NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat lakimuutoksia, joilla valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys voidaan sallia Suomessa. Muutosten tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.Hallituspuolueet ovat löytäneet ratkaisun, miten hallitusohjelman valkoposkihanhia ja merimetsoja koskevat kirjaukset toteutetaan. ”Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat valmistelleet tätä esitystä nyt varsin ripeässä tahdissa. Lakimuutoksella mahdollistetaan valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys Suomessa. Samalla huolehditaan siitä, että lintujen aiheuttamat vahingot elinkeinonharjoittajille korvataan jatkossakin oikeudenmukaisesti”, kertoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.”On hienoa, että ratkaisu nyt etenee.  Tällä mallilla varmistamme, että maanviljelijöiden korvaukset valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista jatkuvat myös sen jälkeen, kun valkoposkihanhesta tulee metsästyslain mukainen riistalaji”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ratkaisussa sekä valkoposkihanhi että merimetso lisätään metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin ja samalla rauhoitetaan ympäri vuodeksi. Molempiin lajeihin kohdistuva suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden tai lentoliikenteen kohteiden suojaamiseksi vahingoilta. Samalla mahdollistetaan saaliin hyödyntäminen ravintona, ei kuitenkaan kaupallisesti.Liitännäislakimuutoksena RauLaKo-lakiin tehdään tarvittavat muutokset, joilla turvataan metsästyslain nojalla rauhoitetun lajin aiheuttamien vahinkojen ja vahingoneston korvaaminen katkeamatta, kunnes lajien suojeluasema lintudirektiivin liitteissä on päivitetty.Valkoposkihanhi ja merimetso ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä. Ne ovat molemmat kuitenkin elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalataloudelle.   Valkoposkihanhi aiheuttaa vuosittain 2,5–4 miljoonan euron vahingot maataloudelle. Vahingot kohdistuvat yli 10 000 peltohehtaarille. Valkoposkihanhien tuhoja pyritään ehkäisemään hanhipelloilla ja palkatuilla hanhipaimenilla, joihin kuluu vuosittain lisäksi yli 3 miljoonaa euroa. Merimetso puolestaan aiheuttaa merkittäviä vahinkoja kalakannalle ja kalataloudelle sekä herkälle saaristoluonnolle. Molemmat lajit runsautensa vuoksi muodostavat lisäksi lentoturvallisuusriskin maan suurimmilla lentoasemilla. Komissio on esittänyt Suomelle, että lintudirektiiviin liittyy kansallisia joustoja. Vastaavia joustoja on käytössä Suomen naapurimaissa, joissa runsastuneet kannat aiheuttavat myös haasteita. Hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaista vaikuttamistyötä lajeja koskevaan EU-lainsäädäntöön siten, että molempien lajien suojelustatus päivitettäisiin nykyistä kantaa vastaavalle tasolle. Suomen kautta muuttaa vuosittain 1,7 miljoonaa valkoposkihanhea. Euroopan merimetsokanta on noin 2 miljoonaa yksilöä. Merimetsopopulaation suuruusluokaksi Suomen merialueilla voidaan arvioida yhteensä runsaat 120 000 yksilöä.Lakiluonnoksen tarkemmasta sisällöstä viestitään lakiluonnoksen lausuntokierroksen yhteydessä, joka alkaa arviolta huhtikuun 2026 puolivälissä. Esitys on määrä saada eduskuntaan kevään istuntokauden aikana. Lisätiedot valkoposkihanhia ja merimetsoa koskevasta valmistelusta Sonja Falk, ministeri Essayahin erityisavustaja, p. 050 911 4546, sp. [email protected] Juuso Kilpinen, ministeri Multalan erityisavustaja, p. 029 525 0128 
[email protected]  Jonas Liimatta, osastopäällikkö, luonnonvaraosasto, p. 0295 162 051, sp. [email protected] (metsästyslaki ja suojametsästys) Aaro Lemetyinen, erityisasiantuntija p. 0295250288, ympäristöministeriö, [email protected] (RauLaKo)

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat lakimuutoksia, joilla valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys voidaan sallia Suomessa. Muutosten tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta asumisoikeuslain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on varmistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyys muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Muutokset mahdollistaisivat asumisoikeustalojen rajoituksista vapauttamisen tietyissä rajatuissa tilanteissa sekä näissä tilanteissa myös asukkaille mahdollisuuden lunastaa asunto omakseen. Lisäksi asumisoikeusasuntojen haussa käytettävistä järjestysnumeroista luovuttaisiin. Lausuntoja voi antaa 8.5.2026 asti.”Esitys tarjoaa lisää joustavuutta muuttuviin tilanteisiin, keinoja hallita asumisoikeusjärjestelmän taloudellisia riskejä sekä tapoja turvata asukkaiden asema muutoksissa. Järjestysnumeroista luopuminen vähentää byrokratiaa niin asunnon hakijoiden kuin asumisoikeustoimijoiden kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Asumisoikeusasunnot ovat valtion tukemia asuntoja, joita koskevat laissa määritellyt käyttö- ja luovutusrajoitukset. Asumisoikeuslain uudistuksessa esitetään mahdollisuus vapauttaa asumisoikeustalo sitä koskevista rajoituksista, jos sen huoneistoille ei olisi enää kysyntää asumisoikeusasuntoina. Rajoituksista vapauttaminen olisi myös vaihtoehto tilanteessa, jossa asumisoikeusyhteisö menisi konkurssiin. Uutena asiana uusiin asumisoikeussopimuksiin lisättäisiin ehto, jonka mukaan sopimus voitaisiin irtisanoa, jos talossa olisi paljon asuntoja tyhjillään tai vuokrattuna tai jos talon taloudellinen tilanne olisi muuten pitkäaikaisesti heikentynyt. Tilanteissa, joissa talo vapautettaisiin rajoituksista tai uusi asumisoikeussopimus irtisanottaisiin, asumisoikeuden haltijalle tarjottaisiin mahdollisuus lunastaa asunto omakseen.Rajoituksista vapauttaminen ja uusien asumisoikeussopimusten irtisanominen edellyttäisivät viranomaisen, eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, hyväksynnän.Asumisoikeusasuntojen hakemisen yhteydessä käytettävistä järjestysnumeroista ehdotetaan luovuttavan. Asumisoikeuden haltijat valittaisiin jatkossa hakemusten saapumisjärjestyksessä.Uudistus lisää taloudellista joustoa asukkaiden oikeudet huomioiden Muutokset säännöksiin toisivat järjestelmään kaivattua taloudellista joustoa. Asumisoikeusasuntojen rajoituksista vapauttaminen säilyisi silti edelleen poikkeuksellisena ja viimeisenä keinona. Uudistuksessa keskeisellä sijalla ovat asukkaiden asumisturvan ja oikeuksien varmistaminen. Asumisoikeustalon rajoituksista vapauttamista vajaakäyttötilanteissa on ehdotettu lainsäädäntöön aiemminkin, mutta ehdotus poistettiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan esityksestä. Valiokunta katsoi tuolloin, ettei muutos ollut tarpeen, koska asuntojen vajaakäytön ei nähty merkittävästi vaikuttavan asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiin. Ympäristöministeriö ehdottaa nyt muutoksia lakiin, koska asuntojen vajaakäyttö on lisääntynyt.Nyt valmistellun hallituksen esityksen taustalla on ympäristöministeriön tilaama ja vuonna 2025 valmistunut selvitys, jossa tarkasteltiin asumisoikeuskannan taloudellista tilannetta sekä arvioitiin järjestelmään liittyviä riskejä sekä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Selvityksessä havaittiin, että suurimmat riskit liittyvät tyhjiin asumisoikeusasuntoihin, joita ei käyttörajoitusten vuoksi voida muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi.Järjestysnumeroista luopumisen tavoitteena on puolestaan yksinkertaistaa asumisoikeusasuntojen hakuprosessia ja madaltaa kynnystä hakea asuntoa.Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esityksestä asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamiseksi (lausuntopalvelu.fi)Lisätietoja Hanne Vikström  
hallitussihteeri
p. 0295 250 066   
[email protected]  Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078 
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta asumisoikeuslain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on varmistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyys muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Muutokset mahdollistaisivat asumisoikeustalojen rajoituksista vapauttamisen tietyissä rajatuissa tilanteissa sekä näissä tilanteissa myös asukkaille mahdollisuuden lunastaa asunto omakseen. Lisäksi asumisoikeusasuntojen haussa käytettävistä järjestysnumeroista luovuttaisiin. Lausuntoja voi antaa 8.5.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaksi lainsäädännöksi on annettu eduskunnalle. Esitykseen sisältyy myös salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026.Valtioneuvosto hyväksyi tänään torstaina 19.3.2026 esitykset, joilla muutettaisiin metsälakia, luonnonsuojelulakia ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia.Metsälakiin velvoitteita metsätalouden toimijoilleEsityksellä lisättäisiin metsälakiin metsän hoitamisen ja käyttämisen rajoituksia koskevat säännökset, joiden nojalla vahvistettaisiin lintujen huomioimista erityisesti pesintäaikana. Metsänhakkuun toteuttajaa velvoitettaisiin arvioimaan metsänkäsittelyalueen linnustoa ennen puunkorjuuta ja muita metsän käyttöä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä. Lisäksi puunkorjuu kiellettäisiin rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7. välisenä aikana. Pakollisiksi muuttuvat metsänkäsittelyn rajoitukset vastaisivat metsäalalla laadittuja jo olemassa olevia metsänkäsittelyä ja linnustoa koskevia suosituksia.Luonnonsuojelulain yleispoikkeuksen laajentaminenLisäksi luonnonsuojelulakia ehdotetaan muutettavan siten, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estäisi maa- ja metsätaloutta tai rakentamista, ellei siitä aiheutuisi merkittävää haittaa Euroopan unionin lintudirektiivin tavoitteille.Esitystä täydennettiin lausuntokierroksen jälkeen tiedonsaantioikeuksia koskevilla säännöksilläEsitysluonnos oli lausuntokierroksella 26.1.−16.2.2026. Lausuntoja saatiin yhteensä 60. Lausuntopalautteen pohjalta esitystä täydennettiin niin, että siinä ehdotetaan säädettäväksi myös salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Säännökset mahdollistavat salassa pidettävien lintulajeja koskevien tietojen luovuttamisen maanomistajalle, hakkuuoikeuden haltijalle ja sille, joka toimii niiden lukuun suunnitellessaan ja toteuttaessaan metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Päätös

Hallituksen esitys pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaksi lainsäädännöksi on annettu eduskunnalle. Esitykseen sisältyy myös salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut raportin, joka sisältää valtakunnallisen kartoituksen kuntien ja hyvinvointialueiden ikäystävällisen asumisen suunnitelmista sekä käytännön oppaan suunnittelun tueksi. Se vastaa tarpeeseen vahvistaa ikääntyneiden asumisen ennakointia ja kehittämistä erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Raportin toteutti FCG Oy yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.”Tarvitsemme ikäystävällistä asumista, joka huomioi ikääntyneiden tarpeet ja tukee heidän aktiivisuuttaan ja hyvinvointiaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä ikääntyneiden asumisen kysymyksissä on tärkeää vahvistaa, jotta asumisen ja palveluiden yhteensovittamisessa onnistutaan”, ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala toteaa.Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee laatia suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Tehtävä perustuu vanhuspalvelulain 5 §:ään. Vuodesta 2023 alkaen kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävänä on myös ollut ennakoida ikääntyneen väestön asumistarpeita ja kehittää näihin tarpeisiin vastaavaa ikäystävällistä asumista. Suunnitelma voidaan tehdä osana hyvinvointikertomusta tai suunnitelmaa, osana ikä- tai asuntopoliittista ohjelmaa tai erillisenä suunnitelmana.Valmistuneessa raportissa tarkastellaan kuntien ja hyvinvointialueiden laatimia suunnitelmia, niiden tavoitteita sekä toimenpiteitä. Lisäksi raportti sisältää oppaan hyvinvointialueille ja kunnille ikäystävällisen asumisen suunnitelmien laatimisen tueksi. Kartoitus perustui laajaan kirjalliseen aineistoon kunnista ja hyvinvointialueilta sekä haastatteluihin.Ennakointi ja yhteistyö suunnittelun kehittämisen keskiöönIkäystävällisen asumisen edistäminen edellyttää pitkäjänteistä, poikkihallinnollista ja tietoon perustuvaa suunnittelua, jossa asumista, asuinympäristöjä ja palveluja kehitetään rinnakkain. Ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittäminen on tunnistettu kunnissa ja hyvinvointialueilla tärkeäksi teemaksi, mutta kytkentä käytännön toteutukseen on monin paikoin heikkoa. Tehty kartoitus tunnistaa ikäystävällisen asumisen suunnittelun keskeisiksi kehittämishaasteiksi asumistarpeiden ennakoinnin, yhteisen tietopohjan vahvistamisen ja kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tiivistämisen. Kunnissa ikääntyneiden asumisen kehittäminen on usein mainittu laajoissa hyvinvointikertomuksissa. Suurissa kaupungeissa teema näkyy myös asuntopoliittisissa ohjelmissa, kaavoituksessa ja ikäohjelmissa. Näissä korostuvat kotona asumisen tukeminen, esteettömyyden parantaminen, erilaisten asumisratkaisujen kehittäminen ja asumisen ja palvelujen integrointi.Pienissä kunnissa tavoitteet ovat yleisellä tasolla ja painottavat turvallisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Hyvinvointialueilla asumisen ennakointi liittyy erityisesti palvelurakenteen kehittämiseen ja asumispalvelujen suunnitteluun.Opas tueksi suunnitelmien tekoonRaporttiin sisältyvä opas tarjoaa tukea ja kannustaa ikäystävällisen asumisen suunnitelmien tekemiseen erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Oppaassa esitetään työkaluja ennakointiin, muistilistat kunnille ja hyvinvointialueille sekä esimerkkejä siitä, miten tavoitteet voidaan kytkeä kaavoitukseen, asuntopolitiikkaan ja palveluverkon suunnitteluun.Opas sisältää esimerkkejä hyvistä käytännöistä eri puolilta Suomea. Esimerkiksi Jyväskylässä senioriasumisen huomioimista seurataan systemaattisesti kaavoituksessa.Tutustu raporttiin: Kartoitus ja opas hyvinvointialueiden ja kuntien ikääntyneiden asumisen suunnitelmista (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Lataa esite hyvinvointialueille ja kunnille ikäystävällisen asumisen suunnittelusta tämän sivun lopusta.Artikkelikokoelmassa ikäystävällisen asumisen ratkaisuista ja kehittämisestäIkäystävällisestä asumisesta löytyy näkökulmia ympäristöministeriön juuri julkaisemasta artikkelikokoelmasta. Artikkelit käsittelevät laajasti ikäystävällisen asumisen kysymyksiä kuten sosiaalihuoltolain mukaista yhteisöllistä asumistasenioritalojamuistiystävällistä asumistataloyhtiöiden ikä- ja muistiystävällisyyden edistämistäikäystävällisen kaupungin ja asuinalueiden kehittämistäkuntien ja hyvinvointialueiden roolia ikääntyneiden asumisen kehittämisessäArtikkelit perustuvat ympäristöministeriön vuosina 2024–2025 rahoittamiin selvityksiin ja kehittämishankkeisiin.Artikkelikokoelma: Ratkaisuja ja toimijoita ikäystävällisen asumisen kehittämisessä (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)LisätietojaRaija Hynynen
asuntoneuvos
p. 029 525 0093
[email protected] Marika Koramo
johtava asiantuntija
p. 040 822 4398
[email protected] Lisämateriaali

Ympäristöministeriö on julkaissut raportin, joka sisältää valtakunnallisen kartoituksen kuntien ja hyvinvointialueiden ikäystävällisen asumisen suunnitelmista sekä käytännön oppaan suunnittelun tueksi. Se vastaa tarpeeseen vahvistaa ikääntyneiden asumisen ennakointia ja kehittämistä erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Raportin toteutti FCG Oy yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Urjalan kunnalle luvan lunastaa 2300 m2 suuruisen kiinteistön Urjalan aseman omakotialueella.Kiinteistöllä sijaitsee huonokuntoinen rakennus, jossa ei ole asuttu vuosikausiin. Kunta ei ole yrityksistä huolimatta pystynyt selvittämään kiinteistön omistajaa. Alue on yleiskaavassa osoitettu kylämäisenä kehitettäväksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jossa uudisrakentamisen tulee sopeutua kyläkuvaan ja maaseutumaiseen ilmeeseen. Lähin asemakaava-alue sijaitsee noin kilometrin päässä lunastettavaksi haetusta kiinteistöstä.Kysymyksiä ja vastauksia alueidenkäyttölain mukaisista lunastuksistaYleistiedoksiantoYmpäristöministeriö on 9.3.2026 myöntänyt Urjalan kunnalle alueidenkäyttölain (132/1999) 99 §:n 1 momentin nojalla lunastusluvan 0,2300 hehtaarin suuruiseen kiinteistön Kukkaismäki, kiinteistö-tunnus 887-436-8-21, Urjalan kunnassa lunastamiseksi. (VN/24517/2025-YM-6).Lisätietoja
Maaret Stenström
ympäristöneuvos
puh. 0295 250 277
[email protected]

Ympäristöministeriö on myöntänyt Urjalan kunnalle luvan lunastaa 2300 m2 suuruisen kiinteistön Urjalan aseman omakotialueella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö päivittää strategiansa osana valmistautumista tuleviin haasteisiin ja hallituskausiin. Nyt avatussa verkkokeskustelussa “Mihin suuntaan, ympäristöministeriö?” kerätään näkemyksiä siitä, minkälainen rooli ja tavoitteet ministeriöllä pitäisi olla yhteiskunnallisten muutosten keskellä, ja mitä meidän pitäisi saavuttaa 2035 mennessä.Geopoliittiset jännitteet haastavat kansainvälistä yhteistyötä, julkinen talous kiristyy, sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa, väestö ikääntyy ja yhteiskunnallinen keskustelu polarisoituu. Samalla ilmastonmuutos ja luontokato etenevät. Näiden muutosten keskellä joudutaan tekemään valintoja: mihin keskitymme, mikä on tärkeintä ja miten tavoitteisiin päästään?“Monta isoa muutosta on käynnissä yhteiskunnassamme juuri nyt. Kaikilla näillä on vaikutusta myös ympäristöministeriön kentällä – ja meidän rooliimme. Haluamme kuulla kumppaneiltamme ja kansalaisilta näkemyksiä siitä, mitä tässä ajassa pitäisi painottaa, jotta saavutamme tavoitteemme”, ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Juho Korpi sanoo.Verkkoalustalla osallistujat voivat ottaa kantaa kantaa (samaa mieltä / eri mieltä / ohita) valmiisiin väitteisiin ja lisätä myös omia väitteitään. Keskustelu käydään nimettömänä, toisia kunnioittavasti ja moderoidusti, jotta se pysyy asiallisena ja rakentavana.”Voxit-keskusteluun on helppo osallistua, ja keskustelu muotoutuu sen mukaan, mitä ihmiset itse nostavat tärkeäksi näkökulmaksi. Toivomme, että mahdollisimman moni löytää mukaan.”Mukaan toivotaan mm. kuntia, yrityksiä, järjestöjä, tutkijoita, säätiöitä, nuoria, virkakuntaa hallinnonalalta ja naapuriministeriöistä. Näkemyksiä halutaan yhtä lailla heiltä, jotka tekevät tiiviistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa, kuin myös heiltä, jotka ovat kiinnostuneita teemoistamme vaikka eivät niiden parissa työskentelekään.Tuloksia hyödynnetään paitsi strategiatyössä myös esimerkiksi ympäristöministeriön hallitusohjelmavaikuttamisessa. Muun muassa näihin väitteisiin osallistujat ottavat kantaaSuomi on onnistunut torjumaan ekologista kestävyyskriisiä eli ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumistaPuhdas energiasiirtymä on mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä haittoja luonnolle tai vesistöilleUudisrakennusten energiatehokkuutta pitää parantaa, vaikka se lisäisi rakentamisen kustannuksiaYmpäristöministeriön pitää ottaa vahvempi rooli ympäristöä koskevan väärän ja harhaanjohtavan tiedon torjumisessa”On kiinnostavaa nähdä, mistä asioista ja ratkaisuista löytyy laajempaa yhteisymmärrystä ja toisaalta, mitkä asiat jakavat näkemyksiä. Toivottavasti saamme yllättäviäkin huomioita, joita voidaan hyödyntää strategiatyössä”, Korpi sanoo.Näin pääset mukaan Keskustelu avautuu 16.3.2026. Osallistu keskusteluun  | motiva.fiUusia väitteitä voi lisätä kahden viikon ajan tai kunnes enimmäismäärä on täynnä.Väitteitä voi äänestää 13.4.2026 astiTulokset julkaistaan huhtikuun lopussa.LisätietojaJuho Korpi
Kehittämisjohtaja
p. 0295250136
[email protected]•    Lue lisää: Ympäristöministeriön strategiatyö 2026
 

Ympäristöministeriö päivittää strategiansa osana valmistautumista tuleviin haasteisiin ja hallituskausiin. Nyt avatussa verkkokeskustelussa “Mihin suuntaan, ympäristöministeriö?” kerätään näkemyksiä siitä, minkälainen rooli ja tavoitteet ministeriöllä pitäisi olla yhteiskunnallisten muutosten keskellä, ja mitä meidän pitäisi saavuttaa 2035 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 17. maaliskuuta Brysselissä. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ministeri Multalan mukaan nyt on tärkeää puolustaa johdonmukaista ilmastopolitiikkaa ja erityisesti EU:n päästökauppaa.Ympäristöneuvoston kokouksen keskeisenä aiheena ovat kysymykset EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tulevaisuudesta: millainen ilmastokehys tukee 90 prosentin nettopäästövähennyksiin pääsemistä vuoteen 2040 mennessä? Entä millaisia ympäristö- ja ilmastodiplomatian kumppanuuksia EU:n tulee luoda, ylläpitää ja vahvistaa? ”Suomen linja on kirkas: puolustamme EU:ssa vahvaa ja ennakoitavaa ilmastopolitiikkaa. Päästökauppa on sen selkäranka, ja jos sitä horjutetaan, epävarmuus kasvaa. Yritykset ja jäsenmaat tekevät miljardiluokan investointeja puhtaisiin ratkaisuihin, eikä niitä synny ilman vakaata näkymää tulevaisuuteen”, ministeri Multala sanoo.Komissio valmistelee parhaillaan EU-lainsäädäntöä, joka koskee muun muassa päästökauppaa, kansallisia ilmastotavoitteita ja joustojen roolia vuoden 2030 jälkeen.Keskusteluissa pohditaan, miten vuoden 2030 jälkeinen ilmastokehys voi:tukea investointeja kilpailukykyiseen ja oikeudenmukaiseen siirtymäänrakentaa kustannustehokkaita joustoja eri sektoreillehyödyntää osaltaan korkealaatuisia kansainvälisiä ilmastoyksiköitä tavoitteiden saavuttamiseksi.Osa jäsenmaista on toivonut komissiolta päästökaupan merkittävää muuttamista ja päästöoikeuden hinnan laskemista. Suomi puolustaa vahvaa päästökauppaa.”Ilmastopolitiikka vaikuttaa suoraan EU:n kilpailukykyyn, energiaomavaraisuuteen ja -turvallisuuteen. Viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä osoittavat jälleen, miksi irtautuminen fossiilisista polttoaineista on myös talous- ja turvallisuuskysymys”, ministeri Multala painottaa.Suomi on jo ennen ympäristöneuvoston kokousta laatinut yhdessä seitsemän samanmielisen jäsenmaan kanssa vahvan kannanoton päästökaupan puolustamiseksi. Lisäksi Tanskan, Suomen, Portugalin, Espanjan ja Ruotsin pääministerit ovat lähettäneet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costalle kirjeen, jossa he vaativat EU-johtajia vahvistamaan unionin yhteistä sitoutumista ilmastotavoitteisiin ja päästökauppajärjestelmään. Ministeri Multala vie näitä viestejä eteenpäin Brysselin-matkansa ajan kokouspuheenvuoroissa, tapaamisissa ja kollegoiden kesken käytävissä keskusteluissa.Tiedote 12.3.2026: Ministeri Multala: ”Vahva EU:n päästökauppa turvaa investoinnit ja kilpailukyvyn”EU:n ympäristö- ja ilmastodiplomatiassa on kyse myös turvallisuudestaGeopoliittiset jännitteet hidastavat kansainvälisten ympäristösopimusten etenemistä, kuten nähtiin esimerkiksi muovisopimusneuvotteluissa syksyllä 2025. EU pyrkii vahvistamaan kumppanuuksia ja diplomatiaa, jotta tieteeseen perustuvat ympäristö- ja ilmastotavoitteet voidaan muuttaa poliittisiksi päätöksiksi ja sitoumuksiksi. Keskusteluun osallistuu myös YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Inger Andersen.”Jotta voimme edetä kohti yhteisiä tavoitteita niin EU:ssa kuin globaalisti, tarvitsemme EU:n kumppanuuksien vahvistamista ja uusien rakentamista”, ministeri Multala sanoo.Ympäristöneuvoston ministerilounaalla keskustellaan EU:n seuraavista askeleista kohti COP31-ilmastokokousta.Neuvosto linjaa biotalousstrategiasta ja keskustelee autoteollisuuden CO₂-sääntelystäNeuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät uudesta biotalousstrategiasta, joka vahvistaa alan kilpailukykyä ja ohjaa kestävien biopohjaisten ratkaisujen kehittämistä. Suomelle keskeistä on ollut vakaa sääntely ja innovatiivisten biotuotteiden sujuvampi pääsy markkinoille sekä EU:ssa tuotetun kestävän biomassan roolin korostaminen. Kokouksessa käydään myös keskustelu autoteollisuuden CO₂ sääntelystä. Suomi tukee rajattuja, kilpailukykyä vahvistavia joustoja, mutta ei pidä perusteltuna CO₂ raja-arvojen heikentämistä, sillä sääntelyn tulee tukea jäsenmaiden ilmastotavoitteita.LisätiedotJuuso Kilpinen
Ministeri Multalan erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected] Vuoden 2030 jälkeisen ajan ilmastopolitiikka
Laura Aho
Neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
p. 029 525 0135
[email protected] EU:n ympäristö- ja ilmastodiplomatia
Kerstin Stendahl
Kansainvälisten asiain neuvos, ympäristöministeriö
p. 029 525 0023
[email protected] EU:n biotalousstrategia
Ulla Palander
Erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
p. 029 504 9235
[email protected] Henkilö- ja pakettiautojen CO2-raja-arvoasetuksen muuttaminen
Sara Österberg
Erityisasiantuntija, liikenne- ja viestintäministeriö
p. 029 534 2041
[email protected] 

EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 17. maaliskuuta Brysselissä. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ministeri Multalan mukaan nyt on tärkeää puolustaa johdonmukaista ilmastopolitiikkaa ja erityisesti EU:n päästökauppaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille kolme hallituksen esitystä ja kaksi asetusta, joilla toimeenpannaan uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Lausuntoja voi antaa 30.4.2026 asti.“Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on monta reittiä. Tavoittelemme rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.  Latauspisteiden määrä direktiivin vähimmäisvaatimusten tasolleNiin sanotun automaatio- ja latauspistelain muutoksella tarkennettaisiin uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten sähköajoneuvojen latauspisteiden vähimmäismäärää ja täsmennettäisiin latauspisteen määritelmää.  “Sähköautojen latauskapasiteetin kasvattaminen on tärkeää, mutta hukkainvestointeihin ei ole varaa. Esimerkiksi kuntakentällä, yrityksillä ja muilla kiinteistöjen omistajilla on ollut perusteltuja huolia vähälle käytölle jäävien latauspisteiden asentamisvelvoitteesta. Olen tyytyväinen, että esitetyllä toimeenpanoratkaisulla vältämme turhien latauspisteiden asentamisen ja jopa satojen miljoonien eurojen hukkainvestoinnit, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. 
 
Esityksen mukaan muussa kuin asuinkäytössä olevissa rakennuksissa, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulisi olla vähintään yksi latauspiste jokaista kymmentä paikkaa kohti. Vaihtoehtoisesti vähintään 50 prosentille paikoista olisi asennettava kaapeliputkitus, jotta niihin voitaisiin asentaa latauspisteet vuoden 2026 loppuun mennessä.  Lakiin tehtäisiin täsmennys, jonka mukaan latauspisteiden määrää laskettaessa on yli 20 pysäköintipaikkaa sisältävien muiden kuin asuinkäytössä olevien rakennusten osalta huomioitava vain rakennuksen pysäköintipaikat. Nykyisen lain mukaan laskennassa on huomioitava rakennuksen lisäksi myös kiinteistön pysäköintipaikat, minkä seurauksena latauspisteitä tulisi asentaa määrällisesti huomattavasti enemmän. 
 
Kun latauspisteitä täytyisi näin asentaa määrällisesti vähemmän, on todennäköistä, että toimijat panostaisivat halvempien hitaiden latauspisteiden sijaan tehokkaampiin latauspisteisiin, joille on nykyään suurempi tarve.Energiatehokkaampia rakennuksia Uusi rakennusten energiatehokkuuslaki toisi E-luvulle enimmäisarvot muun muassa toimisto-, liike- ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille ja sairaaloille. E-luku on laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku, jonka avulla rakennuksia voidaan vertailla niiden vakioituun käyttöön perustuen.Arvojen alittuminen olisi osoitettava energiatodistuksella uudessa laissa säädettävien määräaikojen puitteissa silloin, kun energiatodistus on lain mukaan esitettävä. Laissa säädettäisiin myös velvoitteiden noudattamisen joustomahdollisuuksista. Lakiin sisältyisi myös velvoitteita ottaa käyttöön aurinkoenergialaitteistoja tietyissä rakennustyypeissä. Määräajat porrastuisivat vuosille 2026–2030, ja sääntelyyn sisältyisi joustomahdollisuuksia.Energiatodistus laajamittaisesti korjattaville ja julkisille rakennuksille Energiatodistuslain muutoksen myötä laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle olisi hankittava uusi energiatodistus. Sama koskisi laajennuksia, joissa rakennuksen hyötyala kasvaa merkittävästi. Lisäksi kaikilla julkisilla muussa kuin asuinkäytössä olevilla rakennuksilla olisi oltava energiatodistus.  Uuden rakennuksen energiatodistuksen sisältöön lisättäisiin tiedot muun muassa hiilijalanjäljestä elinkaaren eri vaiheisiin jaoteltuna ja tiedot hiilikädenjäljestä osatekijöihin jaoteltuna sekä tieto käytöstä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Lakiin lisättäisiin mahdollisuus selvittää energiatodistusta varten tarvittavat tiedot tietyissä tilanteissa virtuaalisella kohdekäynnillä, jos se antaisi yhtä luotettavat tiedot kuin paikan päällä tehtävä käynti. 
 
Lakiin lisättäisiin uutena työkaluna vapaaehtoinen perusparannuspassi, joka tukisi rakennusten energiatehokkuuden suunnitelmallista parantamista ja liitettäisiin energiatodistukseen.Rakennuksen elinkaaripäästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus osaksi sääntelyäEnergiatodistuslain, rakentamislain ja asetusten muutoksilla rakennuksen elinkaaren aikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (Global Warming Potential, GWP) tuotaisiin sääntelyn piiriin.  GWP olisi laskettava ja ilmoitettava energiatodistuksessa 1.1.2028 alkaen yli 1 000 m2 uusista rakennuksista ja 1.1.2030 alkaen kaikista uusista rakennuksista. Raja-arvot tulisivat voimaan 1.1.2030 alkaen.TaustaaRakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on pienentää rakennusten energiantarvetta “energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, vähentää rakennusten käytöstä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä asettaa pitkän aikavälin visio energiatehokkaalle rakennuskannalle kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.  Direktiiviä toimeenpanevat uudis- ja korjausrakentamista sekä energiamuodon kertoimia koskevat asetukset olivat lausunnoilla keväällä 2025.  Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi automaatio- ja latauspistelain muuttamisesta (lausuntopalvelu.fi)Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi rakennusten energiatehokkuudesta (lausuntopalvelu.fi)Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakentamislain muuttamiseksi sekä energiatodistusta että rakennuksen ilmastoselvityksestä koskevien asetusten muuttamiseksi (lausuntopalvelu.fi)LisätietojaLatauspisteiden ja teknisten järjestelmien säädökset 
Jaakko Rastas
Erityisasiantuntija
Puh. 0295 250 217
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
Ministerin erityisavustaja
puh. 0295 250 078
[email protected]

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille kolme hallituksen esitystä ja kaksi asetusta, joilla toimeenpannaan uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Lausuntoja voi antaa 30.4.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään periaatepäätöksen julkisten hankintojen strategisista ekologisista tavoitteista vuoteen 2035 saakka. Tavoitteet koskevat rakentamisen, kuljetusten ja ajoneuvojen, elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen, tiettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tieto- ja viestintäteknologian hankintoja. Näiden alojen hankinnat ovat kustannuksiltaan mittavia ja merkittävimpiä ympäristöhaittojen ja niiden vähentämisen kannalta.Julkisten hankintojen arvo on Suomessa yli 38 miljardia euroa vuodessa eli noin 14 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisella sektorilla on suuri merkitys, kun halutaan vähentää haitallisia luonto- ja ympäristövaikutuksia sekä edistää puhtaita markkinoita. Julkiset hankinnat muodostivat 16 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä vuonna 2019.”Julkisten hankintojen mittakaava on todella suuri. Valtioneuvosto on nyt asettanut tavoitteet, jotka luovat ennakoitavuutta ja ohjaavat valtion hankintayksiköitä tekemään ympäristön kannalta parempia hankintoja ja kannustavat yrityksiä kehittämään tarpeita vastaavia ratkaisuja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Hiili- ja luontojalanjälki pienemmäksi, lisää kiertotalouttaKansalliset tavoitteet ovat tiekartta, joka auttaa hankintayksiköitä vähentämään hankintojensa hiili- ja luontojalanjälkeä ja edistämään kiertotaloutta ja siten vähentämään haittoja ympäristölle. Tavoitteet ohjaavat organisaation hankintoja ja näyttävät yrityksille suuntaa tulevaisuudessa tarvittavista hankintaratkaisuista.
Periaatepäätös velvoittaa valtion hankintayksiköt ottamaan huomioon julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet. Lisäksi valtioneuvosto suosittelee, että kaikki muut julkiset hankintayksiköt noudattavat periaatepäätöksen tavoitteita ja periaatteita. Kukin hankintayksikkö määrittelee itse toimet, keinot ja kriteerit hankinnan toteuttamiseksi hyödyntäen ennakoivaa keskustelua eli markkinavuoropuhelua yritysten kanssa. Näin edistetään sitä, että hankinta vastaa tarpeeseen sekä tukee innovaatioita ja ympäristötavoitteita. Lisäksi laaditaan ennakoivan markkinavuoropuhelun toimintamalli yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Hankintayksikkö huomioi tavoitteet hankinnoissa siten, että ne eivät aiheuta lisäkustannuksia hankinnan elinkaaren aikana eivätkä vaikuta hoitotuloksiin tai potilasturvallisuuteen. Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet on laadittu laajassa sidosryhmäyhteistyössä hankintayksiköiden sekä toimialajärjestöjen kanssa vuosina 2024-2025. Työtä ohjasi ministeriöiden edustajista koostunut ohjausryhmä. Hankintayksiköiden tueksi ympäristöministeriö on koonnut yhteenvedon julkisia hankintoja koskevasta ympäristöä koskevaa tuote- ja sektorisääntelystä sekä luettelon oppaista ja hankinnan vaatimuksista. Lisäksi kehitetään hankintojen vastuullisuuskriteerien kriteeripankki.fi -palvelua sekä ennakoivan markkinavuoropuhelun toimintamallia yhteistyössä perustettavan asiantuntijaryhmän kanssa. Asiantuntijaryhmään kutsutaan asiantuntijoita hankintayksiköistä ja ministeriöistä. Tavoitteiden etenemistä seurataan kansallisella tasolla hyödyntäen valtiokonttorin ylläpitämää julkisten hankintojen tietovarantoa. Tavoitteiden päivittämisen tarvetta arvioidaan vuonna 2030 yhteistyössä tutkimuslaitosten, hankintayksiköiden sekä toimialojen kanssa. Periaatepäätöksellä toteutetaan muun muassa Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksia kiertotaloushankintojen ja innovatiivisten hankintojen edistämisestä.

Valtioneuvosto antoi tänään periaatepäätöksen julkisten hankintojen strategisista ekologisista tavoitteista vuoteen 2035 saakka. Tavoitteet koskevat rakentamisen, kuljetusten ja ajoneuvojen, elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen, tiettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tieto- ja viestintäteknologian hankintoja. Näiden alojen hankinnat ovat kustannuksiltaan mittavia ja merkittävimpiä ympäristöhaittojen ja niiden vähentämisen kannalta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi on mukana kahdeksan EU-jäsenmaan yhteisessä kannanotossa, jossa korostetaan vahvan EU:n päästökaupan merkitystä. Kannanotto on vastaus keskusteluun, jossa osa jäsenmaista on toivonut merkittäviä muutoksia päästökauppaan ja päästöoikeuden hinnan laskemista.Kannanoton ovat allekirjoittaneet Portugali, Espanja, Alankomaat, Luxemburg, Slovenia, Tanska, Ruotsi ja Suomi. “EU:n päästökauppa on Euroopan ilmastopolitiikan selkäranka. Vahva päästökauppa on myös Suomelle selkeä etu. Kun saastuttaminen maksaa, puhtaat ratkaisut voittavat markkinoilla. Se ohjaa investoinnit oikeaan suuntaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Päästökaupan uskottavuus perustuu siihen, että se on ennakoitava ja antaa näkymän tulevaan energia- ja ilmastopolitiikkaan.”Lyhytnäköiset päätökset, joilla pyrittäisiin laskemaan päästöoikeuden hintaa, loisivat epävarmuutta ja karkottaisivat puhtaiden ratkaisujen investointeja. Euroopan kilpailukyky rakennetaan pitkäjänteisellä, vakaalla ja teknologianeutraalilla ilmastopolitiikalla, ei poukkoilulla”, Multala toteaa.Päästökauppa vähentää päästöjä ja vahvistaa myös turvallisuuttaEU:n päästökauppa on vähentänyt tehokkaasti päästöjä ja puhdistanut sähköntuotantoa. Päästökaupan piiriin kuuluu 37 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Sektorin päästöt ovat puolittuneet vuoden 2005 jälkeen (EEA, 2025). Suomessa päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet vielä EU-tasoakin ripeämmin.Päästökauppa myös vahvistaa EU:n huoltovarmuutta: kun fossiilisten polttoaineiden kysyntä vähenee, EU on vähemmän riippuvainen tuonnista eikä niin altis kansainvälisen energiamarkkinan ja geopoliittisten kriisien aiheuttamille hintavaihteluille. Myös viimeaikaisten Iranin tapahtumien vaikutus öljyn maailmanmarkkinahintaan muistuttaa, että geopoliittiset kriisit nostavat öljyn hintaa enemmän ja ennakoimattomammin kuin EU:n ilmastopolitiikka.Suomi hyötyy vahvasta päästökaupastaLähes päästöttömän sähköntuotannon maana Suomi hyötyy vahvasta päästökaupasta verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin maihin. Suomessa on lisäksi vireillä paljon puhtaita investointeja. Jos päästöoikeuden hinta laskisi olennaisesti, puhtaista investoinneista ja teknologioista tulisi vähemmän kannattavia.“Kun ilmastopolitiikan perusteita haastetaan EU:ssa, Suomi pitää kiinni vahvasta, ennakoitavasta ja investointeihin kannustavasta päästökaupasta. Olemme tukeneet EU:n kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita ja varmistaneet, että päästökauppaa kehitetään markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti”, ministeri Multala toteaa.Kahdeksan maan kannanoton lisäksi Tanskan, Suomen, Portugalin, Espanjan ja Ruotsin pääministerit ovat lähettäneet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costalle kirjeen, jossa he vaativat EU-johtajia vahvistamaan unionin yhteistä sitoutumista ilmastotavoitteisiin ja päästökauppajärjestelmään kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän edistämiseksi.LisätiedotJuuso Kilpinen
Ministeri Multalan erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected]

Suomi on mukana kahdeksan EU-jäsenmaan yhteisessä kannanotossa, jossa korostetaan vahvan EU:n päästökaupan merkitystä. Kannanotto on vastaus keskusteluun, jossa osa jäsenmaista on toivonut merkittäviä muutoksia päästökauppaan ja päästöoikeuden hinnan laskemista.

Lähde: ym.fi