NordenBladet — Suomen kiertotalousratkaisut ja aktiivinen rooli yritysten luontorahoituksen kehittämisessä olivat vahvasti esillä European Business & Nature Summit 2025 -tapahtumassa Helsingissä. Tapahtuman yhteydessä ministeri Sari Multala tapasi myös EU:n ympäristökomissaari Jessika Roswallin ja EU-komission ympäristöpääosaston pääjohtaja Eric Mamerin.EU-komission ja Sitran yhteistyössä järjestämä kansainvälinen huipputapahtuma kokosi yritysmaailman ja rahoitusalan johtajat sekä poliittiset päättäjät Helsinkiin 23.-24. lokakuuta. Tapahtumassa perjantain avauspaneelissa puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korosti Suomen roolia kiertotalousratkaisujen kehittäjänä ja yritysten luontotoimien mahdollistajana. Luontopääomasta huolehtiminen on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Se tarjoaa yrityksille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ”Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on edellytys Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvylle, kriisinkestävyydelle ja vakaudelle. Yritykset ovat tässä suunnannäyttäjiä – ne voivat toiminnallaan vauhdittaa koko yhteiskunnan tarvitsemaa muutosta ja samalla vahvistaa omaa, kestävää liiketoimintaansa,”  Multala puhui. Luonnonsuojelulakiin perustuva vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio mahdollistaa yritysten luontohaittojen hyvittämisen. Luonnonarvomarkkinat perustuvat ajatukseen, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla on taloudellinen arvo, jonka markkinat voivat tunnistaa ja hinnoitella. Suomi on kansainvälisesti kärkijoukoissa ekologisen kompensaation käyttöönotossa ja luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä. Suomen ratkaisut kiinnostavat tällä hetkellä EU:ssa. “Kehitämme kiertotalouden ja biotalouden ratkaisuja, jotka pureutuvat luontokadon juurisyihin. Olemme esimerkiksi saaneet lupaavia tuloksia rakennusteollisuudessa – alalla on potentiaalia vaikuttaa merkittävästi luontokädenjälkeen. Kiertotalouden avulla vähennämme riippuvuuttamme kriittisistä raaka-aineista, vahvistamme yhteiskunnan kestävyyttä ja edistämme turvallisuutta”, Multala huomioi. Ministeri painotti eri toimialojen yhteistyötä ratkaisujen kiihdyttämiseksi. Esimerkkinä hän mainitsi kiertotalouden green dealin, jolla yritykset ja muut toimijat voivat tehdä sitoumuksen luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi.  Biotaloudessa Suomi kehittää ratkaisuja, kuten kasvipohjaisia materiaaleja, biokemikaaleja ja ruokajärjestelmiä, joissa kiertotalous on keskiössä. Yritysten lupaavat toimet tarvitsevat kuitenkin vahvaa selkänojaa ja suuntaa lainsäädännöstä. Multala mainitsi EU:n kiertotalouslain tärkeänä keinona edistää innovaatioita ja vähentää resurssien käyttöä osana kilpailukykyistä ja vakaata EU:ta. Tapahtuman yhteydessä Multala tapasi ympäristö-, vesistö- ja kiertotalousasioista vastaavan komissaari Jessika Roswallin sekä Euroopan komission ympäristöpääosaston pääjohtaja Eric Mamerin  . ”Käymme aktiivista vuoropuhelua EU-komission kanssa ja vaikutamme sääntelyn yksinkertaistamiseksi, jotta se on yrityksille selkeää ja ennakoitavaa. Olemme edelläkävijöitä luonnonarvomarkkinoiden ja kiertotaloutta tukevan lainsäädännön kehittämisessä ja tavoitteenamme on, että Suomen hyvät käytännöt ja ratkaisut saadaan laajemmin käyttöön EU-tasolla.” 

Suomen kiertotalousratkaisut ja aktiivinen rooli yritysten luontorahoituksen kehittämisessä olivat vahvasti esillä European Business & Nature Summit 2025 -tapahtumassa Helsingissä. Tapahtuman yhteydessä ministeri Sari Multala tapasi myös EU:n ympäristökomissaari Jessika Roswallin ja EU-komission ympäristöpääosaston pääjohtaja Eric Mamerin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen uudesta nopeutetusta menettelystä, jossa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta valmistettu uusiotuote voidaan sulkea jätelainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle. Tämän toivotaan lisäävän jätteistä ja sivutuotteista valmistettavien uusiomateriaalien tuotteistamista ja tähän liittyvää liiketoimintaa.Tuotteistamalla eli valmistamalla jätteistä tai teollisuuden sivutuotteista teknisesti ja ympäristön kannalta hyväksyttäviä tuotteita edistetään kiertotaloutta, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään jätteen määrää. Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävä ajuri.Esityksessä muutettaisiin jätelakia, ympäristönsuojelulakia, hallinto-oikeuslakia ja tuomioistuinlakia. Jätelakiin lisätään säännökset uudesta päätöksentekomenettelystä. Tähän saakka jätteeksi luokittelun päättämisestä on voinut päättää vain ympäristölupamenettelyssä, joka soveltuu huonosti pelkästään materiaalin luokittelusta päättämiseen. Säädettävässä uudessa menettelyssä toiminnanharjoittaja voisi hakemuksesta saada päätöksen aineen tai esineen sivutuotteeksi luokittelusta tai jätteeksi luokittelun päättymisestä (luokittelupäätös). Luokittelupäätöksen tekisi vuoden 2026 alusta lukien toimintansa aloittava Lupa- ja valvontavirasto. Yleisön kuulemista ja valitusoikeutta luokittelupäätöksestä rajoitettaisiin verrattuna ympäristölupaan ja muihin jätelain mukaisiin asioihin. Muutoksenhaku luokittelupäätöksestä ohjattaisiin alueellisen hallinto-oikeuden sijaan ympäristönsuojeluasioihin erikoistuneelle Vaasan hallinto-oikeudelle.Ehdotuksen mukaan aineen tai esineen luokittelua koskevan asian voisi edelleen ratkaista myös osana ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämistä sekä ilmoituspäätöstä, jos luokitteluasia sisältyy toiminnan ympäristölupahakemukseen tai ilmoitukseen. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Lain toimeenpanoa edistetään säätämällä asetuksella tarkemmin luokittelupäätöstä koskevasta hakemuksen sisällöstä sekä ohjeistamalla toiminnanharjoittajia ja viranomaisia uusiomateriaalien tuotteistamiseen liittyvästä riskinarvioinnista.LisätietojaJussi Kauppila
Lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 085
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt lakiesityksen uudesta nopeutetusta menettelystä, jossa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta valmistettu uusiotuote voidaan sulkea jätelainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle. Tämän toivotaan lisäävän jätteistä ja sivutuotteista valmistettavien uusiomateriaalien tuotteistamista ja tähän liittyvää liiketoimintaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ennallistamisasetus velvoittaa lisäämään kaupunkivihreää ja latvuspeittoa kaupunkiympäristöissä vuodesta 2031 alkaen. Artikla 8 koskee Suomessa noin 70 kuntaa ja sen tavoitteet kohdistuvat kuntien taajaan asutuille alueille. Tavoitteiden toimeenpanon pohjana toimivat kansallisesti määriteltävät kaupunkiekosysteemialueet. Ympäristöministeriö pyytää kuntien näkemyksiä kaupunkiekosysteemialueiden paikallisesti sopivista rajauksista.Kaupunkiekosysteemialueella tarkoitetaan aluetta, jolla kaupunkivihreän ja latvuspeiton määrän kasvamista seurataan kaupunkiartiklan soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa. Puut ja muu kasvillisuus kaupungeissa muun muassa puhdistavat ilmaa, tukevat hulevesien hallintaa, varjostavat, viilentävät, vaimentavat melua, tarjoavat elinympäristöjä monille eliölajeille ja lisäävät asuinalueiden viihtyisyyttä.“Ennallistamisasetuksen kaupunkiympäristöjä koskeva artikla vaikuttaa noin 70 suomalaiseen kaupunkiin ja kuntaan asettamalla tavoitteita kaupunkivihreän ja puiden latvuspeiton määrälle. Keskustelu Suomen oloihin sopivista toimeenpanon aluerajauksista on tärkeä osa toimivan ennallistamissuunnitelman valmistelua”, sanoo Kaupunkiympäristöt -teemaryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Samuli Alppi ympäristöministeriöstä.Kaupunkiekosysteemialue voi olla rajaustavasta riippuenkaupungin tai kunnan taajaan asutut alueet eli kaupunkikeskukset ja kaupunkiklusteritkaupungin tai kunnan taajaan asutut alueet ja lähialuekoko kaupunki tai kuntakahden tai useamman vierekkäisen kaupungin tai kunnan alueista yhdistetty kaupunkiekosysteemialue.Kaupunkiympäristöjen osalta ennallistamissuunnitelmaa valmisteleva teemaryhmä ja Euroopan komissio suosittelevat vaihtoehtoa, jossa kaupunkiekosysteemialue sisältää taajaan asuttujen alueiden lisäksi osan lähialueesta. Tämä rajaustapa mahdollistaa joustavan paikallisten olosuhteiden huomioimisen ja auttaa välttämään kaupunkiseutujen hajautumista.Kaupunkien ja kuntien näkemykset mukaan rajausesityksen valmisteluunYmpäristöministeriö hyödyntää kaupunkien ja kuntien näkemyksiä laatiessaan kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan esitystä kaupunkiekosysteemialueiden rajauksista. Kuntien ja maakuntien edustajat pohtivat Suomen olosuhteisiin sopivaa kaupunkiekosysteemialueiden rajaustapaa ympäristöministeriön kesällä järjestämässä työpajassa. Suosituimmiksi vaihtoehdoiksi nousivat taajaan asutut alueet sekä taajaan asutut alueet yhdessä ympäröivän lähialueen kanssa. Nyt kunnat voivat esittää omat näkemyksensä kaupunkiekosysteemialueen paikallisesti sopivasta rajauksesta karttapalvelun avulla. Samalla on mahdollisuus kommentoida ehdotettua, teemaryhmän ja Euroopan komission suosittamaa rajaustapaa. Lähialueen rajaus on vapaasti määriteltävissä, mutta sen tulee perustua 1 km² karttaruutuihin. Lähialueeksi voidaan valita esimerkiksi teollisuus- ja kauppa-alueita tai tulevia kasvuvyöhykkeitä.
Rajausehdotukset laaditaan ympäristöministeriön tarjoamalle karttapohjalle ja toimitetaan perusteluineen ministeriön kirjaamoon. Ehdotukset ovat julkisia ja ne julkaistaan hankesivulla. Artikla 8:n kaupunkiekosysteemialueiden rajauksella ei ole velvoittavaa vaikutusta kuntien tai maakuntien kaavoitukseen.Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. LisätietojaSamuli Alppi
ympäristöneuvos
0295250036
[email protected]Ennallistamissuunnitelman valmistelun sidosryhmätilaisuudet löytyvät osoitteesta ym.fi/ennallistamisasetus. Lisäksi niistä kerrotaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tapahtumakalentereissa.Hankesivu: Kansallisen ennallistamissuunnitelman laatiminen

Ennallistamisasetus velvoittaa lisäämään kaupunkivihreää ja latvuspeittoa kaupunkiympäristöissä vuodesta 2031 alkaen. Artikla 8 koskee Suomessa noin 70 kuntaa ja sen tavoitteet kohdistuvat kuntien taajaan asutuille alueille. Tavoitteiden toimeenpanon pohjana toimivat kansallisesti määriteltävät kaupunkiekosysteemialueet. Ympäristöministeriö pyytää kuntien näkemyksiä kaupunkiekosysteemialueiden paikallisesti sopivista rajauksista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina 21. lokakuuta Brysselissä. Ministereiden on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät YK:n ilmastokokouksen (COP30) valmistelusta sekä vesiresilienssistrategiasta. Lisäksi ministerit keskustelevat Euroopan komission ehdottamasta eurooppalaisesta valtamerisopimuksesta eli meripaketista. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.EU:n yhteiset kannat marraskuun COP30-ilmastokokoukseenKokouksessa hyväksyttävät päätelmät muodostavat EU:n yhteisen neuvottelukannan YK:n ilmastokokoukseen (COP30), joka järjestetään 10.–21. marraskuuta Belémissä, Brasiliassa. COP30-kokouksessa painopiste on ilmastotavoitteiden kirittämisessä: maiden odotetaan päivittävän kansalliset ilmastositoumuksensa ennen Belémin kokousta. Keskeinen neuvotteluteema ovat globaalit sopeutumisen indikaattorit.Päätelmissä EU kannustaa kaikkia osapuolia, erityisesti eniten päästöjä aiheuttavia maita, toimittamaan kansalliset ilmastositoumuksensa (Nationally Determined Contribution, NDC) pikaisesti. EU itse pyrkii saamaan sitoumuksensa sovittua ennen Belémin kokousta. EU pitää myös tärkeänä, että kokouksen loppuasiakirjassa tunnustetaan päästöjen ja toimien välinen kuilu ja annetaan selkeitä suosituksia Pariisin sopimuksen toimeenpanoon.EU korostaa, että sopeutumisen indikaattoreista on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen. Indikaattoreilla mitataan edistymistä sopeutumista koskevan maailmanlaajuisen tavoitteen saavuttamisessa.Suomi katsoo, että päätelmät luovat hyvän pohjan EU:n neuvottelumandaatille Belémin ilmastokokoukseen ja kattavat keskeiset COP30-kokouksen tavoitteet, erityisesti liittyen osapuolten uusiin päästövähennystavoitteisiin ja niiden riittävyyteen 1,5 asteen saavuttamiseksi.”EU:n on säilytettävä keskeinen asemansa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa. Omalla esimerkillämme voimme myös kirittää muiden maiden toimia. Suomena pidämme vahvasti esillä omaa menestystarinaamme siitä, miten fossiilienergiasta luopuminen tarkoittaa edullisempia kustannuksia ja tarjoaa kasvun avaimia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Suomi tukee EU:n vesiresilienssistrategian tavoitteitaMinistereiden on määrä hyväksyä päätelmät Euroopan komission kesäkuussa 2025 julkaisemasta vesiresilienssistrategiasta. Strategian ja sen noin 30 kärkitoimen tavoitteena on parantaa veden saatavuutta ja laatua, edistää veden kiertokulkua ja tehokasta käyttöä sekä tukea kestävää ja kilpailukykyistä vesiälykästä taloutta. Tavoitteena on myös vahvistaa EU:n roolia vesiasioissa kansainvälisesti.Suomi tukee Euroopan komission vesiresilienssistrategiassa asettamia tavoitteita, jotka tarkastelevat vesialaa kokonaisvaltaisesti. Suomi katsoo, että komission vesiresilienssistrategia osaltaan edistää Suomen prioriteetteja, kuten Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamista, kokonaisturvallisuuden parantamista ja puhdasta siirtymää sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistämistä. Vesiresilienssi on myös keskeinen osa yhteiskuntien kokonaiskestävyyttä ja häiriönsietokykyä.Keskustelua eurooppalaisesta valtamerisopimuksesta eli meripaketistaKokouksessa käydään keskustelu Euroopan komission meripaketista. Komission tavoitteena on vahvistaa EU:n meripolitiikkaa kuudella keskeisellä osa-alueella, kuten meriekosysteemien ennallistamisessa, kestävän sinisen talouden kehittämisessä ja rannikkoyhteisöjen tukemisessa.LisätietojaLyydia Ylönen 
Ministeri Multalan erityisavustaja   
p. 050 476 1341
[email protected] COP30
Marjo Nummelin 
Pääneuvottelija, ympäristöministeriö 
p. 040 523 3710
[email protected]    Vesiresilienssistrategia 
Annukka Lipponen
Johtava vesitalousasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 067
[email protected]    Eurooppalainen valtamerisopimus eli meripaketti
Jussi Soramäki
ympäristöneuvos, valtioneuvoston kanslia
p. 0295 160330

EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina 21. lokakuuta Brysselissä. Ministereiden on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät YK:n ilmastokokouksen (COP30) valmistelusta sekä vesiresilienssistrategiasta. Lisäksi ministerit keskustelevat Euroopan komission ehdottamasta eurooppalaisesta valtamerisopimuksesta eli meripaketista. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maanantaina 20.10. vietetään kansainvälistä maisemapäivää. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus järjestivät päivän kunniaksi valokuvakilpailun, jonka parhaana palkittiin kaupunkimaisema Porista. Kilpailulla kannustettiin tarkastelemaan rakennusten, rakennelmien ja rakennettujen alueiden arvoa ja merkitystä maisemissa.Maisemapäivän valokuvakilpailun voittajana palkittiin Leena Järvenrannan ottama valokuva Porin keskustasta. Kilpailun aiheena oli ”Rakennettu perintömme maisemassa” ja kilpailuun pystyi osallistumaan milloin tahansa taltioiduilla maisemakuvilla.”Kilpailun voittaneessa valokuvassa kuvastuu maiseman kerroksellisuus. Kuvan etualalla rakentuu uutta kaupunkimaisemaa ja taustalla näkyy vanhempaa rakennuskantaa eri aikakausilta. Kuvassa on käveleviä ja keskustelevia ihmisiä, mikä sai tuomariston pohtimaan ihmisten eri aikoina tekemien valintojen ja päätösten vaikutusta maiseman muutokseen. Tuomaristo piti kiinnostavana myös tavanomaisesta poikkeavaa kuvakulmaa.” kertoo tuomariston puheenjohtaja, erityisasiantuntija Martina Reinikainen ympäristöministeriöstä.Kilpailun voittaja palkitaan 500 euron lahjakortilla Rajala Pro Shopiin. Kilpailun kuvasadosta on koottu näyttely maisemapäivän verkkosivuille.Maisemia tarkastellaan myös Maa- ja kotitalousnaisten järjestämillä ohjatuilla maisemakävelyillä maisemapäivän tienoilla 18.-20.10.2025. Kaikille avoimia ja maksuttomia kävelyjä järjestetään yhteensä kymmenen eri puolilla Suomea.Euroopan neuvoston maisemayleissopimus täyttää 25 vuottaVuosittain vietettävä kansainvälinen maisemapäivä liittyy Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen, jolla edistetään maisemanhoitoa, -suojelua, ja -suunnittelua. Sopimus on solmittu Firenzessä 20.10.2000, eli tasan 25 vuotta sitten. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 2006. Kansainvälisellä maisemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että maisemat ovat olennainen osa kaikkien kulttuuriperintöä, identiteettiä, hyvinvointia sekä elinympäristön laatua ja monimuotoisuutta. Sopimus on voimassa 40:ssä Euroopan neuvostoon kuuluvassa valtiossa.Kansainvälistä maisemapäivää vietettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Kansainvälisen maisemapäivän valmisteluissa ja valokuvakilpailun tuomaristossa oli edustus ympäristöministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta, Suomen Kotiseutuliitosta, Viherympäristöliitosta ja Museovirastosta. Maisemapäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.LisätietojaAnnika Uddström
tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 715
[email protected] Martina Reinikainen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 484
[email protected]Kansainvälinen maisemapäivä | ymparisto.fi

Maanantaina 20.10. vietetään kansainvälistä maisemapäivää. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus järjestivät päivän kunniaksi valokuvakilpailun, jonka parhaana palkittiin kaupunkimaisema Porista. Kilpailulla kannustettiin tarkastelemaan rakennusten, rakennelmien ja rakennettujen alueiden arvoa ja merkitystä maisemissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Opiskelija-asuntojen korkotukilainoja koskevan lakiesitysluonnoksen lausuntoaika päättyi 30.9.2025. Lausuntoja saatiin yhteensä 48. Lausuntoja antoivat muun muassa alan toimijat ja järjestöt, korkeakoulut sekä kaupungit.Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalojen korkotuesta annettuun lakiin. Tavoitteena on vahvistaa opiskelija-asuntojen uudisrakentamisen ja perusparantamisen edellytyksiä. Muutoksella toteutetaan Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteita toimivista asuntomarkkinoista.

Opiskelija-asuntojen korkotukilainoja koskevan lakiesitysluonnoksen lausuntoaika päättyi 30.9.2025. Lausuntoja saatiin yhteensä 48. Lausuntoja antoivat muun muassa alan toimijat ja järjestöt, korkeakoulut sekä kaupungit.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lausunnoilla olevassa asetusluonnoksessa ajantasaistetaan tukikäytäntöjä ja täsmennetään sääntelyä. Lausuntoja voi antaa 28.10.2025 saakka.Asetusluonnoksessa määritellään perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2026–2030 myönnettävät tuet. Tavoitteena on ajantasaistaa nykyinen sääntely vastaamaan EU:n valtiontukisääntöjä, aluehallintouudistusta sekä uutta luonnonsuojelulakia. Samalla täsmennetään tukimuotoja ja hakemusten sisältövaatimuksia. Esimerkiksi tuen piiriin voitaisiin jatkossa sisällyttää myös kunnostuksen ja hoidon suunnittelu, mikäli kohdetta ei suojaa luonnonsuojelulain mukainen päätös tai sopimus.Tuen myöntämisen edellytyksiin lisättäisiin maininta siitä, ettei tukea voida myöntää toimenpiteille, joista maanomistaja saa muuta kuin kotitarvehakkuuseen rinnastuvaa tuloa. Lisäksi poistettaisiin maininta ei-tuotannollisten investointien korvauksesta, jota ei tällä hetkellä myönnetä perinnebiotooppien kunnostushankkeisiin.Perinnebiotoopit yksi uhanlaisimmista luontotyypeistä – asetus mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden suojelun yksityismaillaPerinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden muovaamia, niitto- ja laidunnuskäytäntöihin perustuvia luontotyyppejä, jotka ovat lajistoltaan erittäin rikkaita mutta samalla uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Niiden säilyminen edellyttää jatkuvaa hoitoa. Perinnebiotoopit ovat tärkeitä paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös maisema- ja kulttuuriperinnön kannalta.Asetuksen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua yksityismailla mahdollistamalla arvokkaiden luontoarvojen kunnostus ja hoito. Tuki tukee Suomen kansainvälisiä ja EU:n biodiversiteettitavoitteita, joiden mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä ja kehitys käännettävä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.Luonnos perinnebiotooppitukiasetukseen lausuntopalvelussaLisätietojaRoosa Kellokoski
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 2502 60
[email protected]

Lausunnoilla olevassa asetusluonnoksessa ajantasaistetaan tukikäytäntöjä ja täsmennetään sääntelyä. Lausuntoja voi antaa 28.10.2025 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on kutsunut erityisavustajakseen Tarik Ahsanullahin. Ahsanullahin vastuulla on ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolle kuuluvat asiat sekä kiertotaloutta koskevat kysymykset. Lisäksi Ahsanullah vastaa ministerin viestinnästä ja mediasuhteista.Ahsanullah siirtyy ympäristöministeriöön Suomen Vuokranantajista, jossa hän on toiminut lakiasiainjohtajana. Järjestötöiden lisäksi hänellä on työkokemusta Helsingin käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta. Ahsanullahilla on laaja kokemus kuntapolitiikasta ja kaupunkirakentamisen teemoista.Ahsanullah aloittaa tehtävässään 10.10. ja sijaistaa erityisavustaja Emma-Stina Vehmasta hänen vanhempainvapaansa ajan.Ministeri Multalan toisena erityisavustajana toimii Lyydia Ylönen. Ylönen vastaa ilmasto-, luonto- ja ympäristöasiaoista sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asioista. LisätietojaTarik Ahsanullah
Erityisavustaja
[email protected]
p. 050 301 5037
 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on kutsunut erityisavustajakseen Tarik Ahsanullahin. Ahsanullahin vastuulla on ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolle kuuluvat asiat sekä kiertotaloutta koskevat kysymykset. Lisäksi Ahsanullah vastaa ministerin viestinnästä ja mediasuhteista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien toinen ilmasto- ja luontopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui keskiviikkona 8. lokakuuta Kesärannassa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan johdolla keskustelemaan luonnonarvomarkkinoista. Pääministeri Petteri Orpo ei päässyt osallistumaan keskusteluun Yhdysvaltoihin suuntautuvan työvierailun vuoksi.  Tilaisuus keskittyi luonnonarvomarkkinoihin uutena ja kehittyvänä toimintamallina, jonka tavoitteena on kanavoida yksityistä rahoitusta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ennallistamiseen ja hoitoon. Luonnonarvomarkkinat tarjoavat mahdollisuuden yhdistää ympäristötavoitteet ja taloudellinen toimeliaisuus tavalla, joka tukee luonnon tilan parantamista ja elinkeinoelämän vastuullisuustyötä sekä luo maanomistajille uusia toimeentulomahdollisuuksia. Keskusteluun osallistuivat Perussuomalaisista valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä, Vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko ja LIIKE Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo. Keskustelua alustivat Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BOOST-hankkeen puheenjohtaja Panu Halme ja varapuheenjohtaja Heini Kujala ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski. Lisäksi sidosryhmien näkökulmia toivat esiin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Nordean yhteiskuntasuhdejohtaja Jyrki Katainen, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja​ Paula Lehtomäki, Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen.   Luontokadolla ja ilmastonmuutoksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka heikentävät yritysten toimintaa ja rahoitusjärjestelmän vakautta. Näiden riskien hallitsemiseksi taloudellisten vaikutusarvioiden, yksityisen rahoituksen sekä luontotoimien tarve on kasvanut. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala kiitti osallistujia yhteisestä tuesta luonnonarvomarkkinoiden kehittämiselle ja korosti, että Suomessa on jo hyvin työkaluja ja hankkeita, jotka tukevat luonnonarvomarkkinoiden kehittämistä. Luonnonarvomarkkina on tuomassa tärkeän lisän julkiselle luontorahoitukselle luonnontilan parantamiseksi. Luonnonarvomarkkinoita tulee kehittää koskemaan kaikkia elinympäristöjä kuten metsiä, maatalousympäristöjä, sisävesiä ja meriä. Seuraava askel on lainsäädännön kehittäminen, joka tarvitaan markkinoiden synnyttämiseksi.   Luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen on ajankohtaista erityisesti EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanon myötä. Jäsenvaltioilta edellytetään heikentyneiden ekosysteemien ennallistamista, ja arvioitu vuosittainen kustannus Suomelle on satoja miljoonia euroja. Julkinen rahoitus ei yksin riitä tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi tarvitaan uusia rahoitusmekanismeja ja yksityisen rahoituksen kanavointia. Suomella on mahdollisuuksia EU- ja kansainvälisten luonnonarvomarkkinoiden kehittäjänä ja luontopositiivisten käytäntöjen skaalaajana.   Ensimmäinen ilmasto- ja luontopolitiikan pyöreä pöytä järjestettiin viime vuoden lokakuussa, ja siinä keskityttiin erityisesti Suomea sitoviin kansainvälisiin ja kansallisiin ilmasto- ja luontovelvoitteisiin ja EU-komission tulevaan kauteen 2024–2029.  

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien toinen ilmasto- ja luontopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui keskiviikkona 8. lokakuuta Kesärannassa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan johdolla keskustelemaan luonnonarvomarkkinoista. Pääministeri Petteri Orpo ei päässyt osallistumaan keskusteluun Yhdysvaltoihin suuntautuvan työvierailun vuoksi.  

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tuki jatkuu alkukesän lisätalousarvion myötä. Jäljellä oleva määräraha riittää jopa 3 000 lisäremonttiin.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on avannut uudestaan avustushaun öljy- ja kaasulämmityksestä luopuville ja fossiilittomaan lämmitysmuotoon siirtyville omakoti- ja paritalojen omistajille. Avustusta on myönnetty viiden vuoden aikana yli 33 000 kotitaloudelle.Suosittu avustushaku sulkeutui toukokuussa jäljellä olevien määrärahojen käyttöoikeuden päättymisen vuoksi. Hallituksen alkukesästä eduskunnalle antamassa lisätalousarvioesityksessä linjattiin jatkosta avustuksille.”Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukeminen vähentää riippuvuuttamme tuontiöljystä ja tukee fossiilittomien lämmitysratkaisujen käyttöönottoa. Tämä parantaa kansallista energia- ja huoltovarmuutta ja vähentää päästöjä. Lisäksi kotitalouksien kannustaminen lämmitysremontteihin tuo rakennusalan matalasuhdanteessa kaivattua työtä Suomeen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Avustuksen määrät ja ehdot ennallaanELY-keskus myöntää öljy- ja kaasulämmityksestä luopuville pientalojen omistajille aikaisempaan tapaan 2 500 ja 4 000 euron avustuksia. Suurempi 4 000 euron avustus myönnetään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön vaihtaville hakijoille ja 2 500 euron avustus muihin ei-fossiilisiin lämmitysjärjestelmiin vaihtaville.Avustuksen ehdot säilyvät ennallaan. Tukea voidaan myöntää yksityishenkilöille ja kuolinpesille öljy- tai kaasulämmitysjärjestelmän poistamiseen sekä uuden lämmitysjärjestelmän hankkimiseen silloin, kun pientalo on ympärivuotisessa asuinkäytössä. Avustuksen saamiseksi vanha lämmitysjärjestelmä tulee poistaa kokonaan. Yhteen remonttiin voi saada vain joko avustuksen tai kotitalousvähennyksen.”Lämmitysremontin suunnittelu ja avustuksen hakeminen kannattaa hoitaa pikimmiten, jos haluaa varmistua tuen saamisesta. Jäljellä oleva alle 12 miljoonan euron määräraha riittää korkeintaan noin 3 000 hakijalle ja arviomme mukaan raha kuluu loppuun kevään 2026 aikana”, kertoo ryhmäpäällikkö Sabina Mäki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.Vuoden 2026 alusta alkaen avustusta myöntää koko maassa keskitetysti Sisä-Suomen elinvoimakeskus. Hakemusten vastaanotto ja käsittely jatkuvat elinvoimakeskuksissa saumattomasti, eikä virastomuutos edellytä asiakkaalta toimenpiteitä. ELY-keskusten pohjalta perustettavat elinvoimakeskukset hoitavat mm. ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämis- ja edistämistehtäviä.Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi | ELY-keskusAvustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi | ELY-keskusLisätietojaYmpäristöasioiden asiakaspalvelu
0295 020 900 (ma-pe 9–15)
ympariston.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fiIlkka Hippinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
029 525 0044
[email protected]Sabina Mäki
ryhmäpäällikkö 
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
0295 036 090
[email protected]

Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tuki jatkuu alkukesän lisätalousarvion myötä. Jäljellä oleva määräraha riittää jopa 3 000 lisäremonttiin.

Lähde: ym.fi