NordenBladet — Hallitus antaa esityksen uudesta alueidenkäyttölaista alkuvuonna 2026. Esitys sisältää aurinko- ja tuulivoimarakentamista ohjaavat erityiset säännökset. Hallitus on sopinut tuulivoimarakentamisen vähimmäisetäisyyksistä.”Alueidenkäyttölain uudistuksessa turvaamme puhtaan energian investoinnit Suomeen. On tärkeää, että meillä on selkeät säännökset kasvavalle tuuli- ja aurinkovoimarakentamiselle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Kun tuulivoimarakentamista ohjaava yksityiskohtaisempi kaava ei sijoitu maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueelle, vähimmäisetäisyyden asutukseen olisi oltava vähintään 1,25 kilometriä. Etäisyysvaatimuksesta voitaisiin poiketa asuinrakennuspaikkojen omistajien 4/5 enemmistöllä. Etäisyyssääntelyä ei myöskään sovellettaisi jo tuulivoimakäyttöön rakennettujen alueiden osalta. Kunnat voivat jatkossakin päättää haluavatko ne alueelleen tuulivoimaa. Alueidenkäyttölain esityksessä ehdotetaan myös, että lakiin lisättäisiin aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskevat säännökset. Jatkossa vähintään 50 hehtaarin kokoisten aurinkovoimaloiden rakentaminen edellyttäisi aina kaavoitusta. Suuria aurinkovoimaloita rakennetaan yhä enemmän ja säännöksillä pyritään edistämään aurinkovoimarakentamista ympäristön kannalta kestävästi. Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksella pyritään edistämään muun muassa kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Hallituksen esitys alueidenkäyttölaiksi oli lausuntokierroksella 16.5.-11.7. 2025. Ympäristöministeriö sai esitykseen noin 450 lausuntoa.
Hallitus antaa esityksen uudesta alueidenkäyttölaista alkuvuonna 2026. Esitys sisältää aurinko- ja tuulivoimarakentamista ohjaavat erityiset säännökset. Hallitus on sopinut tuulivoimarakentamisen vähimmäisetäisyyksistä.
NordenBladet — ELY-keskuksen suosittu avustushaku fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen jatkui jälleen lokakuussa. Tukea on hakenut alle kahden kuukauden aikana jo lähes tuhat kotitaloutta. Jäljellä oleva määräraha riittää enää enintään 2 000 hakijalle. Remontteja voi toteuttaa 31.8.2026 saakka.ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavatElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus avasi lokakuussa uudestaan avustushaun öljy- ja maakaasulämmityksestä luopuville ja fossiilittomaan lämmitysmuotoon siirtyville omakoti- ja paritalojen omistajille. Avustusta on myönnetty reilun viiden vuoden aikana lähes 34 000 kotitaloudelle.ELY-keskus myöntää fossiilisesta lämmityksestä luopuville pientalojen omistajille aikaisempaan tapaan 2 500 ja 4 000 euron avustuksia. Suurempi 4 000 euron avustus myönnetään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön vaihtaville hakijoille ja 2 500 euron avustus muihin ei-fossiilisiin lämmitysjärjestelmiin vaihtaville.Lämmitysjärjestelmän vaihto mielessä? Toimi nyt!Tukea voidaan myöntää yksityishenkilöille ja kuolinpesille öljy- tai maakaasulämmitysjärjestelmän poistamiseen sekä uuden lämmitysjärjestelmän hankkimiseen silloin, kun pientalo on ympärivuotisessa asuinkäytössä. Avustuksen saamiseksi vanha lämmitysjärjestelmä tulee poistaa kokonaan. Yhteen remonttiin voi saada vaihtoehtoisesti joko avustuksen tai kotitalousvähennyksen.”Remontin suunnittelu ja avustuksen hakeminen kannattaa aloittaa viimeistään vuodenvaihteessa, jos haluaa varmistua tuen saamisesta. Jos hakemusmäärä säilyy tulevina kuukausina syksyn tasolla, määrärahat kuluvat loppuun kevään 2026 aikana. Haku suljetaan, kun määrärahat loppuvat”, kertoo ryhmäpäällikkö Sabina Mäki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.Virasto vaihtuu, mutta haku jatkuuVuoden 2026 alusta alkaen avustusta myöntää koko maassa keskitetysti Sisä-Suomen elinvoimakeskus. Avustushaku on koko ajan käynnissä, mutta valtion aluehallinnon uudistuksen takia hakemusten käsittelyssä on tauko joulukuun puolivälistä alkaen. Hakemusten käsittely jatkuu tammikuussa heti kun mahdollista. Virastomuutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)Lisätietoja avustuksen hakijoilleYmpäristöasioiden asiakaspalvelu puh. 0295 020 900 (maanantai-perjantai kello 9–15) [email protected]Lisätietoja medialle Sabina Mäki ryhmäpäällikkö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus puh. 0295 036 090 [email protected]Ilkka Hippinen erityisasiantuntija ympäristöministeriö puh. 029 525 0044 [email protected]
ELY-keskuksen suosittu avustushaku fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen jatkui jälleen lokakuussa. Tukea on hakenut alle kahden kuukauden aikana jo lähes tuhat kotitaloutta. Jäljellä oleva määräraha riittää enää enintään 2 000 hakijalle. Remontteja voi toteuttaa 31.8.2026 saakka.
NordenBladet — Paras luontoteko 2023–2024 -palkinto jaettiin toimijalle, joka on onnistunut tekemään innostavan teon luontokadon pysäyttämiseksi. Kilpailun voittajaksi valittiin Crowdsorsan mobiilipeli, jonka avulla on torjuttu Suomessa vieraslajeja jo yhteensä 4 miljoonaa neliömetriä. Arvokkaasta luontotyöstä kunniamaininnat saivat Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Palkinnot luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Kilpailun järjestää kahden vuoden välein Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen kansallinen komitea. Tänä vuonna etsittiin erityisesti toimia, joilla on innostettu laajamittaiseen toimintaan ja yhteistyöhön luonnon tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Raati tarkasteli tekoja, jotka ovat innostaneet erityisesti nuoria osallistumaan luontokadon pysäyttämiseen.Vieraslajien torjumiseen kehitetty mobiilisovellus on tamperelaisen startup-yrityksen Crowdsorsan kehittämä peli, johon on rekisteröitynyt jo lähes 200 000 käyttäjää. Sen avulla kansalaiset voivat helposti osallistua kaupunkien vieraslajien torjuntatyöhön sekä muihin ympäristön parantamiseen luotuihin tehtäviin ja kartoituksiin.Vieraslajipelissä osallistujat kuvaavat vieraslajiesiintymistä videoita ennen ja jälkeen torjuntatyön, ja hyväksytyistä suorituksista maksetaan palkkioita. Pelissä torjutaan esimerkiksi jättipalsamia, lupiinia, kurtturuusua ja kanadanpiiskua.”Todella mahtavaa, miten suomalainen peliala voi auttaa meitä innovatiivisesti luontotyössä ja innostaa nuoria mukaan! Pelillistäminen tarjoaa kunnille ja kaupungeille kustannustehokkaan ja helpon tavan ottaa asukkaat mukaan vieraslajien torjuntaan ja kotikulmiensa ympäristötyöhön. Tällaista suomalaista osaamista viemme ylpeinä myös maailmalle,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Suomessa mobiilipeli on käytössä jo 65 kunnassa ja Ahvenanmaalla. Peli leviää parhaillaan myös kansainvälisesti, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Kanadassa. Viime kesän aikana Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa vieraslajikasveja torjuttiin yli 3 miljoonaa neliömetriä ja kerättiin yli 600 litraa espanjansiruetanoita. Palkkioita ympäristön hyväksi tehdystä työstä jaettiin osallistujille yhteensä 170 000 euroa.”Lämmin kiitos kunnille ja ennen kaikkea pelaajille, jotka ovat mahdollistaneet nämä erinomaiset saavutukset. Vuosittain toistuva työ vieraslajien torjunnassa tuottaa todella tulosta. Nekin esiintymät, joita emme ole vielä saaneet hävitettyä kokonaan, ovat selvästi taantuneet, mikä tekee niiden torjunnasta seuraavana vuonna edullisempaa. Vuonna 2026 keskitymme arvioimaan vieraslajien torjunnan pitkäjänteisiä kustannuksia, jotta kunnat voivat entistä paremmin hahmottaa, mitä ongelman ratkaiseminen kokonaan maksaa”, sanoo toimitusjohtaja Toni Paju Crowdsorsasta.Projekti saa rahoituksensa kuntien sitoutumisesta oman alueensa vieraslajien torjuntaan. Yritys raportoi havainto- sekä torjuntatyön tiedot kansalliseen vieraslajiportaaliin eli vieraslajit.fi-sivustolle.Kunniamaininnat: Kauniainen ja VantaaKunniakirjat teosta Suomen luonnon puolesta vuosina 2023–2024 myönnettiin Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille. Kunniamaininnan perusteena oli erityisen arvokas ja inspiroiva työ luonnon puolesta.Kauniainen on kehittänyt kunnianhimoisen GreenGrani-kestävyyskasvatusmallin, johon ovat osallistuneet kaikki kunnan koulut. Malli perustuu GreenComp-kestävyysosaamisen viitekehykseen. Yksi mallin keskeisistä osista on erityinen luontotekopäivä, jolloin kaikki kunnan koululaiset toteuttavat jonkin luontoteon samanaikaisesti. Kaupunki tarjoaa näihin tekoihin tarvittavat materiaalit ja välineet, mahdollistaen kattavan osallistumisen.Vantaa on edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden parantamisessa, luontopositiivisuuden edistämisessä ja ekologisen kompensaation käyttöönotossa. Kaupunki tähtää siihen, että vuoteen 2030 mennessä luonnon monimuotoisuus kasvaa ja luontohaitat kompensoidaan yhteistyössä yritysten ja asukkaiden kanssa. Vantaa oli ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka otti käyttöön luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation: kaikissa uusissa asemakaavoissa, joissa aiheutuu haittaa luonnolle, vaaditaan kompensaatiota laillisesti velvoittavana osana kaavoitusprosessia.Paras luontoteko ja IUCNKansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen IUCN-komitea järjesti kilpailun nyt kymmenettä kertaa. Tavoitteena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä.Kilpailuissa on aiemmin palkittu seuraavat parhaat luontoteot: • 2022 Hiitolanjoen ekosysteemin ennallistaminen laatokanlohen kutujoeksi ja virkistyskohteeksi. Se on saatu aikaiseksi laajalla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä. • 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Kampanja toi pölyttäjäkadon vakavuuden laajasti yleisön tietoisuuteen • 2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan ennallistamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta • 2016: Luonto-Liiton susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla • 2014: Apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena • 2012: Kolmen toimittajan (Peter Buchert (HBL), Päivi Mäki-Petäjä (MTV3) ja Ann-Mari Rannikko (TS) aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä • 2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus • 2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi • 2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavalla IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. Sen suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat mm. Suomen valtio (ympäristöministeriö), Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Työhön osallistuvat myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. Lisäksi IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.
Paras luontoteko 2023–2024 -palkinto jaettiin toimijalle, joka on onnistunut tekemään innostavan teon luontokadon pysäyttämiseksi. Kilpailun voittajaksi valittiin Crowdsorsan mobiilipeli, jonka avulla on torjuttu Suomessa vieraslajeja jo yhteensä 4 miljoonaa neliömetriä. Arvokkaasta luontotyöstä kunniamaininnat saivat Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Palkinnot luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen opiskelija-asuntojen korkotukilainoja koskevista muutoksista. Jatkossa korkotukilainat opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen voisivat kattaa enimmillään 100 prosenttia kustannuksista.Opiskelija-asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista tuetaan pitkäaikaisilla korkotukilainoilla. Korkotukilainoissa valtio maksaa tukea lainan perusomavastuukoron ylittävälle osalle ja myöntää kohteelle täytetakauksen. Esityksen mukaan opiskelija-asuntojen korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin siten, että lainan suuruus olisi enintään 100 prosenttia kohteen hyväksytyistä kustannuksista. Korkotukilainojen enimmäismäärä yleisesti on 95 prosenttia kustannuksista.Korkotukilainan enimmäismäärän korotus on tarpeen, koska opiskelija-asuntoja tuottavilla yleishyödyllisillä yhteisöillä ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta kerätä omaa pääomaa lainan omarahoitusosuuteen. Aiemmin omarahoitusosuuden kattamista tuettiin erityisryhmien investointiavustuksilla.”Hallitus haluaa lakimuutoksella turvata opiskelija-asuntotuotannon jatkumisen. Muutoksella luodaan edellytyksiä uusien rakennushankkeiden käynnistymiselle ensi vuonna, mikä osaltaan auttaa rakennusalaa matalasuhdanteessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.Korkotukilainan hyväksymisestä päättää ympäristöministeriöön kuuluva Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Tapauskohtaisessa harkinnassa arvioidaan korkotukilainan hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä sekä hanke- ja asumiskustannuksia. Korkotukilainaksi hyväksyminen edellyttää, että opiskelija-asunnoille on pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla ja asunnot soveltuvat opiskelijoiden käyttöön. Korkotukilaina ei jatkossakaan automaattisesti kata kohteen kaikkia kustannuksia, vaan omarahoitusosuutta voidaan edellyttää.Valtion tukemia opiskelija-asuntoja on yhteensä yli 40 000. Niistä 85 prosenttia sijaitsee yliopistokaupungeissa. Valtion tukemia opiskelija-asuntoja on käytettävä opiskelijoiden vuokra-asuntoina vähintään 20 vuoden ajan. Suurin osa opiskelijoista asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, kun taas valtion tukemia asuntoja riittää keskimäärin vain noin viidesosalle. Tavoitteet nostaa korkeakoulutettujen nuorten määrää ja parantaa opintojen suorittamista tavoiteajassa korostavat tarvetta kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin.Lainmuutos tulisi voimaan alkuvuonna 2026. Uutta sääntelyä sovellettaisiin myös vireillä oleviin korkotukilainan hyväksymistä koskeviin hakemuksiin.Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisestaValtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmän toimenpidesuosituksetHankesivu: Opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksetLisätietojaTarik Ahsanullah ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja puh. 050 301 5037 [email protected]Matleena Haapala lainsäädäntöneuvos Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto puh. 0295 250 332 [email protected]
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen opiskelija-asuntojen korkotukilainoja koskevista muutoksista. Jatkossa korkotukilainat opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen voisivat kattaa enimmillään 100 prosenttia kustannuksista.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Tommi Muilun Lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston osastopäällikön virkaan 1.1.2026-31.12.2030 väliseksi ajaksi. Virkaa haki 26 henkilöä.Osastopäällikön virkaan nimetty Tommi Muilu on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Muilu on toiminut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajana vuodesta 2017 toimien samalla myös ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana. Tätä ennen hän on työskennellyt muun muassa Hämeen ely-keskuksessa yksikönpäällikkönä ja maa- ja metsätalousministeriössä vesiylitarkastajana.Lupa- ja valvontavirasto on 1.1.2026 toimintansa aloittava uusi, monialainen valtion virasto. Viraston tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveysalan, varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin, ympäristön, työsuojelun, pelastustoimen ja varautumisen sekä eräiden muiden toimialojen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.LisätietojaJuhani Damski kansliapäällikkö [email protected]
Valtioneuvosto on nimittänyt Tommi Muilun Lupa- ja valvontaviraston ympäristöosaston osastopäällikön virkaan 1.1.2026-31.12.2030 väliseksi ajaksi. Virkaa haki 26 henkilöä.
NordenBladet — Ympäristöturvallisuus ja kiertotalous on välttämätön talouden, ympäristön ja yhteiskuntien vakauden kannalta, kansainvälisten asiain neuvos Kerstin Stendahl ympäristöministeriöstä sanoo. ”Turvallisuus ei ole enää pelkkää perinteistä puolustusta – se on kokonaisvaltaista varautumista yhteiskunnan ja ympäristön kriiseihin”, hän toteaa. Kiertotalouden keinot vahvistavat kriisinkestävyyttä, vähentävät riippuvuutta ulkoisista resursseista ja tukevat omavaraisuutta.Stendahl puhui luonnonvarojen käytön turvallisuusulottuvuuksista Kiertotalousfoorumissa 26.11.2025 Helsingissä. Stendahl toimii parhaillaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajan ilmastoturvallisuuden erityisedustajana. Etyj on maailman suurin alueellinen turvallisuusjärjestö, joka kattaa 57 valtiota Euroopasta, Keski-Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Näillä alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset – kuten äärisää, vesipula, luonnonvarakiistat ja muuttoliikkeet – voivat lisätä poliittista epävakautta ja konflikteja. Siksi ilmastoturvallisuus on noussut keskeiseksi teemaksi, sillä se liittyy suoraan rauhan, vakauden ja ihmisten turvallisuuden ylläpitämiseen.”Turvallisuutemme riippuu siitä, että yhteiskunnat ja luonnon ekosysteemit pysyvät toimintakykyisinä. Kiertotalous tukee tätä, koska sen keinot vähentävät luonnonvarojen kulutusta, lisäävät omavaraisuutta ja vahvistavat kriisinkestävyyttä. Se yhdistää ympäristön, talouden ja turvallisuuden yhdeksi kokonaisuudeksi”, Stendahl sanoo.Ekologinen kestävyyskriisi voi lisätä luonnonvarakiistoja, muuttoliikkeitä ja geopoliittisia jännitteitä. Kun luonnonvarojen käyttö ylittää kestävyyden rajat, vaikutukset ulottuvat talouteen, huoltovarmuuteen ja lopulta yhteiskuntien vakauteen. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota ja koronapandemia ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvia pitkät toimitusketjut ja resurssiriippuvuudet voivat olla.Stendahl korostaa, että kiertotalouden ratkaisut eivät synny yksin hallinnossa. Ne vaativat käytännön toimia kunnissa, yrityksissä ja järjestöissä. Yhteistyö on avain siihen, että kiertotalous juurtuu arkeen ja tukee kokonaisturvallisuuden tavoitteita.Kiertotalouden periaatteet osa kansainvälistä turvallisuustyötäKiertotalous on nousemassa myös osaksi puolustussektoria – ei vain ympäristösyistä, vaan strategisista turvallisuussyistä. Tulevaisuudessa puolustusjärjestelmien ja kriittisten komponenttien valmistus ei voi nojata rajattomaan neitseellisten raaka-aineiden käyttöön. Siksi kiertotalouden ratkaisut, kuten materiaalien kierrätys, uudelleenkäyttö ja korvaavat raaka-aineet, ovat välttämättömiä huoltovarmuuden ja toimintakyvyn turvaamiseksi.
Ympäristöturvallisuus ja kiertotalous on välttämätön talouden, ympäristön ja yhteiskuntien vakauden kannalta, kansainvälisten asiain neuvos Kerstin Stendahl ympäristöministeriöstä sanoo. ”Turvallisuus ei ole enää pelkkää perinteistä puolustusta – se on kokonaisvaltaista varautumista yhteiskunnan ja ympäristön kriiseihin”, hän toteaa. Kiertotalouden keinot vahvistavat kriisinkestävyyttä, vähentävät riippuvuutta ulkoisista resursseista ja tukevat omavaraisuutta.
NordenBladet — Erillisissä selvityksissä tarkastellaan luonnonarvomarkkinoiden kehittämistä luonnonarvoja tuottavan myyjän, ostajan sekä välittäjäorganisaatioiden näkökulmasta. Selvitysten mukaan luonnonarvomarkkinat ovat tärkeä keino lisätä yksityistä rahoitusta luontotyöhön, mutta markkinoiden laajamittainen käynnistyminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja lisää kannusteita. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista. Julkisen rahoituksen lisäksi luonnon monimuotoisuutta vahvistaviin toimiin tarvitaan myös yksityistä rahoitusta ja uusia rahoituskeinoja.Luonnonarvomarkkinat luovat taloudellisen kannustimen toimille luonnon tilan parantamiseksi. Toimivilla luonnonarvomarkkinoilla maanomistajat voivat parantaa luonnon tilaa ja myydä tuottamiansa luonnonarvoja ostajille. Ostajina voivat olla yritykset, julkiset toimijat, säätiöt, järjestöt tai yksityishenkilöt, jotka haluavat kompensoida luonnolle aiheutuvaa haittaa tai tukea luonnon monimuotoisuutta.Jotta kaupankäynti olisi luotettavaa, tarvitaan selkeät pelisäännöt, tieteeseen pohjautuvat mittarit sekä luonnonarvojen riippumaton todentaminen ja pysyvyyden varmistaminen. Kaupankäynnin edistämiseksi tarvitaan markkinapaikkoja sekä myyjän ja ostajan välillä toimivia välittäjäorganisaatioita.Luonnonarvomarkkinoiden kehittämisen tueksi on valmistunut kolme selvitystä, jotka tarkastelevat markkinoita ostajan, myyjän ja välittäjäorganisaation näkökulmasta. Selvitysten tulokset luovat suuntaviivat luonnonarvomarkkinoiden kehitystyöhön, jota tehdään ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön johdolla.”Luonnon tilan parantaminen on yhä useammin osa vastuullista liiketoimintaa. Suomi on etulinjassa kehittämässä luonnonarvomarkkinoita ja yksityisen rahoituksen kanavoimista luontotoimiin, ja tuoreet selvitykset antavat arvokkaan pohjan jatkotyölle. Tarvitsemme pelisääntöjä viherpesun ehkäisemiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Selvitykset tukevat kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua, joka perustuu Euroopan unionin ennallistamisasetukseen. Suomen suunnitelman yksi keskeisistä tavoitteista on tehdä kustannustehokkaita toimia ja löytää uusia rahoitusratkaisuja luonnon tilan parantamiseen.”Luonnonarvomarkkinat voivat monipuolistaa elinkeinoja. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa ne voivat täydentää maanomistajien tulonlähteitä. Tämä edellyttää kuitenkin aidosti toimivia markkinoita, joilla maanomistaja voi tarjota luonnonarvoja joustavasti varsinaisen elinkeinonsa rinnalla. Lisäksi luonnonarvomarkkinat voivat synnyttää uutta liiketoimintaa vaikkapa luontomatkailuun, urakointiin ja konsultointiin”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Välittäjäorganisaatiolla tärkeä rooli markkinoiden tukemisessaYmpäristöministeriö selvitti yhdessä luontokonsultointiin erikoistuneen One Planetin kanssa luonnonarvomarkkinoiden rakenteiden kehittämistä sekä välittäjäorganisaatioiden ja markkinapaikkojen edellytyksiä. Tulosten perusteella Suomen luonnonsuojelulakiin sisällytetty vapaaehtoisen ekologisen kompensaation malli muodostaa kansainvälisesti edistyksellisen pohjan markkinoiden kehittämiselle, mutta markkinoiden laajentuminen vaatii lisää kannusteita luonnonarvoyksiköiden kysynnän vahvistamiseksi.Kansainväliset kokemukset osoittavat, että toimivat luonnonarvomarkkinat perustuvat selkeään sääntelyyn, uskottavaan varmentamiseen ja riittävään kysyntään. Luonnonarvoyksiköiden välittäjäorganisaatioilla on tärkeä rooli markkinoiden luottamuksen vahvistajina ja kaupankäynnin edistäjinä tukien maanomistajia ja yrityksiä käytännön prosesseissa. Luonnonarvojen markkinapaikalta toivotaan riittävää laajuutta ja avoimuutta, ja markkinapaikkojen uskotaan kehittyvän ja vakiintuvan markkinoiden kasvun myötä.Suomen järjestelmän vahvuutena on luonnonarvoyksiköiden viranomaisvarmennukseen perustuva luotettavuus. Keskeiseksi kehittämistarpeeksi selvityksessä tunnistettiin kysynnän vahvistaminen sekä taloudellisten ja sääntelypohjaisten kannusteiden käyttöönotto. Esimerkiksi verovähennysoikeuden myöntäminen luonnonarvoyksiköiden ostajille olisi tehokas keino lisätä luonnonarvoyksiköiden kysynnän kannusteita.Selvitys: Luonnonarvomarkkinoiden toiminnan organisointi Kannusteita osallistua markkinaan tarvitaan enemmänSitra selvitti yhdessä One Planetin kanssa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamisen edellytyksiä ja arvioi markkinoiden potentiaalia. Selvitystyössä kartoitettiin markkinoihin osallistumisen esteitä ja kannusteita sekä laadittiin kolme skenaariota markkinoiden kehityksestä. Selvitys kertoo, että kannusteita osallistua markkinaan tarvitaan enemmän. Markkinoiden kehittyminen edellyttää sitä, että luonnonarvoyksiköiden ostajien, eli esimerkiksi yritysten, näkökulma otetaan huomioon markkinarakenteiden kehittämisessä. Selkeämmät taloudelliset kannusteet ja ekologisen kompensaation velvoittavuus ovat keinoja vahvistaa kysyntää.Yksityisiä investointeja luonnonarvomarkkinoihin voitaisiin lisätä tarjoamalla luonnonarvojen ostajille veroetuuksia ja varmistamalla markkinoiden alkuvaiheen riittävä volyymi kuntien sekä valtionyhtiöiden aktiivisella osallistumisella markkinoihin. Lisäksi tarvitaan selkeät rajaukset luonnonarvoyksiköiden käyttöön, jotta viranomaisvarmenteiset luonnonarvoyksiköt erotetaan muista luontoteoista. Jotta markkinoista voidaan rakentaa ekologisesti vaikuttava ja taloudellisesti kestävä järjestelmä, tarvitaan koordinoitua yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.Selvitys: Luonnonarvomarkkinoiden vauhdittaminen Luonnonarvomarkkinat voivat tarjota täydentäviä tulonlähteitä maanomistajille Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Pellervon taloustutkimus PTT ry:ltä selvityksen, jossa kartoitettiin luonnonarvokaupan kehittämismahdollisuuksia maa- ja metsätalouden arvoketjun sekä maanomistajien elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Selvitys julkaistiin lokakuussa.Selvityksen mukaan luonnonarvojen tuottaminen vapaaehtoisilla markkinoilla voi maa- ja metsätaloudessa täydentää maanomistajien tulonlähteitä ja monipuolistaa elinkeinoja. Markkinoiden laajamittainen käynnistyminen edellyttää kuitenkin selkeitä pelisääntöjä. Selvityksen mukaan maanomistajilla on kiinnostusta luonnonarvokauppaan. Maanomistajien haluun osallistua luonnonarvokauppaan tarjoamalla luonnon tuottamia hyötyjä vaikuttavat saatavien korvausten taso sekä markkinoille osallistumisen sitovuus sekä joustavuus. Markkinoiden laajempi käynnistyminen edellyttääkin oikeudenmukaisia korvauksia, selkeitä toimintaehtoja, ja luotettavaa toimintaympäristöä. Markkinoiden kehittymistä voidaan tukea esimerkiksi erilaisten pilotointien ja selvitysten kautta.Selvitys: Luonnonarvokaupan kehittämismahdollisuudet
Erillisissä selvityksissä tarkastellaan luonnonarvomarkkinoiden kehittämistä luonnonarvoja tuottavan myyjän, ostajan sekä välittäjäorganisaatioiden näkökulmasta. Selvitysten mukaan luonnonarvomarkkinat ovat tärkeä keino lisätä yksityistä rahoitusta luontotyöhön, mutta markkinoiden laajamittainen käynnistyminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja lisää kannusteita. 
NordenBladet — Brasilian Belémissä pidetty COP30-ilmastokokous päättyi lähes vuorokauden yliajalla lauantai-iltana Suomen aikaa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin verrattuna kokouksen poliittinen sitoumus oli vaatimaton. EU sai kuitenkin viimeisen yön neuvotteluissa mukaan kirjaukset, joiden avulla onnistutaan varmistamaan työn jatkuminen energiasiirtymän ja fossiilisista polttoaineista irtautumisen osalta, vaikka vähemmän sitovasti kuin EU ja Suomi toivoivat. Myös maininta kuilusta tarvittavien päästöjen vähentämisen ja tavoitteiden välillä on mukana päätelmissä.“Päästövähennysten näkökulmasta tulos jää selvästi alle sen, mitä nyt tarvittaisiin. Maailman vastaus Pariisin sopimuksen tavoitteen ja toimien väliseen kuiluun on riittämätön. Samalla pidämme tärkeänä, että työ fossiilienergian vähentämiseksi jatkuu. On tärkeää että vaikeiden neuvottelujen jälkeen kansainvälinen monenkeskinen ilmastoyhteistyö jatkuu ja kaikkein haavoittuvimmille maille tarjotaan tukea ilmastonmuutokseen sopeutumisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Rahoitusta ilmastonmuutokseen varautumiseen pyritään lisäämään, sopeutumiselle yhteiset mittaritKokouksen toinen keskeinen teema oli ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen suunnattava rahoitus. Maat sopivat, että kehittyville maille sopeutumiseen suunnattava rahoitus pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2035 mennessä ja kehotus koskee myös muita kuin perinteisiä rahoittajamaita. Lisäksi rahoituksen saatavuutta helpotetaan.Belémissä päätettiin myös yhteisistä mittareista, joilla ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti. 59 yhteistä indikaattoria kertovat esimerkiksi ilmastokestävien investointien määrästä tai luonnon ekosysteemien palautumiskyvystä. Seuraavan kahden vuoden aikana indikaattoreita täsmennetään vielä asiantuntijoiden voimin.Ilmastokokousten tulevaisuus vaatii EU:lta ja kumppaneilta strategista pohdintaaMaiden näkemykset siitä, mitä Belémin kokoukselta ja ilmastokokouksilta ylipäätään halutaan vaikuttavat olevan yhä kauempana toisistaan. Päästöjen hillinnän kunnianhimoa ajavat maat ovat jäämässä vähemmistöön, ja kehitysmaat yhteisenä rintamana ajavat rahoitusta ja sopeutumista keskiöön.
“Brasilia puheenjohtajana antoi kehittyvien talouksien kumppaneidensa ohjata lopputulemaa haluamaansa suuntaan. USA:n poissaolo neuvottelupöydästä varmasti oli myös yksi tekijä tässä. EU:lle suuri pettymys oli se, että aiemmin hyvin toiminut yhteistyö kunniahimoisia päästövähennyksiä ajavien maiden kanssa ei tällä kertaa tuottanut tukea vahvoille päästövähennyskirjauksille, vaan näillekin maille sopeutumisrahoitus oli lopulta ainoa todellinen painopiste. Kiinakaan ei ottanut johtajuutta, vaan pysyi passiivisena, joten EU jäi aika yksin”, pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.Seuraava YK:n ilmastokokous COP31 järjestetään Turkin Antalyassa syksyllä 2026. Puheenjohtajuus jaetaan Turkin ja Australian kesken, ja Australia johtaa neuvotteluja.LisätiedotLyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja ympäristöministeriö p. 050 476 1341 [email protected] (Belémissä 15.-22.11. Huom. aikaero –5 tuntia Suomen aikaan)Marjo Nummelin Ilmastoasioiden pääneuvottelija p. 0295 250 227 [email protected] (Belémissä 5.-22.11., huom. aikaero –5 tuntia Suomen aikaan)Outi Honkatukia(rahoituskysymykset) Ilmasto ja kemikaalit -yksikön päällikkö p. 050 341 1758 [email protected] (Belémissä 6.-22.11. huom. aikaero –5 tuntia Suomen aikaan)Riikka Lamminmäki(ministeri Multalan ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt) Viestintäpäällikkö ympäristöministeriö p. 050 5762604 [email protected] (Belémissä 15.-22.11. Huom. aikaero –5 tuntia Suomen aikaan)
Brasilian Belémissä pidetty COP30-ilmastokokous päättyi lähes vuorokauden yliajalla lauantai-iltana Suomen aikaa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin verrattuna kokouksen poliittinen sitoumus oli vaatimaton. EU sai kuitenkin viimeisen yön neuvotteluissa mukaan kirjaukset, joiden avulla onnistutaan varmistamaan työn jatkuminen energiasiirtymän ja fossiilisista polttoaineista irtautumisen osalta, vaikka vähemmän sitovasti kuin EU ja Suomi toivoivat. Myös maininta kuilusta tarvittavien päästöjen vähentämisen ja tavoitteiden välillä on mukana päätelmissä.
NordenBladet — ACWA LIFE -hanke on lähes 28 miljoonan euron budjetillaan yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista. Vuoden 2026 alussa käynnistyvä kahdeksanvuotinen hanke parantaa vesien tilaa kehittämällä valuma-aluesuunnittelua ja siihen perustuvia toimia viidellä alueella. Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maa- ja metsätalousministeriö”Hienoa, että saamme kotiutettua EU-rahoitusta vesiemme tilan parantamiseksi! Valuma-alueen laajuinen suunnittelu ja toimet sekä laaja yhteistyö on hyvä lähtökohta rehevöitymisen taittamiseksi, sillä vesistöjen kunto heijastaa koko valuma-alueen tilaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.ACWA LIFE (Actions for Waters from Source to Sea LIFE) -hanke yhdistää maa- ja vesialueiden omistajat, järjestöt, säätiöt, tutkimuslaitokset ja viranomaiset ympäri Suomen. Hankkeen kokonaisbudjetti on vajaa 28 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin LIFE-ohjelman rahoitusosuus on 16,6 miljoonaa euroa. Hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus 1.1.2026 alkaen. Päästöjä vähennetään vesistöjä ympäröivällä valuma-alueellaIlmastonmuutos lisää syys- ja talvisateita ja äärevöittää sääilmiöitä. Esimerkiksi tulvat ja kuivuus sekä rehevöittävät päästöt vesistöihin tulevat lisääntymään. Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla eli miettimällä keinoja vähentää päästöjä vesistöihin niitä ympäröivällä valuma-alueelta.ACWA LIFE -hanke kehittää ja vakiinnuttaa valuma-aluesuunnittelua ja toteuttaa valuma-alueilla tarvittavia toimia vesien tilan parantamiseksi. Siinä otetaan huomioon ”maalta merelle” -periaatteen mukaisesti kaikki vesien tilaan valuma-alueella vaikuttava toiminta, kuten maa- ja metsätalous, hulevedet ja asutuskeskittymien maankäyttö, teollisuus, jätevedet ja vesirakentamien yli hallintorajojen. Hankkeessa toteutetaan konkreettisia vesien tilaa parantavia toimia viidellä demonstraatioalueella: Porvoonjoen valuma-alueella, Mynälahden valuma-alueella, Laihianjoen valuma-alueella, Temmesjoen valuma-alueella ja Virtasalmi-Joroinen kalatalousalueella. Alueet ovat erilaisia ympäristöolosuhteiltaan ja ihmistoiminnan aiheuttamilta vesistövaikutuksiltaan. Toteutettavat toimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia ja perustuvat heidän tarpeisiinsa. Alueet toimivat malleina, joiden avulla valuma-aluepohjaista vesienhallintaa ja toimenpiteiden toteutusta laajennetaan muille alueille Suomessa. Hankkeessa parannetaan suunnittelutyökaluja sekä tuotetaan uutta tietoa orgaanisesta kuormituksesta ja aiempien vesistökunnostusten vaikutuksista. Hanke levittää lisäksi vesien tilan parantamisen parhaita ja kustannustehokkaimpia käytäntöjä. Hanke tuottaa kohderyhmiä kuuntelemalla tietoa ja materiaalia päätöksenteon tueksi ja tukee maa- ja metsätaloussektorin tulevaisuuden osaajien koulutusta tuottamalla opetusmateriaalia ja tarjoamalla luentoja.Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla hankkeessa pilotoidaan vaikuttavuusperusteista rahoitusta vesienhoidossa, kehitetään yritysten osallistumista vesien- ja merenhoitoon sekä luodaan ymmärrystä vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanon kansantaloudellisista vaikutuksista. Julkinen rahoitus ei kata vesien tilan parantamiseksi tarvittavia toimia. ACWA LIFE -hanke edistääkin toimia eri rahoituslähteiden, kuten yksityisen rahoituksen, liikkeelle saamiseksi.Hankkeen toteuttajatHankkeessa ovat mukana elinvoimakeskukset (Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Pohjois-Suomi) 1.1.2026 alkaen, Lupa- ja valvontavirasto 1.1.2026 alkaen, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, John Nurmisen säätiö, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.
ACWA LIFE -hanke on lähes 28 miljoonan euron budjetillaan yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista. Vuoden 2026 alussa käynnistyvä kahdeksanvuotinen hanke parantaa vesien tilaa kehittämällä valuma-aluesuunnittelua ja siihen perustuvia toimia viidellä alueella.  
NordenBladet — Vapaaehtoisen metsien suojelun ja luonnonhoidon ohjelma METSO on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa luonnonsuojelussa. Ohjelma on kehittänyt laadukasta luonnonsuojelualueverkostoa jo lähes 100 000 hehtaarilla. METSO-ohjelmakauden 2008–2025 loppuseminaarissa tuotiin esiin laajaa arvostusta nauttivan suojeluohjelman onnistumisia.Seminaari syväluotasi METSO-ohjelman syntyhistoriaa sekä tämän päivän toimintaa. METSO-ohjelma sai alkunsa 2000-luvun alussa ja vastasi aikansa haasteisiin. Taustalla olivat Natura-verkoston perustamiseen liittyneet kiistat, jonka jälkeen yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuivat sekä huoli metsäluonnon monimuotoisuudesta että varauksellisuus viranomaistoimia kohtaan.METSO-ohjelma muutti asetelmia, kun aloitteentekijän roolin luonnonsuojelussa sai maanomistaja. Ohjelman vapaaehtoisuus ja päätösvallan säilyminen maanomistajalla on luonut luottamusta osapuolten välille.”METSO-ohjelma on saavuttanut laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän, mikä on ollut ratkaisevaa sen menestykselle. Luonnonsuojelusta on tullut meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja samalla tietoisuus luonnon monimuotoisuudesta on kasvanut”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoi tilaisuuden avauspuheenvuorossa.METSO on menestystarina, mutta samaan aikaan se ei yksin riitä pelastamaan metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Multala painotti, että julkisen rahoituksen rinnalle tarvitaan yksityistä rahoitusta. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön johdolla kehitetään esimerkiksi luonnonarvomarkkinoita. Luonnonarvomarkkinat tarjoavat lupaavan väylän kannustaa yksityisiä investointeja luonnon monimuotoisuutta edistäviin toimiin.”Nykyisten toimien rinnalle tarvitsemme uusia keinoja pysäyttää luontokato ja koko yhteiskunnan mukaan luontotyöhön. METSO-ohjelman yhteistyön ja vapaaehtoisuuden kautta rakentama yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on pohjana myös uusien menetelmien menestykselle”, Multala muistutti.METSO-ohjelman vahvuutena vuorovaikutus ja tasavertaisuusMyös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah painotti METSO-ohjelman merkitystä siinä, miten eri luonnonsuojelujärjestöistä metsäsektoriin on saatu puhaltamaan yhteen hiileen vuorovaikutteisella ja tasavertaisella työskentelytavalla.”METSOn avulla metsäomistajien suojelukysyntää on sujuvasti ohjattu yli organisaatio- ja hallintorajojen sinne, mikä parhaiten kullekin maanomistajalle sopii vapaaehtoisuuden periaatteella”, ministeri Essayah muistutti.METSO-ohjelmalle valmistellaan parhaillaan jatkokautta ja tavoitteena on päästä aloittamaan uuden ohjelmakauden työ keskeytyksettä vuodesta 2026.”METSO:n kokemuksista on myös ollut erittäin mukava kertoa kansainvälisille kollegoilleni. Metsien suojelua voidaan todellakin edistää vapaaehtoisesti maanomistajien tavoitteet ja omaisuudensuoja huomioiden”, ministeri Essayah sanoi. METSO-ohjelmakauden 2008–2025 loppuseminaarissa tarkasteltiin METSO-ohjelmaa useista eri näkökulmista METSO-ohjelman toteuttajien, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden puheenvuoroissa.
Vapaaehtoisen metsien suojelun ja luonnonhoidon ohjelma METSO on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa luonnonsuojelussa. Ohjelma on kehittänyt laadukasta luonnonsuojelualueverkostoa jo lähes 100 000 hehtaarilla. METSO-ohjelmakauden 2008–2025 loppuseminaarissa tuotiin esiin laajaa arvostusta nauttivan suojeluohjelman onnistumisia.
