NordenBladet — Kiertotalouden strateginen ohjelma on ollut ja on edelleen keskeinen väline Suomen siirtymässä kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa, toteaa ohjelmasta tehty tuore arviointi. Arvioinnin mukaan ohjelman strateginen merkitys on suuri, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, järeämpiä keinoja sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista.Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus sekä maailman muuttunut geopoliittinen ja taloudellinen tilanne asettavat merkittäviä haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Kiertotalous on keskeinen keino näihin haasteisiin vastaamisessa, sillä se voi vähentää riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista, parantaa resurssitehokkuutta sekä vahvistaa kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan resilienssiä.Strateginen ohjelma on ollut tärkeä ja toteutus pääosin onnistunutta Vuonna 2021 käynnistetty kiertotalouden strateginen ohjelma edistänyt kiertotaloutta yli hallintorajojen ja pitänyt teeman näkyvästi esillä kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa, toteaa arviointi. Ohjelma on tukenut laajaa joukkoa hankkeita ja kehittämistoimia, ja sen strateginen relevanssi on arvioinnin mukaan edelleen vahva.Arvioinnin mukaan ohjelman alla toteutetut toimet ja hankkeet ovat olleet pääosin tarkoituksenmukaisia ja onnistuneita, erityisesti vapaaehtoisen ja informaatio-ohjauksen sekä osaamisen kehittämisen osalta. Kauden aikana toteutettuja toimia ovat muun muassa Circular Design -ohjelma, kiertotalouden osaamismerkistö, Kiertotalous kuluttajakaupassa -opas sekä Kiertotalouden green deal. Ohjelma on myös helpottanut julkisen TKI rahoituksen suuntaamista kiertotalouteen.Vaikuttavuutta heikentävät erityisesti sääntelyn ja taloudellisen ohjauksen pullonkaulatSamalla arviointi osoittaa, että ohjelman vaikutukset luonnonvarojen käyttöön, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouden määrällisiin tavoitteisiin sekä talouden murrokseen ovat toistaiseksi jääneet rajallisiksi. Kiertotalousohjelman vaikuttavuutta ovat heikentäneet erityisesti sääntely  ja verouudistusten hidas eteneminen, kiertotalousmarkkinoiden kehittymättömyys sekä rahoituksen pullonkaulat TKI vaiheen ja teollisen mittakaavan investointien välillä. Lisäksi muuttunut taloudellinen ja geopoliittinen toimintaympäristö on vaikeuttanut investointien käynnistymistä.Kiertotalouden green dealissa on merkittävää potentiaalia, mutta se tarvitsee tuekseen myös muuta ohjaustaKiertotalouden green deal on arvioinnin mukaan merkittävä uusi, vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli, joka on onnistunut sitouttamaan yrityksiä, kuntia ja muita toimijoita kiertotalouden tavoitteisiin. Green deal on tukenut strategiatyötä, konkretisoinut kiertotaloustavoitteita organisaatiotasolla sekä edistänyt verkostoitumista ja tiedonvaihtoa. Toimintamallin vaikuttavuus edellyttää arvioinnin mukaan kuitenkin riittävän laajaa ja vaikutusvaltaista sitoutujajoukkoa sekä kiertotaloustoimintaa tukevaa sääntelyä ja taloudellista ohjausta.Suosituksissa korostuvat ohjauksen, rahoituksen ja toimeenpanon vahvistaminenArvioinnin suosituksissa painotetaan tarvetta vahvistaa kiertotalouden ohjausta ja varmistaa toimeenpanon jatkuvuus valtioneuvostossa strategisella tasolla. Kiertotalous tarjoaa keinoja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja luontokadon hidastamiseksi. Samalla se vahvistaa kilpailukykyä ja yhteiskunnan resilienssiä. Suosituksissa korostetaan tarvetta kehittää taloudellista ohjausta kiertotalousmarkkinoiden synnyttämiseksi, vahvistaa rahoituspolkuja TKI vaiheesta kaupalliseen mittakaavaan sekä parantaa sääntelyn ennakoitavuutta ja lupaprosessien sujuvuutta. Lisäksi suositellaan kiertotalousvaatimusten vahvempaa integrointia julkisiin hankintoihin, kiertotalouden green deal  toimintamallin potentiaalin kasvattamista sekä seurannan ja tietopohjan vahvistamista päätöksenteon tueksi.Arviointi tukee päätöksentekoa ja ohjelman jatkokehittämistä Arviointi tarjoaa tiiviin kokonaiskuvan kiertotalouden strategisen ohjelman edistymisestä, ja sen on tarkoitus tukea myös jatkotoimien suunnittelua. Arvioinnin mukaan esimerkiksi kiertotalouden green deal voi muodostua merkittäväksi vipuvarreksi ohjelman vaikuttavuuden vahvistamisessa yhdessä kiertotalousmyönteisen sääntelyn ja taloudellisen ohjauksen kanssa.Kiertotalouden strategisen ohjelman arvioinnin toteuttivat Sweco ja 4Front ympäristöministeriön toimeksiannosta lokakuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana.

Kiertotalouden strateginen ohjelma on ollut ja on edelleen keskeinen väline Suomen siirtymässä kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa, toteaa ohjelmasta tehty tuore arviointi. Arvioinnin mukaan ohjelman strateginen merkitys on suuri, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, järeämpiä keinoja sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö suosittelevat kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille, että nämä välttäisivät verkkokalastusta niillä alueilla, joilla pyöriäisiä on viime päivinä havaittu. Eläimiä ei tule myöskään lähestyä tai muutoin häiritä.Pyöriäisiä on havaittu viime päivinä Vassorin alueella ja Kyrönjoessa Mustasaaressa. Pyöriäiset voivat tarttua verkkoihin ja vahingoittua tai hukkua niihin. Itämeren pääaltaan populaation koko on vain noin 500 yksilöä, ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Verkkokalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen on tällä hetkellä suurin tunnistettu uhka lajin säilymiselle Itämeressä. Pyöriäiset voivat nopeasti siirtyä muille merialueille. Suositus verkkokalastuksen välttämisestä koskee kaikkia merialueita, joilla niiden tiedetään oleskelevan uusimman julkisuudessa esitetyn tiedon perusteella. Tällä hetkellä alue käsittää Kyrönjoen suistoineen rannikolle asti. Suosituksia pyöräisten tarkkailusta Pyöriäisiä suositellaan tarkkailtavaksi maalta, jotta eläimet eivät häiriinny liiasta huomiosta. Lisäksi tarkkailusta ei saa aiheutua häiriötä paikallisille asukkaille. Jos pyöriäisiä havainnoidaan veneestä tai liikutaan niiden lähistöllä, on syytä noudattaa seuraavia ohjeita: jos paikalla on useampia veneitä, eläimiä ei piiritetä, vaan tarjotaan selkeä poistumisreitti; ajovauhti koko alueella pidetään maltillisena, mieluiten alle 10 solmussa, jotta eläimet ehtivät väistää; eläimiä ei itse lähestytä 100 metriä lähemmäs – pyöriäiset lähestyvät veneitä mahdollisesti itse omasta tahdostaan;eläinten ruokailua ei häiritä eikä niitä lähestytä niiden kulkusuuntaan nähden suoraan edestä tai suoraan takaa. Paras tapa liikkua on eläimien kulkusuuntaan nähden sivulla samaan suuntaan; kaikuluotaimet suljetaan eläinten välittömässä läheisyydessä;eläinten lähellä ollaan enintään puoli tuntia venettä kohden (mieluummin vähemmän, jos paikalla on paljon veneitä). 

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö suosittelevat kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille, että nämä välttäisivät verkkokalastusta niillä alueilla, joilla pyöriäisiä on viime päivinä havaittu. Eläimiä ei tule myöskään lähestyä tai muutoin häiritä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle E-kirjeen Euroopan komission 16.12.2025 julkaisemasta kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmasta. E-kirjeessä kuvataan suunnitelman keskeinen sisältö sekä esitetään Suomen kanta. Suomi tunnistaa kohtuuhintaisen asumisen ja toimivien asuntomarkkinoiden merkityksen, mutta korostaa, että asumisen haasteet vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Tästä syystä haasteisiin vastaamisessa ovat jäsenvaltioiden omat toimet avainasemassa.Suomen kannassa painottuvat hallitusohjelman mukaisesti vapaarahoitteisen asuntorakentamisen merkitys sekä toimivien asuntomarkkinoiden rooli asumisen haasteisiin vastaamisessa.Suomi pitää ongelmallisena sitä, että sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden velkoja sisällytetään osaksi julkisyhteisöjen velkaa myös tilanteissa, joissa valtion vastuut ovat vain välillisiä ja asunnot toimivat ensisijaisina vakuuksina. Tärkeänä nähdään, että julkisesti tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja vastuita käsitellään velka‑ ja alijäämätilastoissa yhdenmukaisesti ja läpinäkyvästi.Suomi pitää tärkeänä tuettujen asuntojen kohdentamista nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta. Suomi korostaa asuntojen hintakehityksen hillitsemisessä riittävän rakentamisen merkitystä erilaisten tukien sijaan. Suomi pitää välttämättömänä säilyttää asuntomarkkinoiden vapaa hinnanmuodostus ja vapaa vuokranmuodostus vuokra-asuntomarkkinoilla (lukuun ottamatta valtion tukemaa asuntokantaa).”Ajatusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen EU-tasolla on tervetullutta. Suomi korostaa kuitenkin asuntopolitiikan kuuluvan kansalliseen toimivaltaan ja kansallisten toimien merkitystä asuntomarkkinoiden haasteisiin vastaamisessa. Suomessa painotamme vapaarahoitteista ja markkinavetoista asuntorakentamista. Asumisen julkista tukea on tärkeä kohdentaa entistä tehokkaammin sitä eniten tarvitseville”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Euroopan komission joulukuussa 2025 antaman kohtuullisen asumisen suunnitelman tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. Taustalla ovat asumisen hintojen nousu ja asuntojen saatavuusongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa. Komissio painottaa yhteistyön merkitystä unionin laajuisesti havaittuihin asumisen haasteisiin vastaamisessa.Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto kohtuuhintaista asumista koskevasta eurooppalaisesta suunnitelmastaEU-komission asumisen paketti ja sen käsittelyn jatkotoimetEU-komissio julkisti niin sanotun asumisen paketin 16.12.2025. Paketti sisältää neljä osaa:EU:n kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmakomission uusi päätös yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI-päätös, Services of General Economic Interest)komission tiedonanto ja ehdotus neuvoston suosituksiksi uudesta eurooppalaisesta Bauhausista (New European Bauhaus) jaEuroopan asuntorakentamisen strategia.Nyt annettu E-kirje koskee ensimmäistä osaa eli EU:n kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa.  EU-komissio jatkaa suunnitelman toimeenpanoa edistämällä suunnitelmaan kuuluvia lainsäädäntöhankkeita ja toimia.Kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman valmistelussa on käyty vuonna 2025 laajaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa. Asumisen kysymyksiä on käsitelty Eurooppa-neuvostossa vuonna 2025 ja käsittely jatkuu neuvostoissa edelleen vuoden 2026 keväällä ja kesällä. EU on järjestämässä myös ensimmäisen asumisen huippukokouksen vuonna 2026.E-kirjeillä valtioneuvosto saattaa EU-toimintaan liittyviä asioita eduskunnan tietoon ja käsiteltäviksi. Kirjeitä käytetään erityisesti silloin, kun kyse on periaatteellisesti, poliittisesti tai taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävistä EU-asioista. LisätietojaJarmo Lindén
neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0585
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078
[email protected]

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle E-kirjeen Euroopan komission 16.12.2025 julkaisemasta kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmasta. E-kirjeessä kuvataan suunnitelman keskeinen sisältö sekä esitetään Suomen kanta. Suomi tunnistaa kohtuuhintaisen asumisen ja toimivien asuntomarkkinoiden merkityksen, mutta korostaa, että asumisen haasteet vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Tästä syystä haasteisiin vastaamisessa ovat jäsenvaltioiden omat toimet avainasemassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö kehittää ympäristönsuojelun tietomallia ja koodistoja yhteistyössä Ubigu Oy:n ja ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Työn tavoitteena on edistää ympäristönsuojelutiedon teknistä ja semanttista yhteentoimivuutta eri viranomaisten ja tietojärjestelmien välillä.Ympäristöministeriö ja Ubigu kutsuvat ympäristönsuojelun tietorakenteiden kehittämisestä kiinnostuneita tahoja ja sidosryhmiä kommentoimaan tietomalli- ja koodistoluonnoksia otakantaa.fi-palvelussa 20.4.–4.5.2026. Kommentointi on toteutettu kahtena erillisenä kyselynä, joista ensimmäisessä käsitellään koodistoa ja toisessa tietomallia.Kommenttikierroksen jälkeen tuotokset viimeistellään ja julkaistaan Yhteentoimivuusalustalla. Valmis tietomalli tulee jatkossa hyödyntämään myös ympäristönsuojelun sanastoa.Tietomalli- ja koodistotyö tehdään osana Ympäristönsuojelun tietorakenteet ja yhteentoimivuus -hanketta (YTY-hanke), joka saa rahoituksensa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä.Lisätietoja Anju Asunta
projektipäällikkö
p. 029 525 0191
[email protected]

Ympäristöministeriö kehittää ympäristönsuojelun tietomallia ja koodistoja yhteistyössä Ubigu Oy:n ja ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Työn tavoitteena on edistää ympäristönsuojelutiedon teknistä ja semanttista yhteentoimivuutta eri viranomaisten ja tietojärjestelmien välillä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön strategiatyö on edennyt vaiheeseen, jossa Voxit-keskustelut on saatu päätökseen. Strategiatyötä varten järjestettiin kaksi erillistä keskustelua: toinen ministeriön henkilöstölle ja toinen ulkoisille sidosryhmille. Molemmat keskustelut olivat aktiivisia. Uusia näkökulmia syntyi runsaasti, ja väittämiä ehdotettiin ja äänestettiin vilkkaasti. Sidosryhmille suunnatussa keskustelussa oli yhteensä 190 väittämää.  Keskustelussa oli 592 osallistujaa ja väittämille annettiin yhteensä 43 335 ääntä. Henkilöstölle suunnatussa keskustelussa oli yhteensä 147 väittämää. Keskustelussa oli 179 osallistujaa ja väittämille annettiin yhteensä 14 979 ääntä. Voxit-keskustelujen tavoitteena oli tunnistaa strategiatyöhön liittyviä keskeisiä jännitteitä sekä kerätä näkemyksiä siitä, mihin suuntaan ministeriön toimintaa tulisi kehittää. Keskusteluissa nousi esille monipuolinen joukko näkökulmia niin tavoitteiden painotuksista kuin ministeriön roolista muuttuvassa toimintaympäristössä.  Sidosryhmien väitteissä korostuivat näkemykset ympäristöministeriön roolista kestävyyssiirtymän suunnannäyttäjänä sekä sen toiminnan rajoitteista. Esille nousivat myös jännitteet ympäristötavoitteiden, talouden, turvallisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Henkilöstön keskustelussa nousi esille jännitteitä ympäristötavoitteiden, talouden, turvallisuuden ja sääntelyn välillä sekä erilaisia näkemyksiä keinoista niiden yhteensovittamiseksi. Henkilöstön keskustelussa tarkasteltiin myös ympäristöministeriön roolia, vaikuttavuutta ja toimintatapoja. Esille nousivat esimerkiksi tutkitun tiedon hyödyntämisen tärkeys, yhteistyön ja viestinnän kehittäminen sekä strategian suunnan ja prioriteettien selkeyttäminen.  ”Voxit-keskustelujen tuloksia hyödynnetään strategiatyön seuraavissa vaiheissa. Niitä käytetään erityisesti vaikuttavuustavoitteiden ja painopisteiden muotoilujen tukena sekä myöhemmin laadittavan virkapuheenvuoron syötteenä. On ollut erittäin hienoa, että olemme saaneet sidosryhmiltä ja henkilöstöltä näin paljon ajatuksia strategiatyön tueksi sekä webropol-, että Voxit kyselyn avulla”, toteaa kehittämisjohtaja Juho Korpi. Kiitämme lämpimästi kaikkia Voxit-keskusteluihin osallistuneita!LisätietojaJuho Korpi
kehittämisjohtaja
[email protected]
  

Ympäristöministeriön strategiatyö on edennyt vaiheeseen, jossa Voxit-keskustelut on saatu päätökseen. Strategiatyötä varten järjestettiin kaksi erillistä keskustelua: toinen ministeriön henkilöstölle ja toinen ulkoisille sidosryhmille. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnonarvokaupan pilottihankkeessa ennallistetaan Pielavedellä Pohjois-Savossa sijaitseva noin 12 hehtaarin laajuinen suo. Kyseessä on 1960-luvulla ojitettu karu ja heikosti puuta kasvava suo. Ennallistamisessa tukitaan ojia ja poistetaan puustoa.”Tämä on meille ensimmäinen aito luonnonarvokauppa, jossa myydään viranomaisen varmentamia luonnonarvohehtaareita”, metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen luonnehtii.Markkinavetoinen keino rahoittaa luonnon tilan parantamista Ennallistamisen mittayksikkö on luonnonarvohehtaari. Alueen omistava Finsilva myy luonnonarvohehtaareita ja S-ryhmä ostaa. Kokeiluhanketta koordinoi Tapio Palvelut Oy. Yksi hehtaari luonnontilaista luontotyyppiä vastaa yhtä luonnonarvohehtaaria. Yhden ”lisäisen” luonnonarvohehtaarin tuottamiseksi tarvitaan useampia ennallistettavia hehtaareja. Hakkaraisen mukaan hankkeessa luonnon tilaa parannetaan ja luonnonarvoja tuotetaan niin sanotusti lisäisesti eli ilman, että hyvitetään jossain muualla heikentyneitä luonnonarvoja. Hän uskoo, että sopivia kohteita luonnonarvokaupoille löytyy niin Finsilvalta kuin muiltakin maanomistajilta. ”Luonnonarvokauppa avaa metsänomistajille uudenlaisen ansaintakeinon, ja mahdollistaa ympäristö- ja taloustavoitteiden yhdistämisen. Tämä on hyvä esimerkki mallista, joka toimii riippumatta siitä, minkä verran metsää omistaa. Luonnonarvokauppaan soveltuva kohde voi löytyä pienemmästäkin metsäomaisuudesta.” Metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen tarvitaan lisää rahoitusta. Valtion rahat eivät yksistään riitä luontokadon torjumiseen tai ennallistamisasetuksen mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Siksi tarvitaan myös yksityisellä rahoituksella toimivia markkinaehtoisia malleja.S-ryhmälle Pielaveden luonnonarvokauppa on ensimmäinenMyös yritysten on tehtävä luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia. Pielaveden luonnonarvokauppa on lajissaan ensimmäinen S-ryhmälle. Käytännössä ostaja ostaa tuotettuja luonnonarvoja, joita mitataan luonnonarvohehtaarilla. Luonnolle koituvan hyödyn lisäksi myös yritys voi saada hyötyä liiketoiminnalleen brändin vahvistumisen tai vastuullisuusraportoinnin kautta. ”Haluamme aktiivisesti etsiä parhaita käytäntöjä ja tuoda yritysten näkökulmaa vapaaehtoisen luonnonarvomarkkinan syntymiseen. Luontokadon torjunta vaatii kaikkia toimijoita mukaan”, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa painottaa.  Tuotettaville luontoarvohehtaareille neuvoteltu hinta on sovittu liikesalaisuudeksi, mutta se perustuu vaihtoehtoisen käytön eli talouskäytön tulomenetykseen. Sen lisäksi ostaja maksaa kaikki ennallistamis- ja suunnittelukustannukset. ”Pilottihankkeen tulosten perusteella arvioidaan, mitä uusi lainsäädäntö eri toimijoille mahdollistaa: testataan luonnonarvojen tuottamisen prosessin sujuvuutta, syntyviä kustannuksia, käytettyä aikaa ja välittäjän roolia”, Tapion vastuullisuus- ja kehitysjohtaja Hanna-Leena Tevä sanoo. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön.Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Selma Salin I TAPIO

Luonnonarvokaupan pilottihankkeessa ennallistetaan Pielavedellä Pohjois-Savossa sijaitseva noin 12 hehtaarin laajuinen suo. Kyseessä on 1960-luvulla ojitettu karu ja heikosti puuta kasvava suo. Ennallistamisessa tukitaan ojia ja poistetaan puustoa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta (METSO) vuosille 2026−2040. Ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisiin suojelu- ja luonnonhoitotoimiin.METSO-ohjelman tavoitteita edistetään 18 toimenpiteen avulla. Ohjelman tavoitteena on kehittää luonnonsuojelualueverkostoa 50 000 hehtaarilla ja edistää talousmetsien luonnonhoitotoimenpiteitä 30 000 hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma tukee Euroopan unionin ennallistamisasetuksen ja kansallisen ennallistamissuunnitelman tavoitteita vuosille 2030 ja 2040.  Ohjelman painopiste on eteläisessä Suomessa, mutta ohjelma laajenee kattamaan koko maan. Pohjois-Suomessa suojelu kohdennetaan erityisesti vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin. ”METSO-ohjelma on suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Nyt laajennamme sen vaikuttavuutta ja maanomistajilla on tasapuolinen mahdollisuus osallistua ohjelmaan koko maassa”, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala. Ohjelman toimenpiteillä muun muassa parannetaan luontotiedon saatavuutta, vahvistetaan koulutusta ja viestintää sekä pilotoidaan uusia rahoitus- ja korvausmalleja. METSO-ohjelma perustuu tarkoituksenmukaisiin ja vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Suojelutoimien kohdentamista ohjaavat luonnontieteelliset valintaperusteet.   “Vapaaehtoisuuden periaate ja maanomistajien tavoitteet metsänomistamiselle ovat METSO-ohjelman menestymisen kulmakiviä myös jatkokaudella. METSO-ohjelma tukee osaltaan myös muita toimia, joiden avulla metsäluonnon monimuotoisuutta vahvistetaan”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.METSO-ohjelmaa toteuttaa laaja joukko metsäalan toimijoitaMETSO-ohjelma on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteinen metsien monimuotoisuusohjelma, jota toteuttavat alueelliset elinvoimakeskukset, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja laaja joukko sidosryhmiä. METSO-ohjelman ensimmäistä toimikautta toteutettiin vuosina 2008−2025.Ohjelman keinot ja niihin liittyvä vapaaehtoisuus on lisännyt luonnonsuojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja ohjelma on onnistunut sitouttamaan metsäalan sidosryhmät mukaan monimuotoisuustyöhön. Nyt päätetty METSO-ohjelman jatkokausi jatkaa näitä toimia.Ohjelma toimenpiteet edellyttävät valtiolta merkittävää panostusta ohjelman rahoitukseen. Suurimmat suorat kustannukset aiheutuvat luonnonsuojelualueverkoston kehittämisestä yksityismailla sekä yksityismaiden ympäristötuen ja luonnonhoidon kustannuksista.LisätietojaEsa Pynnönen (lomalla 20.-30.4.) 
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö 
[email protected] 
p. 0295 250 386Päivi Gummerus-Rautiainen
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö 
[email protected] 
p. 0295 250 240 Ville Schildt 
metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö 
[email protected] 
p. 0295 162 190Valtionneuvoston periaatepäätös vapaaehtoisesta metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta 2026-2040Esittelymuistio: Valtioneuvoston periaatepäätös vapaaehtoisesta metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta 2026-2040Valtioneuvoston periaatepäätökset | Valtioneuvosto
 METSO-ohjelma | metsonpolku.fiTiedote 9.9.2025: Esitys uudeksi METSO-ohjelmaksi lausuntokierrokselleTiedote 5.2.2025: Loppuarviointi: METSO-ohjelman vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen positiivinen – jatkokausi valmisteilla

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta (METSO) vuosille 2026−2040. Ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisiin suojelu- ja luonnonhoitotoimiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uusi alueidenkäyttölaki sujuvoittaisi kaavoitusta, vahvistaisi maanomistajan asemaa ja selkeyttäisi tuulivoima- ja aurinkovoimarakentamisen sääntöjä. Ilmastonmuutos olisi huomioitava entistä paremmin kaavoituksessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.“Uusi alueidenkäyttölaki vauhdittaa kasvun ja investointien saamista Suomeen. Teemme lukuisia uudistuksia, jotka sujuvoittavat kaavoitusta, parantavat alueidenkäytön ennakoitavuutta ja hyväksyttävyyttä ja vahvistavat maanomistajan asemaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.Kaavoitusta sujuvoitetaan monin eri keinoinEsityksen mukaan maakuntakaavan oikeusvaikutuksia kevennettäisiin ja tehtävää rajattaisiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Jatkossa kuntakaavoituksella voitaisiin ratkaista aikaisempaa joustavammin alueidenkäytön kysymyksiä esimerkiksi tilanteessa, jossa maakuntakaava on vanhentunut. Tämä mahdollistaisi hankkeiden nopeamman etenemisen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä kevennettäisiin. Esimerkiksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön voisi jatkossa sijoittaa keskusta-alueen ulkopuolelle, vaikka alue ei olisi maakuntakaavassa erityisesti siihen tarkoitukseen osoitettu. Vähittäiskaupan suuryksiköiden helpompi sijoittaminen edistäisi kilpailua.Kunnat voisivat laatia yleis- ja asemakaavan yhtä aikaa ja hyväksyä ne samalla päätöksellä. Tämä mahdollistaisi yleis- ja asemakaavan menettelyllisen yhdistämisen, esimerkiksi yhteisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä yhteiset vuorovaikutusmenettelyt ja kuulutukset.Maanomistaja voisi tehdä kunnalle aloitteen suoraan rakentamista ohjaavan yleiskaavan tai asemakaavan laatimisesta omistamalleen alueelle. Laki edistäisi niin sanottua kumppanuuskaavoitusta nostamalla menettelyn lain tasolle. Kumppanuuskaavoituksessa kunta voisi antaa ehdotuksen asemakaavasta tai suoraan rakentamista ohjaavasta yleiskaavasta maanomistajan valmisteltavaksi. Kunta ohjaisi kaavaehdotuksen laatimista ja voisi asettaa sille tavoitteita ja ehtoja.Muutoksia asemakaavojen valitusoikeuksiinPääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on karsia aiheettomia valituksia. Esityksen mukaan asemakaavojen valitusoikeus rajattaisiin asianosaisiin. Jos asemakaavaa laaditaan voimassa olevan yleiskaavan alueelle ja sen ohjausvaikutuksesta poikkeamatta, olisi valitusoikeus niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Nykyisin valitusoikeus on kaikilla kuntalaisilla. Yhdistyksille säädettäisiin valitusoikeutensa säilyttämiseksi velvoite tehdä asemakaavaehdotuksesta muistutus eräitä laissa mainittuja tilanteita lukuun ottamatta. Yhdistysten valitusoikeutta ei siis rajattaisi, mutta se sidottaisiin muistutuksen tekemiseen. Tavoitteena on ohjata vaikuttamista kaavoitusprosessin alkuvaiheeseen valittamisen sijaan. Maakunta- ja yleiskaavojen valitusmenettelyihin tai viranomaisten valitusoikeuksiin ei esitetä muutoksia.Tuulivoima- ja aurinkovoimarakentamiselle selkeämmät pelisäännöt  Lakiin lisättäisiin säännökset tuulivoiman ja asutuksen välisestä vähimmäisetäisyydestä. Maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolisilla alueilla tuulivoimalan ja asutuksen välissä olisi oltava vähintään 1,25 kilometriä.Etäisyysvaatimuksesta voitaisiin poiketa asuinrakennuspaikkojen omistajien 4/5 enemmistöllä. Vaatimus ei koskisi alueita, joille on jo rakennettu tuulivoimaa. Etäisyyssäännös ohjaisi tuulivoiman sijoittumista erityisesti maakuntakaavoissa osoitetuille tuulivoima-alueille. Lakiin lisättäisiin säännökset aurinkovoimarakentamista ohjaavasta yleiskaavasta, jota voitaisiin käyttää suoraan rakentamisluvan perusteena erikseen yleiskaavassa määrätyillä alueilla. Lisäksi jatkossa vähintään 50 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan rakentaminen edellyttäisi asemakaavaa tai aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa.Tavoitteena on, että säännökset vähentävät aurinkovoimarakentamisen epävarmuuksia ja lisäävät hankkeiden ennakoitavuutta ja hyväksyttävyyttä. Ilmastonmuutos paremmin huomioon kaavoituksessaIlmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä tuotaisiin entistä vahvemmin mukaan kaavoitukseen täydentämällä kaavojen sisältövaatimuksia.Maakuntakaavan laadinnassa olisi huomioitava ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Yleiskaavan laadinnassa olisi huomioitava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infran hyödyntäminen, sään ääri-ilmiöihin ja tulvariskeihin varautuminen sekä hulevesien hallinta. Asemakaavan laadinnassa olisi huomioitava joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen järjestämisen edellytykset, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja tulvat sekä viheralueiden riittävyys.Maanomistajan asemaan vahvistuksiaMaanomistajalla olisi tietyissä tilanteissa oikeus saada kunnalta korvaus, jos kaavamääräys rajoittaa metsätalouden harjoittamista siten, että siitä aiheutuu vähäistä suurempi taloudellinen menetys. Kunnan rakennuskieltojen kestoaikoja lyhennettäisiin, mikä nopeuttaisi kaavoitusprosessia. Esimerkiksi yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrättävän rakennuskiellon enimmäiskestoaikaa lyhennettäisiin 8 vuoteen nykyisestä 15 vuodesta.Lait viimeistelevät maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen Alueidenkäyttöä koskevat uudet lait viimeistelevät vuonna 2018 alkaneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen. Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Nyt uudistetaan jäljelle jäänyttä alueidenkäytön osuutta.   Alueidenkäyttölain lisäksi valmistelussa on yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki, jotka ovat lausunnoilla 4. toukokuuta asti. Lakiesityksiä on valmisteltu työryhmissä, joissa on ollut mukana keskeiset sidosryhmät.Lisätietoja Anna-Leena Seppälä
rakennusneuvos
p. 029 525 0242
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078
[email protected]

Uusi alueidenkäyttölaki sujuvoittaisi kaavoitusta, vahvistaisi maanomistajan asemaa ja selkeyttäisi tuulivoima- ja aurinkovoimarakentamisen sääntöjä. Ilmastonmuutos olisi huomioitava entistä paremmin kaavoituksessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Jatkossa tuotantolaitosten lupamenettelyt vastaavat paremmin maanpuolustukselle tärkeiden kohteiden tarpeisiin. Taustalla ovat muutokset Suomen turvallisuusympäristössä. Muutokset tulevat voimaan 21.4.2026.Eduskunta antoi 16.4.2026 vastauksen hallituksen esitykseen, jolla lisättäisiin maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säännökset vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin ja rakentamislakiin. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset 17.4.2026.”Maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskeva lainsäädäntö on nyt päivitetty muuttuneen turvallisuusympäristön tarpeisiin. Kriittisten puolustusteollisuuden investointien lupaprosessit ovat jatkossa sujuvia, eli nopea reagointi on tarvittaessa mahdollista”, työministeri Matias Marttinen sanoo.”Kun kyse on turvallisuudelle tärkeistä tuotantolaitoksista, lupaprosessien on toimittava sujuvasti. Nyt viranomaisilla on tarvitsemaansa joustoa poikkeuksellisissa tilanteissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Maanpuolustukselle tärkeä tuotantolaitos voidaan sijoittaa erityisen sijoittamisluvan perusteella. Viranomaiset voivat asettaa tuotantolaitoksen etusijalle tiettyjen lupahakemusten käsittelyssä. Tuotantolaitoksia koskevien tietojen julkaisua voidaan rajoittaa, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden tai kansainvälisten velvoitteiden kannalta. Rakentamisen luvituksesta sujuvampiRakentamislakiin lisätään rakentamisluvan myöntämiseen liittyvä uusi sijoittamislupa, joka mahdollistaa maanpuolustukselle tärkeän tai varautumisen edellyttämän tuotantolaitoksen sijoittamisen ratkaisemisen ilman asemakaavaa tai suoraan rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa. Tämä sujuvoittaa rakentamisen luvitusta.
Tavoitteena on myös varmistaa, että tuotantolaitosten rakentaminen voi pysyä aikataulussa. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi tietyin edellytyksin myöntää luvan aloittaa rakentaminen myös silloin, kun rakentamislupa perustuu poikkeuslupaan, joka ei ole vielä lainvoimainen.Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110 (kysymykset työministerille)
johtava asiantuntija Tarja Virkkunen, TEM, p. 0295 047 286
hallitusneuvos Eriika Melkas, TEM, p. 0295 047 134
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, p. 0295 250 078 (kysymykset ympäristö- ja ilmastoministerille)
lainsäädäntöneuvos Mikko Koskela, YM, p. 0295 250 051

Jatkossa tuotantolaitosten lupamenettelyt vastaavat paremmin maanpuolustukselle tärkeiden kohteiden tarpeisiin. Taustalla ovat muutokset Suomen turvallisuusympäristössä. Muutokset tulevat voimaan 21.4.2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.5.2026, ja se täytetään viiden vuoden määräajaksi.Lainsäädäntöjohtaja vastaa ministeriön lainsäädäntöohjelman seurannasta sekä lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteensovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön ja ministeriön osastojen ja yksiköiden kanssa.Virkaa hakivatAndersin Hannamari  
Karjalainen Anu  
Mishra Deepti  
Norokorpi Maija  
Nurmikolu Marko  
Nyholm Elina  
Suopanki Usko Ensio  Lisätietoja Juhani Damski 
kansliapäällikkö 
[email protected] 
 

Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.5.2026, ja se täytetään viiden vuoden määräajaksi.

Lähde: ym.fi