NordenBladet — “Ilmastonmuutos on totista totta eikä sitä voi puhumalla poistaa – sitä voi hidastaa vain päästöjä vähentämällä”, korosti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhuessaan maanantaina Helsingissä järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa ilmasto- ja energiapäivässä 2026.Ministeri Multala nosti esiin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kireän kansainvälisen tilanteen. Suurvaltojen ilmastoratkaisujen epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet haastavat monenvälistä ilmastoyhteistyötä. Ministeri muistutti, että tällaisessa ympäristössä suomalainen johdonmukaisuus ja harkinta ovat erityisen tärkeitä.“Tässä tilanteessa suomalainen kylmäpäisyys ja harkitsevuus on valttia”, Multala totesi.Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022 Suomen irtautuminen venäläisestä fossiilienergiasta ja siirtyminen lähes täysin fossiilivapaaseen sähköntuotantoon on ollut nopea ja poikkeuksellisen onnistunut. Tämä osoittaa suomalaisyritysten kykyä tarttua muutokseen ripeästi.Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kustannustehokkuutta ja ennakoitavuuttaPuheessaan Multala kuvasi ilmastonmuutoksen etenemistä huolestuttavin esimerkein ja muistutti, että päästövähennykset ovat ainoa tie tilanteen hidastamiseen.”Ilmastonmuutoksen hillinnän onnistuminen on lopulta kiinni siitä, kuinka hyvää bisnestä se on – tai kääntäen, paljonko saastuttaminen maksaa. Vähäpäästöisiin teknologioihin tai energiantuotantoon investoimisen pitää olla kannattavampaa kuin saastuttaviin.”Investointeja ei synny, jos investointiympäristö on epävakaa ja ennakoimaton. Selkeä ja pitkäjänteinen ilmastopolitiikka on investoinneille tärkeää. Siksi Suomi ja EU ajavat kunnianhimoisia mutta kustannustehokkaita ohjauskeinoja.Hän kiitti suomalaisia yrityksiä vahvasta roolista ilmastotavoitteiden edistämisessä niin kotimaassa kuin EU-vaikuttamisessa.Suomi rakentaa puhtaan energian suurvaltaaMinisteri nosti esiin useita hallituksen toimia, joilla puhtaan siirtymän investointeja vauhditetaan ja luvitusta sujuvoitetaan. Suomi on kansainvälisesti poikkeuksellisessa asemassa, sillä uusi sähköntuotanto vastaa suoraan kasvavaan kysyntään, ei fossiilisen kapasiteetin korvaamiseen.“Olemme jo hyvän matkaa kulkeneet kohti hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta”, Multala totesi.Hallitus on muun muassa jatkanut ja laajentanut puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä, lisännyt tukia uusiin energia-, teollisuus- ja teknologiahankkeisiin ja edistänyt ydinenergialain uudistusta. Toimet tähtäävät investointiympäristön parantamiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen koko maassa.Energiaturvallisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet uuteen arvoonMinisteri muistutti myös energiaturvallisuuden merkityksestä tilanteessa, jossa geopoliittiset uhat ovat konkretisoituneet. Suomen huoltovarmuusmalli, ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, ovat nousseet kansainväliseksi kiinnostuksen kohteeksi.Tulevaisuudessa tavoitteena on vähentää öljyriippuvuutta myös liikenteessä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta edelleen.Multalan mukaan Suomi ja Eurooppa voivat edetä ilmastotyössä etunojassa ja vahvistaa samalla omavaraisuuttaan ja kilpailukykyään.“On päivänselvää, että tulevaisuus on ilmastoneutraali. On vain kysymys siitä, olemmeko sitä ennen ehtineet jo tuhota planeetastamme liian suuren osan”, hän sanoi.LisätiedotJuuso Kilpinen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 322 9636
[email protected]

“Ilmastonmuutos on totista totta eikä sitä voi puhumalla poistaa – sitä voi hidastaa vain päästöjä vähentämällä”, korosti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhuessaan maanantaina Helsingissä järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa ilmasto- ja energiapäivässä 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut avustushaun kuntien ja maakuntien liittojen hankkeille, joilla otetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) käyttöön. Avustusta on haettavana kolme miljoonaa euroa. Haku on auki 31.3.2026 saakka.”Kuntien ja maakuntien järjestelmien tekninen kypsyys vahvistuu nopeaa tahtia, mikä mahdollistaa Ryhti-järjestelmän laajan käyttöönoton lähivuosina. Lakisääteiset tiedonhallintauudistukset on tehtävä vuoden 2028 loppuun mennessä, joten avustusta toimeenpanoon kannattaa hakea hyvissä ajoin. Ympäristöministeriön tavoitteena on saada kaikki Manner‑Suomen kunnat ja maakuntien liitot mukaan Ryhti-järjestelmään”, kannustaa erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä. 
 
Avustus tukee kuntia ja maakuntien liittoja muuttamaan kaavoituksen ja rakentamislupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, alueidenkäyttölaki sekä rakentamislaki vauhdittavat digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Koska avustus edistää lainsäädännöllisten velvoitteiden toteuttamista, kattaa se avustuskelpoiset kustannukset täysimääräisinä (100 %).Hankkeet voivat esimerkiksi kehittää teknisiä liittymis- ja tiedonhallintaratkaisuja, varmistaa Ryhti-järjestelmän tietoturvallista käyttöönottoa tai kehittää henkilöstön osaamista. Hankkeiden lopputuloksena kuntien ja maakuntien liittojen tulee ottaa Ryhti-järjestelmä käyttöön. Ympäristöministeriö on avustanut vuosien 2023–2025 aikana 37 kuntien ja maakuntien liittojen hanketta, jotka luovat teknistä kyvykkyyttä lainsäädännön velvoitteiden toteuttamiseksi ja käyttöönottavat Ryhti-järjestelmää. Avustusta on jaettu neljällä hakukierroksella 7,8 miljoonaa euroa. Millaisiin hankkeisiin avustusta voi hakea?Avustus on tarkoitettu sellaisten välttämättömien ja tarpeellisten muutosten toteuttamiseen, jotka mahdollistavat Ryhti-tietojärjestelmän ja kansallisten tietomallien käyttöönoton. Toimenpiteissä otetaan huomioon kansallinen yhteentoimivuus sekä digitaalinen turvallisuus. Avustusta voi hakea yksin tai useamman toimijan yhteishankkeena, jossa kaikki avustuksen saajat ovat kuntia tai maakuntien liittoja.  Avustushaku on auki 10.2.–31.3.2026. Avustusta voi hakea Haeavustuksia.fi -verkkopalvelussa.  Avustus on käytettävissä 31.3.2028 asti
 Kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistaminen 5. hakukierros (haeavustuksia.fi)Infotilaisuus avustushausta maaliskuussaAvustuksen hakemisesta järjestetään avoin infotilaisuus verkossa 5.3.2026 klo 13:00–14:30 Avustushaun infotilaisuus kunnille ja maakuntien liitoille (lyyti.fi)LisätietojaJemina Suikki
erityisasiantuntija
puh. 0295 250 345
[email protected]

Ympäristöministeriö on avannut avustushaun kuntien ja maakuntien liittojen hankkeille, joilla otetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) käyttöön. Avustusta on haettavana kolme miljoonaa euroa. Haku on auki 31.3.2026 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Työryhmä esittää, että Suomessa säädetään kiertotalouslaki, joka korvaisi nykyisen jätelain. Työryhmän mietinnössä esitetään keskeiset lainsäädäntömuutokset, jotka sisältyisivät kiertotalouslakiin.”Kiertotalous säästää luonnonvaroja ja tarjoaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, kun pystymme pitämään materiaalin paremmin kierrossa ja säilyttämään sen arvon taloudessa. Kiertotalouden vahvistaminen edistää myös Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kiitän kiertotalouslakityöryhmää perusteellisesta valmistelutyöstä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.Kiertotalous auttaa vähentämään luonnonvarojen kulutusta, hillitsemään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä luomaan taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Verrattuna muihin maihin Suomessa luonnonvarojen kulutus on suurta ja materiaalien neljän prosentin kiertotalousaste EU:n toiseksi matalin. Suomessa tuotetaan runsaasti jätettä, eikä osaa EU:n lainsäädännössä asetetuista kierrätystavoitteista ole saavutettu.Kiertotalouslaissa vahvistettaisiin elinkaarinäkökulmaa ja tuettaisiin kiertotalouden markkinoiden kasvuaKiertotalouslaissa on kyse jätelain kokonaisuudistuksesta. Siinä otetaan huomioon entistä vahvemmin tuotteiden ja materiaalien elinkaarinäkökulma ja siirretään sääntelyn painopistettä jätteistä kohti kiertotalouden edistämistä.Työryhmä esittää mietinnössään lukuisia lainsäädäntömuutoksia toteutettavaksi kiertotalouslaissa. Kiertotalousmarkkinan kehittymistä ja kasvua tuettaisiin hyödyntämällä julkisia hankintoja. Nykyinen valtakunnallinen jätesuunnitelma korvattaisiin kiertotaloussuunnitelmalla, millä pyritään tukemaan kiertotalouden toimijoiden pitkän aikavälin toiminta- ja investointiympäristöä. Suunnitelman etenemisestä annettaisiin kiertotalouskertomus eduskunnalle kolmen vuoden välein. Laissa pyrittäisiin entistä vahvemmin siihen, että käyttökelpoiset tuotteet säilytetään kierrossa ja että kierrätys on mahdollisimman laadukasta. Mietinnössä esitetään myös ehdotuksia, joilla jäte- ja kiertotalousalan eri toimijoiden hallinnollista taakkaa pyritään ehkäisemään ja vähentämään.Tuotteiden uudelleenkäyttöä sekä jätteen lajittelua, erilliskeräystä ja kierrätystä pyritään lisäämäänUudelleenkäyttötoimijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi ehdotetaan muutoksia, joilla kevennettäisiin hallinnollista taakkaa ja lisättäisiin käyttökelpoisten tuotteiden pysymistä kierrossa. Mietinnössä esitetään myös toimia kierrätysmateriaalien markkinoiden kehityksen tukemiseksi. Kierrätystä tuettaisiin rajoittamalla kierrätyskelpoisen yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennus- ja purkujätteen keräämistä energiajätteenä. Myös erilliskerätyn, kierrätyskelpoisen jätteen polttamista ja sijoittamista kaatopaikalle ehdotetaan rajoitettavaksi. Kierrätysmateriaalin laatua parannettaisiin lisäämällä lakiin yleinen velvollisuus lajitella jätteet järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti. Jätteen lajittelutehokkuutta parannettaisiin lisäksi neuvonnan ja tiedon jakamisen keinoin sekä säätämällä laissa jätehuoltopalveluiden laatuvaatimuksista. Yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen erilliskeräyksen vähimmäisvaatimusten tiukentamista arvioidaan jatkovalmistelussa. Voimassa olevan jätelain mukaan tuottajan on vastattava tiettyjen käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuollosta ja sen kustannuksista (tuottajavastuu). Tuottajayhteisön toiminnan julkisuutta ja avoimuutta koskevaa sääntelyä lisättäisiin vastapainona sille, että tuottajayhteisöillä olisi jatkossakin vahva hallintaoikeus tuottajavastuun piirissä olevaan jätteeseen. Lisäksi jätteisiin, jätehuoltoon ja tuotteisiin liittyvän tiedon julkisuutta ja saatavuutta parannettaisiin säätämällä laissa jäte- ja tuotetiedon julkisuudesta sekä selkeyttämällä jätelain siirtoasiakirjavelvollisuuksia. Työryhmä tehostaisi lain valvontaa ja ehdottaa jatkovalmisteluun hallinnollista seuraamusmaksua koskevaa lainsäädäntöä keinona puuttua velvollisuuksien laiminlyönteihin. Mietinnössä esitetään jatkovalmistelua varten ehdotuksia myös muista kuin kiertotalouslaissa toteutettavista ohjauskeinoista, kuten taloudellisen ohjauksen, kaivannaisjätesääntelyn ja kierrätyslannoitteiden sääntelyn kehittämisestä, jotka ovat keskeisiä kiertotalouden edistämiseksi. Työryhmän jäsenistä kuusi jätti mietintöön eriävän mielipiteen tai täydentävän lausuman, jotka koskivat muun muassa jäte- ja tuotetiedon julkisuutta, hallinnollista seuraamusmaksua, tuottajavastuuta sekä erilliskeräysvelvoitteiden laajentamista.Ympäristöministeriö jatkaa kiertotalouslain valmistelua vaiheittainYmpäristöministeriö jatkaa kiertotalouslain valmistelua vaiheittain työryhmän mietinnön pohjalta. Kiireellisimpiä muutoksia jäte- ja kiertotalouslainsäädäntöön ohjaavat hallitusohjelman lisäksi EU:n lainsäädännön velvoitteet. Ensimmäisessä vaiheessa tehtävillä jätelain muutoksilla pyritään parantamaan yhdyskuntajätteiden, pakkausjätteiden (erityisesti muovipakkausten) sekä biojätteen kierrätystä ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräystä sekä hillitsemään jätteenpolttoa. Näillä ja jatkovalmistelussa määritettävillä toimilla pyritään välttämään seuraamukset, jotka voivat aiheutua EU:n lainsäädännössä säädettyjen tavoitteiden saavuttamatta jäämisestä, sekä pienentämään kierrättämättömästä muovipakkausjätteestä maksettavaa muoviomavaramaksua EU:lle. Tavoitteena on toteuttaa jätelain kokonaisuudistus eli jätelain korvaava kiertotalouslaki seuraavan hallituskauden aikana. Kiertotalouslainsäädännön jatkovalmistelussa otetaan huomioon myös EU-sääntelyn kehitys ja erityisesti tuleva EU:n kiertotaloussäädös, josta odotetaan komission lainsäädäntöehdotusta vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä.Lisätietoa:Jussi Kauppila
lainsäädäntöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 085Olli Laukkanen
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 099Anna-Maija Pajukallio 
Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 218

Työryhmä esittää, että Suomessa säädetään kiertotalouslaki, joka korvaisi nykyisen jätelain. Työryhmän mietinnössä esitetään keskeiset lainsäädäntömuutokset, jotka sisältyisivät kiertotalouslakiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Jätteiden tuontia Suomeen ja jätteen käsittelyä valvotaan monin tavoin. Jätesiirtoja tehdään yhä enenevissä määrin maiden rajojen yli. Jätesiirtoihin liittyy myös lieveilmiöitä, jotka on EU:ssakin tunnistettu. EU:n jätteensiirtoasetuksessa määritellään edellytykset jätteiden siirroille, siirtojen rajoituksille ja kielloille. EU:n uusi jätteensiirtoasetus tulee voimaan toukokuussa 2026 ja siinä on uusia keinoja puuttua laittomiin jätesiirtoihin.Pääsääntöisesti jätesiirtoon maasta toiseen tarvitaan jätesiirtolupa. Suomessa toimivaltainen viranomainen on Suomen ympäristökeskus Syke, joka myöntää jätteensiirtoluvat viennille Suomesta ja tuonnille Suomeen. Lupaharkinnassa on noudatettava EU:n jätteensiirtoasetusta ja jätelakia. Tuontia Suomeen on kasvattanut lisääntynyt jätteenpolttokapasiteettiJätteiden tuonti Suomeen on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Jätettä tuodaan sekä poltettavaksi että kaatopaikalle sijoitettavaksi esikäsittelyn jälkeen. Jäteperäisiä polttoaineita tuotiin Suomeen poltettavaksi 47 000 tonnia vuonna 2022. Määrä kasvoi 339 000 tonniin jo vuonna 2024. Suomessa jätteenpolttolaitoksissa on hyvää teknologiaa, jota ei ole kaikissa maissa saatavilla. Nykyään jätteenpolttokapasiteettia on enemmän kuin Suomessa syntyvän jätteen polttoon tarvittaisiin. Tämä lisää painetta tuoda jätettä ulkomailta, jotta polttokapasiteetti saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Tarvetta hankkia lisäpolttoainetta on lisännyt myös puuntuonnin väheneminen Venäjältä.Lupaviranomaisen on vaikea saada tietoa laittomasta toiminnasta Uusi jätteensiirtoasetus kiristää osin vaatimuksia toukokuun lopusta 2026 alkaen. Jätesiirtoluvan yhtenä edellytyksenä on, että jätesiirtoilmoituksen tekijä tai vastaanottaja ei ole syyllistynyt laittomaan siirtoon tai muuhun ympäristön tai ihmisen terveyden kannalta laittomaan toimintaan viiden edellisen vuoden aikana. Kielteinen lupapäätös edellyttää kuitenkin, että Suomen viranomaisella on tieto mahdollisesta tuomiosta. Käytännössä lähtömaan viranomaisen ei tulisi välittää jätesiirtoilmoituksia, joissa viejä on syyllistynyt laittomaan toimintaa, muille viranomaisille, kuten Sykelle. Uusi asetus velvoittaa viranomaisia myös tekemään enemmän yhteistyötä laittomiin jätesiirtoihin puuttumiseksi. Asetuksella on perustettu EU-laajuinen jätesiirtojen valvontaryhmä, johon Syke osallistuu. Lisäksi Euroopan komissio saa valtuudet tarkastaa rajat ylittäviä jätesiirtoja, joihin epäillään liittyvän laittomuuksia, ja se voi valtuuttaa tähän tehtävään Euroopan petostentorjuntaviraston sekä ryhtyä toimiin tilanteen parantamiseksi.Lisäksi jätteensiirtoasetus tiukentaa sääntelyä esimerkiksi tiettyjen hyödynnettäväksi siirrettävien vaarattomien jätteiden eli ns. vihreiden jätteiden osalta. Vihreistä siirroista on jatkossa ilmoitettava viranomaisille EU:n yhteisen jätesiirtotietojärjestelmän kautta. Jätteen välivarastoinnin pulmiin on puututtuLisääntynyt jätteen tuonti kasvattaa myös jätteen välivarastoinnin tarvetta jätteen tuontisatamissa. Jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin satamassa tulee olla ympäristölupa, ja viranomainen valvoo ympäristöluvan määräysten noudattamista. Jos havaitaan puutteita, valvontaviranomainen puuttuu asiaan valvonnallisin toimenpitein tai toiminnan ympäristövaikutusten poiketessa ennakoidusta tekee aloitteen ympäristöluvan muuttamiseksi. Viranomaiset ovat puuttuneet sekä Loviisan että Taalintehtaan satamien toimintaan siellä aiheutuneiden ympäristön roskaantumisen sekä haju- ja kärpäshaittojen vähentämiseksi. Kyseisten tapausten käsittely on kesken Lupa- ja valvontavirastossa. 

Jätteiden tuontia Suomeen ja jätteen käsittelyä valvotaan monin tavoin. Jätesiirtoja tehdään yhä enenevissä määrin maiden rajojen yli. Jätesiirtoihin liittyy myös lieveilmiöitä, jotka on EU:ssakin tunnistettu. EU:n jätteensiirtoasetuksessa määritellään edellytykset jätteiden siirroille, siirtojen rajoituksille ja kielloille. EU:n uusi jätteensiirtoasetus tulee voimaan toukokuussa 2026 ja siinä on uusia keinoja puuttua laittomiin jätesiirtoihin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön julkaisemassa raportissa hahmotellaan uutta mittaria rakennusten käytön mittaamiseen. Käyttöastemittari olisi vapaaehtoinen työkalu, josta saatavalla tiedolla voitaisiin tehostaa rakennusten käyttöä.Jotta ilmastotavoitteet voivat toteutua, tulisi nykyistä rakennuskantaa hyödyntää mahdollisimman hyvin ja rakentaa uutta harkiten. Tehokas tilojen käyttö säästää myös kustannuksia ja vähentää energian, materiaalien, veden, maan ja infrastruktuurin tarvetta. 
 
Rakennusten käytölle ei tällä hetkellä kuitenkaan ole yleisesti hyväksyttyä, helppokäyttöistä mittaria. Mittari on tarpeen, jotta rakennuksen todellinen käyttö voidaan huomioida vaikuttavana ympäristötekijänä. Mittarin tarve vain kasvaa, kun osa maamme rakennuskannasta uhkaa jäädä vajaalle käytölle tai jopa tyhjilleen.  Raportissa esitetystä mittarista hyötyvät erityisesti kiinteistöjen omistajat. He voivat saada tietoa omistamiensa rakennusten käytöstä ja vertailla sitä rakennusten tyypilliseen käyttöasteeseen. Mittarista saatava tieto auttaisi myös suunnittelemaan käyttöä tehostavia toimia.  Käyttöastemittaria on testattu hyvin tuloksin toimistoissa, kouluissa ja kokoontumistiloissa. Jotta mittari voi yleistyä laajempaa käyttöön, edellyttää se vielä jatkokehittämistä. Esimerkiksi mittarin mittausmenetelmiä ja raportointitapaa täytyy vielä yhtenäistää. Rakennuksen käyttöä voidaan tehostaa monenlaisin toimin. Rakennuksen yhteis- ja vuorottaiskäyttö ovat esimerkkejä kevyistä ratkaisuista, raskaampia keinoja ovat esimerkiksi rakennuksen peruskorjaus tai käyttötarkoituksen muutos. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki toi uusia välineitä rakennusten käyttöasteen kasvattamiseen muun muassa edistämällä käyttötarkoitusmuutoksia ja rakennuksen väliaikaista käyttöä. Käyttöastemittari kytkeytyy ympäristöministeriön kiertotalouden green dealin rakennetun ympäristön toimenpiteisiin. Hankkeen toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group.  Rakennusten käyttöastemittari: Ehdotus rakennusten käytön tehokkuutta mittaavalle tunnusluvulle (valtion julkaisuarkisto Valto) Lisätietoja Harri Hakaste 
Yliarkkitehti 
ympäristöministeriö 
puh. 0295 250 074 
[email protected] Taneli Heikkilä 
Johtava asiantuntija 
FCG Finnish Consulting Group 
puh 041 731 7429 
[email protected]  

Ympäristöministeriön julkaisemassa raportissa hahmotellaan uutta mittaria rakennusten käytön mittaamiseen. Käyttöastemittari olisi vapaaehtoinen työkalu, josta saatavalla tiedolla voitaisiin tehostaa rakennusten käyttöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuore arviointiraportti korostaa yritysten vastuuta toimintansa luontovaikutuksista. Nykyinen liiketoimintaympäristö ei tue luontokadon pysäyttämistä. Laaja-alaiset rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, ja hallitukset voivat ajaa niitä. Yrityksillä on silti jo nyt riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia toimia luonnon kannalta kestävästi. Raportti vahvistaa luottamusta siihen, että yritykset voivat toimia muutosvoimana luonnon hyväksi.IPBES kokoontui 12. täysistuntoon Iso-Britanniassa, Manchesterissa 3.-8.2, ja hyväksyi liiketoiminta ja luonto -arviointiraportin (Business and Biodiversity Assessment). Raportti käsittelee yritysten luontovaikutuksia ja riippuvuuksia. Se kokoaa yhteen mittareita, menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla yritykset voivat arvioida vaikutuksiaan ja tukea luontotavoitteiden saavuttamista. Tieteelle ja yhteistyölle maailmanlaajuinen voitto – IPBES onnistui rakentavassa neuvottelussa IPBES on IPCC:n kaltainen, YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Raportti hyväksyttiin onnistuneiden neuvottelujen päätteeksi juhlistavassa tunnelmassa. ”Monenkeskistä yhteistyötä ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa haastetaan nyt eri suunnista, ja maailmanpoliittinen epävarmuus näkyy myös monissa ympäristöneuvotteluissa. Tämä IPBES-täysistunto onnistui kuitenkin rakentavassa neuvottelussa. Yhteistyössä jäsenmaiden ja raportin kirjoittajien kesken saatiin aikaiseksi erittäin odotettu yhteenveto, jonka takana kaikki seisovat. Jäsenmaiden omistajuus yhdessä viimeistellylle raportille on nyt vahva – raportti on tieteelle ja yhteistyölle maailmanlaajuinen voitto”, sanoo arviointiraporttia koskevia keskusteluja yhtenä puheenjohtajista ohjannut IPBESin hallituksen jäsen, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Kannustimet luonnon kannalta kestävään liiketoimintaan ovat edelleen riittämättömiä – Suomi etujoukoissa kehittämässä ratkaisuja Raportin mukaan yritysten vastuu luontovaikutuksistaan kattaa koko arvoketjun raaka‑aineiden hankinnasta tuotteiden käyttöön ja käytön jälkeisiin vaiheisiin. IPBES painottaa, että luontohaittojen vähentäminen ja positiivisten vaikutusten vahvistaminen ovat osa yritysten huolellisuusvelvoitetta. Raportti korostaa, että kannustimet luonnon kannalta kestävään liiketoimintaan, ja sitä mahdollistavat rakenteet, ovat edelleen riittämättömiä, vaikka monia myönteisiä esimerkkejä on jo olemassa. Raportin mukaan on tärkeää, ettei puutteellista tietoa tai keskeneräisiä sääntöjä käytetä perusteena olla toimimatta. Konkreettisia tekoja voidaan tehdä heti – niin yrityksen omassa toiminnassa kuin koko arvoketjussa. ”Suomessa on jo paljon yrityksiä, jotka haluavat edistää luontotoimia. Halutessaan yritykset ovat valtiota ketterämpiä edistämään kestävyysmurrosta. Valtion tehtävänä on varmistaa, että toimintaympäristö tukee tätä työtä. Suomi on kansainvälisesti etujoukoissa kehittämässä esimerkiksi luonnonarvomarkkinoita ja muita ratkaisuja, jotka tekevät luontomyönteisestä toiminnasta entistä helpompaa”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija ja IPBESin kansallinen yhteyshenkilö Suvi Borgström. Raportti korostaa yhteistyön ja osallistamisen merkitystä Muutosta ei synny ilman laajaa yhteistyötä. Hallitukset, rahoituslaitokset, muut yritykset, kansalaisyhteiskunta sekä alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat kaikki keskeisessä roolissa muutoksen mahdollistajina. Raportti nostaa esiin myös talousajattelun haasteet. BKT-keskeinen talouslogiikka on ollut merkittävä luontokatoa kiihdyttävä tekijä ja voi estää luontomyönteisen toimintaympäristön rakentamista. IPBESin mukaan tarvitaan mittareita ja ohjauskeinoja, jotka tunnistavat luonnon arvon ja hyvinvoinnin merkityksen. Raportti korostaa olemassa olevan tiedon merkitystä.  Vaikka kehittämistarpeita on, olemassa olevat menetelmät ja aineistot riittävät päätösten ja toiminnan suuntaamiseen kohti luonnon kannalta kestävää tulevaisuutta. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. IPBESin tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä.  IPBES tukee kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa. Suomen Luontopaneeli julkaisee raportin julkaisupäivänä mietinnön, jossa tarkastellaan Suomen näkökulmasta keskeisiä IPBESin raportin pääviestejä. Ympäristöministeriö, Syke, Luontopaneeli ja IPBES-työryhmä järjestävät teemasta sidosryhmätilaisuuden 10.3.2026. 

Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) tuore arviointiraportti korostaa yritysten vastuuta toimintansa luontovaikutuksista. Nykyinen liiketoimintaympäristö ei tue luontokadon pysäyttämistä. Laaja-alaiset rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, ja hallitukset voivat ajaa niitä. Yrityksillä on silti jo nyt riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia toimia luonnon kannalta kestävästi. Raportti vahvistaa luottamusta siihen, että yritykset voivat toimia muutosvoimana luonnon hyväksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan uutta lakia käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta. Lisäksi rakentamislakiin ehdotetaan uutta säännöstä maatuulivoimalan purkamisluvasta ja eräitä muita muutoksia. Lausuntoja voi antaa 2.4.2026 saakka.“Maatuulivoimaloiden purkamisen vastuut kirjataan nyt selkeästi lakiin. Selkeät pelisäännöt lisäävät alan hyväksyttävyyttä ja ennakoitavuutta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Laki selkeyttäisi tuulivoimaloiden purkamisvastuita ja turvaisi purkamiskustannusten kattamista Esityksen mukaan tuulivoimalan omistaja vastaisi voimalan purkamisesta ja sijaintipaikan palauttamisesta rakentamista edeltäneeseen tilaan. 
 
Purkamisvelvollisuus koskisi tuulivoimalan maanpäällisiä osia, perustuksia sekä voimalaa ympäröivän pystytys- ja huoltokentän rakenteita. Maanpäälliset osat olisi purettava kokonaan. Purkamisluvassa voitaisiin täsmentää missä laajuudessa perustukset sekä pystytys- ja huoltokentän rakenteet olisi purettava ja sijaintipaikka palautettava rakentamista edeltävään tilaan. Perustusten purkamisvelvoitetta määritettäessä huomioitaisiin purkamisen ympäristövaikutukset. Purkamisluvassa huomioitaisiin myös se, että maanomistajan ja alueen jatkokäytön kannalta pystytys- ja huoltokentän rakenteiden purkaminen ja alueen sijaintipaikan palauttaminen rakentamista edeltäneeseen tilaan ei ole aina tarkoituksenmukaista. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän olisi annettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksi vakuus, joka kattaisi voimalan purkamiskustannukset myös laiminlyöntitilanteissa.  Jos vuokramaalla sijaitsevan tuulivoimalan omistaja ei huolehtisi voimalan purkamisesta ja jos purkamisen kustannuksia ei voitaisi kattaa lakisääteisellä purkuvakuudella, purkamisesta vastaisi voimalan sijaintikunta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoisi tuulivoimaloiden purkamisvelvoitteiden noudattamista ja hallinnoisi hyväkseen asetettavaa purkuvakuutta.  Uusi laki ja lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.  Purkuvakuuden ja kunnan toissijaisen purkamisvelvollisuuden säännöksiä sovellettaisiin tuulivoimaloihin, joiden rakentamislupaa haetaan aikaisintaan vuonna 2028. Tuulivoimaloiden purkumäärissä odotettavissa merkittävää kasvua Suuri osa Suomen teollisen kokoluokan tuulivoimaloista on rakennettu vuoden 2011 jälkeen. Tuulivoimalan tekninen käyttöikä on noin 25–35 vuotta. Suomessa on purettu vasta noin 50 tuulivoimalaa.  Tuulivoimaloiden rakentamisesta ja purkamisesta ei ole tällä hetkellä kattavaa erityislainsäädäntöä, vaan purkamisen oikeudelliset kysymykset ratkaistaan osapuolten sopimusten sekä yleisen rakentamisen, jätehuollon ja ympäristönsuojelun lainsäädännön perusteella. Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta sekä laiksi rakentamislain muuttamisesta (lausuntopalvelu.fi)Lisätietoja(poissa 16.-20.2.2026) 
Mari-Linda Harju-Oksanen
Hallitussihteeri
p. 0295 250554 
[email protected](16.-20.2.2026 välisenä aikana)
Maija Neva
Lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 280
[email protected]

Esityksessä ehdotetaan uutta lakia käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta. Lisäksi rakentamislakiin ehdotetaan uutta säännöstä maatuulivoimalan purkamisluvasta ja eräitä muita muutoksia. Lausuntoja voi antaa 2.4.2026 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tilannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) selvityksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta romanien asumisessa. Tarkoituksena on saada ajankohtainen tilannekuva romanien asumisen haasteista Suomessa. Selvitys valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.Suomen kolmannen, vuosille 2023–2030 laaditun, romanipoliittisen ohjelman mukaan romaniväestön asumisolosuhteet ovat kohentuneet valtion toimien ansiosta. Suurella osalla romaneista asumistaso vastaa keskimääräistä suomalaista tasoa. Romaniasiain neuvottelukunnat, Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja romanijärjestöt kohtaavat kuitenkin edelleen työssään romanien asumisongelmia lähes päivittäin.  Asuntomarkkinoilla romaneita kohtaan esiintyy yhä ennakkoluuloja. Myös romanikulttuurin käytännöt vaikuttavat asunnonhakuun ja asuntojen saavutettavuuteen. Koko Suomen tasolla vuokra-asuminen on viime vuosina yleistynyt. Asuntotuotanto painottuu kasvukeskuksiin ja pieniin kerrostaloasuntoihin. Taloustilanteen heikkeneminen ja sosiaaliturvan muutokset lisäävät edullisten vuokra-asuntojen kysyntää. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä asumisen viranomaistyö jakautuu hyvinvointialueiden ja kuntien kesken, mikä korostaa sujuvan yhteistyön merkitystä.  Tavoitteena kokonaiskuva romanien asumisesta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä THL:n selvitys tarkastelee, miten toimintaympäristön muutokset ja ajankohtaiset asumisen ilmiöt vaikuttavat romaniväestöön. Samalla päivitetään tilannekuva siitä, miten aiemmissa selvityksissä tunnistetut, erityisesti romanien asumisen haasteet näkyvät nykyisin, ja miten aiemmat toimenpide-ehdotukset ovat vaikuttaneet.   Selvityksestä saatuja tietoja voidaan hyödyntää laajasti asumisen suunnittelussa, asuntopolitiikan valmistelussa, asumisneuvonnassa, asunnottomuustyössä ja viranomaistyössä niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtionhallinnossa. Selvityksen ohjausryhmässä on edustajat Romano Missio ry:stä, Suomen Romanifoorumi ry:stä, Suomen Romaniyhdistys ry:stä, Suomen Kuntaliitosta, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, Lupa- ja valvontavirastosta, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Edellisen romanien asumisen yhdenvertaisuutta koskevan selvityksen ympäristöministeriö teetti vuonna 2018 vuoden 2012 havainnoista. Asumisneuvonnan palvelujen vaikutuksia arvioidaan Asumisneuvonnan ja sosiaalisen isännöinnin on todettu auttavan romanien asumisongelmissa ja erityiskysymyksissä.  Osana THL:n selvitystä toteutetaan romanipoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotus, jolla arvioidaan asumisneuvonnan palvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta romanien parissa. Romanien omat kokemukset osaksi selvitystä Selvitystyössä kuullaan romaneja sekä asumisen toimijoita kunnissa, hyvinvointialueilla ja vuokrataloyhteisöissä.  Omia kokemuksia asunnon hausta ja muista asumisen asioista voi myös jakaa suoraan selvityksen toteuttajalle. Kokemuksia ottaa vastaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Anu Castaneda (puh. 029 524 7848, sähköposti [email protected]). Hankesivu: Selvitys romanien asumisesta ja yhdenvertaisuudesta Lisätietoja Matleena Haapala 
Lainsäädäntöneuvos
puh. 0295 250 332 
[email protected]

Ympäristöministeriö on tilannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) selvityksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta romanien asumisessa. Tarkoituksena on saada ajankohtainen tilannekuva romanien asumisen haasteista Suomessa. Selvitys valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Käynnistämme ympäristöministeriön strategiatyön osana valmistautumista tuleviin hallituskausiin. Työ alkaa nykytilaa kartoittavalla kyselyllä, jossa tarkastellaan muun muassa YM:n strategian tavoitteiden relevanssia muuttuvassa toimintaympäristössä.Kysely on suunnattu sidosryhmille ja kaikille YM:n työstä ja teemoista kiinnostuneille. Kyselyyn voi vastata 20.2. saakka. Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia.Haluamme mukaan strategiatyöhön henkilöstömme lisäksi myös sidosryhmät ja kansalaiset. Kyselyjen lisäksi käytämme tässä työkaluna mm. Voxit-alustaa, joka aukeaa maaliskuussa.Voxit on digitaalinen osallistumisalusta, joka mahdollistaa rakentavan keskustelun suurten joukkojen kanssa ja tukee osaltaan vaikeiden, monimutkaisten ja pitkää sitoutumista vaativien asioiden ratkaisemista.Tavoitteena on, että strategiatyö valmistuu syksyllä 2026. Strategian nykytilaa ja muutostarpeita kartoittava kyselyLisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
[email protected]Juho Korpi
kehittämisjohtaja
[email protected]

Käynnistämme ympäristöministeriön strategiatyön osana valmistautumista tuleviin hallituskausiin. Työ alkaa nykytilaa kartoittavalla kyselyllä, jossa tarkastellaan muun muassa YM:n strategian tavoitteiden relevanssia muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjelmät, jotka koskevat komission joulukuussa antamaa ehdotusta elintarvike- ja rehulainsäädännön sujuvoittamisesta. Asetusehdotus on järjestyksessään jo 10. komission yksinkertaistamispaketti eli niin kutsuttu omnibus-paketti.Komission tavoitteena on yksinkertaistaa ruokaketjun lainsäädäntöä ja vastata jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toistuviin toiveisiin siitä, että sääntely olisi selkeämpää ja menettelyt nopeampia. Pakettiin sisältyy muutoksia säädöksiin mm. kasvinsuojeluaineista, rehun lisäaineista, biosideista ja erilaisista raportoinneista. Valtioneuvosto kannattaa komission toimia, joilla vahvistetaan EU:n maatalouden sekä elintarvike- ja rehuteollisuuden kilpailukykyä.Muutoksia kasvinsuojeluaineiden, biosidien ja rehun lisäaineiden hyväksymiseenKomissio haluaa sujuvoittaa kasvinsuojeluaineiden ja biosidien tehoaineiden ruuhkaista hyväksymisprosessia koko unionissa ja ehdottaa, että näiden tehoaineiden hyväksynnät olisivat jatkossa pääosin toistaiseksi voimassa. Myös aiemmat hyväksynnät muutettaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi.  Lisäksi komissio ehdottaa biosiditehoaineita koskevien tietosuoja-aikojen pidentämistä. Rehun lisäaineasetuksen osalta komissio ehdottaa, että hyväksynnät muutettaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi nykyisen 10 vuoden sijaan.Valtioneuvosto suhtautuu näihin ehdotuksiin myönteisesti, sillä riskinarviointia hoitavien viranomaisten työtä vapautuisi merkittävästi muihin riskinarviointitehtäviin ja terveyden ja ympäristön suojelun taso pysyisi korkeana. Komissio voisi edelleen tarvittaessa tutkia tehoaineita ja rehun lisäaineita, ja joidenkin tehoaineryhmien hyväksymisajat on rajoitettu. Kannan mukaan rehun lisäaineasetusta pitäisi kuitenkin ajanmukaistaa ja selkeyttää ehdotettua enemmän, joten asetuksen uudelleentarkastelu olisi edelleen tarpeen.Kasvinsuojeluainelainsäädäntöön yksinkertaistuksiaKomissio ehdottaa useita muita yksinkertaistuksia kasvinsuojeluaineita koskevaan lainsäädäntöön. Kasvinsuojeluaineiden hyväksynnät pidennettäisiin enintään 15 vuodeksi, ja komissio haluaa myös helpottaa droonien käyttöä niiden levittämisessä.   Ehdotetut yksinkertaistukset ovat tervetulleita.Kasvinsuojeluaineen käytön määritelmän laajentaminen vaatii muutoksiaAsetusehdotuksessa on kuitenkin myös kohtia, joita pitäisi muuttaa. Komissio ehdottaa esimerkiksi, että peitatun siemenen kylvö ja käsitellyn lisäysmateriaalin istutus katsottaisiin kasvinsuojeluaineen käytöksi.  Valtioneuvoston mielestä tämä lisäisi hallinnollista taakkaa eikä edistäisi komission yksinkertaistamistavoitetta. Nykymenettely turvaa kasvinsuojeluaineiden turvallisen käytön ja sen jatkamista kannatetaan ensisijaisesti.Ehdotuksen käsittely alkanut EU:ssaEhdotuksen käsittely on käynnistynyt EU:n neuvostossa. Euroopan parlamentti muodostaa myös asetusehdotuksiin oman kantansa. Kun molemmat toimielimet ovat muodostaneet kantansa, jatketaan neuvotteluja ns. kolmikantaneuvotteluilla komission kanssa. Asetuksen lopullinen sisältö muotoutuu näissä neuvotteluissa. Valtioneuvoston U-kirjelmä elintarvike- ja rehulainsäädännön omnibusehdotuksesta   Valtioneuvoston U-kirjelmä biosiditehoaineiden tietosuoja-ajan pidentämisestä

Valtioneuvosto toimitti tänään eduskunnalle U-kirjelmät, jotka koskevat komission joulukuussa antamaa ehdotusta elintarvike- ja rehulainsäädännön sujuvoittamisesta. Asetusehdotus on järjestyksessään jo 10. komission yksinkertaistamispaketti eli niin kutsuttu omnibus-paketti.

Lähde: ym.fi