NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuvat epäviralliseen kokoukseen Dubliniin Irlantiin 23.–24. heinäkuuta 2026. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat talouden vähähiilistyminen, kilpailukyky sekä kiertotalous ja kriisinkestävyys.Kokouksessa keskustellaan, miten vähähiilistä taloutta edistetään yhtä aikaa Euroopan kilpailukyvyn kanssa. Suomi korostaa, että vähähiiliseen talouteen siirtyminen edellyttää johdonmukaista ilmastopolitiikkaa ja erityisesti vahvaa ja ennustettavaa päästökauppaa.”Päästökauppa on vaikuttavin EU:n ilmastopolitiikan väline. Suomen kanta on, että päästökaupan täytyy säilyä kunnianhimoisena ja ennakoitavana, jotta yrityksillä on varmuus investoida puhtaisiin ratkaisuihin ja vähähiiliseen tuotantoon”, valtiosihteeri Mika Nykänen sanoo.Kokouksessa keskustellaan myös kiertotaloudesta. Yhä selvemmin nähdään, että luonnonvarojen käyttö, sekundaaristen materiaalien tehokas hyödyntäminen ja jätteen vähentäminen ovat strategisesti tärkeitä kysymyksiä.”Puhtaan siirtymän edistäminen, investointiympäristön ennakoitavuus, kiertotalous ja strategisten riippuvuuksien vähentäminen vahvistavat Euroopan kilpailukykyä, ympäristöä ja turvallisuutta”, valtiosihteeri Nykänen sanoo.Kiertotaloutta koskevassa keskustelussa Suomi tukee komission tavoitetta nostaa kiertotalous yhdeksi Euroopan teollisuuden uudistumisen keskeisistä ajureista. Kiertotalous on välttämätön osa ilmasto- ja luontokriisin ratkaisua. Samalla se vahvistaa Euroopan huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta kriittisten raaka-aineiden tuonnista ja pitämällä arvokkaita materiaaleja kierrossa nykyistä pidempään. Suomi pitää tärkeänä myös kriittisten raaka-aineiden toimitusketjujen vahvistamista, fossiilisten polttoaineiden tuontiriippuvuuden vähentämistä sekä pitkän aikavälin kiertotalousvision laatimista EU:lle ja jäsenvaltioille.Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä, vaan vaihdetaan näkemyksiä jäsenvaltioiden kesken.LisätietojaMika Nykänen valtiosihteeri p. 029 504 7266 [email protected]Paula Perälä erityisasiantuntija p. 029 525 0224 [email protected]
EU:n ympäristöministerit kokoontuvat epäviralliseen kokoukseen Dubliniin Irlantiin 23.–24. heinäkuuta 2026. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat talouden vähähiilistyminen, kilpailukyky sekä kiertotalous ja kriisinkestävyys.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi 17.7.2026 ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Komissio uudistaa päästökauppaa, jotta se edistää vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanoa ja pitää päästökauppasektorin sääntelyn ennakoitavana.Kolme nostoa komission ehdotuksesta: Ehdotus on erittäin keskeinen osa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanoa. Tavoitteena on vähentää nettopäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Komissio pyrkii lisäämään päästökauppasektorin joustavuutta, jotta sen ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti ja samalla teollisuuden kilpailukyky vahvistuu. Samalla tavoitellaan puhtaita investointeja. Ehdotus sisältää nykyistä enemmän joustoja teollisuudelle ja tasapainoilee geopoliittisten, kilpailukyky- ja ilmastohaasteiden ristipaineessa. Riskinä on, että päästökaupan ohjausvaikutus heikkenee, jos esimerkiksi päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään nykyistä hitaammin.Komissio tavoittelee pitkän aikavälin ennakoitavuutta sekä tasaista etenemistä teollisuuden päästövähennyksissä. Lisäksi esillä ovat kansainvälisten ilmastoyksiköiden hyödyntäminen ja hiilidioksidin talteenoton kytkeminen osaksi järjestelmää. ”Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi. Päästökauppa on pidettävä johdonmukaisena, jotta yritykset uskaltavat jatkossakin investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Suomalaiset yritykset ovat olleet tässä edelläkävijöitä ja lähes päästöttömän sähköntuotannon maana Suomi hyötyy vahvasta päästökaupasta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Päästöjen vähennyskerroin alenisi ja kansainväliset ilmastoyksiköt lisäisivät joustoaKomissio ehdottaa päästökauppasektorin päästövähennyksiin keskeisesti vaikuttavan, päästöoikeuksien kokonaismäärää vähentävän kertoimen alentamista nykyisestä 4,3 % tasosta. Vuotuinen päästövähenemä eli kerroin olisi 3,7 % vuosina 2031-2035 ja 1,7 % vuosina 2036-2040. Yhdessä kansainvälisten ilmastoyksiköiden ja hiilidioksidin talteenoton kanssa pienempi kerroin sallii sektorin tuottaa enemmän päästöjä ja laskee päästöoikeuden hintaa. Alhaisempi hinta voi vähentää halukkuutta investoida puhtaisiin ratkaisuihin. EU:n ilmastolain mukaan valtaosan päästövähennyksistä tulee toteutua EU:n sisällä. Vuodesta 2036 alkaen EU voi hyödyntää rajatusti korkealaatuisia kansainvälisiä ilmastoyksiköitä enintään viiden prosentin verran vuoden 1990 nettopäästöistä. EU voisi siis ostaa päästövähennyksiä, joita toteutetaan EU:n ulkopuolella, eli käytännössä rahoittaa päästöjä vähentäviä investointeja EU:n ulkopuolella. Komissio ehdottaa, että kansainvälisiä yksiköitä käytettäisiin enintään 260 miljoonaa tonnia tukemaan päästökauppasektorin osuutta 90 % nettotavoitteen saavuttamisesta. Tavoitteena on lisätä joustoa päästökauppasektorille. Hiilidioksidin talteenotto mukaan päästökauppaanKomissio kytkisi hiilidioksidin talteenoton päästökauppaan. Tavoitteena on luoda lisää kysyntää talteenoton ratkaisuille ja samalla tarjota joustoa päästövähennyksiin. Hiilensidontayksiköiden käyttömahdollisuudella on merkitystä erityisesti sektoreille, joilla viimeisten päästöjen vähentäminen on haastavaa. Etenkin biogeenisen hiilidioksidin talteenotto luo suomalaisille toimijoille liiketoimintamahdollisuuksia. Komissio uudistaa päästökaupan markkinavakausmekanismia, jotta se tasaisi EU:n päästöoikeuden hinnan vaihtelua myös tulevina vuosina. Tavoitteena on varmistaa, että päästöoikeusmarkkina toimii sujuvasti ja ennakoitavasti. Yhdyskuntajätteen poltto sisällytettäisiin päästökauppaan asteittain vuosina 2031–2034. Kilpailukykyä ja puhtaita investointeja tuettaisiinHiilivuodolle alttiiden teollisuudenalojen kilpailukykyä suhteessa kolmansiin maihin tuettaisiin jakamalla niille enemmän ilmaisia päästöoikeuksia. Ilmaisjaon ehtona olisi, että toiminnanharjoittajat sitoutuvat vähähiilistämään toimintaansa. Huutokaupattavista päästöoikeuksista saatuja tuloja ehdotetaan ohjattavaksi entistä vahvemmin Euroopan vähähiilistämiseen. Puhtaisiin teknologioihin investoitaisiin lisää, mikä toteutettaisiin jatkamalla innovaatiorahastoa ja käynnistämällä uusi teollisuuden rahoitusväline (Industrial Decarbonisation Bank, IBD). Lisäksi komissio ehdottaa, että päästökauppaa laajennettaisiin meri- ja lentoliikenteen osalta. Talvimerenkulku on otettu huomioon ehdotuksessa. Lisätietoa komission ehdotuksesta liikenteen osalta löytyy liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta. Suomi kannattaa vahvaa ja ennakoitavaa päästökauppaaEU:n päästökauppa on vähentänyt tehokkaasti päästöjä ja puhdistanut energiantuotantoa. Päästökauppa myös vahvistaa EU:n huoltovarmuutta. Kun fossiilisten polttoaineiden kysyntä vähenee, EU on vähemmän riippuvainen tuonnista ja vähemmän altis energiamarkkinoiden ja geopoliittisten kriisien aiheuttamille hinnanvaihteluille. Vahva päästökauppa tukee myös päästökaupan ulkopuolisten sektorien tavoitteita. Jos päästökaupan ohjausvaikutusta heikennetään, päästöoikeuden alhaisempi hinta voi lykätä investointeja. Tällöin tarvittavat päästövähennykset jäävät muille sektoreille, joilla kansalliset toimet ovat usein kalliimpia ja vaikeampia toteuttaa.Suomen näkemyksen mukaan kansainvälisten yksiköiden käyttö päästökauppasektorin tavoitteen tukemiseen tulisi rajata mahdollisimman vähäiseksi, jotta päästökaupan ohjausvaikutus pysyisi vahvana ja yksiköitä voitaisiin tarvittaessa käyttää muiden sektorien tavoitteiden tukemiseen. Suomen päästöt ovat vähentyneet päästökauppasektorilla muuta EU:ta nopeammin, minkä vuoksi korkea päästöoikeuden hinta on suomalaisille yrityksille kilpailuetu. Päästöoikeuden korkea hinta on viime vuosina lisännyt Suomen huutokauppatuloja, jotka olivat vuonna 2025 410 miljoonaa euroa. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti ehdotuksen valmisteluun ja edistänyt muiden samanmielisten maiden kanssa vahvaa ja ennakoitavaa päästökauppaa. ”Suomelle on tärkeää säilyttää päästökauppajärjestelmä keskeisenä välineenä teollisuuden vähähiilistämisen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkamme työskentelyä sen varmistamiseksi, että päästökauppasektorin panos EU:n 90 % ilmastotavoitteeseen on riittävä ja elinkeinoelämän investointivarmuus sekä kannustimet puhtaalle siirtymälle säilyvät”, ministeri Multala sanoo. Mitä seuraavaksi?Hallitus muodostaa seuraavaksi komission ehdotukseen kannan ja tiedottaa siitä eduskuntaa U-kirjelmällä lokakuussa. Komission tavoitteena on, että päästökauppadirektiivin uudistamisesta saadaan sopu aikaan alkuvuodesta 2027. LisätietojaVille Laakso ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 0295 047 181 [email protected]Karoliina Anttonen lainsäädäntöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 065 [email protected]Juhani Tirkkonen teollisuusneuvos työ- ja elinkeinoministeriö p. 0295062140 [email protected]Komission tiedote 17.7.2026: Komissio edistää Euroopan kilpailukykyä, hiilestä irtautumista ja riippumattomuutta sähköistämistä koskevan toimintasuunnitelman ja päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelun avullaLiikenne- ja viestintäministeriön tiedote 17.7.2026: Euroopan komissio haluaa uudistaa päästökauppaa – muutoksia meri- ja lentoliikenteelle
Euroopan komissio antoi 17.7.2026 ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Komissio uudistaa päästökauppaa, jotta se edistää vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanoa ja pitää päästökauppasektorin sääntelyn ennakoitavana.
NordenBladet — Kestävän kehityksen korkean tason poliittinen foorumi (High Level Political Forum on Sustainable Development, HLPF) järjestetään New Yorkissa 7.–15. heinäkuuta. Vuosittainen kokous arvioi vuonna 2015 sovitun YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteiden edistymistä. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan valtiosihteeri Mika Nykänen.Kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) edistyminen globaalisti on selvästi aikataulustaan jäljessä. Joillakin osa-alueilla on edistytty hyvin, mutta vain reilu kolmasosa tavoitteista on aikataulussa tai edistyy kohtuullisesti. Lähes puolet tavoitteista etenee liian hitaasti tai ei lainkaan, ja osa tavoitteista on taantumassa.Vuoden 2026 kokouksen aiheena ovat transformatiiviset, oikeudenmukaiset, innovatiiviset ja koordinoidut toimet Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tänä vuonna erityistarkastelussa ovat seuraavat tavoitteet: puhdas vesi ja sanitaatio (SDG 6), puhdas ja edullinen energia (SDG 7), kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit (SDG 9), kestävät kaupungit ja yhteisöt (SDG 11) sekä joka vuosi tarkasteltava yhteistyö ja kumppanuudet (SDG 17). Suomi painottaa kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön sekä entistä vahvemman poliittisen sitoutumisen merkitystä Agenda 2030:n toimeenpanossa. HLPF on Suomelle tilaisuus osoittaa sitoutumisensa yhteisesti sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen ja tuoda esille suomalaisia ratkaisuja.Tämän vuoden HLPF-kokouksessa Suomen valtuuskunnan osallistumisessa painottuu vesiteema. Suomi järjestää kokouksen yhteydessä mm. kaksi vesiteemaista vastaanottoa ja osallistuu aktiivisesti HLPF:ssä käytävään vesidialogiin sekä muihin vesitapahtumiin. Suomi toimii yhdessä Sambian kanssa rinnakkaispuheenjohtajana rajat ylittävää vesiyhteistyötä käsittelevässä Water for Cooperation dialogissa joulukuussa 2026 järjestettävässä YK:n vesikonferenssissa, joka on merkittävä Agenda 2030:n edistämisen kannalta. Suomen valtuuskuntaan osallistuu valtionhallinnon edustajia ulkoministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta. Lisäksi valtuuskuntaan osallistuvat yritysvastuuverkosto Global Compact Suomi, Nuorten Agenda 2030 -ryhmä sekä Suomalainen tiedeakatemia. LisätietojaJenny Haukka tiiminvetäjä, Agenda 2030 koordinointi ulkoministeriö puh. +358 295 350 585Taru Savolainen Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, valtioneuvoston kanslia puh. 0295 160 304Kaisa Arkkila vastuuvirkamies, kestävä kehitys ja vähiten kehittyneet maat ulkoministeriö puh. 0295 351 003Annika Lindblom kansainvälisten asiain neuvos ympäristöministeriö puh. 0295 250 163Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimigov.fi
Kestävän kehityksen korkean tason poliittinen foorumi (High Level Political Forum on Sustainable Development, HLPF) järjestetään New Yorkissa 7.–15. heinäkuuta. Vuosittainen kokous arvioi vuonna 2015 sovitun YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteiden edistymistä. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan valtiosihteeri Mika Nykänen.
NordenBladet — EU tähtää 90 prosentin nettopäästöjen vähennyksiin vuoteen 2040 mennessä (verrattuna 1990 tasoon). EU:n komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöehdotuksia, joilla vuoden 2040 tavoite toteutetaan. Ensimmäisiä ehdotuksia odotetaan jo heinäkuussa ja viimeisiä loppuvuodesta.Jotta EU pääsee tavoitteeseensa vähentää roimasti nettopäästöjä vuoteen 2040 mennessä ja olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, täytyy jäsenvaltioiden sopia, millaisin toimenpitein ja millaisessa ilmastopolitiikan kehyksessä tavoite toimeenpannaan vuoden 2030 jälkeen. Edessä on muutoksia niin EU:n yleiseen päästökauppaan kuin jäsenvaltioiden velvoitteisiinkin. Nykyinen EU:n ilmastopolitiikka (nk. ilmastoarkkitehtuuri) rakentuu kolmen pilarin varaan:Yleinen päästökauppa (Emissions Trading System, ETS) on järjestelmä, jonka piiriin kuuluvat teollisuus- ja energiantuotantolaitoksia, Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne ja meriliikenteen suuret matkustaja- ja rahtialukset. Toimijoiden on ostettava päästöoikeuksia kattaakseen tuottamansa kasvihuonekaasupäästöt. Päästöille on asetettu vuosittain kiristyvä katto.Taakanjakosektoriin kuuluu päästökaupan ulkopuoliset alat, kuten rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto ja tieliikenne. Sektorin kansallisista päästövähennysvelvoitteista on säädetty taakanjakoasetuksella.Maankäyttösektoriin eli LULUCF:iin (Land Use and Land Use Change and Forestry) kuuluu maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous. LULUCF-asetuksella on asetettu kansallisia, jäsenvaltiokohtaisia velvoitteita.Komission tulevien ehdotusten pohjalta ratkaistaan, miten päästökauppaan uudistetaan vuoden 2030 jälkeiselle ajalle ja millaisia velvoitteita jäsenvaltioille asetetaan. Päästökauppadirektiivi uudistuuEU:n yleinen päästökauppa on vähentänyt tehokkaasti päästöjä ja vahdittanut siirtymää kohti puhtaampaa sähköntuotantoa.Komissio uudistaa päästökauppadirektiiviä, jotta se tukee vuoden 2040 ilmastotavoitetta ja pitää päästökauppasektorin sääntely-ympäristön ennakoitavana. Tavoitteena on ohjata teollisuutta vähäpäästöiseen tuotantoon hallitusti, vahvistaa energian ja teollisuuden kilpailukykyä sekä kannustaa teknisten nielujen käyttöönottoon ja vähähiilisiin ratkaisuihin.Komission ehdotusta odotetaan julkaistavaksi heinäkuun puolivälissä. Suomi on aktiivisesti puolustanut vahvaa päästökauppaa ja rakentanut liittoja niiden EU:n jäsenmaiden kanssa, jotka eivät halua heikentää järjestelmää. EU:n 90 prosentin nettopäästövähennystavoite vuodelle 2040 on jo päätetty. Jos päästökauppasektorin päästövähennystavoitteita kevennetään, jäsenmaiden on saavutettava vastaavasti enemmän päästövähennyksiä muilla sektoreilla.Jatkuuko nykyinen ilmastopolitiikan malli vai onko edessä suuri muutos?Komissio valmistelee myös jäsenvaltioiden kansallisten velvoitteiden uudistusta, sillä nykyiset taakanjakoasetus ja LULUCF-asetus ulottuvat vuoteen 2030 asti. Näiden ehdotuksien kautta määräytyy pitkälti se, miltä EU:n ilmastoarkkitehtuuri näyttää vuoden 2030 jälkeen. Pohdintaa ei tehdä puhtaalta pöydältä, vaan sitä ohjaavat kokemukset nykyisen arkkitehtuurin toimivuudesta. Lisäksi EU:n ilmastolaissa on pitkä lista periaatteita, jotka komission tulee ottaa asianmukaisesti huomioon valmistellessaan ehdotuksia vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanemiseksi. Tältä pohjalta komissio punnitsee parhaillaan vastaako nykyinen malli asianmukaisesti tämän päivän haasteisiin, edistääkö se siirtymää kohti EU:n laajuista ilmastoneutraaliutta vuonna 2050 ja kannustaako se investointeihin.Komissiolla on useita vaihtoehtoja. Yksi on nykyarkkitehtuurin jatko tai sen kehittäminen. Mutta edessä saattaa olla myös laajempi uudistus, jossa esimerkiksi laajennettaisiin jäsenvaltioiden velvoitteiden soveltamisalaa. Tulevat kuukaudet näyttävät, mihin ratkaisuun komissio tulee.Komission ehdotusta ilmastoarkkitehtuurista odotetaan marras-joulukuussa 2026. Lainsäädännön neuvottelut vievät tyypillisesti useita kuukausia tai vuosia.LisätietojaKaroliina Anttonen(päästökauppadirektiivin uudistus, tavoitettavissa 6.7. alkaen) lainsäädäntöneuvos p. 029 525 0065 [email protected]Outi Honkatukia(ilmastoarkkitehtuurin uudistus, tavoitettavissa 14.7. saakka) ympäristöneuvos p. 029 525 0272 [email protected]
EU tähtää 90 prosentin nettopäästöjen vähennyksiin vuoteen 2040 mennessä (verrattuna 1990 tasoon). EU:n komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöehdotuksia, joilla vuoden 2040 tavoite toteutetaan. Ensimmäisiä ehdotuksia odotetaan jo heinäkuussa ja viimeisiä loppuvuodesta.
NordenBladet — Luonnos Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Suunnitelma määrittelee, miten Suomessa on tavoitteena toimeenpanna EU:n ennallistamisasetusta ja parantaa luonnon tilaa tulevina vuosina. Luonnos on määrä toimittaa EU:n komissiolle syksyllä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö pyytävät lausuntoja viimeistään 27. elokuuta 2026.EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Se asettaa ensimmäistä kertaa jäsenvaltioille sitovat ja aikataulutetut tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi Euroopan unionin alueella.Ennallistamissuunnitelma on Suomen kansallinen tiekartta EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tulevina vuosina. Siinä ehdotetaan, millä keinoilla asetuksen tavoitteet saavutetaan eri elinympäristöissä vuoteen 2050 ulottuvalla aikajänteellä. Suunnitelmassa tarkastellaan toimia muun muassa metsissä, soilla ja turvemailla, vesistöissä ja rannikkoalueilla sekä kaupunkiympäristöissä.Tulevina vuosikymmeninä tarkentuva suunnitelma kokoaa yhteen tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet, rahoitus- ja ohjauskeinot sekä seurannan periaatteet. EU:n jäsenvaltioilla on liikkumavaraa valita suunnitelmiinsa kansallisiin olosuhteisiinsa sopivimmat ja kustannustehokkaimmat keinot. Suomi lähettää suunnitelmaluonnoksen valtioneuvoston käsittelyn jälkeen EU:n komissiolle syksyllä. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautetta Suomen suunnitelmaluonnoksesta, minkä jälkeen suunnitelma viimeistellään. Suomen valmis kansallinen ennallistamissuunnitelma toimitetaan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa komission annettua palautteensa luonnoksesta.Ohjausryhmä: toimissa keskeistä kustannustehokkuus, vapaaehtoisuus ja monivaikutteisuusEnnallistamissuunnitelman laatimista on ohjannut hankkeen ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista hallituspuolueista. Ohjausryhmä on linjannut poliittiset reunaehdot suunnitelman valmistelulle. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöministeriön ja varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö.Ohjausryhmän linjauksissa korostetaan kustannustehokkaita, monivaikutteisia ja oikeudenmukaisia toimia. Linjaukset painottavat luonnon monimuotoisuuden vahvistamista samanaikaisesti elinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisen kanssa sekä kansalaisten perusoikeuksien huomioon ottamista. Ohjausryhmän mukaan ennallistamissuunnitelman toteuttaminen on yksityisille maanomistajille vapaaehtoinen. Suunnitelmassa ei ehdoteta yksityishenkilöitä sitovia eikä heidän omaisuuteensa kohdistuvia toimenpiteitä. Perustuslaki edellyttää, että jokaisen omaisuus on turvattu. EU-asetuksen joustoja hyödynnetään Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.Ohjausryhmä on lisäksi linjannut, että toimenpiteet kohdennetaan alkuvaiheessa erityisesti suojelualueille ja valtion maille. Ennallistamistavoitteet sovitetaan yhteen huoltovarmuuden, ruoantuotannon, taloudellisten vaikutusten ja yritysten kilpailukyvyn kanssa. Rahoituksessa painotetaan kustannustehokkuutta, EU-rahoituksen hyödyntämistä ja monipuolisia rahoitusratkaisuja. Ennallistamissuunitelman toimeenpano sovitetaan valtiontalouden kehyksiin sekä eduskunnan budjettipäätöksiin.Ennallistamistoimia ei-hyvässä tilassa oleville luontotyypeille Suomessa on 68 luontotyyppiä, joita ennallistamisasetus koskee. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulisi saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia pinta-alasta. Jos luontotyyppejä ei ole nykyisellään riittävästi, tarvitaan niiden palauttamista.Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on tehokkaampaa kohdentaa ennallistamistoimet tasaisesti kaikkiin luontotyyppiryhmiin. Muutamien suoluontotyyppien, kuten aapasoiden, pinta-ala on Suomessa hyvin suuri. Näiden luontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttaminen olisi erittäin haasteellista ja kallista, eikä se toisi merkittäviä monimuotoisuushyötyjä maltillisempaan ennallistamispinta-alaan verrattuna. Sen sijaan Suomen tavoite ennallistamissuunnitelmaluonnoksessa tuo merkittävän lisän EU:n tavoitteeseen vapauttaa esteitä virtavesissä.Kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta, kohdentamisesta ja käytettävistä keinoistaEnnallistamissuunnitelman toteuttamisen kustannukset riippuvat toimenpiteiden mittakaavasta, kohdentamisesta ja käytettävistä keinoista. Nyt esitetyt arviot suunnitelman vaikutuksista täsmentyvät vielä suunnitelman valmistelun edetessä.Ennallistamissuunnitelman toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Arvioitu rahoitusvaje nykyrahoitukseen verrattuna on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoitusvaje on tarkoitus kattaa eri rahoituslähteistä. Ennallistamistoimiin liittyen Suomi korostaa mahdollisuutta hyödyntää laaja-alaisesti eri välineitä ennallistamistoimien rahoitukseen. Ennallistamiseen tarvitaan myös yritysrahoitusta. Lisäksi luonnonarvomarkkinat tukevat ennallistamista ennen kaikkea ohjaamalla yksityistä rahaa luonnon tilan parantamiseen.Suomen tavoitteena on neuvotella komission kanssa ennallistamisen aiheuttamien kustannusten kohtuullistamisesta.Toimeenpanon julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti.Suunnitelmassa keinot, ei kohteitaSuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että ennallistamisasetuksen tavoitteet voidaan toteuttaa hallitusti, oikeudenmukaisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla. Ennallistamissuunnitelma ei ole yksityiskohtainen toteutussuunnitelma, jossa päätetään yksittäisistä ennallistamiskohteista tai velvoitetaan maanomistajia toimiin. Suunnitelmassa ei määritellä tarkkoja alueita, hankkeita tai toteutustapoja, vaan nämä ratkaisut tehdään erikseen toimeenpanovaiheessa. Ennallistamissuunnitelman toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi jo olemassa olevat luonnon tilaa parantavat ohjelmat, kuten METSO, Helmi, Nousu, Ahti ja Sotka, metsätalouden luonnonhoidon käytännöt sekä vesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen. Luonnon tilaa parantavia käytännön toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Toimet ovat vapaaehtoisia maanomistajille. Korvauksia suojelusta on mahdollista hakea esimerkiksi METSO-ohjelmasta. Myös ennallistamiseen ja luonnonhoitoon on tarjolla tukia ja avustuksia esimerkiksi Helmi-, Ahti- ja Nousu -ohjelmista. Ennallistamissuunnitelman toimenpiteitä voivat olla myös esimerkiksi lainsäädäntömuutokset ja informaatio-ohjaus.Heikentämättömyysvelvoite osa ennallistamissuunnitelmaa EU:n ennallistamisasetuksen mukaan Suomen tulee ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että ennallistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tila paranee jatkuvasti kohti hyvää tilaa. Lisäksi on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, ettei ennallistettujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tila merkittävästi heikkene. Suomen on myös pyrittävä ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla on pyrittävä varmistamaan, että jo hyvässä tilassa olevia luontotyyppien esiintymiä ei merkittävästi heikennetä. Suomi on ilmoittanut komissiolle aikomuksestaan hyödyntää asetuksen mahdollistamaa heikentämättömyysvelvoitteen joustavaa soveltamista. Joustava soveltaminen tarkoittaa, että vaihtoehtojen puuttuessa merkittävä heikentäminen voidaan sallia, jos aiheutuva haitta korvataan muualla Suomessa tehtävillä parannuksilla samaan luontotyyppiin tai lajin elinympäristöön.Seuraava hallitus päättää suunnitelmastaKansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta vastaa Suomessa valtioneuvosto ympäristöministeriön johdolla, ja kukin ministeriö vastaa omaa toimialaansa koskevien toimenpiteiden suunnittelusta. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan muun muassa turvepeltojen ennallistamista, virtavesien esteiden poistamista ja metsäluonnon sekä maatalousympäristöjen luonnon tilan parantamista koskevia suunnitelman osia. Suomen ennallistamissuunnitelman luonnoksen valmisteluun on osallistunut yli 200 asiantuntijaa, tutkijoita, sidosryhmien edustajia ja kansalaisia. Valmistelun osana järjestettyihin noin 30 sidosryhmätilaisuuteen on osallistunut lähes 6000 osallistujaa. Ennallistamissuunnitelman toimeenpanosta päättää aina kulloinenkin hallitus ja eduskunta. Toimeenpanon julkinen rahoitus sopeutetaan eduskunnan vuosittain päättämän valtion budjetin mukaisesti. Eduskunta vastaa valmistelun parlamentaarisesta seurannasta sekä mahdollisesti tarvittavista lakimuutoksista.Ensimmäisessä suunnitelmassa tavoitteet vuosille 2040 ja 2050 ovat suuntaa-antavia ja täsmentyvät, kun suunnitelma päivitetään vuosina 2032 ja 2042. Lausuntoja pyydetään ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön virkakunnan laatimasta yhteenvedosta ennallistamissuunnitelman luonnokseksi. Yhteenvedossa on esitetty ennallistamissuunnitelman tavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet ja kustannukset niiden saavuttamiseksi. Lausunnoille lähetetty yhteenveto on saatavilla Lausuntopalvelussa, jossa siitä voi antaa näkemyksiä viimeistään 27.8.2026.LisätietojaOhjausryhmän puheenjohtajat:Juhani Damski kansliapäällikkö ympäristöministeriö p. 0295 250 445 [email protected]Pekka Pesonen kansliapäällikkö maa- ja metsätalousministeriö p. 029 516 2020 [email protected]Ympäristöministeriö:Tarja Haaranen ylijohtaja ympäristöministeriö p. 029 5250282 [email protected]Mikko Kuusinen ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 029 525 0144 [email protected]Samuli Alppi (erityisesti kaupunkiasiat) ympäristöneuvos p. 029 525 0036 [email protected]Virve Hokkanen (erityisesti kaupunkiasiat) erityisasiantuntija p. 029 525 0034 [email protected]Maa- ja metsätalousministeriö:Mikko Peltonen MMM (poissa 6.7.–31.7.) luonnonvaraneuvos maa- ja metsätalousministeriö p. 029 516 2296 [email protected]
Luonnos Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Suunnitelma määrittelee, miten Suomessa on tavoitteena toimeenpanna EU:n ennallistamisasetusta ja parantaa luonnon tilaa tulevina vuosina. Luonnos on määrä toimittaa EU:n komissiolle syksyllä. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö pyytävät lausuntoja viimeistään 27. elokuuta 2026.
NordenBladet — Sosiaalisen ilmastorahaston kansallinen suunnitelma ohjaa, miten EU:n uusi rahoitus kohdennetaan Suomessa oikeudenmukaisen vihreän siirtymän tukemiseen erityisesti haavoittuvissa kotitalouksissa ja mikroyrityksissä. Lausuntoja voi antaa 26.8.2026 saakka.Sosiaalinen ilmastorahasto (Social Climate Fund, SCF) on EU:n uusi rahoitusväline, jolla tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä ilmastotoimien keskellä. Rahasto liittyy erityisesti rakennusten ja tieliikenteen päästöjen uuteen päästökauppaan (Emissions Trading System, ETS2), jonka vaikutukset tulevat näkymään lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnoissa.Lausuntoja toimenpiteistä ja arvioiduista vaikutuksista voi antaa 26.8.2026 asti.Lausuntopyyntö ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmastaLisätietojaJuho Korpi(tavoitettavissa 3.8. jälkeen) kehittämisjohtaja p. 029 525 0136 [email protected]Virve Hokkanen(tavoitettavissa 3.7. asti) erityisasiantuntija p. 029 525 0034 [email protected]Tuuli Ojala(liikenteen alan toimenpiteet, tavoitettavissa 9.7. saakka) liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö p. 029 534 2198 [email protected]
Sosiaalisen ilmastorahaston kansallinen suunnitelma ohjaa, miten EU:n uusi rahoitus kohdennetaan Suomessa oikeudenmukaisen vihreän siirtymän tukemiseen erityisesti haavoittuvissa kotitalouksissa ja mikroyrityksissä. Lausuntoja voi antaa 26.8.2026 saakka.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen maisteri Ville Laakson. Laakso aloittaa tehtävässään 1.7.2026.Ville Laakson vastuulla on ympäristöministeriön ilmasto- ja luontoasiat sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asiat.Laakso siirtyy ympäristöministeriöön työministeri Matias Marttisen erityisavustajan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt kokoomuksen eduskuntaryhmän kansliassa eduskuntaryhmän lakimiehenä. Hän on toiminut myös asiantuntijana Hyvinvointiala HALI ry:ssä ja avustavissa tehtävissä lakiasiaintoimistoissa.Ministeri Multalan toisena erityisavustajana jatkaa Emma-Stina Vehmanen ja valtiosihteerinä Mika Nykänen.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen maisteri Ville Laakson. Laakso aloittaa tehtävässään 1.7.2026.
NordenBladet — EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet REACH-asetuksen mukaisen lyijyhaulien käyttöä ja markkinoille saattamista koskevan rajoituksen REACH-komitean kokouksessa 25.6. Rajoitusta koskeva säädös vaatii vielä EU:n neuvoston ja parlamentin hyväksynnän.Lyijy on vaarallinen aine, jolle altistumiseen liittyy merkittäviä terveys- ja ympäristöriskejä. Hyväksytyllä rajoituksella vähennetään lyijyhaulien käytöstä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja luonnonvaraisten eläinten altistumista lyijylle. Rajoitus vähentää myös ihmisten riistalihan kautta tapahtuvaa lyijyaltistusta. Nyt hyväksytty rajoitus on hallitusohjelmassa olevan lyijyn ammuskäyttöä koskevan tavoitteen mukainen. Suomi teki aktiivista vaikuttamistyötä rajoitusprosessin aikana ja korosti, että kemikaalirajoitukset tulee toteuttaa tavalla, joka ei heikennä jäsenvaltioiden puolustuskykyä tai huoltovarmuutta. Alkuperäisestä rajoitusehdotuksesta poiketen rajoitus koskee ainoastaan lyijyhauleja, luotien käyttö ja markkinoille saattaminen saa jatkua nykyisellään. Päätöksellä ei näin ollen ole vaikutuksia maanpuolustukseen (mukaan lukien vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta) tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviin valmiuksiin. ”Pitkän prosessin lopputulos on Orpon hallituksen kannan mukainen ja Suomi on aktiivisesti vaikuttanut lopputuloksen syntymiseen. Olen tyytyväinen, että olemme saaneet turvattua huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen tarpeet, samalla kun pienennämme lyijyn ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta”, toteaa sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen. ”Äärimmäisen tiukka äänestystulos kertoo siitä, kuinka haastavasta asiasta on kyse. Olen tyytyväinen siihen, että Suomen aktiivisen vaikuttamistyön jälkeen saavutettu ratkaisu vähentää lyijyhaulien käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja heikentämättä maanpuolustusta, huoltovarmuutta tai reserviläistoiminnan mahdollisuuksia. Tämä on esimerkki siitä, kuinka oikea-aikaisella vaikuttamisella saadaan Suomen kannalta vaikuttavia tuloksia aikaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Suomi tukee toimia, joilla parannetaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien haittavaikutuksilta tieteelliseen näyttöön perustuen. Samalla Suomi korostaa, että EU:n kemikaalilainsäädännön tulee olla ennakoitavaa, tehokasta ja johdonmukaista sekä tukea eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.
EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet REACH-asetuksen mukaisen lyijyhaulien käyttöä ja markkinoille saattamista koskevan rajoituksen REACH-komitean kokouksessa 25.6. Rajoitusta koskeva säädös vaatii vielä EU:n neuvoston ja parlamentin hyväksynnän.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnokseen hallituksen esitykseksi laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Lausuntoja voi antaa 21.8.2026 asti.Tavoitteena on saada muutokset sisältävä hallituksen esitys eduskunnalle syyskaudella 2026. Rakennuttajavalvonta laajenisi asuinrakentamiseen, viranomaiskatselmuksia voisi tehdä etänä Rakennuttajavalvonnan laajentamisella rakentamishankkeeseen ryhtyvälle ja tämän lukuun toimiville yksityisille toimijoille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet valvoa työmaalla tapahtuvaa rakentamista. Rakennuttajavalvontaa voisi jatkossa käyttää myös asuinrakentamisessa, mikä ei nykylain mukaan ole mahdollista.Rakennuttajavalvonnan täytyisi tapahtua rakennusvalvonnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti. Loppukatselmuksen hoitaisi myös jatkossa viranomainen eli rakennusvalvonta.Rakennuttajavalvonta on lain mukaan mahdollista myös nykyisin, mutta sitä on käytetty harvoin. Myös jatkossa rakentamisaikaisen viranomaisvalvonnan suorittaisi rakennusvalvonta, mutta se voisi sallia rakennuttajavalvonnan käytön nykyistä useammissa tilanteissa.Rakentamisen viranomaiskatselmuksia, kuten rakennekatselmuksen tai ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen, voisi jatkossa järjestää etäyhteyksillä, jos se olisi rakennusvalvonnan harkinnan mukaan katselmuksen kohteen, tarkoituksen ja toimittamisen kannalta perusteltua. Jos viranomaiskatselmuksen tarkoituksena olisi arvioida rakennustyön suoritusta ja vaikutuksia laajemmin, tai pelkkä näköaisti ei riittäisi tarvittavien havaintojen tekemiseen, olisi katselmus syytä järjestää perinteisesti paikan päällä. Nykyisin viranomaiskatselmukset tehdään lähtökohtaisesti rakennuskohteella.Uudistukset olisivat luonteeltaan mahdollistavia, eli rakennusvalvonta voisi sallia niiden käytön harkintansa mukaan. Uusia velvoitteita ei tulisi. Uudistukset auttaisivat rakennusvalvontaa kohdistamaan resursseja entistä paremmin, mikä sujuvoittaisi niiden toimintaa.Pätevyyden osoittamislain muutoksella laajennetaan pätevyystodistuksen myöntämisen edellytyksiä Ministeriö on kerännyt toimialalta palautetta edellisen hallituksen aikana säädetyn pätevyyden osoittamislain toimivuudesta ja mahdollisista täsmennystarpeista.
Keskeisimpänä korjaustarpeena esiin on noussut, että voimassa oleva pätevyyden osoittamislaki mahdollistaa pätevyystodistusten myöntämisen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen ainoastaan EU- ja ETA-kansalaisten EU- ja ETA-valtioissa hankittua ammattipätevyyttä koskien. Lakimuutos mahdollistaisi, että myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien sekä muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisten pätevyys voitaisiin tunnustaa lain vaatimalla tavalla. Tämä on tarpeen, jotta esimerkiksi pitkään Suomessa työskennelleet EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet henkilöt voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista siirtymäajan päätyttyä.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnokseen hallituksen esitykseksi laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Lausuntoja voi antaa 21.8.2026 asti.
Puhdas energiasiirtymä etenee edelleen vauhdikkaasti: teollisuudessa, sähköntuotannossa ja myös lämmityksessä käytetään yhä vähemmän fossiilisia energianlähteitä. Vaikka päästöt kehittyvät oikeaan suuntaan, ilmastotavoitteiden saavuttaminen kansallisesti ja EU-tasolla vaatii lisää työtä kaikilla sektoreilla.
