NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutosten takia. Muutos toisi uusia teollisuuslaitoksia ja eläinsuojia direktiivin piiriin. Muut keskeiset muutokset koskisivat muun muassa teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta teollisuuslaitoksissa.Euroopan komissio julkaisi 5.4.2022 lainsäädäntöehdotukset teollisuuspäästödirektiivin ja päästöportaaliasetuksen tarkistuksesta. Jäsenmaiden tulee saattaa muutokset kansallisesti voimaan 1.7.2026 mennessä. Teollisuuspäästödirektiivi säätelee suurimpien teollisuuslaitosten ja eläinsuojien ilmaan ja vesiin johdettavia päästöjä. Direktiivin piiriin yhteensä sata uutta laitosta ja eläinsuojaaDirektiiviä sovelletaan jatkossa myös muun muassa metallimineraalien kaivoksiin, akkuteollisuuteen ja nykyistä suurempaan määrään sika- ja siipikarjatiloja. Suomessa on noin 900 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat nykyisen direktiivin soveltamisalaan. Muutosdirektiivin takia direktiivin soveltamisalassa olevien laitosten määrää kasvaa noin 1 000 teollisuuslaitokseen ja eläinsuojaan. Metallimineraalikaivosten lisääminen soveltamisalaan koskee Suomessa yhdeksää kaivosta. Soveltamisalaan lisättiin noin 100 sika- ja siipikarjatilaa. Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty teollisuuslaitoksilta ja eläinsuojilta vaadittavasta ympäristöluvasta, jossa asetetaan kunkin teollisuuslaitoksen päästöjä koskevat lupamääräykset. Teollisuuslaitosten päästörajat olisi määrättävä jatkossa tiukimpien saavutettavissa olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisten päästötasojen mukaisesti. Tällä muutoksella pyritään pitämään teollisuuslaitosten päästöt mahdollisimman pieninä normaaleissa toimintaolosuhteissa. Päästötasoista olisi kuitenkin edelleen mahdollista poiketa silloin, kun kustannukset olisivat kohtuuttomia saavutettaviin ympäristöhyötyihin verrattuna. Uusia vaatimuksia tulisi noudattaa viimeistään vuonna 2036. Ympäristötehokkuudelle, joka käsittää energia-, vesi- ja materiaalitehokkuuden, voitaisiin jatkossa asettaa sitovia vaatimuksia ympäristöluvissa, jos näitä on asetettu toimialaa koskevissa päätelmissä. Muutoksella parannetaan teollisuuslaitosten ympäristötehokkuutta. Lainsäädäntömuutosten lisäksi tarvitaan muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiin ja nykyisiin ohjeistuksiin.Ehdotuksessa lisättäisiin ympäristönsuojelulakiin uusi vaatimus ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta kaikissa teollisuuslaitoksissa vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komission on antanut 10.12.2025 lainsäädäntöehdotuksia tiettyjen ympäristösääntelyä koskevien direktiivien ja asetusten sisältövaatimusten muuttamiseksi tavoitteena vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Ehdotus todennäköisesti tuo muutoksia nyt esitettyihin lakimuutoksiin. Komission ehdotukset poistavat tai supistavat tiettyjä teollisuuspäästödirektiivin muutoksen vaatimuksia. Nämä muutokset saatetaan voimaan ympäristönsuojelulakiin myöhemmässä vaiheessa erillisellä hallituksen esityksellä sen jälkeen, kun uusi EU-lainsäädäntö on julkaistu. LisätietojaEeva-Maija Puheloinen 
hallitussihteeri
p. 0295 250 302 
[email protected]Jaakko Kuisma 
ympäristöneuvos
p. 0295 250 442
[email protected]

Hallitus esittää muutoksia ympäristönsuojelulakiin EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutosten takia. Muutos toisi uusia teollisuuslaitoksia ja eläinsuojia direktiivin piiriin. Muut keskeiset muutokset koskisivat muun muassa teollisuuslaitosten päästörajoja ja vaatimusta ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta teollisuuslaitoksissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomessa on viime vuosina purettu rakennuksia kiihtyvällä tahdilla. Lisäksi tyhjillään olevia tai tyhjilleen jääviä rakennuksia on runsaasti. Rakennusten käyttöasteella, uudelleenkäytöllä ja purkumateriaalien hyödyntämisellä on merkittäviä ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tuore selvitys lisää tietoa erityisesti tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista.Selvityksen mukaan Suomessa on viime vuosina purettu noin 7 000 rakennusta vuodessa. Vuosittainen purkumäärä on 2020-luvulla lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Tyhjillään olevia ja lähiaikoina tyhjiksi jääviä pien- ja asuinkerrostaloja sekä toimisto-, sote- ja opetusrakennuksia arvioidaan olevan yhteensä noin 17,6 miljoonaa neliötä. Niistä vain osalle tullaan löytämään uusi käyttötarkoitus, koska rakennuksista valtaosa sijaitsee väestöä menettävillä alueilla.Tyhjillään olevissa rakennuksissa jopa 1 000 uuden kerrostalon rakentamisen päästöihin verrattava säästöpotentiaaliTyhjillään olevan rakennuskannan säästöpotentiaali kasvaa sitä suuremmaksi mitä suurempi osa saadaan korjaamalla jatkokäyttöön. 
 
Jos viidennes kuntien tyhjistä tai tyhjenevistä sote- ja opetusrakennuksista saataisiin korjaamalla tai käyttötarkoitusta muuttamalla säilymään ja purettavista rakennuksista päärakenteet uudelleenkäyttöön, mahdollinen päästösäästö olisi vähän yli 0,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Tämä vastaisi noin 700 uuden 2 300 neliön asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Mikäli mukaan lasketaan pääkaupunkiseudun toimistorakennusten korjaamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen potentiaali, päästösäästö olisi noin 0,7 miljoonaa tonnia CO2e. Se vastaa yli 2 miljoonan neliön uudisrakentamisen tai lähes tuhannen uuden asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Suomessa valmistui vuonna 2024 rakennushankkeita vähän yli 5 miljoonaa kerrosneliötä.Selvitys suosittaa tilannekuvan tarkentamista ja ohjauskeinojen kehittämistäSelvityksen mukaan tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa tyhjillään olevista ja vajaakäyttöisistä rakennuksista käyttötarkoitusluokittain sekä niiden sijainnista ja purku-uhan asteesta. Tarpeen olisi selvittää myös purku-uhan alaisten rakennustyyppien uudelleenkäyttöpotentiaalia koko rakennuksen säilyttämisen sekä purkuosien näkökulmasta. Tietoa tarvittaisiin myös purkamisen kokonaistaloudellisista vaikutuksista, esimerkiksi uudelleenkäytön säästöpotentiaalista.Selvitys suosittaa muun muassa rakennusten jatko- ja uudelleenkäytön edistämistä lisäämällä ohjeita ja kannusteita, purkamisen päästövaikutuksen näkyväksi tekemistä rakennuksen ilmastoselvityksessä sekä kokonaisvaltaisen kestävyysarvioinnin mallin kehittämistä osaksi kaavoituksen ja rakennushankkeiden vaikutusten arviointia.Purku, korjaus vai uudelleenkäyttö: Selvitys tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto) Lisätietoja
 Harri Hakaste 
Yliarkkitehti
p. 0295 250 074
[email protected]
 
Annukka Lyra 
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 326
[email protected]
 
Tarja Häkkinen
tekniikan tohtori
p. 040 727 4561
[email protected]

Suomessa on viime vuosina purettu rakennuksia kiihtyvällä tahdilla. Lisäksi tyhjillään olevia tai tyhjilleen jääviä rakennuksia on runsaasti. Rakennusten käyttöasteella, uudelleenkäytöllä ja purkumateriaalien hyödyntämisellä on merkittäviä ekologisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tuore selvitys lisää tietoa erityisesti tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen maailmanperintöstrategian (2015–2025) arvioinnin mukaan strategian toteutus on ollut laaja-alaista ja merkittävää. Strategia on vahvistanut Suomen roolia vastuullisena maailmanperintötoimijana ja tiivistänyt yhteistyötä maailmanperintökohteiden välillä. Arvioinnin tuloksia ja strategian merkitystä käsiteltiin Maailmanperintöfoorumissa Vaasassa.Arvioinnissa tarkasteltiin strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman toteutumista, vaikutuksia kansalliseen maailmanperintöpolitiikkaan sekä UNESCOn maailmanperintösopimuksen toimeenpanoon Suomessa. Strategia perustuu niin sanottuun 5C-viitekehykseen: uskottavuus, suojelu ja hoito, voimavarat ja osaaminen, viestintä sekä yhteisöt.Aieluettelo, kohde-esitykset ja yhteistyö vahvuuksinaArvioinnin mukaan erityisen onnistuneita osa-alueita olivat aieluetteloprosessi, kohde-esitysten valmistelu sekä maailmanperintökohteiden tiivistynyt yhteistyö. Suomi on toteuttanut maailmanperintösopimuksen velvoitteet asianmukaisesti ja vahvistanut kansainvälistä rooliaan.Strategia on toiminut keskeisenä yhteistyön rakentajana ja konkreettisten toimenpiteiden jäsentäjänä. Sen myötä maailmanperintötyön kypsyystaso on noussut, ja toiminnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia muun muassa paikallistalouteen, matkailuun ja kasvatukseen.Lainsäädäntö, viestintä ja yhteisöjen rooli kehittämiskohteinaTuloksia saavutettiin kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa, mutta tavoitteisiin ei päästy täysimääräisesti erityisesti lainsäädännön kehittämisessä, viestinnässä ja yhteisöjen roolin vahvistamisessa.Arvioinnin mukaan toiminnan vaikuttavuus on pitkälti rakentunut pienen ja sitoutuneen toimijajoukon varaan, ja toimintaa toteutetaan monin paikoin nykyisten rakenteiden ylärajoilla. Rahoituksen niukkuus ja projektiriippuvuus haastavat pitkäjänteistä kehittämistä.Katse tulevaan Jo käynnistettyjen toimien syventäminen ja laajentaminen vahvistavat maailmanperintöpolitiikan tavoitteiden toteutumista myös jatkossa. Samalla toimintaympäristön muutokset – kuten ilmastonmuutos, turvallisuustilanteen muutokset ja laajemmat yhteiskunnalliset murrokset – korostavat tarvetta tuoda aiempaa näkyvämmin esiin maailmanperinnön yhteiskunnallinen merkitys osana kestävää kehitystä ja alueiden elinvoimaa.Arvioinnin mukaan strategisen ohjauksen tarve ei vähene strategiakauden päättyessä. Ilman yhteistä strategiaa toiminta uhkaa pirstaloitua ja heikentyä.Maailmanperintöfoorumi kokoaa asiantuntijat Vaasaan Maailmanperintöfoorumi kokoaa yhteen maailmanperintötyön parissa toimivia ja aiheesta kiinnostuneita keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Tilaisuuden avaa valtiosihteeri Kristiina Kokko, ja juontajana toimii Hippi Hovi.Foorumin teemana on kansallisen maailmanperintöstrategian arviointi ja sen rooli tulevaisuudessa. Ohjelmassa esitellään arvioinnin tuloksia, käydään paneelikeskustelu strategian merkityksestä sekä tarkastellaan tulevaisuuden kehittämistarpeita.Iltapäivän ohjelmassa juhlistetaan 20 vuotta täyttävää Merenkurkun saariston maailmanperintökohdetta, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde UNESCOn maailmanperintöluettelossa. Lisäksi tilaisuudessa juhlistetaan Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen 10-vuotista toimintaa.Maailmanperintöfoorumin järjestävät Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry yhdessä ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön tilaaman maailmanperintöstrategian arvioinnin toteutti konsultointitoimisto MDI. Arvioinnissa tarkasteltiin maailmanperintöstrategian toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä tuotettiin suosituksia maailmanperintöpolitiikan jatkokehittämiseksi. Kansallinen maailmanperintöstrategia (2015–2025) on ohjannut Suomen toimia Unescon maailmanperintösopimuksen toimeenpanossa. Tavoitteena ovat olleet hyvin hoidetut kohteet, kestävä matkailu ja osallistava toimintakulttuuri.Maailmanperintö muuttuvassa maailmassa. Kansallisen maailmanperintöstrategian arviointiMaailmanperintöfoorumin 2026 ohjelma

Kansallisen maailmanperintöstrategian (2015–2025) arvioinnin mukaan strategian toteutus on ollut laaja-alaista ja merkittävää. Strategia on vahvistanut Suomen roolia vastuullisena maailmanperintötoimijana ja tiivistänyt yhteistyötä maailmanperintökohteiden välillä. Arvioinnin tuloksia ja strategian merkitystä käsiteltiin Maailmanperintöfoorumissa Vaasassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiertotalouden strateginen ohjelma on ollut ja on edelleen keskeinen väline Suomen siirtymässä kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa, toteaa ohjelmasta tehty tuore arviointi. Arvioinnin mukaan ohjelman strateginen merkitys on suuri, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, järeämpiä keinoja sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista.Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus sekä maailman muuttunut geopoliittinen ja taloudellinen tilanne asettavat merkittäviä haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Kiertotalous on keskeinen keino näihin haasteisiin vastaamisessa, sillä se voi vähentää riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista, parantaa resurssitehokkuutta sekä vahvistaa kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan resilienssiä.Strateginen ohjelma on ollut tärkeä ja toteutus pääosin onnistunutta Vuonna 2021 käynnistetty kiertotalouden strateginen ohjelma edistänyt kiertotaloutta yli hallintorajojen ja pitänyt teeman näkyvästi esillä kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa, toteaa arviointi. Ohjelma on tukenut laajaa joukkoa hankkeita ja kehittämistoimia, ja sen strateginen relevanssi on arvioinnin mukaan edelleen vahva.Arvioinnin mukaan ohjelman alla toteutetut toimet ja hankkeet ovat olleet pääosin tarkoituksenmukaisia ja onnistuneita, erityisesti vapaaehtoisen ja informaatio-ohjauksen sekä osaamisen kehittämisen osalta. Kauden aikana toteutettuja toimia ovat muun muassa Circular Design -ohjelma, kiertotalouden osaamismerkistö, Kiertotalous kuluttajakaupassa -opas sekä Kiertotalouden green deal. Ohjelma on myös helpottanut julkisen TKI rahoituksen suuntaamista kiertotalouteen.Vaikuttavuutta heikentävät erityisesti sääntelyn ja taloudellisen ohjauksen pullonkaulatSamalla arviointi osoittaa, että ohjelman vaikutukset luonnonvarojen käyttöön, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouden määrällisiin tavoitteisiin sekä talouden murrokseen ovat toistaiseksi jääneet rajallisiksi. Kiertotalousohjelman vaikuttavuutta ovat heikentäneet erityisesti sääntely  ja verouudistusten hidas eteneminen, kiertotalousmarkkinoiden kehittymättömyys sekä rahoituksen pullonkaulat TKI vaiheen ja teollisen mittakaavan investointien välillä. Lisäksi muuttunut taloudellinen ja geopoliittinen toimintaympäristö on vaikeuttanut investointien käynnistymistä.Kiertotalouden green dealissa on merkittävää potentiaalia, mutta se tarvitsee tuekseen myös muuta ohjaustaKiertotalouden green deal on arvioinnin mukaan merkittävä uusi, vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli, joka on onnistunut sitouttamaan yrityksiä, kuntia ja muita toimijoita kiertotalouden tavoitteisiin. Green deal on tukenut strategiatyötä, konkretisoinut kiertotaloustavoitteita organisaatiotasolla sekä edistänyt verkostoitumista ja tiedonvaihtoa. Toimintamallin vaikuttavuus edellyttää arvioinnin mukaan kuitenkin riittävän laajaa ja vaikutusvaltaista sitoutujajoukkoa sekä kiertotaloustoimintaa tukevaa sääntelyä ja taloudellista ohjausta.Suosituksissa korostuvat ohjauksen, rahoituksen ja toimeenpanon vahvistaminenArvioinnin suosituksissa painotetaan tarvetta vahvistaa kiertotalouden ohjausta ja varmistaa toimeenpanon jatkuvuus valtioneuvostossa strategisella tasolla. Kiertotalous tarjoaa keinoja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja luontokadon hidastamiseksi. Samalla se vahvistaa kilpailukykyä ja yhteiskunnan resilienssiä. Suosituksissa korostetaan tarvetta kehittää taloudellista ohjausta kiertotalousmarkkinoiden synnyttämiseksi, vahvistaa rahoituspolkuja TKI vaiheesta kaupalliseen mittakaavaan sekä parantaa sääntelyn ennakoitavuutta ja lupaprosessien sujuvuutta. Lisäksi suositellaan kiertotalousvaatimusten vahvempaa integrointia julkisiin hankintoihin, kiertotalouden green deal  toimintamallin potentiaalin kasvattamista sekä seurannan ja tietopohjan vahvistamista päätöksenteon tueksi.Arviointi tukee päätöksentekoa ja ohjelman jatkokehittämistä Arviointi tarjoaa tiiviin kokonaiskuvan kiertotalouden strategisen ohjelman edistymisestä, ja sen on tarkoitus tukea myös jatkotoimien suunnittelua. Arvioinnin mukaan esimerkiksi kiertotalouden green deal voi muodostua merkittäväksi vipuvarreksi ohjelman vaikuttavuuden vahvistamisessa yhdessä kiertotalousmyönteisen sääntelyn ja taloudellisen ohjauksen kanssa.Kiertotalouden strategisen ohjelman arvioinnin toteuttivat Sweco ja 4Front ympäristöministeriön toimeksiannosta lokakuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana.

Kiertotalouden strateginen ohjelma on ollut ja on edelleen keskeinen väline Suomen siirtymässä kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa, toteaa ohjelmasta tehty tuore arviointi. Arvioinnin mukaan ohjelman strateginen merkitys on suuri, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, järeämpiä keinoja sekä pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö suosittelevat kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille, että nämä välttäisivät verkkokalastusta niillä alueilla, joilla pyöriäisiä on viime päivinä havaittu. Eläimiä ei tule myöskään lähestyä tai muutoin häiritä.Pyöriäisiä on havaittu viime päivinä Vassorin alueella ja Kyrönjoessa Mustasaaressa. Pyöriäiset voivat tarttua verkkoihin ja vahingoittua tai hukkua niihin. Itämeren pääaltaan populaation koko on vain noin 500 yksilöä, ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Verkkokalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen on tällä hetkellä suurin tunnistettu uhka lajin säilymiselle Itämeressä. Pyöriäiset voivat nopeasti siirtyä muille merialueille. Suositus verkkokalastuksen välttämisestä koskee kaikkia merialueita, joilla niiden tiedetään oleskelevan uusimman julkisuudessa esitetyn tiedon perusteella. Tällä hetkellä alue käsittää Kyrönjoen suistoineen rannikolle asti. Suosituksia pyöräisten tarkkailusta Pyöriäisiä suositellaan tarkkailtavaksi maalta, jotta eläimet eivät häiriinny liiasta huomiosta. Lisäksi tarkkailusta ei saa aiheutua häiriötä paikallisille asukkaille. Jos pyöriäisiä havainnoidaan veneestä tai liikutaan niiden lähistöllä, on syytä noudattaa seuraavia ohjeita: jos paikalla on useampia veneitä, eläimiä ei piiritetä, vaan tarjotaan selkeä poistumisreitti; ajovauhti koko alueella pidetään maltillisena, mieluiten alle 10 solmussa, jotta eläimet ehtivät väistää; eläimiä ei itse lähestytä 100 metriä lähemmäs – pyöriäiset lähestyvät veneitä mahdollisesti itse omasta tahdostaan;eläinten ruokailua ei häiritä eikä niitä lähestytä niiden kulkusuuntaan nähden suoraan edestä tai suoraan takaa. Paras tapa liikkua on eläimien kulkusuuntaan nähden sivulla samaan suuntaan; kaikuluotaimet suljetaan eläinten välittömässä läheisyydessä;eläinten lähellä ollaan enintään puoli tuntia venettä kohden (mieluummin vähemmän, jos paikalla on paljon veneitä). 

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö suosittelevat kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille, että nämä välttäisivät verkkokalastusta niillä alueilla, joilla pyöriäisiä on viime päivinä havaittu. Eläimiä ei tule myöskään lähestyä tai muutoin häiritä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle E-kirjeen Euroopan komission 16.12.2025 julkaisemasta kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmasta. E-kirjeessä kuvataan suunnitelman keskeinen sisältö sekä esitetään Suomen kanta. Suomi tunnistaa kohtuuhintaisen asumisen ja toimivien asuntomarkkinoiden merkityksen, mutta korostaa, että asumisen haasteet vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Tästä syystä haasteisiin vastaamisessa ovat jäsenvaltioiden omat toimet avainasemassa.Suomen kannassa painottuvat hallitusohjelman mukaisesti vapaarahoitteisen asuntorakentamisen merkitys sekä toimivien asuntomarkkinoiden rooli asumisen haasteisiin vastaamisessa.Suomi pitää ongelmallisena sitä, että sosiaalisen asuntotuotannon toimijoiden velkoja sisällytetään osaksi julkisyhteisöjen velkaa myös tilanteissa, joissa valtion vastuut ovat vain välillisiä ja asunnot toimivat ensisijaisina vakuuksina. Tärkeänä nähdään, että julkisesti tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja vastuita käsitellään velka‑ ja alijäämätilastoissa yhdenmukaisesti ja läpinäkyvästi.Suomi pitää tärkeänä tuettujen asuntojen kohdentamista nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta. Suomi korostaa asuntojen hintakehityksen hillitsemisessä riittävän rakentamisen merkitystä erilaisten tukien sijaan. Suomi pitää välttämättömänä säilyttää asuntomarkkinoiden vapaa hinnanmuodostus ja vapaa vuokranmuodostus vuokra-asuntomarkkinoilla (lukuun ottamatta valtion tukemaa asuntokantaa).”Ajatusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen EU-tasolla on tervetullutta. Suomi korostaa kuitenkin asuntopolitiikan kuuluvan kansalliseen toimivaltaan ja kansallisten toimien merkitystä asuntomarkkinoiden haasteisiin vastaamisessa. Suomessa painotamme vapaarahoitteista ja markkinavetoista asuntorakentamista. Asumisen julkista tukea on tärkeä kohdentaa entistä tehokkaammin sitä eniten tarvitseville”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Euroopan komission joulukuussa 2025 antaman kohtuullisen asumisen suunnitelman tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. Taustalla ovat asumisen hintojen nousu ja asuntojen saatavuusongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa. Komissio painottaa yhteistyön merkitystä unionin laajuisesti havaittuihin asumisen haasteisiin vastaamisessa.Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto kohtuuhintaista asumista koskevasta eurooppalaisesta suunnitelmastaEU-komission asumisen paketti ja sen käsittelyn jatkotoimetEU-komissio julkisti niin sanotun asumisen paketin 16.12.2025. Paketti sisältää neljä osaa:EU:n kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmakomission uusi päätös yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI-päätös, Services of General Economic Interest)komission tiedonanto ja ehdotus neuvoston suosituksiksi uudesta eurooppalaisesta Bauhausista (New European Bauhaus) jaEuroopan asuntorakentamisen strategia.Nyt annettu E-kirje koskee ensimmäistä osaa eli EU:n kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa.  EU-komissio jatkaa suunnitelman toimeenpanoa edistämällä suunnitelmaan kuuluvia lainsäädäntöhankkeita ja toimia.Kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman valmistelussa on käyty vuonna 2025 laajaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa. Asumisen kysymyksiä on käsitelty Eurooppa-neuvostossa vuonna 2025 ja käsittely jatkuu neuvostoissa edelleen vuoden 2026 keväällä ja kesällä. EU on järjestämässä myös ensimmäisen asumisen huippukokouksen vuonna 2026.E-kirjeillä valtioneuvosto saattaa EU-toimintaan liittyviä asioita eduskunnan tietoon ja käsiteltäviksi. Kirjeitä käytetään erityisesti silloin, kun kyse on periaatteellisesti, poliittisesti tai taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävistä EU-asioista. LisätietojaJarmo Lindén
neuvotteleva virkamies
p. 029 525 0585
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078
[email protected]

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle E-kirjeen Euroopan komission 16.12.2025 julkaisemasta kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmasta. E-kirjeessä kuvataan suunnitelman keskeinen sisältö sekä esitetään Suomen kanta. Suomi tunnistaa kohtuuhintaisen asumisen ja toimivien asuntomarkkinoiden merkityksen, mutta korostaa, että asumisen haasteet vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Tästä syystä haasteisiin vastaamisessa ovat jäsenvaltioiden omat toimet avainasemassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö kehittää ympäristönsuojelun tietomallia ja koodistoja yhteistyössä Ubigu Oy:n ja ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Työn tavoitteena on edistää ympäristönsuojelutiedon teknistä ja semanttista yhteentoimivuutta eri viranomaisten ja tietojärjestelmien välillä.Ympäristöministeriö ja Ubigu kutsuvat ympäristönsuojelun tietorakenteiden kehittämisestä kiinnostuneita tahoja ja sidosryhmiä kommentoimaan tietomalli- ja koodistoluonnoksia otakantaa.fi-palvelussa 20.4.–4.5.2026. Kommentointi on toteutettu kahtena erillisenä kyselynä, joista ensimmäisessä käsitellään koodistoa ja toisessa tietomallia.Kommenttikierroksen jälkeen tuotokset viimeistellään ja julkaistaan Yhteentoimivuusalustalla. Valmis tietomalli tulee jatkossa hyödyntämään myös ympäristönsuojelun sanastoa.Tietomalli- ja koodistotyö tehdään osana Ympäristönsuojelun tietorakenteet ja yhteentoimivuus -hanketta (YTY-hanke), joka saa rahoituksensa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä.Lisätietoja Anju Asunta
projektipäällikkö
p. 029 525 0191
[email protected]

Ympäristöministeriö kehittää ympäristönsuojelun tietomallia ja koodistoja yhteistyössä Ubigu Oy:n ja ympäristönsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Työn tavoitteena on edistää ympäristönsuojelutiedon teknistä ja semanttista yhteentoimivuutta eri viranomaisten ja tietojärjestelmien välillä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön strategiatyö on edennyt vaiheeseen, jossa Voxit-keskustelut on saatu päätökseen. Strategiatyötä varten järjestettiin kaksi erillistä keskustelua: toinen ministeriön henkilöstölle ja toinen ulkoisille sidosryhmille. Molemmat keskustelut olivat aktiivisia. Uusia näkökulmia syntyi runsaasti, ja väittämiä ehdotettiin ja äänestettiin vilkkaasti. Sidosryhmille suunnatussa keskustelussa oli yhteensä 190 väittämää.  Keskustelussa oli 592 osallistujaa ja väittämille annettiin yhteensä 43 335 ääntä. Henkilöstölle suunnatussa keskustelussa oli yhteensä 147 väittämää. Keskustelussa oli 179 osallistujaa ja väittämille annettiin yhteensä 14 979 ääntä. Voxit-keskustelujen tavoitteena oli tunnistaa strategiatyöhön liittyviä keskeisiä jännitteitä sekä kerätä näkemyksiä siitä, mihin suuntaan ministeriön toimintaa tulisi kehittää. Keskusteluissa nousi esille monipuolinen joukko näkökulmia niin tavoitteiden painotuksista kuin ministeriön roolista muuttuvassa toimintaympäristössä.  Sidosryhmien väitteissä korostuivat näkemykset ympäristöministeriön roolista kestävyyssiirtymän suunnannäyttäjänä sekä sen toiminnan rajoitteista. Esille nousivat myös jännitteet ympäristötavoitteiden, talouden, turvallisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Henkilöstön keskustelussa nousi esille jännitteitä ympäristötavoitteiden, talouden, turvallisuuden ja sääntelyn välillä sekä erilaisia näkemyksiä keinoista niiden yhteensovittamiseksi. Henkilöstön keskustelussa tarkasteltiin myös ympäristöministeriön roolia, vaikuttavuutta ja toimintatapoja. Esille nousivat esimerkiksi tutkitun tiedon hyödyntämisen tärkeys, yhteistyön ja viestinnän kehittäminen sekä strategian suunnan ja prioriteettien selkeyttäminen.  ”Voxit-keskustelujen tuloksia hyödynnetään strategiatyön seuraavissa vaiheissa. Niitä käytetään erityisesti vaikuttavuustavoitteiden ja painopisteiden muotoilujen tukena sekä myöhemmin laadittavan virkapuheenvuoron syötteenä. On ollut erittäin hienoa, että olemme saaneet sidosryhmiltä ja henkilöstöltä näin paljon ajatuksia strategiatyön tueksi sekä webropol-, että Voxit kyselyn avulla”, toteaa kehittämisjohtaja Juho Korpi. Kiitämme lämpimästi kaikkia Voxit-keskusteluihin osallistuneita!LisätietojaJuho Korpi
kehittämisjohtaja
[email protected]
  

Ympäristöministeriön strategiatyö on edennyt vaiheeseen, jossa Voxit-keskustelut on saatu päätökseen. Strategiatyötä varten järjestettiin kaksi erillistä keskustelua: toinen ministeriön henkilöstölle ja toinen ulkoisille sidosryhmille. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnonarvokaupan pilottihankkeessa ennallistetaan Pielavedellä Pohjois-Savossa sijaitseva noin 12 hehtaarin laajuinen suo. Kyseessä on 1960-luvulla ojitettu karu ja heikosti puuta kasvava suo. Ennallistamisessa tukitaan ojia ja poistetaan puustoa.”Tämä on meille ensimmäinen aito luonnonarvokauppa, jossa myydään viranomaisen varmentamia luonnonarvohehtaareita”, metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen luonnehtii.Markkinavetoinen keino rahoittaa luonnon tilan parantamista Ennallistamisen mittayksikkö on luonnonarvohehtaari. Alueen omistava Finsilva myy luonnonarvohehtaareita ja S-ryhmä ostaa. Kokeiluhanketta koordinoi Tapio Palvelut Oy. Yksi hehtaari luonnontilaista luontotyyppiä vastaa yhtä luonnonarvohehtaaria. Yhden ”lisäisen” luonnonarvohehtaarin tuottamiseksi tarvitaan useampia ennallistettavia hehtaareja. Hakkaraisen mukaan hankkeessa luonnon tilaa parannetaan ja luonnonarvoja tuotetaan niin sanotusti lisäisesti eli ilman, että hyvitetään jossain muualla heikentyneitä luonnonarvoja. Hän uskoo, että sopivia kohteita luonnonarvokaupoille löytyy niin Finsilvalta kuin muiltakin maanomistajilta. ”Luonnonarvokauppa avaa metsänomistajille uudenlaisen ansaintakeinon, ja mahdollistaa ympäristö- ja taloustavoitteiden yhdistämisen. Tämä on hyvä esimerkki mallista, joka toimii riippumatta siitä, minkä verran metsää omistaa. Luonnonarvokauppaan soveltuva kohde voi löytyä pienemmästäkin metsäomaisuudesta.” Metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen tarvitaan lisää rahoitusta. Valtion rahat eivät yksistään riitä luontokadon torjumiseen tai ennallistamisasetuksen mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Siksi tarvitaan myös yksityisellä rahoituksella toimivia markkinaehtoisia malleja.S-ryhmälle Pielaveden luonnonarvokauppa on ensimmäinenMyös yritysten on tehtävä luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia. Pielaveden luonnonarvokauppa on lajissaan ensimmäinen S-ryhmälle. Käytännössä ostaja ostaa tuotettuja luonnonarvoja, joita mitataan luonnonarvohehtaarilla. Luonnolle koituvan hyödyn lisäksi myös yritys voi saada hyötyä liiketoiminnalleen brändin vahvistumisen tai vastuullisuusraportoinnin kautta. ”Haluamme aktiivisesti etsiä parhaita käytäntöjä ja tuoda yritysten näkökulmaa vapaaehtoisen luonnonarvomarkkinan syntymiseen. Luontokadon torjunta vaatii kaikkia toimijoita mukaan”, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa painottaa.  Tuotettaville luontoarvohehtaareille neuvoteltu hinta on sovittu liikesalaisuudeksi, mutta se perustuu vaihtoehtoisen käytön eli talouskäytön tulomenetykseen. Sen lisäksi ostaja maksaa kaikki ennallistamis- ja suunnittelukustannukset. ”Pilottihankkeen tulosten perusteella arvioidaan, mitä uusi lainsäädäntö eri toimijoille mahdollistaa: testataan luonnonarvojen tuottamisen prosessin sujuvuutta, syntyviä kustannuksia, käytettyä aikaa ja välittäjän roolia”, Tapion vastuullisuus- ja kehitysjohtaja Hanna-Leena Tevä sanoo. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön.Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Selma Salin I TAPIO

Luonnonarvokaupan pilottihankkeessa ennallistetaan Pielavedellä Pohjois-Savossa sijaitseva noin 12 hehtaarin laajuinen suo. Kyseessä on 1960-luvulla ojitettu karu ja heikosti puuta kasvava suo. Ennallistamisessa tukitaan ojia ja poistetaan puustoa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta (METSO) vuosille 2026−2040. Ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisiin suojelu- ja luonnonhoitotoimiin.METSO-ohjelman tavoitteita edistetään 18 toimenpiteen avulla. Ohjelman tavoitteena on kehittää luonnonsuojelualueverkostoa 50 000 hehtaarilla ja edistää talousmetsien luonnonhoitotoimenpiteitä 30 000 hehtaarilla vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma tukee Euroopan unionin ennallistamisasetuksen ja kansallisen ennallistamissuunnitelman tavoitteita vuosille 2030 ja 2040.  Ohjelman painopiste on eteläisessä Suomessa, mutta ohjelma laajenee kattamaan koko maan. Pohjois-Suomessa suojelu kohdennetaan erityisesti vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin. ”METSO-ohjelma on suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Nyt laajennamme sen vaikuttavuutta ja maanomistajilla on tasapuolinen mahdollisuus osallistua ohjelmaan koko maassa”, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala. Ohjelman toimenpiteillä muun muassa parannetaan luontotiedon saatavuutta, vahvistetaan koulutusta ja viestintää sekä pilotoidaan uusia rahoitus- ja korvausmalleja. METSO-ohjelma perustuu tarkoituksenmukaisiin ja vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Suojelutoimien kohdentamista ohjaavat luonnontieteelliset valintaperusteet.   “Vapaaehtoisuuden periaate ja maanomistajien tavoitteet metsänomistamiselle ovat METSO-ohjelman menestymisen kulmakiviä myös jatkokaudella. METSO-ohjelma tukee osaltaan myös muita toimia, joiden avulla metsäluonnon monimuotoisuutta vahvistetaan”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.METSO-ohjelmaa toteuttaa laaja joukko metsäalan toimijoitaMETSO-ohjelma on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteinen metsien monimuotoisuusohjelma, jota toteuttavat alueelliset elinvoimakeskukset, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja laaja joukko sidosryhmiä. METSO-ohjelman ensimmäistä toimikautta toteutettiin vuosina 2008−2025.Ohjelman keinot ja niihin liittyvä vapaaehtoisuus on lisännyt luonnonsuojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja ohjelma on onnistunut sitouttamaan metsäalan sidosryhmät mukaan monimuotoisuustyöhön. Nyt päätetty METSO-ohjelman jatkokausi jatkaa näitä toimia.Ohjelma toimenpiteet edellyttävät valtiolta merkittävää panostusta ohjelman rahoitukseen. Suurimmat suorat kustannukset aiheutuvat luonnonsuojelualueverkoston kehittämisestä yksityismailla sekä yksityismaiden ympäristötuen ja luonnonhoidon kustannuksista.LisätietojaEsa Pynnönen (lomalla 20.-30.4.) 
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö 
[email protected] 
p. 0295 250 386Päivi Gummerus-Rautiainen
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö 
[email protected] 
p. 0295 250 240 Ville Schildt 
metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö 
[email protected] 
p. 0295 162 190Valtionneuvoston periaatepäätös vapaaehtoisesta metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta 2026-2040Esittelymuistio: Valtioneuvoston periaatepäätös vapaaehtoisesta metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta 2026-2040Valtioneuvoston periaatepäätökset | Valtioneuvosto
 METSO-ohjelma | metsonpolku.fiTiedote 9.9.2025: Esitys uudeksi METSO-ohjelmaksi lausuntokierrokselleTiedote 5.2.2025: Loppuarviointi: METSO-ohjelman vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen positiivinen – jatkokausi valmisteilla

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta (METSO) vuosille 2026−2040. Ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisiin suojelu- ja luonnonhoitotoimiin.

Lähde: ym.fi