NordenBladet — Ympäristöministeriö ja kansalaisten Muoviraati palkitsivat Muovin kierto -palkinnolla Borealiksen johtaman SPIRIT-ohjelman. Vuosittain myönnettävällä palkinnolla muistetaan henkilöä tai organisaatiota, joka on edistänyt kansallisen muovitiekartan toimenpiteitä merkittävällä tavalla.Tänä vuonna kansalaisten Muoviraati halusi korostaa erityisesti toimijoita, jotka ovat vaikuttaneet muovin kiertotalouden sääntelyyn, rakentaneet yhteistyötä eri sektorien välillä ja vieneet muutosta eteenpäin käytännön teoilla. Raadin yhteinen näkemys oli, että SPIRIT-ohjelma edustaa systeemistä, pitkäjänteistä ja yhteistyöhön perustuvaa työtä. Perusteluiden mukaan ”ohjelma osoittaa, että muovin kiertotalouden periaatteita voidaan toteuttaa käytännössä teollisessa mittakaavassa ja yhteistyössä niin julkisen sektorin, tutkimuksen kuin yritysmaailman kanssa”.SPIRIT-ohjelman päätavoitteena on tehdä muovien arvoketjusta kestävän kehityksen mukainen. Tämä tarkoittaa siirtymistä fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin ja kierrätettyihin lähteisiin, kierrätyksen tehostamista, hiilineutraalia tuotantoa sekä markkinoiden kehittämistä. SPIRIT-ohjelma on koonnut laajan kumppanijoukon, joka on ratkonut näitä haasteita yhdessä.Muoviraati on muovihaasteen ratkaisemisesta kiinnostuneiden aktiivisten kansalaisten ryhmä, joka vauhdittaa kansallisen muovitiekartan työtä. Muovitiekartta on laaja kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan opiskelijat olivat mukana ehdokkaiden ennakkoarvioinnissa. Kuka tahansa saattoi ehdottaa Muovin kierto -palkinnon saajaa. Ehdokkaita oli 12, ja ne edustivat muovin kiertotalouden eri osa-alueita – tutkimuksesta ja innovaatiosta käytännön toteutuksiin ja järjestötoimintaan.Vuonna 2024 palkinnon saivat Syken meriroskatutkijat. Syken meriroskatutkijat ovat tehneet pitkäjänteistä ja uraauurtavaa työtä meriroskatilanteen selvittämisessä. Työn tulokset lisäävät ymmärrystä muovin ympäristövaikutusten mittakaavasta ja lähteistä. Tutkijoiden tuottamaa tietoa tarvitaan päätöksenteon tukena. Vuonna 2023 palkinto myönnettiin Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle. Sumi Oy on yritysten ja järjestöjen omistama yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Sen tehtävä on vastata yli 2 700 yrityksen pakkausten tuottajavastuun toteutuksesta.
Ympäristöministeriö ja kansalaisten Muoviraati palkitsivat Muovin kierto -palkinnolla Borealiksen johtaman SPIRIT-ohjelman. Vuosittain myönnettävällä palkinnolla muistetaan henkilöä tai organisaatiota, joka on edistänyt kansallisen muovitiekartan toimenpiteitä merkittävällä tavalla.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen, jolla puututtaisiin nikotiinipussien aiheuttamaan roskaantumiseen ja helpotettaisiin kertakäyttöisten muovituotteiden aiheuttamaa roskaantumista koskevan sääntelyn toimeenpanoa Lupa- ja valvontavirastossa ja kunnissa.Esityksessä ehdotetaan, että ensi vuoden alusta alkaen eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat maksaisivat kunnille vuosittain korvauksia roskaantumisen ehkäisemis- ja siivoamistoimista pääsääntöisesti asukasmäärän perusteella. Lisäksi nikotiinipussien valmistajille ja maahantuojille ehdotetaan vuoden 2027 alusta alkaen velvollisuutta korvata kunnille kustannukset, jotka koituvat nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemisestä ja siivoamisesta. Nikotiinipussien valmistajien ja maahantuojien olisi korvattava kustannukset nikotiinipusseista aiheutuvan jätteen keräämisestä ja roskien siivoamisesta tietyillä julkisilla alueilla sekä roskaantumisen ehkäisemiseen liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Esityksessä ehdotetaan muutoksia jätelain mukaiseen eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuuseen. Sääntelyn toteuttaminen on osoittautunut työlääksi valvontaviranomaiselle ja kunnille. Lisäksi nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen on havaittu lisääntyneen. Ainakin osa nikotiinipusseista sisältää muovia. Muoviroskat ovat erityisen haitallisia, sillä muovi säilyy ympäristössä pitkään ja hajoaa mikromuoviksi. Roskaantuminen vähentää myös ympäristön viihtyisyyttä ja aiheuttaa haittoja eläimille. Myös nikotiinipussien sisältämällä nikotiinilla voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön.Eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajan kustannusvastuu eli niin sanottu SUP-kustannusvastuu tarkoittaa tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajien velvollisuutta vastata kustannuksista, joita kunnille koituu tuotteista aiheutuvan roskaantumisen ehkäisemiseksi ja siivoamiseksi toteutetuista toimista. Sääntely perustuu tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annettuun direktiiviin (2019/904/EU) eli SUP-direktiiviin.LisätietojaEini Lemmelä Erityisasiantuntija p. 0295 250 032 [email protected]
Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen, jolla puututtaisiin nikotiinipussien aiheuttamaan roskaantumiseen ja helpotettaisiin kertakäyttöisten muovituotteiden aiheuttamaa roskaantumista koskevan sääntelyn toimeenpanoa Lupa- ja valvontavirastossa ja kunnissa.
NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston rakentamisen ja asumisen ministerit tapasivat 5.11.2025 Vantaalla. Ministerit keskustelivat rakentamisen roolista kriisinkestävyyden vahvistamisessa, kestävästä rakentamisesta sekä rakentamisen ja asumisen sääntelyn ajankohtaisista kysymyksistä.Suomi ja Ahvenanmaa painottavat Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskaudellaan yhteiskuntaturvallisuutta, erityisesti kriisivarautumisen ja resilienssin näkökulmista. Kokouksessa esiteltiin Suomen kokonaisturvallisuuden mallia ja rakentamisen varautumiseen liittyviä asioita.”Kriisinkestävä rakennettu ympäristö on yhteiskunnan selkäranka. Pohjoismainen yhteistyö vahvistaa koko alueen resilienssiä”, sanoo valtiosihteeri Mika Nykänen. Ministerikokouksessa esiteltiin uusi Pohjoismainen kestävän rakentamisen ohjelma vuosille 2025–2027. Ohjelma keskittyy ilmastokestävään rakentamiseen, kiertotalouteen ja EU-yhteistyöhön. Ohjelman toteutuksessa digitalisaatio toimii läpileikkaavana teemana. Tavoitteena on vahvistaa kestävää ja vähähiilistä rakentamista sekä edistää ylipäänsä sääntelyn yhteensovittamista Pohjoismaissa. Kokouksessa käsiteltiin myös asuntojen lyhytvuokrauksen sääntelyä ja tilannetta kussakin Pohjoismaassa. Ministerit vaihtoivat näkemyksiä viime vuosina nopeasti yleistyneen lyhytvuokrauksen haasteista ja mahdollisuuksista. Lisätietoja Tarik Ahsanullah Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 301 5037 [email protected]Bo Storrank Neuvotteleva virkamies p. 0295 25 0346 [email protected]
Pohjoismaiden ministerineuvoston rakentamisen ja asumisen ministerit tapasivat 5.11.2025 Vantaalla. Ministerit keskustelivat rakentamisen roolista kriisinkestävyyden vahvistamisessa, kestävästä rakentamisesta sekä rakentamisen ja asumisen sääntelyn ajankohtaisista kysymyksistä.
NordenBladet — Ministeri Multala: Tärkeintä että sopu saatiin, vaikka monet yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit pääsivät keskiviikkoaamuna yhteisymmärrykseen EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040. Samalla sopu saatiin EU:n päästövähennyssitoumuksesta Belémin COP30-ilmastokokoukseen: EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25-72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Sopu syntyi yli vuorokauden mittaisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen. “Olen tyytyväinen, että yhteinen näkemys lopulta saatiin erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tärkeintä on, että 90 prosentin nettopäästövähennystavoite on edelleen keskeinen osa uutta ilmastolakiehdotusta. Samalla ehdotukseen tuotiin mahdollistavia tekijöitä sekä joustoja. Kuitenkin paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin ratkaistavaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. “On myös EU:n uskottavuuden kannalta olennaista, että saimme valmiiksi sitoumuksemme YK:n ilmastokokoukseen, johon valtionpäämiehet kokoontuvat jo huomenna torstaina”, ministeri jatkaa. Neuvoston näkemyksen mukaan korkeintaan viisi prosenttia 2040-päästövähennystavoitteesta olisi mahdollista kattaa rahoittamalla päästövähennyksiä EU:n ulkopuolella vuodesta 2036 lähtien. Kansainvälisten yksiköiden pilotointi toteutettaisiin 2031-2035. Ilmastotavoitteiden toimeenpanoa arvioitaisiin jatkossa kahden vuoden välein. Lisäksi komissio arvioisi luonnontieteellisen nielun kehittymistä suhteessa ilmastotavoitteeseen ja voisi tarvittaessa ehdottaa 2040-tavoitteen muuttamista, jos EU:n metsät sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia. Arvioinnin pohjalta komissio voisi ehdottaa myös kansainvälisten ilmastoyksiköiden käytön lisäämistä. Osana sopua ilmastolakiin kirjattaisiin myös polttoaineen jakelun päästökaupan (ns. ETS2) lykkääminen vuodella. Eurooppalaisen ilmastolain muuttaminen ja 2040-tavoite vaativat vielä Euroopan parlamentin kannan, minkä jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio sovittavat näkemyksiään yhteen. Lisätietoja Lyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]EU:n 2040-tavoite ja eurooppalainen ilmastolaki Laura Aho neuvotteleva virkamies p. 029 525 0135 [email protected]EU:n päästövähennyssitoumus (NDC) YK:lle Outi Honkatukia Ilmasto ja kemikaalit -yksikön johtaja p. 050 3411 758 [email protected]
Ministeri Multala: Tärkeintä että sopu saatiin, vaikka monet yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin 
NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 4. marraskuuta ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä. Jäsenmaat tavoittelevat yhteistä kantaa EU:n ilmastotavoitteesta vuodelle 2040 sekä päätöstä EU:n uudesta päästövähennyssitoumuksesta (Nationally Determined Contribution, NDC) YK:lle. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Komissio ehdotti heinäkuussa 90 asteen päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ympäristö- ja ilmastoministerit hakevat sopua vuoden 2040-ilmastotavoitteesta Eurooppa-neuvoston 23. lokakuuta antaman poliittisen ohjauksen sekä ympäristöministereiden syyskuussa käymän keskustelun pohjalta.Suomi on tukenut 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta edellyttäen, että komission jatkotyötä ohjaavina periaatteina huomioidaan riittävällä tavalla maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset nielut. ”Eurooppa-neuvosto on nyt antanut evästyksensä ja uskon että aika on kypsä yhteisen näkemyksen saamiselle. EU:lta tarvitaan vahva viesti, että jatkamme johdonmukaista ilmastopolitiikkaa. Se käy käsi kädessä kilpailukykymme vahvistamisen kanssa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Ministerit pyrkivät myös hyväksymään vuotta 2035 koskevan EU:n päästövähennyssitoumuksen (Nationally Determined Contribution, NDC), joka toimitetaan YK:n ilmastosopimukselle (UNFCCC). Pariisin sopimus edellyttää, että sen osapuolet antavat uuden sitoumuksen viiden vuoden välein. NDC:t kuvaavat, millaisia päästövähennystoimia maat tekevät ja miten ne varautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.Ympäristöministerit antoivat syyskuussa aiejulistuksen, jossa todettiin, että EU toimittaa päästövähennyssitoumuksensa (NDC) ennen 10. marraskuuta alkavaa COP30-ilmastokokousta ja sitoutuu vähentämään päästöjä 66,25–72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.”On viimeinen hetki päättää EU:n sitoumuksesta – Belémin ilmastokokous käynnistyy päämiesten kokouksella jo tällä viikolla. Sitoumuksellamme voimme kannustaa muitakin osapuolia toimittamaan omansa ripeästi”, ministeri Multala painottaa.LisätietojaLyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]EU:n 2040-tavoite ja eurooppalainen ilmastolaki Laura Aho neuvotteleva virkamies p. 029 525 0135 [email protected]EU:n päästövähennyssitoumus YK:lle Outi Honkatukia ilmasto- ja kemikaalit -yksikön johtaja p. 050 3411 758 [email protected]
EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 4. marraskuuta ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä. Jäsenmaat tavoittelevat yhteistä kantaa EU:n ilmastotavoitteesta vuodelle 2040 sekä päätöstä EU:n uudesta päästövähennyssitoumuksesta (Nationally Determined Contribution, NDC) YK:lle. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on selvittänyt keinoja, joilla Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen toimintaa voisi kehittää. Tarkastellut jätevedenpuhdistamot pääsääntöisesti täyttävät vaatimukset tai ylittävät ne. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voisi kuitenkin parantaa hallitsemalla puhdistamoille tulevien vuotovesien määrää ja parantamalla puhdistamoiden toimintavarmuutta.Selvitys toimeenpanee osaltaan Petteri Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueella. Selvitys on jatkoa hankkeelle, joka kartoitti Saaristomeren alueen pienten jätevedenpuhdistamoiden tilaa. Sen mukaan 15 tutkitusta puhdistamosta yhdeksän luokiteltiin toimivuudeltaan kohtalaiseksi ja viisi hyväksi. Jatkohankkeessa oli mukana yhdeksän puhdistamoa, joilla on valmiuksia ja kiinnostusta vapaaehtoisiin kehittämistoimiin. Mukana olivat kooltaan ja vaikutuksiltaan lähes kaikki alueen merkittävimmät pienjätevedenpuhdistamot lukuun ottamatta lähitulevaisuudessa käytöstä poistuvia tai poistuvaksi suunniteltavia sekä alueen teollisuuden toimijoiden jätevedenpuhdistamoja. Selvityksen toteutti Sweco Finland Oy.Poikkeustilanteet haaste pienille puhdistamoilleAlueen jätevedenpuhdistamot ovat kooltaan pieniä ja viipymät jätevedenpuhdistusprosessissa lyhyitä, minkä takia normaalista poikkeavat tilanteet heikentävät niiden toimintaa nopeasti ja merkittävällä tavalla. Jätevedenpuhdistamot sijaitsevat alueilla, joilla on runsaasti kesäaikaista vapaa-ajan asumista tai matkailua, minkä vuoksi jätevedenpuhdistamon kuormitus vaihtelee vuodenajan mukaan. Lisäksi osalle jätevedenpuhdistamoista tulee jätevesiverkoston kautta merkittäviä määriä vuotovesiä eli viemäriin päätyneitä hulevesiä tai pohjavesiä. Runsaat vuotovedet rankkasateiden tai sulamisvesien aikaan voivat heikentää jäteveden puhdistustehoa tai aiheuttaa jäteveden ohijuoksutuksia, jolloin jätevedet menevät puhdistamatta tai huonommin puhdistettuna vesistöön.Tarkastellut jätevedenpuhdistamot toimivat pääsääntöisesti vaatimuksien mukaisella tai sen ylittävällä tasolla. Osalla jätevedenpuhdistamoista esiintyy hetkellisiä tai toistuvia jätevedenpuhdistusprosessin häiriötilanteita, joiden hallinta on nykyisillä prosessiratkaisuilla haastavaa. Myös yksittäiset laiteviat voivat osalla jätevedenpuhdistamoista keskeyttää jäteveden puhdistusprosessin kokonaan tai osittain sekä aiheuttaa mahdollisia ohijuoksutuksia.Vuotovedet hallintaan ja jätevesikuormitus tasaisemmaksiSelvityksen mukaan ravinnekuormitusta Saaristomereen on mahdollista vähentää. Selvityksessä tunnistetuilla toimilla on mahdollista vähentää riskiä puhdistustehon heikkenemiseen ja jätevesien ohijuoksutuksiin. Merkittävimpiä toimia ovat jätevedenpuhdistamoille johtuvien vuotovesien hallinta sekä puhdistusprosessiin johdettavan jätevesikuormituksen ja -virtaaman tasaus. Puhdistamoille annettiin selvityksessä myös yksilöityjä suosituksia, joilla voidaan parantaa jätevedenpuhdistuksen toimintavarmuutta. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi prosessiautomaation tai mittausten lisääminen, laitteistojen uusiminen tai varalaitteiden hankinta, paikallisten valvonta- ja käyttötoimenpiteiden lisääminen tai varautumissuunnitelma häiriötilanteita varten. Osalla jätevedenpuhdistamoista tekninen käyttöikä on kokonaan tai osittain saavutettu, ja näille tulisi lähivuosien aikana toteuttaa laajempi kunto- ja prosessitarkastelu.Saaristomeren pienjätevedenpuhdistamoilla suoritettavien kehittämistoimenpiteiden investointien alustava kustannusarvio on yhteensä noin 350 000 euroa.Kuormituksen paikallinen vaikutus voi olla suuriJätevedet aiheuttavat pistemäistä ravinnekuormitusta vesistöön. Haja-asutuksen ja yhdyskuntien jätevesien osuus Saaristomeren fosforikuormasta on noin 6 prosenttia ja typpikuormasta 7 prosenttia. Jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus on vaikutuksiltaan kuitenkin vähäisempi kuin Saaristomerellä ja rannikkoalueella syntyvä muu ravinnekuormitus. Suurin osa Saaristomeren ravinnekuormasta tulee maataloudesta: fosforikuormasta 67 prosenttia ja typpikuormasta 50 prosenttia. Vaikka puhdistettujen jätevesien ravinnekuormitus on kokonaisuudessa verrattain pieni, niiden paikallinen vaikutus voi olla suuri.
Ympäristöministeriö on selvittänyt keinoja, joilla Saaristomeren valuma-alueella ja saaristossa sijaitsevien pienien jätevesipuhdistamojen toimintaa voisi kehittää. Tarkastellut jätevedenpuhdistamot pääsääntöisesti täyttävät vaatimukset tai ylittävät ne. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voisi kuitenkin parantaa hallitsemalla puhdistamoille tulevien vuotovesien määrää ja parantamalla puhdistamoiden toimintavarmuutta.
NordenBladet — Rehevöitymisen hillitseminen on meriympäristön ennallistamista, ja rehevöitymistä vähentämällä on hyvät mahdollisuudet palauttaa merellisiä luontotyyppejä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö esittelivät 31.10. noin 150 kiinnostuneelle, miten ennallistamissuunnitelman valmistelu etenee meriympäristön osalta.Sidosryhmätilaisuudessa esitellyt Syken uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että meriheinäpohjia, simpukkapohjia, makrolevämetsiä sekä sieni-, koralli- ja koralleja tuottavien pohjia voidaan palauttaa hillitsemällä rehevöitymistä. Näiden luontotyyppien tilanne ja keinot niiden ennallistamiseksi tulee raportoida Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa. Ennallistamisen toimia tarvitaan pitkälti vesistöjä ympäröivillä valuma-alueilla, missä kuormitus vesistöihin ja mereen syntyy. Ennallistamisessa ei kuitenkaan lähdetä liikkeelle nollasta. Nykyisten vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelmien toimet ovat ennallistamisasetuksen kulmakivi, ja niissä rehevöitymisen torjuminen on tunnistettu suurimmaksi ongelmaksi. Ennallistamissuunnitelmassa esitetään täydentäviä toimia suunnitelmille.Suomessa tehdään jo paljon meren tilan parantamiseksi myös valtion rahoittamissa Helmi-elinympäristöohjelmassa, METSO-metsiensuojeluohjelmassa, vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmassa ja NOUSU-vaelluskalaohjelmassa. Yleisöä kiinnosti muun muassa puhtaan siirtymän hankkeiden, kuten tuulivoimahankkeiden, vaikutukset, synergiat ennallistamisen eri teemaryhmien välillä mereen vaikuttavissa toimissa, saaristolintujen huomioiminen ennallistamissuunnitelmassa sekä peräänkuulutettiin lainsäädännön keinoja rehevöitymisen hillintään.Suomi valmistelee kansallista ennallistamissuunnitelmaaEnnallistamissuunnitelmaa valmistellaan teemaryhmissä, jotka kattavat meriluonnon lisäksi maa- ja sisävedet, metsäluonnon, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristötEnnallistamisasetus tähtää luonnon tilan parantamiseen – tavoitteena on parantaa luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilaa. Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Lisäksi ennallistamisasetuksen tavoitteena on tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä turvata talouden ja ruokaturvan toimintaedellytyksiä ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky.Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmätilaisuuksia listataan osoitteeseen ym.fi/ennallistamisasetus. Lisäksi niistä kerrotaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tapahtumakalentereissa. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle.
Rehevöitymisen hillitseminen on meriympäristön ennallistamista, ja rehevöitymistä vähentämällä on hyvät mahdollisuudet palauttaa merellisiä luontotyyppejä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö esittelivät 31.10. noin 150 kiinnostuneelle, miten ennallistamissuunnitelman valmistelu etenee meriympäristön osalta.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan virkaan Leif Schulmanin 1.11.2025-31.10.2030 väliseksi ajaksi. Virkaa haki 16 henkilöä.Pääjohtajan virkaan nimitetty Leif Schulman on koulutukseltaan filosofian tohtori. Schulman on toiminut Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajana vuodesta 2021 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajana, Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtajana ja intendenttinä sekä tutkijana Turun yliopistossa.Suomen ympäristökeskus (Syke) on ympäristöministeriön hallinnonalan monialainen tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tukee kestävän kehityksen tavoitteiden ja keinojen arviointia ja valintaa sekä ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Suomen ympäristökeskus hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyviä tehtäviä. Pääjohtaja johtaa ja kehittää Syken toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. LisätietojaJuhani Damski kansliapäällikkö [email protected]
Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan virkaan Leif Schulmanin 1.11.2025-31.10.2030 väliseksi ajaksi. Virkaa haki 16 henkilöä.
NordenBladet — Maailman maat kokoontuvat Brasilian Belémiin COP30-ilmastokokoukseen 10.-21. marraskuuta. Kokous osuu viisivuotissykliin, jolloin maiden odotetaan antavan uudet päästövähennyssitoumuksensa.Valtioiden johtajat kokoontuvat Belémiin jo 6.-7. marraskuuta. Suomea edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb. Varsinaisessa YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa Suomen delegaatiota johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kansalliset päästövähennyssitoumukset (Nationally Determined Contribution, NDC) tulee päivittää viiden vuoden välein, eli tämän vuoden aikana. Erityisesti suurilta talouksilta tarvitaan tehokkaampia päästövähennyksiä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.”Kokous järjestetään erittäin vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa, joka haastaa kansainvälisen yhteistyön perustuksia. Se tarkoittaa, että meidän on entisestään tiivistettävä rivejä: nyt tarvitaan vahvaa, yhteistä tahtoa, ei vetäytymistä tai viivyttelyä”, painottaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Valtaosa paljon päästöjä aiheuttavista G20-maista ei ole vielä antanut uusia sitoumuksia. Suomella ei ole omaa erillistä sitoumusta, vaan Suomen 2035-päästövähennyssitoumus annetaan osana EU:ta, joka pyrkii viimeistelemään sitoumuksensa EU:n ympäristöministerikokouksessa 4. marraskuuta.“EU:n on pidettävä kiinni avainroolistaan globaalin ilmastotyön ja puhtaiden ratkaisujen johtajana. Me voimme osoittaa, että määrätietoinen ilmastopolitiikka investointeineen vahvistaa kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä turvallisuutta ja resilienssiä – se on tärkeä viesti myös maailmalle.””Tavoitteiden ja toimien välinen kuilu kurottava umpeen”Joulukuussa kymmenen vuotta täyttävän Pariisin sopimuksen säännöt saatiin viimeistelyä viime vuonna, ja fokus on nyt entistä painavammin sopimuksen toimeenpanossa. Vaikka sopimus on vauhdittanut ilmastotoimia merkittävästi, päästövähennysten tahti on yhä liian hidas.“Vuonna 2015 olimme polulla, joka johti kohti neljä astetta lämpimämpää planeettaa. Nyt olemme ennusteiden mukaan noin 2,7 asteen lämpenemisen uralla. Tavoitteen ja toimien välinen kuilu ammottaa yhä leveänä, eivätkä uudet sitoumukset muuta radikaalisti tilannekuvaa. Siksi Belémin päätöksissä on tunnistettava päästövähennysten riittämättömyys ja määriteltävä yhdessä toimet, joiden avulla kuilu kurotaan umpeen”, pääneuvottelija Marjo Nummelin painottaa.Belémissä sovitaan mittareista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista seurataanPäästövähennysten lisäksi neuvottelujen keskeinen teema on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan aktiivista ja ennakoivaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.Belémissä on tarkoitus sopia sopeutumisindikaattoreista, joilla kollektiivista edistymistä varautumisessa voidaan seurata. Indikaattorit kertovat esimerkiksi haavoittuvuuden vähenemisestä, sopeutumiskyvyn paranemista, ilmastokestävien investointien määrästä tai luonnon ekosysteemien palautumiskyvystä. EU:lle ja Suomelle on tärkeää, että globaaleista sopeutumisindikaattoreista saadaan päätös, sillä niiden avulla maat voivat seurata paremmin omien sopeutumissuunnitelmiensa toimeenpanoa ja maiden toimia on mahdollista myös vertailla.”Indikaattoreiden ohella keskiöön tulee Belémissä nousemaan sopeutumistoimien rahoitus. Viime vuonna sovittua uutta ilmastorahoitustavoitetta ei tulla avaamaan, vaan etsitään keinoja erityisesti yksityisen rahoituksen kanavoimiseen kehittyvien maiden ilmastotoimien – niin hillinnän kuin varautumisen – tueksi”, EU:n rahoituspääneuvottelijana toimiva Outi Honkatukia sanoo.COP29-ilmastokokouksessa Bakussa sovittiin, että ilmastotyön tueksi pyritään saamaan liikkeelle kaikista eri lähteistä 1 300 miljardia dollaria vuoteen 2035 mennessä. COP29-puheenjohtaja Azerbaidžan ja tämän vuoden puheenjohtajamaa Brasilia ovat yhdessä laatineet rahoituksen mobilisoimisen tiekartan, joka julkaistaan Belémissä.Lisäksi neuvottelujen agendalla ovat muun muassa oikeudenmukaisen siirtymän työohjelma, ilmastonmuutoksen hillintää koskevan työohjelma sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevan työohjelman päivittäminen. Belémissä käydään läpi myös maiden ensimmäisiä läpinäkyvyysraportteja (Biennial Transparency Report, BTR), jotka piti toimittaa viime vuoden loppuun mennessä. Raportit auttavat seuraamaan, miten maat etenevät ilmastotavoitteissaan. Suomen raportti toimitettiin ensimmäisten joukossa, ja siitä käydään myös keskustelua Belémissä järjestettävässä tilaisuudessa.Suomella on toista kertaa oma maapaviljonki ilmastokokouksessaNeuvottelujen ohessa ilmastokokous kerää kaupunkeja, yrityksiä, sijoittajia, tieteen edustajia ja kansalaisyhteiskuntaa sekä kansainvälisiä organisaatioita yhteen vauhdittamaan ilmastotoimia. Erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan noin 40 000-50 000 osallistujaa.Suomella on ilmastokokouksessa toista kertaa maapaviljonki, jossa nostetaan esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä esitellään Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio avaa paviljongin ja myös elinkeinoministeri Sakari Puisto osallistuu Suomen paviljongin tapahtumiin. Belémin kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia ja Suomen paviljongin ohjelmaa voi seurata sosiaalisessa mediassa #ilmastoCOP30 sekä #COP30Finland.Lisätiedot
Maailman maat kokoontuvat Brasilian Belémiin COP30-ilmastokokoukseen 10.-21. marraskuuta. Kokous osuu viisivuotissykliin, jolloin maiden odotetaan antavan uudet päästövähennyssitoumuksensa.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä ryhtyy selvittämään, miten luonnon ennallistaminen ja muiden luonnollisten esteiden hyödyntäminen voi tukea maanpuolustusta ja rajaturvallisuutta erityisesti itäisessä Suomessa.Työryhmän lähtökohtana on, että luonnon tilaa parantamalla voidaan luoda puolustusta tukevia ratkaisuja itäiseen Suomeen. Ennallistamalla esimerkiksi soita, entisiä turvetuotantoalueita tai jättämällä myrskytuhoja korjaamatta, voidaan luoda maastoon luonnollisia etenemisesteitä. Samalla edistetään luontokadon pysäyttämistä ja luonnon elpymistä.
Työryhmän asettaminen tukee EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa. Suomi valmistelee parhaillaan ennallistamisasetukseen perustuvaa ennallistamissuunnitelmaa, jossa määritetään kansallisella tasolla keinot pysäyttää luontokato. Suunnitelman valmistelun ytimessä on löytää vaativassa yhteiskunnallisessa tilanteessa – talous- ja turvallisuushaasteiden keskellä –kustannustehokkaita ja monia tavoitteita palvelevia toimenpiteitä.
”Luonto tarjoaa ratkaisuja, jotka tukevat turvallisuutta ja vahvistavat koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Meidän kannattaa etsiä vaikuttavia toimia, joista on hyötyä mahdollisimman laajasti. Luontotyö tukee monin tavoin taloutemme kestävyyttä ja huoltovarmuutta. Myös turvallisuuteemme liittyviä tarpeita kannattaa yhteensovittaa luonnon hyväksi tehdyn työn kanssa”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Luonnon tilan parantaminen esimerkiksi edistää luonnon virkistyskäyttöä, metsästys-, kalastus- ja marjastusmahdollisuuksia, mikä on tärkeää alueiden elinvoimalle ja työllisyyden parantamiselle. Ennallistamisen avulla turvataan myös yhteiskunnan kykyä sietää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä.Suomella vankkaa kokemusta soiden ennallistamisestaEnnallistamisen ja maanpuolustuksen yhteisten tavoitteiden tunnistamisen lisäksi työryhmän tehtävänä on määritellä tarvittavat toimenpiteet, vastuut ja rahoitustarpeet.”Suomi on aina osannut hyödyntää soita, vesistöjä ja muita maasto-olosuhteitamme puolustuksen järjestelyissä. Tässä hankkeessa pääsemme konkreettisella tavalla yhdistämään turvallisuutta ja ympäristötavoitteita. Itäisten raja-alueiden maasto-olosuhteiden ennallistaminen tietyiltä osin palvelee samaan aikaan luonnon monimuotoisuutta ja puolustusta”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.Työryhmä käynnistää pilottihankkeen rajavyöhykkeellä sekä arvioi ennallistamisen mahdollisuuksia jatkuvassa sotilaskäytössä olevilla alueilla. Työ käynnistetään valtion omistamilla mailla.Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä huomioi, että Suomella on vankkaa kokemusta soiden ennallistamisesta – soiden ennallistamista on tehty Suomessa jo vuosikymmeniä ja esimerkiksi Helmi-ohjelmassa on soita ennallistettu jo yli 20 000 hehtaaria ja suojeltu vapaaehtoisin keinoin lähes 30 000 hehtaaria.“Suomella on vahvaa osaamista ennallistamisesta ja olemme edelläkävijöitä vapaaehtoisten suojelutoimien edistämisessä. Soiden ennallistaminen valuma-alueilla kohentaa myös alapuolisen vesistön tilaa”, Haaranen huomioi.Itä-Suomi on soinen alue ja merkittävä määrä soita on ojitettu ja luonnon tila on tämän vuoksi heikentynyt. Työryhmällä on hyvät lähtökohdat käynnistää työ juuri Itä-Suomessa, jossa on paljon ennallistamispotentiaalia.”Puolustussuunnittelussa on otettu huomioon ja käytetään hyväksi luonnonolosuhteita. On hyödyllistä selvittää ennallistamisen mahdollisuuksia myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, toteaa työryhmän varapuheenjohtaja Sami Heikkilä puolustusministeriöstä.Työryhmän toimikausi on 30.10.2025–31.5.2026Työryhmä hankeikkunassa
Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä ryhtyy selvittämään, miten luonnon ennallistaminen ja muiden luonnollisten esteiden hyödyntäminen voi tukea maanpuolustusta ja rajaturvallisuutta erityisesti itäisessä Suomessa.
