NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut käyttösuunnitelman, jonka mukaan valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2026. Tukea kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joissa asunnoille on suurin ja pitkäaikainen tarve. Suurin osa valtuudesta kohdistetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin ja opiskelija-asuntoihin. Opiskelija-asuntojen rakentamisen tuki paranee.Markkinaehtoisen asuntotuotannon ennustetaan vilkastuvan vuonna 2026. Koska rakentamisen suhdannetilanne on edelleen epävarma, on valtion tukemalla asuntotuotannolla tärkeä rooli suhdanteen tasaamisessa. Valtion tukeman asuntorakentamisen taso on edellisvuodet ollut korkea. Tänä vuonna asuntorakentamisen tukemiseen varattu käyttövaltuus on aiempaa pienempi, minkä vuoksi rahoitus on kohdennettava mahdollisimman vaikuttavasti.“Hallitus painottaa tänä vuonna erityisesti opiskelija-asuntojen rakentamista. Moni opiskelija haluaa asua nimenomaan opiskelija-asunnossa ja niillä on tärkeä rooli korkeakoulupaikkakuntien asuntotarjonnassa. Alkuvuodesta voimaan tuleva opiskelija-asuntojen tukijärjestelmän uudistus vahvistaa mahdollisuuksia lisätä asuntojen saatavuutta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille on oltava pitkäaikainen tarve. Käyttösuunnitelman mukaan valtion tukemassa asuntorakentamisessa on varmistettava, etteivät hankkeiden kustannukset nouse nopeammin kuin yleiset rakennuskustannukset. Valtion tukemien hankkeiden hyväksymisessä painotetaan kilpailutettavia hankkeita.Talousarviossa osoitettu 1,135 miljardin euron valtuus asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin osoitetaan suoraan valtion budjetista. Käyttövaltuudesta ohjataan 59 % tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen, 22 % opiskelijahankkeisiin, 13 % asumisoikeusasuntojen peruskorjaamiseen ja 6 % erityisryhmien hankkeisiin. Käyttövaltuutta voidaan kuitenkin joustavasti suunnata hakemusten määrän ja tukimuotojen kysynnän mukaan. Uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen ei enää myönnetä korkotukilainaa, mutta perusparantamista tuetaan edelleen.Korkotukilainojen käyttövaltuudet on jaettu seuraavasti500 miljoonaa euroa tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella korkotukilainalla250 miljoonaa euroa opiskelija-asuntojen rakentamiseen165 miljoonaa euroa vuokra-asuntojen perusparannukseen150 miljoonaa euroa asumisoikeustalojen perusparannukseen70 miljoonaa euroa erityisryhmien asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen.Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen arvion mukaan käyttövaltuuksilla voidaan rakentaa noin 2 450 tavallista vuokra-asuntoa, 1 750 opiskelija-asuntoa ja 450 erityisryhmien asuntoa. Lisäksi voidaan perusparantaa yhteensä noin 4 900 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Erityisryhmien tuissa painotetaan vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien asuntojaErityisryhmien asumista tuetaan korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Investointiavustukselle on talousarviossa vuodelle 2026 annettu 15 miljoonan euron määräraha. Erityisryhmien kohteista painotetaan edelleen vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien kohteita. Jos valtuutta riittää, investointiavustusta voidaan vuoden aikana myöntää erityisestä syystä muiden erityisryhmien kuten ikääntyneiden asumisen hankkeisiin. Ikääntyneiden vuokra-asuntoja on mahdollista rakentaa myös korkotukilainalla ilman investointiavustusta.Investointiavustuksen määrä arvioidaan hankekohtaisesti tarpeen mukaan. Kun kyse on hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvasta asumisesta, tuen saaminen edellyttää, että hyvinvointialue sitoutuu pitkäaikaisesti rakennettaviin ja perusparannettaviin kohteisiin.Vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan myös valtion täytetakauksellaVuoden 2026 valtion talousarviossa vuokra-asuntojen rakentamisen takauslainojen käyttövaltuus nostettiin 300 miljoonaan euroon. Kyseessä on rahoitusmalli, jossa valtio tuki rajoittuu täytetakaukseen. Takauslainoja voidaan hyväksyä alueille, joissa on tarve vuokra-asunnoille. Asunto-osakeyhtiöiden perusparantamisen takauslainoihin on varattu 100 miljoonaa euroa.Valtioneuvoston päätös: Korkotuki- ja takauslainojen hyväksymisvaltuuden ja erityisryhmien investointiavustuksen myöntämisen käyttösuunnitelma vuodeksi 2026LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Sanna Hughes 
johtaja, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
p. 029 525 0071
[email protected]

Valtioneuvosto on vahvistanut käyttösuunnitelman, jonka mukaan valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2026. Tukea kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joissa asunnoille on suurin ja pitkäaikainen tarve. Suurin osa valtuudesta kohdistetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin ja opiskelija-asuntoihin. Opiskelija-asuntojen rakentamisen tuki paranee.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut soveltamisoppaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltamisen tueksi. Opas yhtenäistää rakennusperintölain tulkintaa ja soveltamista.Rakennusperinnön suojelemisesta annettua lakia, eli rakennusperintölakia, käytetään erityisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolella sekä silloin, kun on tarpeen suojella erityisen arvokkaita sisätiloja. Rakennusperintölain mukaisia päätöksiä tekee Lupa- ja valvontavirasto, ja niillä on tähän mennessä suojeltu noin 400 kohdetta ja 2000 rakennusta. Ympäristöministeriö julkaisee oppaan yhtenäistämään tulkinta- ja soveltamiskäytäntöä sekä turvaamaan rakennussuojelupäätösten yhdenmukaisuutta ja alueellista tasavertaisuutta. Se on tarkoitettu aluehallinnon, museoviranomaisten, kuntien ja muiden rakennusperintölain soveltamisen parissa toimivien käyttöön. Valtion aluehallinnon uudistus toi muutoksia myös rakennusperintölakiin. Rakennusperintölain mukaisista päätöksistä vastaa 1.1.2026 alkaen valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Rakennusperinnön säilyttämisen valvontatehtäviä hoitaa Lupa- ja valvontaviraston lisäksi Museovirasto. Uudet alueelliset Elinvoimakeskukset puolestaan vastaavat valtionavustuksista ja edistävät rakennusperinnön säilymistä.  Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua. Soveltamisopas tukee tätä tavoitetta tarjoamalla selkeän ja ajantasaisen ohjeistuksen rakennusperintölain soveltamiseen. Rakennusperintölain soveltamisopas (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto) Rakennussuojelu ympäristöministeriön verkkosivuillaLisätietoja  Reko Korhonen
Erityisasiantuntija 
Puh 0295 250 018 
[email protected]

Ympäristöministeriö on julkaissut soveltamisoppaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltamisen tueksi. Opas yhtenäistää rakennusperintölain tulkintaa ja soveltamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uuden asetuksen talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden hygieenisistä vähimmäisvaatimuksista ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille voi saattaa ainoastaan sellaisia vesilaitteistoissa käytettäviä tuotteita, joista ei siirry terveydelle haitallisia aineita juomaveteen tai muuhun ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen kuten pesu- ja suihkuvetenä käytettävään lämpimään käyttöveteen.Asetuksella pannaan täytäntöön EU:n juomavesidirektiivin vaatimuksia. Uusissa vesilaitteistoasennuksissa käytettävien tuotteiden on täytettävä viimeistään vuoden 2032 lopussa EU:n yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset, joiden tavoitteena on torjua tuotteista veteen siirtyviä epäpuhtauksia ja siten vahvistaa ihmisten terveyden suojelua koko Euroopassa. Tuotteiden hygieniaa koskevien vaatimusten täyttyminen on jatkossa testattava Lupa- ja valvontaviraston hyväksymässä arviointilaitoksessa. Hyväksymisen edellytyksenä on, että laitos on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston yhteydessä toimivan FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima kansainvälisten standardien ja EU-säännösten mukaisesti. Hyväksynnän jälkeen Lupa- ja valvontavirasto valvoo arviointilaitosten toimintaa.Pitkä siirtymäaika antaa joustoa muutoksilleAsetuksella selkeytetään myös uusien vaatimusten siirtymäkautta koskevia menettelyjä, ja pitkä siirtymäaika antaa toimijoille aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin. Nykyisin käytössä olevia talousveden kanssa kosketuksissa olevia rakennustuotteita, joilla on asetuksen mukainen kansallinen vaatimustenmukaisuustodistus, voidaan käyttää vesilaitteistoasennuksissa koko siirtymäkauden ajan eli vuoden 2032 loppuun asti. Tämän jälkeen markkinoille voi saattaa ja vesilaitteistoasennuksissa käyttää ainoastaan EU-sääntelyn mukaisia tuotteita.Kotitalouksille tai talousvettä toimittaville laitoksille muutoksesta ei arvioida aiheutuvan lisäkustannuksia, koska ennen siirtymäajan päättymistä asennettuja tuotteita ei tarvitse vaihtaa uusien säännösten mukaisiksi. Tuotteiden valmistajille muutos merkitsee tarvetta kehittää uusia tuotteita EU:n yhdenmukaisten hygieniavaatimusten mukaisiksi ja testauttaa tuotteet vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksessa EU-säännösten mukaisesti. Pitkällä aikavälillä kiristyvät vaatimukset voivat siten lisätä rakennustuotteiden hintaa. Hygieenisten vaatimusten lisäksi myös tuotteiden olennaisten teknisten vaatimusten tulee täyttyäJuomavesidirektiiviin perustuvat säännökset koskevat vain tuotteiden hygieenisiä eli ihmisten terveyteen vaikuttavia vaatimuksia. Näiden lisäksi vesilaitteistoasennuksissa käytettävien tuotteiden on täytettävä kansalliset olennaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat esimerkiksi messinkiseoksia. Myös jatkossa vesilaitteistoasennuksissa käytettävien messinkiseoksia sisältävien tuotteiden on täytettävä mm. sinkinkatoa kestävät vaatimukset korroosion ja vesivuotojen ehkäisemiseksi. Tuotteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista säädetään rakentamislaissa (751/2023) ja ympäristöministeriön asetuksilla. Asetus tuli voimaan 22.12.2025. Sen keskeisiä säännöksiä sovelletaan 31.12.2026 alkaen, ja tuotteita koskevien vaatimusten siirtymäaika päättyy 31.12.2032.Lisätietoja Tuotteiden hygieeniset vaatimukset: neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, [email protected], puh. 0295 163 315,Tuotteiden olennaiset tekniset vaatimukset:hallitussihteeri Kirsi White, [email protected], puh. 0295 250 264erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, [email protected], puh. 0295 250 027
 

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uuden asetuksen talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden hygieenisistä vähimmäisvaatimuksista ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille voi saattaa ainoastaan sellaisia vesilaitteistoissa käytettäviä tuotteita, joista ei siirry terveydelle haitallisia aineita juomaveteen tai muuhun ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen kuten pesu- ja suihkuvetenä käytettävään lämpimään käyttöveteen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Urjalan kunta pyytää lupaa Kukkaismäen tilan lunastamiseksi Urjalan kunnassa.Yleistiedoksianto: Urjalan kunnan lunastuslupahakemus tilalle Kukkaismäki, 887-436-8-21, Urjalan kunnassaUrjalan kunta on ympäristöministeriöön 17.11.2025 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt alueidenkäyttölain (132/1999) 99 §:n nojalla lunastuslupaa 0,2300 hehtaarin suuruisen tilan Kukkaismäki, kiinteistötunnus 887-436-8-21, lunastamiseksi Urjalan kunnassa.Ympäristöministeriölle osoitetut muistutukset tulee toimittaa ympäristöministeriölle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta (Hallintolaki 434/2003, 62§).Muistutukset tulee toimittaa ympäristöministeriön kirjaamoon joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Lähetyksessä pyydetään mainitsemaan ympäristöminiteriön diaarinumero VN/24517/2025.Määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.Hakemusasiakirjat karttoineen ovat asianosaisten nähtävillä 23.2.2026 saakka viraston aukioloaikoina Urjalan kunnan teknisessä palvelukeskuksessa, Tampereentie 6, 31760 Urjala, sekä ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 4-10, 00170 Helsinki.Hakemuksen voi pyytää nähtäväkseen ympäristöministeriön kirjaamosta sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse +358 029 525 0300. Asian diaarinumero on VN/24517/2025.
Lisätietoja
Maaret Stenström
ympäristöneuvos
p. 0400 143 940
[email protected]

Urjalan kunta pyytää lupaa Kukkaismäen tilan lunastamiseksi Urjalan kunnassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Raja-arvot otetaan käyttöön porrastetusti.Asetus tulee voimaan 9.1.2026, ja sitä sovelletaan uudisrakennuksiin, joiden rakentamislupahakemus tulee vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen.”Hiilijalanjäljen raja-arvot vauhdittavat vähähiilistä suunnittelua ja rakentamista. Käytönaikaisten päästöjen vähentämisessä on tehty jo pitkään hyvää työtä, mutta nyt tarkasteluun otetaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki. Olen iloinen, että asteittain kiristyvät raja-arvot kannustavat vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien, kuten puun ja vähähiilisen betonin, käyttöön ja kehittämiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan rakennuksen valmistumisen jälkeen laadittavassa rakennuksen ilmastoselvityksessä.Raja-arvot eivät koske rakennusten korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä tai rakennuksen laajentamista.Hiilijalanjäljen raja-arvot käyttöön kahdessa vaiheessaVuoden 2026 alussa käyttöön otettavat raja-arvot ovat maltillisia, ja pääosa uusista rakennuksista alittaa ne ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2029 alusta alkaen raja-arvot kiristyvät vaikuttavuuden lisäämiseksi.Lausuntopalautteen perusteella kiristystä siirrettiin vuodella eteenpäin, ja vuonna 2029 voimaan tulevia raja-arvoja tiukennettiin muutamalla yksiköllä sairaalarakennuksia lukuun ottamatta.Porrastaminen ja vuoden lisäys kiristysväliin sujuvoittavat rakentamisen vähähiilisyyssiirtymää, kun rakentamisalalla on aikaa kehittää tuotteita, osaamista ja toimintatapoja.Raja-arvot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusluokittain esimerkiksi asuin-, toimisto-, liike-, kulttuuri-, majoitus-, ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille, sairaaloille ja suurille varasto- ja hallirakennuksille. Kaikkien uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot käyttötarkoitusluokittain vuosille 2026 ja 2029 löytyvät tiedotteen loppuun linkatusta asetusmuistiosta.Jos rakennus sisältää eri käyttötarkoituksiin kuuluvia osia, on kunkin osan käyttötarkoitusluokan raja-arvo alitettava erikseen. Raja-arvot esitetään kahdessa yksikössä. Ensimmäisessä hiilijalanjäljen raja-arvo jaetaan rakennuksen lämmitetylle pinta-alalle ja viidenkymmenen vuoden arviointijaksolle. Toinen yksikkö noudattaa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) raportointivaatimusta, jossa ei huomioida viidenkymmenen vuoden arviointijaksoa.Raja-arvon ylitykset sallitaan erityistilanteissaPuolustusrakennukset sekä rakennukset, joille ei tarvitse laatia energiatodistusta, on vapautettu hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjauksesta. Asetukseen lisättiin lausuntopalautteen perusteella myös pykälä, jossa säädetään sallituista raja-arvon ylityksistä erityistilanteissa. Esimerkiksi vuodesta 2029 alkaen sovellettava raja-arvo saa ylittyä enintään viisi prosenttia, jos raja-arvon alittavan uuden rakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen on erityisen vaikeaa rakennuksen, sen käyttötarkoituksen tai sijaintipaikan ominaispiirteiden vuoksi. Lisäksi raja-arvo saa ylittyä sen verran kuin välttämätöntä, jos raja-arvon alittaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi rakennuksen korkeuden vuoksi.Valtioneuvoston päätökset: Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista (valtioneuvosto.fi)LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Raja-arvot otetaan käyttöön porrastetusti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ehdottaa muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutoksista johtuen. Keskeiset muutokset koskisivat muun muassa direktiivin soveltamisalan laajennusta, teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmästä sekä siirtymäsuunnitelmasta. Lausuntoja esityksestä ympäristönsuojelulain muuttamiseksi voi antaa 13.2.2026 asti.Euroopan komissio julkaisi 5.4.2022 lainsäädäntöehdotukset teollisuuspäästödirektiivin ja päästöportaaliasetuksen tarkistuksesta. Teollisuuspäästödirektiivin muutosdirektiivi julkaistiin 15.7.2024. Jäsenmaiden tulee saattaa muutokset kansallisesti voimaan 1.7.2026 mennessä. Teollisuuspäästödirektiivi kattaa suurimpien teollisuuslaitosten ja eläinsuojien ilmaan ja vesiin johdettavien päästöjen sääntelyn. Uusia teollisuuslaitoksia ja eläinsuojia direktiivin piiriinDirektiiviä sovelletaan jatkossa myös muun muassa metallimineraalien kaivoksiin, akkuteollisuuteen ja nykyistä suurempaan määrään sika- ja siipikarjatiloja. Suomessa on noin 900 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat nykyisen direktiivin soveltamisalaan. Muutosdirektiivin johdosta direktiivin soveltamisalassa olevien laitosten määrää kasvaa noin 1 000 teollisuuslaitokseen ja eläinsuojaan. Metallimineraalikaivosten lisääminen soveltamisalaan koskee Suomessa yhdeksää kaivosta. Soveltamisalaan lisättiin noin 100 sika- ja siipikarjatilaa. Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty teollisuuslaitoksilta ja eläinsuojilta vaadittavalta ympäristöluvasta, jossa asetetaan kunkin teollisuuslaitoksen päästöjä koskevat lupamääräykset. Teollisuuslaitosten päästörajat olisivat jatkossa tiukimmat mahdolliset päästötasot, jotka voidaan saavuttaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmien mukaisilla tekniikoilla. Päästötasoista olisi kuitenkin edelleen mahdollista poiketa silloin, kun kustannukset olisivat kohtuuttomia saavutettaviin ympäristöhyötyihin verrattuna. Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessa selvittää mahdollisuus saavuttaa päästötason vaihteluvälin alhaisin taso sekä tiukin mahdollinen laitoksella saavutettavissa oleva päästötaso. Ympäristötehokkuuden osalta voitaisiin jatkossa asettaa sitovia vaatimuksia ympäristöluvissa, jos näitä on asetettu toimialaa koskevissa päätelmissä. Lainsäädäntömuutosten lisäksi tarvitaan muutoksia esimerkiksi muun muassa tietojärjestelmiin ja nykyisiin ohjeistuksiin.Ehdotuksessa lisättäisiin ympäristönsuojelulakiin uusi vaatimus ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta kaikissa teollisuuslaitoksissa. Samassa yhteydessä pyydetään lausuntoja muutoksista ympäristönsuojeluasetukseen ja muihin ympäristönsuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin teollisuuspäästödirektiivin muutosdirektiivin johdosta.Suomen ympäristökeskus on julkaissut 5.12.2025 vaikutusten arvioinnin muutosdirektiivin vaikutuksista Suomessa. Euroopan komission on antanut 10.12.2025 lainsäädäntöehdotuksia tiettyjen ympäristösääntelyä koskevien direktiivien ja asetusten sisältövaatimusten muuttamiseksi tavoitteena vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Ehdotuksella on vaikutuksia nyt lausunnolla olevaan luonnokseen hallituksen esitykseksi. Komission ehdotukset poistavat tai supistavat tiettyjä teollisuuspäästödirektiivin muutoksen vaatimuksia. Nämä muutokset otetaan huomioon tarpeen mukaan hallituksen esitysluonnoksen jatkovalmistelussa lausuntokierroksen jälkeen.LisätietojaJaakko Kuisma (tavoitettavissa 12.1.2026 alkaen)
ympäristöneuvos
p. 0295 250 442
[email protected]Eeva-Maija Puheloinen (tavoitettavissa 7.1.2026 alkaen)
hallitussihteeri
p. 0295 250 302 
[email protected]Vaikutusten arviointi: 
Kaj Forsius (tavoitettavissa 7.1.2026 alkaen)
projektipäällikkö
p. 029 525 1119
[email protected]

Ympäristöministeriö ehdottaa muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutoksista johtuen. Keskeiset muutokset koskisivat muun muassa direktiivin soveltamisalan laajennusta, teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmästä sekä siirtymäsuunnitelmasta. Lausuntoja esityksestä ympäristönsuojelulain muuttamiseksi voi antaa 13.2.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) hallinnoinnissa ja valvonnassa otettiin joulukuussa 2025 käyttöön Euroopan komission kehittämä tieto- ja riskienhallintajärjestelmä Arachne. Järjestelmän käyttöönotto koskee myös ympäristöministeriön myöntämää rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä. Järjestelmän käyttöönotto perustuu Euroopan komission suositukseen, jonka mukaan kansallisten tukiviranomaisten tulee hyödyntää tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysvälineitä RRP:n toimeenpanossa. Tavoitteena on ehkäistä eturistiriitoja, petoksia, korruptiota sekä päällekkäistä rahoitusta. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta saaneiden hankkeiden tuensaajien tiedot siirtyivät Arachne-järjestelmään joulukuun 2025 alussa. Valtioneuvoston asetuksen (915/2025) mukaisesti Arachneen siirrettävät tiedot ovat hankekohtainen asiatunniste hankkeen nimi hankkeelle myönnetty tukivälinelain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitetun tuen määrä hankkeen edistymistieto tukivälinelain 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetun tuen saajan nimi sekä syntymäaika tai yritys- ja yhteisötunnus muut tiedot, joiden siirtäminen komission tieto- ja seurantajärjestelmään on välttämätöntä tukivälineasetuksen 22 artiklassa tarkoitettujen Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tiedot päivitetään järjestelmään vähintään kolmen kuukauden välein elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanon ajan.  Päivitetty tietosuojaseloste henkilötietojen käsittelystä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kansallisen suunnitelman (RRP) toimeenpanossa on julkaistu Valtiokonttorin verkkosivuilla.  Arachne-järjestelmän käyttöönotto ei edellytä toimenpiteitä rahoituksen saajalta. Tutustu ympäristöhallinnon avustuksiin verkkosivuillamme.  

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) hallinnoinnissa ja valvonnassa otettiin joulukuussa 2025 käyttöön Euroopan komission kehittämä tieto- ja riskienhallintajärjestelmä Arachne. Järjestelmän käyttöönotto koskee myös ympäristöministeriön myöntämää rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Puuinfo pyytävät ehdotuksia suomalaisista puurakennuskohteista kansainvälisen kilpailun esikarsintaan. Kohde voi määrittyä suomalaiseksi sijainniltaan tai toteutukseltaan. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä.Dara Award on eurooppalaisen Wood Policy Platform (WoodPoP) -yhteistyöverkoston uusi kilpailu, jonka tavoitteena on löytää ja juhlistaa eri puolilta Eurooppaa rakennuksia, jotka tuovat esiin puun potentiaalia rakennetussa ympäristössä. Verkoston tarkoituksena on vahvistaa puupohjaista bio- ja kiertotaloutta rakentamissalalla Euroopassa. Verkosto toimii tiedon tuottajana ja vuorovaikutuskanavana poliittisten päättäjien, teollisuuden ja tutkimuksen välillä.Ympäristöministeriön vetämä suomalainen WoodPop-koordinointiryhmä valitsee ehdokkaiden joukosta kolme kohdetta ja ilmoittaa ne yhteistyössä toteuttajien kanssa esittelyaineistoineen kansainväliseen kilpailuun maaliskuussa 2026.Ehdotettavien kohteiden pääasiallisen rakennusmateriaalin tulee olla puu. Kohteet voivat olla uudisrakennuksia, peruskorjauksia tai laajennuksia. Esikarsintaan voi ehdottaa sekä asuinrakennuksia että muita rakennuksia, kuten infrastruktuurikohteita. Kohteet voivat ilmentää esimerkiksi innovatiivisuutta, kestävää kehitystä tai esteettisyyttä.Ehdotukset tulee toimittaa alla olevalla lomakkeella viimeistään 31.1.2026. Liitä mukaan valokuvia ja piirustuksia kohteesta.Ehdota puurakennuskohdetta Dara Award 2026 -kilpailuun (creamailer.fi) Lisätietoa Dara Award -kilpailusta (englanniksi, woodpop.eu)

Ympäristöministeriö ja Puuinfo pyytävät ehdotuksia suomalaisista puurakennuskohteista kansainvälisen kilpailun esikarsintaan. Kohde voi määrittyä suomalaiseksi sijainniltaan tai toteutukseltaan. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saaristomeri-ohjelma eteni, kun valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen maatalouden vesiensuojelun tuesta vuosille 2026-2036. Ympäristöministeriön avustuksella kannustetaan viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella.Pääministeri Orpon hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelmaa, jonka tärkein tavoite on kääntää laskuun maatalouden hajakuormitus Saaristomereen.”Hallitus haluaa lisätä vesiensuojelun kustannustehokkuutta ja rahoittaa tällä uudella avustuksella tuloksia kustannusten sijasta. Yhteistyö viljelijöiden kanssa on todella tärkeää Saaristomeren tilan parantamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Pellon fosforipitoisuutta alentamalla vähennetään rehevöittäviä päästöjä ja parannetaan vesien tilaa. Osalla suomalaisista pelloista fosforipitoisuus on jopa kriittisen alhainen, eikä avustus koske niitä. Viljelijälle myönnetään 1000 euron avustus ja lisäksi avustusta fosforiluvun alentamisen perusteella. Tulevina vuosina avustuksen tuloksia seurataan sekä testataan ja kehitetään avustusmallia.Avustushaku avautuu 8.1.2026Tarkoitus on, että avustushaku aukeaa 8.1.2026 haeavustuksia.fi-palvelussa. Avustuksia voivat hakea kaikki Saaristomeren valuma-alueen viljelijät, jotka hallinnoivat avustuksen ehtoihin soveltuvia peltoja. Avustusta haetaan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Lounais-Suomen elinvoimakeskus järjestää koulutusta avustuslomakkeen täyttämisestä 8.1.2026. Neuvontaa on tarjolla elinvoimakeskuksessa vuosina 2026-2036. Lisätietoja saa myös hankkeen verkkosivuilta. Avustus rahoitettaisiin vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta, joka osana Saaristomeri-ohjelma toimii. Lisätietoja Maria Timonen 
erityisasiantuntija 
p. 0295 250 249 
[email protected] Valtionavustusasetus 
Erja Werdi 
lainsäädäntöneuvos 
p. 0295 250 312 
[email protected] 

Saaristomeri-ohjelma eteni, kun valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen maatalouden vesiensuojelun tuesta vuosille 2026-2036. Ympäristöministeriön avustuksella kannustetaan viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi tiistaina 16. joulukuuta EU:n ensimmäisen suunnitelman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Euroopan asuntorakennusstrategian avulla. Taustalla ovat asumisen hinnan kohoaminen ja asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa.“On hienoa, että meillä Suomessa asunnottomuustyössä käytetty asunto ensin -periaate on nostettu hyväksi käytänteeksi komission asumisen suunnitelmassa. Ajatusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen EU-tasolla on tervetullutta. Suomi korostaa kuitenkin asuntopolitiikan kuuluvan kansalliseen toimivaltaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Komissio tähtää yhteistyöhön kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on yksinkertaistaa asuntojen tarjontaa rajoittavia sääntöjä ja menettelyjä erityisesti suunnittelussa ja lupaprosesseissa. Uusi lyhytaikaista vuokrausta koskeva lainsäädäntöaloite tukee asuntomarkkinoiden paineissa olevia alueita. Komissio on ohjannut 43 miljardia euroa asumiseen ja jatkaa työtä seuraavassa EU:n pitkän aikavälin budjetissa. Komissio kehittää uutta yleiseurooppalaista investointialustaa yhteistyössä Euroopan investointipankin, kansallisten ja alueellisten kehityspankkien ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.  Uusia investointeja aiotaan ohjata opiskelija-asumiseen ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Komissio puuttuu myös asunnottomuuteen, ja auttaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön parempia ratkaisuja kodittomille asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Suomessa asunto ensin -periaatetta on jo käytettykin asunnottomuuden vähentämisessä onnistuneesti. Paketti sisältää myös tiedonannon ja neuvoston suosituksen Uusi eurooppalainen Bauhaus –aloitteesta. Vuonna 2020 käynnistynyt aloite tukee laadukkaiden, kauniiden ja kestävien asuinalueiden kehittämistä erityisesti asukkaiden osallisuuden kautta.  Komission ehdotus ei muuta jäsenvaltioiden ja EU:n välistä toimivallanjakoa, vaan jäsenvaltiot päättävät myös jatkossa asuntopolitiikan sekä kaavoituksen ja maankäytön lainsäädännöstä. Komissio raportoi suunnitelmansa etenemisestä ennen toimikauden päättymistä ja on myös ilmoittanut järjestävänsä ensimmäisen EU:n asuntohuippukokouksen vuonna 2026. Komission tiedote suunnitelmasta: Commission takes action for more affordable housing across Europe (European Comission) Lisätietoja Tarik Ahsanullah  
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja  
puh. 050 301  5037   
[email protected]   Tommi Laanti 
Asuntoneuvos 
puh.0295 250 146 
etunimi.sukunimi @gov.fi 

Euroopan komissio antoi tiistaina 16. joulukuuta EU:n ensimmäisen suunnitelman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Euroopan asuntorakennusstrategian avulla. Taustalla ovat asumisen hinnan kohoaminen ja asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa.

Lähde: ym.fi