NordenBladet — Viime päivinä on uutisoitu tiedepaneelien työn tarkastelemisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä. Keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kanslian valmistelua tarkemmin siten, että ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina.”Ympäristöministeriön näkökulmasta olemme korostaneet, että valmistelussa on turvattava ilmasto- ja luontopaneelien lakisääteiset tehtävät ja paneelin riippumattomuus. Pidämme tärkeänä laaja-alaista keskustelua siitä, miten tieteen viestit saadaan parhaiten tukemaan poliittista valmistelua”, toteaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.”Luontopaneeli ja ilmastopaneeli ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat monitieteisesti tukeneet ilmasto- ja luontopoliittista päätöksentekoa tuottamalla ja koostamalla tieteellistä tietoa ja viestimällä siitä. Paneelien selkänojana on riippumattomuus hallituskausista. Pitkäjänteisyys on olennaista, sillä ilmasto- ja luontokysymykset ovat vahvasti ylisukupolvisia”, ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Laura Höijer toteaa.VNK:n tiedote 22.1.2025: Pääministeri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kansliaa tiedepaneelien uudistuksen valmistelussaLisätietojaLaura Höijer Tutkimusjohtaja ympäristöministeriö 0295 250 139
Viime päivinä on uutisoitu tiedepaneelien työn tarkastelemisesta ja mahdollisesta yhdistämisestä. Keskiviikkona pääministeri Petteri Orpo ohjeisti valtioneuvoston kanslian valmistelua tarkemmin siten, että ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina.
NordenBladet — Kerstin Stendahl ympäristöministeriöstä on aloittanut ilmastoturvallisuuden erityisedustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) osana Suomen puheenjohtajuuskautta. Suomi toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025. Puheenjohtajuuden kattoteema on kriisinkestävyys, jota myös ilmastonmuutos koettelee.Etyj on alueellinen turvallisuusjärjestö, jossa on 57 osallistujamaata Euroopasta, Keski-Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Toiminnan pohjana on Helsingissä 1975 allekirjoitettu päätösasiakirja. Etyjin kokonaisvaltaiseen turvallisuuskäsitykseen kuuluu poliittisen ja sotilaallisen turvallisuuden lisäksi inhimillinen ulottuvuus, kuten ihmisoikeudet, sekä talous- ja ympäristöasiat. Suomi korostaa puheenjohtajakaudellaan ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden välistä kytkentää. Ilmastokestävyys osaksi Etyj:n työtäKansainvälisten asiain neuvos Kerstin Stendahl aloitti ympäristöministeriön kansainvälisen ympäristöturvallisuuden erityisedustajana syyskuussa 2024. Suomen Etyjin puheenjohtajakauden ilmastoturvallisuuserityisedustajana hän toimii oman toimen ohessa. Hän pyrkii sisällyttämään ilmastokestävyysnäkökulmia Etyjin konfliktinesto-, rauhanrakennus- ja kriisinhallintatyöhön. Etyj on pyrkinyt lisäämään ilmastonmuutoksen huomioimista alueellista turvallisuutta käsittelevissä keskusteluissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja sopeutuminen sen vaikutuksiin ovat keskeisiä alueen kestävän kehityksen ja turvallisuuden kannalta.”Tehtävässäni kannustan ja tuen Etyjin osallistujamaita, jotta ne soveltaisivat ja panisivat täytäntöön kansainvälisiä ilmasto- ja ympäristösopimuksia, mitä kautta vahvistetaan osallistujamaiden sietokykyä – resilienssiä – ilmaston ja ympäristön muuttuessa”, Stendahl sanoo.Hänen mukaansa Etyjillä on hyvä mahdollisuus omassa toiminnassaan tehostaa ilmastoturvallisuuden kytkemistä osaksi laajempaa turvallisuusnäkökulmaa.Ilmastonmuutos vaikuttaa Etyjin alueella monin tavoin, koska alue kattaa laajan maantieteellisen alueen, johon kuuluu Eurooppa, Keski-Aasia ja Pohjois-Amerikka. Tähän alueeseen kuuluu monia erilaisia ilmasto-olosuhteita ja ympäristöhaasteita, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaihdella merkittävästi maittain ja alueittain. Suomen painopiste puheenjohtajakaudellaan on myös Ukraina. Erityisedustajana Stendahl näkee hyviä mahdollisuuksia edistää synergioita rauhansuunnitelman ympäristöturvallisuuteen liittyvän työn ja Etyjissä tehtävän työn välillä. Suomella on tässä tärkeä tehtävä, koska Suomi toimii myös presidentti Zelenskyin rauhansuunnitelman ympäristöturvallisuutta koskevan alakohdan rinnakkaispuheenjohtajana yhdessä Saksan ja Bulgarian kanssa ja järjesti viime syksynä virtuaalisen huippukokouksen aiheesta, Ukrainan ja Suomen pääministereiden koollekutsumana. Etyj-työssään Stendahl pitää merkittävänä myös demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä, sillä ne ovat edellytys yhteiskuntien vakaudelle ja kriisinkestävyydelle. Ilmastoturvallisuus liittyy läheisesti aiheeseen, sillä oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön on ihmisoikeus. Lisäksi Suomi haluaa vahvistaa naisten roolia ja voimaannuttamista ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevassa päätöksenteossa.Maailmapoliittisesta tilanteesta huolimatta Stendahl uskoo Etyjiin. ”Pystymme etenemään ilmastoturvallisuuden edistämisessä tässäkin tilanteessa niin kauan, kun voimme ylläpitää dialogia ja keskustelua osallistujamaiden välillä.” Konkreettinen suunnitelma on jatkaa Etyjin ilmastoturvallisuuskonferenssien sarjaa järjestämällä tilaisuus Suomessa 11. kesäkuuta. Osa puheenjohtajuuskauden suunnitelmia on lisätä keskustelua kansalaisyhteiskunnan roolista ilmastoturvallisuuden edistämisessä.”Aidon demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vaaliminen on tärkeää, koska sitä haastetaan tällä hetkellä ympäri maailman. Vaikka uusia päätöksiä ei tässä poliittisessa tilanteessa aktiivisesti edistetä, nykyistenkin toimeenpanemisella päästäisiin pitkälle.”Ilmasto- ja ympäristötyössä on jo runsaasti kansainvälisen tason toimijoita. Suomi haluaa vahvistaa myös Etyjin roolia ilmastotyössä ja edistää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Suomi tuottaa kaudellaan selvityksen siitä, miten voitaisiin vahvistaa Etyjin lisäarvoa ilmastoturvallisuuden saralla.
Kerstin Stendahl ympäristöministeriöstä on aloittanut ilmastoturvallisuuden erityisedustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) osana Suomen puheenjohtajuuskautta. Suomi toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2025. Puheenjohtajuuden kattoteema on kriisinkestävyys, jota myös ilmastonmuutos koettelee.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölain) ja vesihuoltolain hulevesien hallintaa koskevien säännösten toimivuutta sekä muutos- ja kehittämistarpeita. Selvityksen perusteella muutetaan tarvittaessa nykyistä lainsäädäntöä.Verkkokysely on auki 3.2.2025 saakka. Kyselyllä kartoitetaan nykyisten lakien vahvuuksia ja heikkouksia.Keskeisiä selvitettäviä kokonaisuuksia ovatmiten säännökset toimivat ja vaikuttavat eri toimijoiden näkökulmastakuinka selkeitä säännöksissä määritellyt toimijoiden tehtävät, vastuut ja velvollisuudet ovatmitä vaikeuksia säännösten soveltamisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa onmitkä tulevat muutokset mahdollisesti aiheuttavat tarvetta muuttaa säännöksiäkuinka MRL:n ja vesihuoltolain säännökset toimivat yhdessä muissa laeissa olevien hulevesiin liittyvien säännösten kanssa sekämitä kehittämistarpeita on havaittu.Selvityksen toteuttavat yhteistyössä Ramboll Finland Oy ja Owal Group Oy. Kysely on kohdennettu laajamittaisesti kaikille toimijoille, joiden työtehtäviin maankäyttö- ja rakennuslain (nyk. alueidenkäyttölain) sekä vesihuoltolain hulevesisäädökset liittyvät jollakin tavoin. Vastauksia toivotaan useilta toimialoilta ja eri tehtävissä toimivilta myös saman kunnan tai yrityksen sisältä. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan siten, ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa. Vastaukset antavat arvokasta tietoa hulevesisääntelyn toimivuudesta ja muutostarpeista lainsäädännön kehittämisen tueksi.Kysely hulevesiin liittyvän sääntelyn toimivuudesta Lisätietoja Lainsäädäntöhanke:Taru Sihvonen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 029 525 0335 [email protected]Reetta Kuronen neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö p. 029 516 2220 [email protected]Verkkokysely: Jeremias Kortelainen Owal Group Oy [email protected]
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölain) ja vesihuoltolain hulevesien hallintaa koskevien säännösten toimivuutta sekä muutos- ja kehittämistarpeita. Selvityksen perusteella muutetaan tarvittaessa nykyistä lainsäädäntöä.
NordenBladet — Minkälaista rakennussuojelu on vuonna 2050 ja minkälaiset muutokset vaikuttavat siihen, miten rakennuskanta säilyy sukupolvelta toiselle? Varsinais-Suomen ELY-keskus ja ympäristöministeriö vetivät vuoden 2024 aikana tulevaisuustyötä, jossa ennakoitiin rakennusperintöalan kehittymistä tulevien vuosikymmenten aikana.Tulevaisuustyön fasilitoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Työhön osallistui pitkälle toista sataa rakennetun ympäristön parissa toimivaa. Tulevaisuustyön havainnot on koottu neljäksi tulevaisuuskuvaksi. Niiden kautta päästään käsiksi ratkaistaviin haasteisiin ja nostetaan esiin piileviä mahdollisuuksia.Tulevaisuuskuvat 25 vuoden päähän Suomen alueellinen eriytyminen haastaa rakennusperinnön säilymistä ja näin myös tulevaisuuskuvat ovat erilaisia. Hiljentyvillä alueilla ylläpitoon ja kunnostuksiin on vaikeaa löytää voimavaroja ja paikoin myös käyttötarkoituksia. Kasvuseuduilla olemassa olevaa rakennuskantaa puretaan tehokkaamman maankäytön ja tuottojen toivossa. Vaarana on, että rakennustyypit köyhtyvät siinä missä luontotyypit. Ensimmäinen tulevaisuuskuva korostaa kulttuuriympäristöä erilaisten paikkakuntien elinvoiman ja identiteetin rakennusaineena. Kuva kiteytyy kulttuurinmuutokseen, jonka myötä elinvoima yhdistetään aiempaa vahvemmin olemassa oleviin rakennuksiin uudisrakentamisen sijasta. Toinen tulevaisuuskuva keskittyy siirtymään lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Rakennusten säilyttäminen on keino pitää arvokas materiaali käytössä. Luonnonvarojen niukkuus ja ympäristön kantokyvyn rajoitukset johtavat muutokseen rakentamisen kulttuurissa: olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään tarkemmin. Perinteisestä rakentamisesta elpyy käyttöön tapa suunnitella rakennukset ja niiden osat alun alkaenkin korjattaviksi, vaihdettaviksi tai muuten kierrätettäviksi. Kolmannen tulevaisuuskuvan keskiössä on ihminen, jonka hyvinvointiin elinympäristö vaikuttaa. Rakennetun kulttuuriympäristön ja muun elinympäristön laadun merkitys esimerkiksi terveydelle ja mielenterveydelle tiedostetaan entistä kirkkaammin. Niukkenevien resurssien maailmassa entistä enemmän vastuuta rakennusperinnön säilymisestä saattaa langeta yksityisille omistajille. Taloudellisten tekijöiden rinnalle nousee ylpeys kulttuurin säilymisestä, mitä tukee myös rakennusten käyttöön ja korjaamiseen liittyvien taitojen siirtyminen tuleville osaajille. Neljännessä tulevaisuuskuvassa rakennussuojelun käsite kääntyy päälaelleen: ekologinen kestävyyskriisi johtaa siihen, että kaikki on lähtökohtaisesti säilytettävää ja purkamista tehdään vain erityisistä syistä. Rakennussuojelun osaaminen laajenee uusiin tekniikoihin, ja jo uusien rakennusten kohdalla on ennakoitava, miten sitä korjataan siten että alkuperäiset arvot säilyvät. Kestävyyskriisi haastaa rakennetun ympäristön kehittämistä, mutta rakennusperinnöstä ja sen tekniikoista löydetään ratkaisuja, joilla ilmaston lämpenemisen vaikutuksia voidaan paikallisesti hillitä ja siihen sopeutua. Digitalisaatio tulee tarjoamaan rakentamiseen ja rakennussuojeluun liittyvää tietoa entistä enemmän, ja sitä voidaan hallita nykyistä paremmin. Kysymyksiä jatkotyöhön Usein rakennusperinnölle parasta hoitoa on välttää tekemästä suuria toimenpiteitä. Tulevien vuosikymmenten muutoksia rakennusperintö ei kuitenkaan voi odotella reaktiivisesti, vaan alan on aktiivisesti kehityttävä. Tulevaisuustyön raportti ei tarjoa suoria toimenpiteitä, mutta kokoaa joukon kysymyksiä, jotka ovat pohjana, kun kulttuuriympäristöalaa kehitetään. Kaikissa tulevaisuuskuvissa piirtyviä muutoksia voidaan hallita kehittämällä lainsäädäntöä, kannusteita ja osaamista sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Rakennussuojelu ja sen tavoitteet ymmärretään hyvin erin tavoin, joten alan toimijoiden on entistä enemmän avattava suojeluprosesseja ja suojelun tavoitteita. Raportti: Hoivaa, vaali ja säilytä – Tulevaisuuskeskusteluja rakennusperinnön ja -suojelun puolesta | UTUPubLisätietojaMia Puotunen erityisasiantuntija p. 0295 022 912 [email protected]Annukka Lyra erityisasiantuntija [email protected] p. 0295 250 326
Minkälaista rakennussuojelu on vuonna 2050 ja minkälaiset muutokset vaikuttavat siihen, miten rakennuskanta säilyy sukupolvelta toiselle? Varsinais-Suomen ELY-keskus ja ympäristöministeriö vetivät vuoden 2024 aikana tulevaisuustyötä, jossa ennakoitiin rakennusperintöalan kehittymistä tulevien vuosikymmenten aikana.
NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut suunnitelman, jonka mukaisesti valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2025. Valtaosa tuetusta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Talousarviossa asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin on osoitettu 1,75 miljardin euron valtuus.Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille on oltava pitkäaikainen tarve. Korkotukivaltuudesta on varattu suurin osa, 815 miljoonaa, tavallisiin vuokra-asuntolainoihin ja asumisoikeusasuntolainoihin 680 miljoonaa. Valtion tuki pitää asuntorakentamista käynnissä, mutta rakentamisen arvioidaan kääntyvän vain pieneen kasvuun vuoden 2025 aikana. “Rakentamisen edelleen heikon suhdannetilanteen vuoksi on tärkeää, että valmisteilla olevia rakennushankkeita saadaan liikkeelle. Tämän vuoksi etusijalla ovat nopeimmin käynnistyvät hankkeet”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Asuntomarkkinoiden tilanne ja asuntojen heikko kysyntä näkyy myös asumisoikeusasunnoissa, joita on aiempaa enemmän tyhjillään ja vuokralla. Uusien asumisoikeusasuntojen rakentamista tuetaan kaupungeissa, joissa niille on eniten kysyntää. Tämä tarkoittaa lähinnä Helsingin seutua ja muiden kasvukeskusten suurimpia kuntia. Asumisoikeustalolainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi vielä vuoden 2025 ajan, minkä jälkeen tukea uusille kohteille ei enää myönnetä. Rakentamisen kustannukset ovat olleet laskussa sekä vapaarahoitteisissa että valtion tukemissa hankkeissa. Käyttösuunnitelman mukaan valtion tukemassa asuntorakentamisessa tulee edelleen huolehtia siitä, ettei hankkeiden kustannusten nousu ole nopeampaa kuin yleinen rakennuskustannusten nousu. Valtion tukemien hankkeiden hyväksymisessä painotetaan kilpailutettavia hankkeita. Myös niin sanotut neuvottelu-urakkamuotoiset hankkeet ovat mahdollisia, jos rakentamisen hinta vastaa kilpailutettavia hankkeita. Erityisryhmien asumista tuetaan korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Investointiavustuksen myöntövaltuus on aiempaa merkittävästi pienempi, 15 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Tästä syystä erityisryhmille rakennettaviin hankkeisiin on osoitettu vähemmän myös korkotukivaltuutta, 250 miljoonaa euroa. Käyttösuunnitelmassa painotetaan ensisijaisesti vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien kohteita. Jos valtuutta riittää, investointiavustusta voidaan vuoden 2025 aikana myöntää erityisestä syystä muiden erityisryhmien, kuten ikääntyneiden asumisen hankkeisiin. Kun kyse on hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvasta asumisesta, tuen edellytyksenä on, että hyvinvointialue sitoutuu pitkäaikaisesti rakennettaviin ja perusparannettaviin kohteisiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) erillisenä virastona lakkautetaan. Aran tehtävät siirtyvät 1. maaliskuuta 2025 ympäristöministeriön yhteyteen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen. Aralle kuuluvat päätökset korkotuki- ja takausvaltuuden käytöstä ja avustusten myöntämisestä tehdään jatkossa uudessa keskuksessa. Lisätietoja Emma-Stina Vehmanen erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]Kimmo Huovinen apulaisjohtaja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara p. 0295 250 822 [email protected]
Valtioneuvosto on vahvistanut suunnitelman, jonka mukaisesti valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2025. Valtaosa tuetusta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Talousarviossa asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin on osoitettu 1,75 miljardin euron valtuus.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi, jolla säädettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista. Eläinlajien arvojen ajan tasalle saattamisesta seuraa osin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raakun arvo nousisi 2,5-kertaiseksi. Kasvilajeille annettaisiin arvot ensimmäistä kertaa. Lausuntoja pyydetään 28.2.2025 mennessä.Lainsäädännössä asetettujen rauhoitettujen lajien arvojen tarkoituksena on auttaa tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja menettämisseuraamusten tuomitsemisessa. Tuomioistuinten toiminnan kannalta on tärkeää, että rauhoitettujen lajien arvoista on säädetty kattavasti, ne perustuvat ajantasaiseen tietämykseen lajien esiintymisestä ja uhanalaisuudesta ja että arvot aika ajoin tarkistetaan rahanarvon muutoksen mukaisesti. Rauhoitettuja lajeja koskevalla menettämisseuraamuksella on myös laitonta toimintaa ennaltaehkäisevä vaikutus, yhtäältä lajien rauhoitusmääräyksiä koskevan tietoisuuden lisääntymisen kautta ja toisaalta laittomasta toiminnasta koituvien seuraamusten vuoksi. Asetuksen uudistaminen liittyy vuonna 2023 tehtyyn luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen Asetus on tarpeen uudistaa, koska se ei sisällöllisesti vastaa nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luetteloa eikä kaikilta osin nykytietämystä Suomen pesimälinnustosta ja meillä esiintyvistä nisäkäslajeista. Myös arvojen määräytymiseen vaikuttavissa tekijöissä, kuten lajien uhanalaisuudessa, on tapahtunut muutoksia ja lajien esiintymisestä Suomessa on kertynyt runsaasti uutta tietoa. Nyt myös laskentakaavojen euromääräinen kerroin on korjattu inflaation mukaisesti. Arvojen määrittelyssä on noudatettu pääasiassa samoja periaatteita ja laskentatapoja kuin voimassa olevassa asetuksessa ja sitä edeltävässä, vuoden 1995 asetuksessa. Voimassa oleva asetus kattaa 286 luonnonsuojelulailla tai -asetuksella rauhoitettua eläinlajia. Nyt ehdotettavalla uudella asetuksella säädettäisiin arvot 479 rauhoitetulle lajille, joista 321 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Rauhoitetuille kasvilajeille arvot säädettäisiin asetuksella nyt ensimmäistä kertaa. Merkittäviä muutoksia lajien arvoihin Sen lisäksi, että monien rauhoitettujen lajien arvoista säädettäisiin nyt ensimmäistä kertaa, seuraa nykyisiin arvoihin osin huomattavia muutoksia. Inflaation huomioivalla euromääräisen kertoimen korotuksella on muutoksiin keskeinen vaikutus, mutta myös lajien uhanalaisuudessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat joidenkin lajien kohdalla suuresti. Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo nousisi sekä rahallisen kertoimen että aiempaa korkeamman uhanalaisuusluokan vuoksi 589 eurosta 1 469 euroon. Vastaavasti valkoselkätikan, jonka tilanne on pitkäjänteisen suojelutyön ansiosta merkittävästi parantunut, arvo laskisi rahallisen kertoimen tarkistuksesta huolimatta 4 037 eurosta 1 665 euroon. Lausuntopalvelu.fi
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi, jolla säädettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista. Eläinlajien arvojen ajan tasalle saattamisesta seuraa osin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raakun arvo nousisi 2,5-kertaiseksi. Kasvilajeille annettaisiin arvot ensimmäistä kertaa. Lausuntoja pyydetään 28.2.2025 mennessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään.Työryhmän tehtävänä oli tarkastella valtion tukeman asuntotuotannon eri tukimuotoja ja niiden kehittämistä sekä laatia ehdotukset lainsäädäntö- ja muista mahdollisista muutoksista. Työryhmän tuli myös tarkastella tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja siihen liittyviä riskejä pidemmällä aikavälillä. Työryhmän työn lähtökohtina toimivat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman useat linjaukset valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseen liittyen sekä aiemmin keväällä 2024 valmistunut selvitysryhmän työ valtion tukeman asumisen kehittämistarpeista. Lisäksi työryhmän lähtökohtana toimi keväällä 2024 tehty valtioneuvoston päätös julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028. Tutustu kaikkiin työryhmän suosituksiin: Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmän toimenpidesuositukset Pitkään 40-vuotiseen korkotukimalliin hyväksyttävien uusien lainojen laina-aikoja lyhennettäisiin 30 vuoteen ”Vuokra-asuntorakentamisen uusien lainojen laina-ajan lyhentäminen kymmenellä vuodella mahdollistaa peruskorjauksiin varautumisen nykyistä paremmin. Tällöin tarve valtion tukemalle peruskorjauslainoitukselle vähenee ja valtion tukemien lainojen rahoittajapohjaa saadaan monipuolistettua”, kertoo työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Mika Nykänen. Työryhmä tunnistaa valtion tukeman asuntotuotannon sääntelytaakkaa aiheuttavia ohjeistuksia ja ehdottaa tuen myöntöprosessin keventämistä. Valtion tukeman asuntotuotannon ei tulisi poiketa markkinaehtoisesta tuotannosta, ja alalla yleisesti käytössä olevien urakkamuotojen tulisi olla mahdollisia. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan lyhyiden korkotukilainojen osuutta valtion tukemasta asuntotuotannosta kasvatetaan. Työryhmä on tunnistanut lyhyen korkotukimallin asuntopoliittisen merkityksen erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti asuntoja positiivisen rakennemuutoksen alueille. ”Tarvittavilla lainsäädäntömuutoksilla lyhyttä korkotukimallia voitaisiin hyödyntää vuokralta omaksi tähtäävään, osaomistukseen tai vastaavaan asumiseen. Näin voitaisiin edistää kaupunkien asukasrakenteen monimuotoisuutta ja tarjota erilaisia polkuja omistusasuntoon. Lisäksi lyhyen korkotukimallin tulisi aiempaa vahvemmin toimia rakentamisen alan suhdanteiden tasaamisen välineenä”, avaa Nykänen. Investointiavustusta kohdennetaan haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille Opiskelija-asuntojen tukemiseen ei ole taloudellisesti tiukassa tilanteessa mahdollista kohdentaa yhtä paljon suoria avustuksia kuin aiemmin. Työryhmä suositteleekin, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen voisi jatkossa saada 100 prosentin pitkäaikaisen korkotukilainan. Erityisryhmien investointiavustusta kohdennetaan opiskelijoiden soluasuntojen rakentamiseen kokonaisliikkumavaran puitteissa. Yhteisöllistä asumista tarjoamalla voidaan vähentää ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Työryhmä ehdottaa, että yhteisöllistä asumista voitaisiin edistää lyhyellä korkotuella sekä olemassa olevan kannan korjausavustuksilla. Valtion tukeman asuntotuotannon lainoituksessa tulee huomioida asuntojen tarve pitkällä aikavälillä, asuntorakentamisen kokonaistilanne sekä segregaation ehkäiseminen. ”Hankintalainojen käyttöä asuntopoliittisena ja segregaatiota ehkäisevänä välineenä tulisi lisätä ja edistää esimerkiksi asuntojen hankintaan tarkoitetun lyhytaikaisen korkotukilainamallin avulla. Asukasvalinnan kohdentumiseen tulisi kehittää jatkuva seuranta”, kertoo Nykänen. Työryhmä myös suosittelee, että vuokratalojen rakentamiseen hyväksyttävä valtion täytetakauksen sisältävä laina, takauslainamalli, lakkautetaan. Takauslainalla rahoitetut asunnot eivät kohdennu Orpon hallitusohjelman linjausten mukaisesti asuntoa eniten tarvitseville. Mallin käyttö on ollut vähäistä ja kohteita on viime vuosina käynnistynyt vain yksittäisiä, vaikka valtuutta on ollut. Julkisen talouden vastuiden ja riskien kasvua tulisi vähentää Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kesäkuussa 2024 työryhmän suosituksesta, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään osaksi ympäristöministeriötä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi myös, että Valtion asuntorahasto lakkautetaan ja asuntotuotannon tuet rahoitetaan valtion talousarviosta. ”Aran lakkauttaminen ja uuden Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen työn käynnistyminen on mahdollisuus kehittää ja tehostaa valtion tukeman asuntotuotannon tukien myöntöprosessia ja hallinnollisia menettelyjä,” kertoo Nykänen. Valtion tukemasta asuntotuotannosta julkiselle taloudelle tulevaan takaus-, takuu- ja korkoriskiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja vastuiden sekä riskien kasvua on pyrittävä vähentämään. VNK ja YM tiedote 24.6.2024: Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi Aran ja Valtion asuntorahaston tulevaisuudestaMitä seuraavaksi? ”Kiitän työryhmää perusteellisesta työstä. Työryhmä tarttuu ehdotuksissaan useisiin tärkeisiin teemoihin, kuten järjestelmän sujuvoittamiseen ja nykyaikaistamiseen, valtion tukemasta asuntorakentamisesta julkiseen talouteen tulevien riskien keventämiseen ja suurille kaupungeille tärkeän vuokralta omaksi-tyyppisen mallin mahdollistamiseen 10-vuotista korkotukilainamallia kehittämällä. Olen myös tyytyväinen, että työryhmä on tunnistanut potentiaalisen tavan edistää opiskelija-asuntorakentamista 100 prosenttisella korkotukilainalla ilman suoria avustuksia. Käsittelemme ehdotuksia hallituksen piirissä ja linjaamme etenemisestä alkuvuoden aikana”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoo. Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Mika Nykänen ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Työryhmä kuuli työssään laajasti alan sidosryhmiä, kaupunkeja ja erityisryhmien edustajia. Työryhmän toimikausi oli 1.5.2024–31.12.2024. Lisätietoja Mika Nykänen Valtiosihteeri, työryhmän puheenjohtaja [email protected] p. 0 295 047 266 Emma-Stina Vehmanen Ministerin erityisavustaja [email protected] p. 040 847 1992
Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään.
NordenBladet — Ympäristöministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 12 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2025 lukien ja täytetään viiden vuoden määräajaksi.Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto vastaa maankäytön, asumisen ja rakentamisen ohjauksen ja kehittämisen valmistelutehtävistä. Lisäksi osasto vastaa erityisesti sellaisista asioista, jotka koskevat alueiden käytön suunnittelun ja maakunnan suunnittelun ohjausta, maapolitiikkaa, alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinympäristön laadun kehittämistä, kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoitoa ja rakennussuojelua, rakentamisen ja kiinteistönpidon ohjausta ja asunto-olojen kehittämistä. Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto vastaa ympäristöministeriön työjärjestyksen mukaisesti myös omistajaohjauksen valmistelutehtävistä.Virkaa hakivatAsikainen Miia Helander Henna Jaakkola Janne Jaakkola Maria Juhola Katariina Kuronen Matti Laakkonen-Pöntys Karoliina Lehtinen Teppo Marks Peter Niiles Antti Nummela Arto Partanen JariLisätietojaJuhani Damski kansliapäällikkö ympäristöministeriö [email protected]
Ympäristöministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 12 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2025 lukien ja täytetään viiden vuoden määräajaksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Ilmajoen kunnalle luvan kahden kiinteistön lunastamiseksi. Toinen kiinteistöistä on 3,7 hehtaarin suuruinen ja toinen 2,2 hehtaarin suuruinen. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat Ilmajoen Ahonkylässä Ilmajoen keskustaajaman ja Seinäjoen välisellä alueella.Kunta perusteli hakemusta alueen vetovoimaisuudella Seinäjoen kasvukeskuksen läheisyydessä. Kiinteistöt rajoittuvat asemakaava-alueeseen. Alueiden hankkiminen kunnalle vapaaehtoisin keinoin ei ollut onnistunut kiinteistöjen omistukseen liittyvän epäselvyyden vuoksi. Lunastuslupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus alueidenkäyttölaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle. Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen.LisätietojaMaaret Stenström ympäristöneuvos p. +358 400 143 94 [email protected]Kysymyksiä ja vastauksia alueidenkäyttölain mukaisista lunastuksistaYleistiedoksiantoYmpäristöministeriö antoi 9.1.2025 lunastuslupapäätöksen koskien tiloja Ahometsä lll, kiinteistötunnus 145-421-9-138, ja Amerikka, kiinteistötunnus 145-421-11-68, Ilmajoen kunnassa.Ympäristöministeriö on 9.1.2025 myöntänyt Ilmajoen kunnalle alueidenkäyttölain (132/1999) 99 §:n 1 momentin nojalla lunastusluvan 3,760 hehtaarin suuruisen tilan Ahometsä III, kiinteistötunnus 145-421-9-138, ja 2,288 hehtaarin suuruisen tilan Amerikka, kiinteistötunnus 145-421-11-68 lunastamiseksi (VN/18995/2024-YM-5).Ympäristöministeriön päätös annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona tilojen omistajiin liittyvän epäselvyyden vuoksi. Päätös valitusosoituksineen on virka-aikana nähtävillä 21.2.2025 saakka viraston aukioloaikoina Ilmajoen kunnan teknisessä virastossa, Ilkantie 17, 60801 Ilmajoki, sekä ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 4-10, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää päätöstä nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta diaarinumerolla VN/18995/2024-YM-5 (puh. +358 029 525 0300, [email protected]).Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 10.1.2025. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta. (Hallintolaki 434/2003, 62 §).LisätietojaMaaret Stenström ympäristöneuvos p. +358 400 143 94 [email protected]
Ympäristöministeriö on myöntänyt Ilmajoen kunnalle luvan kahden kiinteistön lunastamiseksi. Toinen kiinteistöistä on 3,7 hehtaarin suuruinen ja toinen 2,2 hehtaarin suuruinen. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat Ilmajoen Ahonkylässä Ilmajoen keskustaajaman ja Seinäjoen välisellä alueella.
NordenBladet — Ympäristöministeriö antoi 30. joulukuuta asetuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä. Asetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä rakennus- ja purkumateriaalien kierrätykselle ja uudelleenkäytölle, tehostaa maa- ja kiviainesten hyödyntämistä, parantaa rakennus- ja purkujätetilastointia sekä tehostaa viranomaisohjausta. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään.Selvityksessä kaksi vaihetta Selvitys tehdään kahdessa vaiheessa. Haettaessa rakentamis- tai purkamislupaa tai tehtäessä purkamisilmoitusta tehdään arvio vapautuvista materiaaleista. Hankkeen valmistuttua selvitys päivitetään luvan loppukatselmuksen yhteydessä täydentämällä aiemmin tehty arvio jätteen siirtoasiakirjojen pohjalta.Luvan hakemisen yhteydessä selvityksessä ilmoitetaan vapautuvat purkumateriaalitvaarallisia aineita sisältävät materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavat maa- ja kiviainekset. Selvitykseen on mahdollista ilmoittaa myöhemmin myös uudelleenkäytettävät rakennustuotteet. Selvitystä ei tarvitse tehdä luvan hakemisen yhteydessä, mikäli purkumateriaalien määrä on vähäinen tai tontilta ei kuljeteta pois maa- ja kiviaineksia. Ohjeellinen raja purkumateriaalien vähäisyydelle kokonaispurkuhankkeessa on 100 kerrosalaneliötä ja korjaushankkeessa 10 tonnia purkumateriaaleja.Rapu-tietojärjestelmä käyttöön vuoden alustaPurkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään. Järjestelmä on käytössä 1.1.2025 alkaen.Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmä eli Rapu-tietojärjestelmä | Suomen ympäristökeskusRakentamisen jätteet ovat määrältään Suomen toiseksi suurin jätelaji. EU:n jätedirektiivi on asettanut Suomellekin tavoitteeksi hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä.LisätietojaHarri Hakaste yliarkkitehti ympäristöministeriö p. 029 525 0074 [email protected]Rapu-tietojärjestelmä: Milla Laita projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus p. 029 5251 377 [email protected]
Ympäristöministeriö antoi 30. joulukuuta asetuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä. Asetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä rakennus- ja purkumateriaalien kierrätykselle ja uudelleenkäytölle, tehostaa maa- ja kiviainesten hyödyntämistä, parantaa rakennus- ja purkujätetilastointia sekä tehostaa viranomaisohjausta. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään.
