan jatkossa vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa.

Uusi laki tulee voimaan 1.3.2019 ja korvaa yli 25 vuotta vanhan nykylain. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta asettaa tavoitteet ja määrittää tehtävät kuntien kulttuuritoiminnalle. Uusi laki ei lisää kuntien tehtäviä, ja se on kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Kunnat voivat edelleen järjestää ja organisoida kulttuuritoimintansa haluamallaan tavalla joko itsenäisesti tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa.

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää neljä infotilaisuuttaa uudesta kuntien kulttuuritoimintalaista. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kanssa.

ke 6.3.2019 Helsinki
Jukola, Meritullinkatu 1, Helsinki

ke 13.3.2019 Kuopio
Kuopion musiikkikeskus, jousisto
Kuopionlahdenkatu 23, 70100 Kuopio

ke 20.3. Oulu
Lapland Hotels, Ylläs- ja Äkäslompolo kokoustila
Kirkkokatu 3, 90100 Oulu

ke 27.3. Tampere
Vapriikki, auditorio
Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5, 33101 Tampere

Tapahtumat OKM:n tapahtumakalenterissa

Tietoa käsittelyn vaiheista eduskunnan sivuilla

Lähde: mmm.fi

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta

NordenBladet — Yksi suomalaiskaupunki saa toimia Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää haun kaupungeille huhtikuussa. Hakuaika päättyy toukokuussa 2020. Toinen vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Slovakiasta.

Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on yksi tunnetuimpia Euroopan unionin toimia. Se tuo esiin kaupunkien merkitystä kulttuurielämän keskuksina. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa näkyy taiteen ja kulttuurin rikkaus sekä Euroopan kulttuurien yhteiset piirteet. Valituksi tullut kaupunki saa mahdollisuuden kehittää toimintaansa kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Euroopan kulttuuripääkaupungin valitsee eurooppalainen asiantuntijaraati. Virallisen nimeämisen tekee opetus- ja kulttuuriministeriö kesällä vuonna 2021.

– On hienoa, että monet kaupungit ovat jo nyt osoittaneet kiinnostusta kulttuuripääkaupunkitapahtumaan, sanoo ministeri Sampo Terho.

Terhon mukaan jo hakuvaihe avaa kaupungille tilaisuuden käydä laajaa kulttuurikeskustelua, tuoda esiin vahvuuksiaan ja ominaispiirteitään sekä hahmottaa, miten se haluaa kulttuurisesti kehittyä. – Haluamme pitkällä, yli vuoden hakuajalla antaa mahdollisuuden kaikenkokoisille kaupungeille innostua ja lähteä kisaan mukaan.

Nyt valitaan kolmas Euroopan kulttuuripääkaupunki Suomesta, kaksi aiempaa ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011. Tänä vuonna kulttuuripääkaupungin titteliä kantavat Italian Matera ja Bulgarian Plovdiv.

Hakuaikaa yli vuosi
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee hakemuspyynnön huhtikuussa 2019 ja järjestää tiedotustilaisuuden hakuehdoista. Hakuaikaa on toukokuuhun 2020. Hakemukset arvioi riippumaton, 12-jäseninen eurooppalainen asiantuntijaraati. Asiantuntijat valitaan komission ylläpitämältä riippumattomien taide- ja kulttuurialan asiantuntijoiden listalta. Suomi nimeää raatiin kaksi asiantuntijaa.

Valintamenettely on kaksivaiheinen: asiantuntijaraati valitsee ensin jatkoon päässeet hakemukset kesäkuussa 2020.  Tämän jälkeen nämä kaupungit voivat täydentää hakemuksiaan ennen raadin toista arviointitilaisuutta keväällä 2021.

Asiantuntijaraati suosittaa yhtä kaupunkia Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ministeriö nimeää tämän kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kesällä 2021.

Valinnan jälkeen asiantuntijaraati seuraa kaupungin valmisteluja sekä antaa tukea ja neuvoja aina kulttuuripääkaupunkivuoden alkuun asti.

Valintamenettely perustuu EU-päätökseen
Euroopan kulttuuripääkaupunkien valinnasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (N:o 445/2014/EU). Suomi toteuttaa päätöstä nyt ensimmäistä kertaa, koska vuosien 2000 ja 2011 valintamenettely perustui aiempaan EU-päätökseen. Suurin ero menettelyjen välillä on, että valinnasta päättää eurooppalainen asiantuntijaraati.

Hakemuksien arviointi perustuu edellä mainitun EU-päätöksen kriteereihin, joihin kuuluvat mm. kulttuurinen ja taiteellinen sisältö, toimien valikoima ja monimuotoisuus, kaupungin kulttuuristrategia, suunnitelmat kehittää kulttuurialaa ja luovia aloja, toimien laajuus ja laatu, hankkeen toteutuksen uskottavuus, osallisuus sekä hankkeen hallinto.

Kulttuuripääkaupunki-tapahtuman rahoitus koostuu kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden (mahdolliset lähikaupungit, yritykset ja yhteisöt), komission ja valtion rahoituksesta. Päätöstä valtion rahoituksen määrästä ei ole vielä tehty. Komissio myöntää nimetylle kaupungille Melina Mercouri -palkinnon, jonka suuruus on 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kulttuuripääkaupunkivuoteen sisältyvät eurooppalaiseen yhteistyöhön perustuvat kulttuuritapahtumat ja -hankkeet voivat hakea tukea EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.

Lähde: mmm.fi

Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa

NordenBladet — Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin Suomen susikannan yhteydestä Skandinavian susikantaan sekä susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Poronhoitoalue on keskeinen kulkureitti Suomen ja Skandinavian susipopulaatioiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut yhteistyötään susiasioissa Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Yhteistyön keskiössä on Skandinavian susikannan ja suomalais-venäläisen kannan välinen geenivirta sekä tiedon vaihto susista. Skandinavian susikanta käsittää Ruotsin ja Norjan alueella elävän susikannan, josta on olemassa täydellinen geenikartta. Poronhoitoalue on merkittävä susien kulkureitti eristyneeseen Skandinavian susipopulaatioon. Asia nousi esille susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän tapaamisessa viime perjantaina 18. tammikuuta.

Jotta Skandinavian susikanta säilyisi geneettisesti monimuotoisena, tulisi sinne siirtyä vähintään viiden vuoden välein suomalais-venäläisestä susikannasta yksilö, joka lisääntyy. Suomi pyrkii osaltaan mahdollistamaan tämän. Ruotsin Naturvårdsverket seuraa aktiivisesti susikantaa, jotta Suomesta tai Venäjältä vaeltaneet sudet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Susiyksilöiden kannan alkuperä varmistetaan DNA-näytteellä.

Tähän mennessä tunnetuissa tapauksissa susiyksilöt ovat vaeltaneet Suomesta Norjaan tai Ruotsin eteläosiin juuri poronhoitoalueen läpi. Viimeisin tieto uudesta tulokkaasta, joka myös lisääntyi, on vuodelta 2016. Tuolloin todettiin Taalainmaalla Ruotsissa lisääntyvä susipari, josta uros oli suomalais-venäläisestä kannasta. Keväällä 2017 pentuja teki Örebron läänissä suomalais-venäläisen kannan naarassusi, joka oli siirretty sinne ruotsalaisten toimesta vuonna 2013. Nuoret sudet voivat vaeltaa kevät- ja kesäaikaan esteettömästi Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin.

Suunta käy myös painvastaiseen suuntaan. Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia Suomen poronhoitoalueella kuolleista susista on peräisin Skandinavian susikannasta.

Porotalouselinkeino ja susi

Valmisteluryhmässä keskusteltiin lisäksi susista poronhoitoalueella ja susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Esille tuotiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisy etenkin luonnonlaitumilla on haastavaa porotalouden erityispiirteet huomioon ottaen. Porovahinkoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi tehostetulla paimentamisella sekä porojen ruokinnalla. Valmisteluryhmässä nähtiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja tulisi selvittää ja varata resursseja porojen paimennukseen.

Tietoa susien esiintymisestä sekä suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamia susi- ja suurpetohavaintoja pidettiin myös tärkeänä. Kirjauksilla saadaan nopeammin tietoa susien liikkeistä, jolloin niihin voidaan myös reagoida nopeammin.

Suurpedoista ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja. Ilves ja karhu aiheuttivat vuonna 2017 hieman enemmän porovahinkoja kuin susi. Suden aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan Riistavahinkorekisterin tietojen perusteella noin 1,2 miljoonaa euroa ja ne keskittyvät itäiselle ja kaakkoiselle poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen eteläpuolella tai Venäjän rajan tuntumassa olevien susilaumojen läheisyys lisääkin todennäköisyyttä vahingoille.

Poronhoitoalueella susikanta on pyritty poikkeusluvin pitämään porovahinkojen takia pienenä eikä siellä ole pysyviä, pentuja tuottavia laumoja. Graafisia esityksiä suurpetojen aiheuttamista porovahingoista on koottu MMM:n sivuille.

Lisää tietoa: ”Suurpetojen vaikutus poronhoitoon” (Makera-hankkeen loppuraportti luke.fi-sivuilla)

 

Lähde: mmm.fi