NordenBladet — Suomi vauhdittaa puhdasta energiasiirtymää tutkitulla tiedolla. REPower-CEST-hanke kertoo, miten Suomen kannattaa irtautua fossiilisista polttoaineista kestävästi ja hallitusti. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhui hankkeen päätösseminaarissa toukokuussa 2026.Geopoliittinen tilanne on nostanut energian jälleen turvallisuuskysymykseksi. Samalla ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät paineita uudistaa energiajärjestelmää nopeasti.Suomen ympäristökeskus (Syke), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ovat saaneet päätökseen EU-rahoitteisen REPower-CEST-hankkeen, jossa on rakennettu kokonaiskuva energiajärjestelmän irtautumiseen fossiilisista.“Suomella on vahvat lähtökohdat rakentaa kestävä energiajärjestelmä: puhdas sähkö, teknologinen osaaminen ja elinkeinoelämän vahva sitoutuminen. Tänään julkaistava tutkimus antaa meille lisää tietoja ja työkaluja”, Multala totesi puheessaan.Tutkimus tukee suoraan päätöksentekoa“Kestävän energian siirtymä on koko energiajärjestelmää koskeva muutos. Siksi tarvitsemme tietoa tuotannosta, varastoinnista, kulutuksesta ja niiden vaikutuksista yhtä aikaa”, Multala korosti.Hanke on tuottanut laajan tietopohjan energiasiirtymän keskeisistä kysymyksistä. Tuloksia on hyödynnetty jo hankkeen aikana muun muassa EU:n kriittisten raaka-aineiden sääntelyssä, rakennusten energiatehokkuuden kehittämisessä sekä kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien valmistelussa.Hankkeen puhtaan energiasiirtymän tiekartta tarkastelee ilmasto- ja luontovaikutuksia, taloutta, työllisyyttä, kriittisten raaka-aineiden saatavuutta sekä oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden kysymyksiä.Puhdas siirtymä on välttämätön myös talouskasvun kannalta“Puhdas siirtymä ja ilmastonmuutoksen hillintä avaavat mahdollisuuksia niille, jotka tarjoavat ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. Suomi kehittänyt eturintamassa puhtaita teknologioita, ja meillä on erinomaiset edellytykset nousta puhtaan energian suurvallaksi”, Multala sanoi.Suomeen on suunnitteilla laaja joukko puhtaan siirtymän investointeja. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan hankkeita on yli 1300, ja niiden yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljardia euroa.Hallitus on vauhdittanut investointeja muun muassa verohyvityksillä, investointituilla ja luvituksen sujuvoittamisella. Tavoitteena on varmistaa, että hankkeet toteutuvat Suomessa kestävästi ja nopeasti.Tutkijat, yrittäjät ja päättäjät yhdessä liikkeelleREPower‑CEST-hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Suomi panostaa tutkimukseen ja innovaatioihin. Tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämisrahoitus 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.“Kestävä energiasiirtymä ei tapahdu itsestään, mutta se on täysin meidän saavutettavissamme. Kun yhdistämme tutkimuksen, yritysten innovaatiot ja johdonmukaisen politiikan, Suomi rakentaa energiajärjestelmän, joka on puhdas, turvallinen ja kilpailukykyinen”, Multala sanoi.Hankkeen tuottama tieto tukee päätöksentekoa ja auttaa suuntaamaan investointeja niin, että siirtymä toteutuu koko yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla.LisätiedotJuuso Kilpinen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected]

Suomi vauhdittaa puhdasta energiasiirtymää tutkitulla tiedolla. REPower-CEST-hanke kertoo, miten Suomen kannattaa irtautua fossiilisista polttoaineista kestävästi ja hallitusti. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhui hankkeen päätösseminaarissa toukokuussa 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi kehysriihessä, että Suomen energiaverkon toimivuutta vahvistetaan lisäämällä kansallisen säätövoiman käyttöönottoa tukevia velvoitteita valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Säätövoimalla tarkoitetaan sähköntuotannon säädettävissä olevaa kapasiteettia. Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen.Suomessa siirrytään puhtaaseen energiajärjestelmään. Muun muassa uusiutuvan energian tuotannon kasvu ja vaihtelu lisäävät tarvetta huomioida energiajärjestelmän joustavuus ja toimintavarmuus vahvemmin myös alueidenkäytön suunnittelussa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen tavoitteena on varmistaa, että alueidenkäytön suunnittelu tukee energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuutta sekä turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei uudisteta tässä yhteydessä laajemmin.  Tavoitteena on, että valtioneuvosto voi päättää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksesta vuoden 2026 aikana.   Valmisteluun sovelletaan lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ympäristöministeriön verkkosivuilla 25.5.-30.6.2026, jonka aikana viranomaiset, yhteisöt ja kansalaiset voivat esittää mielipiteensä tarkistuksen rajauksesta, lähtökohdista ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Ehdotuksen ja ympäristöselostuksen lausunto- ja kuulemiskierros järjestetään suunnitelmien mukaan syksyllä. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäytöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäyttölain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.  Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ja niistä päättää valtioneuvosto. Valtioneuvoston viimeisin päätös on vuodelta 2017.Kuulutus: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistusLisätietoja Anna-Leena Seppälä
Rakennusneuvos
p. 0295 250 242
[email protected]
 
Timo Turunen (8.6. eteenpäin)
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 303
[email protected]

Hallitus linjasi kehysriihessä, että Suomen energiaverkon toimivuutta vahvistetaan lisäämällä kansallisen säätövoiman käyttöönottoa tukevia velvoitteita valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Säätövoimalla tarkoitetaan sähköntuotannon säädettävissä olevaa kapasiteettia. Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistuksen.Tarkistettavana on valtioneuvoston vuonna 2017 tekemä päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäyttölain mukaista alueidenkäytön
suunnittelujärjestelmää, ja niiden avulla valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä.Tarkistus on rajattu ja koskee erityisesti energiajärjestelmän muutokseen liittyviä kysymyksiä. Uusiutuvan energian lisääntyminen ja sähköistyminen korostavat energiajärjestelmän toimintavarmuuden merkitystä.Valmistelu perustuu valtioneuvoston kehysriihessä tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan energiajärjestelmän toimintavarmuutta vahvistetaan lisäämällä säätövoiman ja energian varastoinnin edellytyksiä tukevia velvoitteita valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.Tarkistukseen sovelletaan lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA-laki). Tarkistuksen vaikutuksia arvioidaan tekemällä ympäristöarviointi ja laatimalla ympäristöselostus.Tarkistusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 25.5.–30.6.2026 ympäristöministeriön verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (hankeikkuna.fi)Kuulutus on julkaistu viranomaisen verkkosivuilla 25.5.2026. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen
seitsemäntenä päivänä kyseisestä julkaisemisajankohdasta.Viranomaisilla, yhteisöillä ja kansalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä tarkistuksen rajauksesta, lähtökohdista ja ympäristövaikutusten arvioinnista nähtävilläoloaikana.Mielipiteet pyydetään toimittamaan kirjallisesti ympäristöministeriön kirjaamoon nähtävilläoloajan kuluessa osoitteeseen: [email protected] ja mainitsemaan diaarinumeron VN/14828/2026.Mielipiteissä pyydetään viittaamaan tähän kuulutukseen.LisätietojaJuhana Rautiainen, ympäristöneuvosTimo Turunen, ympäristöneuvos (8.6.2026 lähtien)

Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistuksen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain muuttamisesta. Luonnoksen tavoitteena on parantaa jätetoimialan kilpailuneutraliteettia eli julkisten ja yksityisten toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja avata markkinoita rajoittamalla kunnan jäteyhtiöiden toimintaa kilpailluilla markkinoilla.Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti jätelakia muutettaisiin siten, että kunnan velvollisuus antaa toissijaista jätehuoltopalvelua rajattaisiin vain aitoihin markkinapuutetilanteisiin. Kuntien toissijainen vastuu tarkoittaa sitä, että kunnan jätehuoltolaitos voi tarjota jätehuoltopalvelun yrityksille ja muille toimijoille vain silloin, kun markkinoilta ei ole saatavilla vastaavaa palvelua kohtuullisin ehdoin. ”Hallitus haluaa edistää reilua kilpailua ja aitoa markkinataloutta. Siksi rajaamme kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaa kilpailluilla markkinoilla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Luonnoksen mukaan jätteen haltijan tulisi perustella jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustalla saamiensa tarjousten hylkäämisen syyt. Toissijaista jätehuoltopalvelua koskevien tietojen läpinäkyvyyttä lisättäisiin. Kunnat velvoitettaisiin eriyttämään toissijaista jätehuoltopalvelua koskeva kirjanpito sekä ilmoittamaan olennaiset tiedot toissijaisesta jätehuoltopalvelusta jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan. Toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävään jätemaksuun tulisi jatkossa sisällyttää vähintään kohtuullinen tuotto. Lisäksi kuntien tulisi hankkia jätteenkuljetuspalvelut pääsääntöisesti kilpailuttamalla. Kuntien toissijaista jätehuoltopalvelua koskevien säännösten valvontaa tehostettaisiin säätämällä määräajoin tehtävistä tarkastuksista ja valvontasuunnitelmasta. Kunnan jäteyhtiön toimintaa kilpailluilla markkinoilla rajattaisiin laskemalla jätelaissa säädettyä ulosmyyntirajaa. Ulosmyyntiraja laskisi kolmen vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen viiteen prosenttiin jäteyhtiön liikevaihdosta ilman 500 000 euron rajaa. Ulosmyyntiraja määrittää, kuinka paljon kuntien jäteyhtiöt voivat myydä palvelujaan kilpailullisille markkinoille. Lisäksi säädettäisiin jätetoimialaa koskevasta poikkeuksesta hankintalakiin esitetystä sidosyksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta. Poikkeuksen perusteella kuntien jäteyhtiöt eivät joutuisi muuttamaan nykyistä omistusrakennettaan.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2027.Lausuntoja voi antaa 31.7.2026 saakka lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Kyseessä on hallitusohjelmakirjauksiin pohjautuva luonnos, ja hallituksen esityksen sisällöstä linjataan hallituksessa lausuntokierroksen jälkeen. 

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain muuttamisesta. Luonnoksen tavoitteena on parantaa jätetoimialan kilpailuneutraliteettia eli julkisten ja yksityisten toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja avata markkinoita rajoittamalla kunnan jäteyhtiöiden toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja uudistetun yhdyskuntajätevesidirektiivin kansallisen toimeenpanon ensimmäisestä osasta. Esitysluonnokseen sisältyy muun muassa uusi direktiivitaajaman määritelmä. Määritelmä vaikuttaisi siihen, mitä puhdistamoja direktiivin vaatimukset tehokkaammasta jätevesien puhdistuksesta jatkossa koskisivat.Ympäristöä suojellaan yhdyskuntajätevesien haitoiltaUudistetun direktiivin tavoitteena on muun muassa tehostaa jätevesien käsittelyä jätevedenpuhdistamoissa ja parantaa vesien tilaa vähentämällä erityisesti ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien eli pienissä pitoisuuksissa haitallisten aineiden päästöjä. Lääkkeiden ja kosmeettisten valmisteiden tuottajien tulee rahoittaa mikroepäpuhtauksien poistoa jätevesistä. Lisäksi direktiivi velvoittaa tehostamaan jäteveden tarkkailua ja laatimaan suunnitelmat esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamien viemäriylivuotojen vähentämiseksi sekä asettaa puhdistamoille energiatehokkuusvaatimukset.  Taajaman määrittely vaikuttaa puhdistusvaatimuksiinLuonnoksessa on esitetty määritelmä direktiivitaajamasta eli alueesta, jonka asukkaista ja yritystoiminnasta aiheutuva kuormitus edellyttävät jätevesien johtamista puhdistamoon ja niiden käsittelyä. Direktiivitaajama vaikuttaa siihen, mitkä puhdistamot Suomessa tulisivat tehokkaamman jätevesien puhdistuksen piiriin, sillä vaatimukset koskisivat vain tietyn kokoluokan taajaman yhdyskuntajätevesiä. Samalla määrittely vaikuttaa puhdistuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Taajaman määritelmän muutos ei vaikuttaisi suurimpiin, noin kymmeneen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoon. Direktiivin vaatimusten piirissä olisi jatkossakin noin 80 prosenttia kaikista Suomen yhdyskuntajätevesistä. Taajamista tehtäisiin päätös kymmenen vuoden välein.Määritelmän muuttamisella ei olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia, vaikka direktiivitaajamia olisi aiempaan verrattuna vähemmän. Yksittäisten puhdistamojen ympäristöluvat sisältävät jo nykyisin samantasoisia tai tiukempia jäteveden käsittelyvaatimuksia kuin direktiivi edellyttäisi. Kuormitukselle herkkien alueiden määrittäminenUusi velvoite olisi tehdä päätös alueista, joiden katsotaan olevaan herkkiä typelle tai fosforille tai molemmille ravinteille. Nykyisin koko Suomi on määritelty rehevöitymiselle herkäksi alueeksi. Lisäksi olisi tehtävä päätös mikroepäpuhtauksille herkistä alueista, joilla jätevesien mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertyminen ovat riski ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Kunnat velvoitettaisiin laatimaan tietyn kokoisille direktiivitaajamille hulevesien hallintasuunnitelma.  Suunnitelma tulisi laatia rankkasateiden aiheuttamista sekaviemäreiden ylivuodoista johtuvan kuormituksen vähentämiseksi ja erikseen kerätyn huleveden aiheuttamaan mahdollisesti merkittävään pilaantumiseen puuttumiseksi.  Lisäksi ehdotetaan uutta yhdyskuntajätevedenpuhdistamoja koskevaa poikkeusta vesien sitovista hyvän tilan ympäristötavoitteista. Tavoitteena on sujuvoittaa uusien puhdistamohankkeiden lupamenettelyä tapauksissa, joissa puhdistamo ei täyttäisi ympäristöluvan edellytyksiä. Poikkeamismahdollisuus voisi yksittäisissä hankkeissa vähentää vesihuoltolaitokselle aiheutuvia kustannuksia, kun puhdistamohanke voisi saada ympäristöluvan helpommin. Näitä hankkeita ennakoidaan olevan enimmillään yksittäisiä joidenkin vuosien välein.Lausunnolla toimeenpanon ensimmäinen osa, toista osaa valmistellaanHallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavan ympäristönsuojelulakia, vesihuoltolakia, lakia vesien ja merienhoidon järjestämisestä sekä valmisteilla olevaa uutta yhdyskuntarakentamislakia. 
Esimerkiksi mikroepäpuhtauksien poistoa koskevat vaatimukset ja tuottajavastuuta koskevat velvoitteet eivät sisälly lausunnolle lähteneeseen luonnokseen, vaan velvoitteiden toimeenpano siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Suomi haluaa edetä samassa tahdissa muiden EU jäsenvaltioiden kanssa harmonisoidusti niin, että tuottajavastuun yksityiskohtia ratkaistaisiin eri jäsenvaltioissa mahdollisimman samalla tavalla.  Lausuntoja voi antaa 6.7.2026 saakka.Ympäristöministeriö esittelee lausunnolle lähtenyttä ehdotusta 5.6.2026 klo 14-15.30 Teamsin välityksellä. Lisää tietoa asiasta tulee ym.fi/tapahtumat -sivulle.LisätietojaMilka Parviainen
erityisasiantuntija 
p. 029 525 0037
[email protected]Ari Kangas
ympäristöneuvos 
p. 029 525 0340
[email protected]Erja Werdi
lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0312 
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja uudistetun yhdyskuntajätevesidirektiivin kansallisen toimeenpanon ensimmäisestä osasta. Esitysluonnokseen sisältyy muun muassa uusi direktiivitaajaman määritelmä. Määritelmä vaikuttaisi siihen, mitä puhdistamoja direktiivin vaatimukset tehokkaammasta jätevesien puhdistuksesta jatkossa koskisivat.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vuoden 2025 parhaat vapaaehtoiset kestävyyssitoumukset palkittiin Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa 20. toukokuuta. Tänä vuonna tunnustuksen saivat Uudenmaan liitto, Valio, Kuntarahoitus Oyj, Helsingin kaupunki, Wihuri Metro-tukku, HKFoods Finland Oy ja Warner Music Finland.Parhaita sitoumuksia palkitsevat vuosittain kestävän kehityksen toimikunta, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Ympäristömerkintä Suomi.Sitoumus2050-palvelu kokoaa yhteen laajan joukon kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia edistäviä vapaaehtoisia sitoumuksia sekä ministeriöiden ja toimialojen välisiä green deal -sopimuksia. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala jakoi palkinnot vuoden 2025 vaikuttavimmille sitoumuksille ja green deal -sopimuksille kestävän kehityksen toimikunnan ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämässä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa.Palkituissa sitoumuksissa pitkäjänteistä kestävyystyötä ja osallistavaa otettaPalkintoperustelujen mukaan Uudenmaan liiton Kiertotalouden green deal -sitoumus vauhdittaa rakentamisen ja ruokajärjestelmän kiertotaloutta sekä maamassojen uudelleenkäyttöä. Valtakunnallisesti merkittävä esimerkki rakentamisen kiertotaloudesta on Rakennusosapankki. Valio puolestaan on osallistunut aktiivisesti kertakäyttöisten muovisten annospakkausten green deal –sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen.Kuntarahoitus Oyj pyrkii kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksensa puitteissa lisäämään vihreää rahoitusta ja asiakkaidensa ymmärrystä kestävistä ratkaisuista. Helsingin kaupungin rasisminvastainen sitoumus yhdistää strategisen tason yhdenvertaisuustavoitteet konkreettisiin, mitattaviin tekoihin, kuten anonyymin rekrytoinnin laajaan käyttöönottoon, esihenkilöiden ja henkilöstön systemaattiseen antirasismikoulutukseen sekä turvallisemman tilan periaatteiden juurruttamiseen koko organisaatiossa.Wihuri Metro-tukku on toteuttanut vaikuttavia toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi, kiertotalouden edistämiseksi sekä pakkausratkaisujen materiaalitehokkuuden parantamiseksi elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen puitteissa. HKFoods Finlandin ravitsemussitoumus puolestaan tukee kansallisten ravitsemussuositusten toimeenpanoa ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä. Warner Music Finland puolestaan on ottanut Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin kattavasti osaksi hankintojaan ja kannustaa myös yhteistyökumppaneitaan samaan. Elokuussa 2025 Warner Music Live järjesti myös Pohjoismaiden ensimmäisen Joutsenmerkityn konsertin Olympiastadionilla.”Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitos kaikille sitoumusten tekijöille osallistumisestanne kestävän kehityksen edistämiseen. Tänä vuonna palkittavien toimijoiden ja sitoumusten monipuolisuus kertoo osaltaan suomalaisten laajasta sitoutumisesta kestävyystyöhön”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kaikkiin sitoumuksiin, green dealeihin ja Kiertotalouden green dealeihin voi tutustua Sitoumus2050-palvelussa. Samalla voit tehdä oman kestävän kehityksen sitoumuksen tai liittyä kattositoumukseen. Esimerkki kattositoumuksesta on Kestävän kehityksen toimikunnan ja Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen lanseeraama kestävyyskoulutushaaste, joka kutsuu organisaatioita, oppilaitoksia, työyhteisöjä ja yksilöitä vahvistamaan kestävän kehityksen osaamista.YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä globaalisti vuosina 2016–2030. Sitoumus2050 on verkkopalvelu, jossa kaikki yhteiskunnan toimijat voivat tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia tavoitteiden edistämiseksi omassa toiminnassaan.

Vuoden 2025 parhaat vapaaehtoiset kestävyyssitoumukset palkittiin Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa 20. toukokuuta. Tänä vuonna tunnustuksen saivat Uudenmaan liitto, Valio, Kuntarahoitus Oyj, Helsingin kaupunki, Wihuri Metro-tukku, HKFoods Finland Oy ja Warner Music Finland.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lakimuutosten tavoitteena on kohdentaa valtion tukemat vuokra-asunnot entistä paremmin pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille sekä erityisryhmille. Lisäksi muutoksilla selkeytetään asukasvalinnan ja sen valvonnan säännöksiä. Lausuntoja voi antaa 26.6.2026 asti.Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että valtion tukemat asunnot kohdistuvat niitä eniten tarvitseville. Nykyinen lainsäädäntö ei varmista tätä riittävän hyvin. Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta perustuu hakijoiden asumisen tarpeeseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Asukasvalintaperiaatteet vaihtelevat asuntojen rahoitusmuodon mukaan. Vuokrasuhteissa sovelletaan myös yleistä vuokralainsäädäntöä. Asuntojen käyttö ja kohdentuminen eivät kaikissa tilanteissa täysin vastaa valtion tukeman asumisen tarkoitusta.  “Valtion tukemien asuntojen täytyy kohdentua niitä eniten tarvitseville, ei esimerkiksi taloudelliseen toimintaan kuten lyhytvuokraukseen. Lakimuutoksella selkeytämme järjestelmää ja varmistamme sen oikeudenmukaisuuden”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Asuntojen vuokraoikeuden siirtämistä rajoitetaan, lyhytvuokraus kielletään Esityksen mukaan asukasvalintaperusteet koskisivat jatkossa myös tilanteita, joissa valtion tukeman vuokra-asunnon vuokraoikeus siirtyy perheenjäsenelle. Tarkoituksena on estää tilanteet, joissa vuokrasopimus siirretään hyvätuloiselle perheenjäsenelle. Lisäksi poistettaisiin kunnan jäsenyyteen perustuva etusijaisuus, eli hakijoita ei enää asetettaisi etusijalle asuinkunnan perusteella. Valtion tukemien asuntojen alivuokrausta rajoitettaisiin sekä lyhytvuokraus ja muu asumiskäytöstä poikkeava käyttö kiellettäisiin. Muutoksilla varmistettaisiin, että asuntoja käytetään niille tarkoitettuun asumiseen.Asuntojen omistajille velvollisuus seurata asuntojen kohdentumista Valtion tukemia tavallisia vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen olisi jatkossa seurattava, että asunnot ovat niitä eniten tarvitsevien käytössä. Yhteisöillä olisi myös oikeus irtisanoa vuokrasopimus tapauskohtaisen arvion perusteella.  Korkotuki- ja aravalainsäädäntöön lisätään säännökset asukasvalinnan julkisia hallintotehtäviä hoitavasta organisaatiosta. Tehtävien toimivaltuuksia myös tarkennettaisiin. Asukasvalintojen valvontaa vahvistetaan Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnan valvontatavat määriteltäisiin jatkossa kunnan tai hyvinvointialueen valvontatapapäätöksessä.  Korkotuki- ja aravalainsäädännön valvontaa varten päivitettäisiin myös viranomaisten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksien sääntelyä.  Asuntohakemuksista säädettäisiin lain tasolla ja omakustannusvuokran valvontaa tehostettaisiin vuokra-asuntojen luovutustilanteissa. Muutokset voimaan vuonna 2027 Ehdotetut muutokset tulisivat voimaan kahdessa erässä. Pääosa muutoksista tulisi voimaan 1.1.2027. Asunnon ja vuokraoikeuden siirron hakemisen muutokset, asukasvalinnan valvonnan muutokset sekä vuokrattujen asuntojen seurantavelvollisuus tulisivat voimaan aikaisintaan 1.6.2027.  Ehdotusten toteuttaminen edellyttää muutoksia myös useisiin valtioneuvoston asetuksiin, mikä on tarkoitus tehdä alkuvuonna 2027. Lausuntopyyntö valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa ja asuntojen käyttöä koskevan sääntelyn kehittämisestä (lausuntopalvelu.fi) Lisätietoja   Matleena Haapala    
lainsäädäntöneuvos  
p. 0295 250 332     
[email protected]    Emma-Stina Vehmanen  
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja  
p. 0295 250 078   
[email protected]  Lisätietoa hankkeesta hankesivulta

Lakimuutosten tavoitteena on kohdentaa valtion tukemat vuokra-asunnot entistä paremmin pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille sekä erityisryhmille. Lisäksi muutoksilla selkeytetään asukasvalinnan ja sen valvonnan säännöksiä. Lausuntoja voi antaa 26.6.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ehdotettavat muutokset vauhdittavat luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä Suomessa sekä edistävät yksityisen rahoituksen ohjaamista luonnon tilan parantamiseen. Muutokset tulisivat voimaan elokuussa 2026.Hallitus vahvistaa luonnonarvokaupan ja vapaaehtoisten luontotekojen edellytyksiä Muutokset mahdollistaisivat lain säännösten mukaan tuotettujen luonnonarvojen eli luonnonarvohehtaarien käyttämisen myös muuhun kuin ekologiseen kompensaatioon eli suoran haitan hyvittämiseen. Jatkossa maanomistajan tuottamia luonnonarvohehtaareja voitaisiin käyttää esimerkiksi yritysten luontovastuullisuuden osoittamiseen sekä yhteisöjen ja kansalaisten vapaaehtoisiin luontotekoihin. Tällöin yhteisöt ja kansalaiset voisivat parantaa luonnon tilaa ostamalla viranomaisvarmennettuja luonnonarvoja.  Lisäksi viherpesun välttämiseksi säädetään suurten yritysten velvoitteesta noudattaa niin sanottua lieventämishierarkiaa. Saadakseen viranomaisen ylläpitämään rekisteriin kirjauksen luontoteosta, kestävyysraportointivelvollisen toimijan on voitava osoittaa, että yritys noudattaa ensin lieventämishierarkiaa eli omassa toiminnassaan välttää ja minimoi sekä mahdollisuuksien mukaan hyvittää luonnonarvoille aiheutuvia haittoja.  Esitettävillä uusilla säännöksillä tavoitellaan luonnonarvomarkkinoiden kehittymisen vauhdittamista Suomessa sekä yksityisen rahoituksen ohjaamista luonnon tilan parantamiseen. Suomella on vahva tieteeseen perustuva pohja vapaaehtoisessa ekologisessa kompensaatiossa, jota lakimuutoksen myötä voitaisiin hyödyntää laajemmin myös luontotekoihin.“Lakimuutos on todella tärkeä askel luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä. Luonnonarvomarkkinat tarvitsevat luotettavan toimintaympäristön ja selkeät pelisäännöt, joita tämä muutos vahvistaa. Luonnonarvomarkkinoiden kehitystyö Suomessa on saanut kiitosta kansainvälisissä arvioinneissa vahvasta luonnontieteellisestä perustasta, tuotettujen luonnonarvojen pysyvyyden varmistamisesta ja toimien lisäisyydestä suhteessa muuhun luontotyöhön”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ennallistamissuunnitelman valmistelu mukaan luonnonsuojelulakiin sekä muita teknisluontoisia tarkennuksiaEsitys sisältää myös kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimista koskevat säännökset ja valtioneuvoston toimivaltaa koskevan säännöksen. Esityksen mukaan ennallistamissuunnitelman laatiminen tapahtuisi ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa ja päätöksen tekisi valtioneuvosto. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaansa, jonka luonnos tulee toimittaa Euroopan komissiolle 1.9.2026 mennessä.Lakiin tehtäisiin myös kolme teknisluonteista muutosta. Luonnonsuojelulaissa huomioitaisiin se, että EU:n luontodirektiivin muutoksella susi siirrettiin pois tiukasti suojelluista lajeista. Vastaavasti susi poistettaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelua koskevan sääntelyn soveltamisalasta. Toiseksi luonnonsuojelun taloudelliseen tukeen liittyvästä valtiontukisäännöksestä poistettaisiin vanhentuneet viittaukset unionilainsäädäntöön ja laajennettaisiin valtioneuvoston tukiehtoihin liittyvää asetuksenantovaltaa. Kolmanneksi selkeytettäisiin eläinten tappamista koskevia säännöksiä valtion muun luonnonsuojelualueen osalta, kuten oikeutta poistaa haitallisten vieraseläinlajien yksilöitä suojelualueelta.Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta LisätietojaLeila Suvantola (poissa 15.5.) 
lainsäädäntöneuvos 
p. 029 5250 433  
[email protected] Suvi Borgström (poissa 15.5.) 
erityisasiantuntija 
p. 029 5250 342 
[email protected] Emma Terämä (tavoitettavissa 15.5.) 
yksikön johtaja 
p. 029 5250 255 
[email protected] 

Ehdotettavat muutokset vauhdittavat luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä Suomessa sekä edistävät yksityisen rahoituksen ohjaamista luonnon tilan parantamiseen. Muutokset tulisivat voimaan elokuussa 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt asetukset, jotka koskevat ensiasuntoon säästävien asuntosäästöjärjestelmää (ASP) ja asuntolainojen valtiontakausta. Asetukset tulevat voimaan 1.6.2026 samaan aikaan uuden ASP-lainsäädännön kanssa. Jatkossa ASP-lainojen enimmäislainamääriä koskee vain kaksi alueellista rajaa. Enimmäislainamäärät nousevat myös useimmissa kaupungeissa.”Moni suomalainen haaveilee ensiasunnon ostamisesta. Muutokset ASP-järjestelmään tekevät siitä mahdollista yhä useammalle sitä suunnittelevalle. Siirtyminen kahteen enimmäismäärään selkeyttää järjestelmää, ja suuremmat lainamäärät voivat tukea mahdollisuuksia asunnon hankintaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Hyväksytyillä asetuksilla täsmennetään asuntosäästöjärjestelmän ehtoja ja asuntolainojen valtiontakauksen takausmaksua uuden lainsäädännön mukaisesti. Uudistus ei muuta ASP‑järjestelmän keskeisiä ehtoja. Korkotuen taso sekä asuntosäästötilin talletuksille maksettava korko ja lisäkorko säilyvät ennallaan.  Selkeämmät lainarajat ja suuremmat enimmäismäärät Uudistuksessa luovutaan useista aiemmista alueellisista lainarajoista. Jatkossa ASP‑korkotukilainoissa sovelletaan vain kahta alueellista lainarajaa. Tämä tekee järjestelmästä aiempaa helpommin hahmotettavan ja yhdenmukaisemman eri puolilla Suomea. Korkeampi enimmäislainaraja koskee Espoota, Helsinkiä, Kauniaista, Oulua, Tamperetta, Turkua ja Vantaata. Näissä kaupungeissa ASP‑korkotukilainan enimmäismäärä on 230 000 euroa yhdelle lainansaajalle ja 345 000 euroa kahdelle lainansaajalle. Kaikissa muissa kunnissa enimmäismäärä on 160 000 euroa yhdelle lainansaajalle ja 240 000 euroa kahdelle lainansaajalle. Helsingissä ASP‑korkotukilainan enimmäismäärä säilyy ennallaan. Muissa kaupungeissa ja kunnissa enimmäislainamäärät nousevat. ASP-talletukset jatkossa kuukausittain Asuntosäästötilille tehtävät talletukset tehdään jatkossa kuukausittain. Kuukausittainen talletus on vähintään 50 euroa ja enintään 1 500 euroa. Muutos vastaa paremmin kuukausituloihin ja helpottaa säästämisen suunnittelua. Ennen lain voimaantuloa asuntosäästösopimuksen tehnyt voi halutessaan jatkaa säästämistä neljännesvuosittaisilla talletuksilla. Valtiontakauksen takausmaksu pysyy ennallaan Asuntolainojen valtiontakauksen takausmaksu pysyy ennallaan 2,5 prosentissa. Takausmaksua ei peritä ASP-lainoista. Asetukset ja tiedot valtioneuvoston päätöksestä:
Valtioneuvoston asetukset asuntosäästöjärjestelmästä ja asuntolainan takausmaksustaKehysriihen ASP‑järjestelmää ja valtiontakausta koskevat muutokset jatkovalmistelussa Hallitus linjasi kevään 2026 kehysriihessä myös ASP‑järjestelmää ja asuntolainojen valtiontakausta koskevista lisämuutoksista. Kehysriihen linjaukset eivät sisälly nyt hyväksyttyihin asetuksiin, vaan ne etenevät erilliseen jatkovalmisteluun ja vaativat uusia lakimuutoksia. Tavoitteena on, että ne etenevät eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2026 ja että tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta. LisätietojaAnu Karjalainen   
lainsäädäntöneuvos 
p. 0295 250 0067    
[email protected]   Emma-Stina Vehmanen 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
p. 029 525 0078  
[email protected] Lisätietoa hankkeesta

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetukset, jotka koskevat ensiasuntoon säästävien asuntosäästöjärjestelmää (ASP) ja asuntolainojen valtiontakausta. Asetukset tulevat voimaan 1.6.2026 samaan aikaan uuden ASP-lainsäädännön kanssa. Jatkossa ASP-lainojen enimmäislainamääriä koskee vain kaksi alueellista rajaa. Enimmäislainamäärät nousevat myös useimmissa kaupungeissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen Saimaan kalastusrajoituksista. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan erittäin uhanalaista saimaannorppaa ja mahdollistetaan kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastusrajoitusten alue laajenee ja uudet rajoitustoimet sidotaan kannan kehitykseen. Asetus on voimassa 15.5.2026–14.4.2031.Viisivuotinen asetus Saimaan kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa keskiviikkona 13.5. “Saimaannorpan kanta on kasvanut viime vuosina lupaavasti, ja asetuksen tavoitteena on jatkaa tätä hyvää kehitystä. Emme saa unohtaa, että tärkeimmän ja vaikuttavimman suojelutyön tekevät paikalliset ihmiset. On välttämätöntä, että he tarttuvat lumikolaan, antavat lupia keinopesille ja sitoutuvat rajoituksiin. Nyt päätetty ratkaisu korostaa yhteistyötä saimaannorpan suojelussa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Asetusalueen pinta-alaksi tulee todettujen norpan pesintöjen perusteella 3 135 neliökilometriä. Asetusalue laajenee 337 neliökilometriä vanhaan asetukseen verrattuna. Kokonaan uusia alueita on noin 100 neliökilometriä. Noin 70 prosenttia uusista asetusalueista on ollut aikaisemmin kalastusrajoitusten piirissä vesialueiden omistajien ja ELY-keskuksen (nyk. elinvoimakeskus) välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla.  Uuden asetuksen tultua voimaan elinvoimakeskus voi tehdä vesialueiden omistajien kanssa uusia vapaaehtoisia sopimuksia kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi. Verkkokalastuskielto laajenee heinäkuulle, jos norppakanta ei kasva tarpeeksi nopeasti Kuten tähänkin asti, verkkokalastus kielletään 15.4.–30.6. kuuttien selviytymisen edistämiseksi. Muikkuverkkokalastusta saa edelleen alkaa harjoittaa 21.6. alkaen. Uutena asiana heinäkuun verkkokalastuskielto sidotaan saimaannorpan kannan kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkokalastuskielto laajenee heinäkuulle, mikäli saimaannorppakannan kasvu heikkenee. Jos saimaannorppakannan keskimääräinen kasvunopeus jää alle 4 prosentin, verkkokalastuskiellon voimassaoloaikaa pidennetään seuraavina vuosina 15. heinäkuuta saakka. Jos kannan keskimääräinen kasvunopeus jää toistamiseen alle 4 prosentin, verkkokalastuskiellon voimassaoloaikaa pidennetään 31. heinäkuuta saakka. ”Ratkaisu heinäkuun verkkokalastuskiellon osalta on selkeä edistysaskel saimaannorpan suojelun parantamiseksi. On keskeistä, että asetus saadaan nyt voimaan. Ratkaisu kannustaa tekemään toimia, joilla saimaannorpan kannan kasvu turvataan. Viime vuosina kannan kasvu on ollut lupaavaa, mutta vuodet eivät ole veljiä keskenään. On tärkeää, että malli reagoi norppakannan kasvun mahdolliseen hidastumiseen ja että suojelutoimia voidaan tarvittaessa vahvistaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Metsähallitus arvioi saimaannorppakannan keskimääräistä kasvunopeutta vuosittain. Arvio tehdään viiden vuoden jaksoina liukuvalla keskiarvolla laskettuna. Asetuksella kielletään edellisen asetuksen tapaan ympärivuotisesti saimaannorpalle kaikkein vaarallisimpien kalanpyydysten ja kalastustapojen käyttö lajin keskeisillä elinalueilla. Lisätietoja Saimaan kalastusrajoituksista ja saimaannorpan suojelusta Sonja Falk, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja, p. 050 911 4546,  [email protected]  Juuso Kilpinen, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan erityisavustaja, p. 029 525 0128, [email protected]  Pekka Pesonen, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2020, [email protected] Roni Selén, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 5162462, [email protected]  Lisätietoja verkossa Saimaan kalastusrajoituksista Valtioneuvoston päätös, asetus ja asetusmuistio Saimaan kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksiAsetuksen valmisteluaineistot Hankeikkunassa

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen Saimaan kalastusrajoituksista. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan erittäin uhanalaista saimaannorppaa ja mahdollistetaan kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastusrajoitusten alue laajenee ja uudet rajoitustoimet sidotaan kannan kehitykseen. Asetus on voimassa 15.5.2026–14.4.2031.

Lähde: ym.fi