NordenBladet — Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.Suomen maa- ja kallioperässä esiintyvät happamat sulfaattimaat ja rikkipitoiset mustaliuskemuodostumat ovat merkittävä riski vesistöille, ympäristölle ja rakenteille, sillä ne voivat aiheuttaa happamuutta ja vapauttaa haitallisia metalleja. Haittoja syntyy erityisesti silloin, kun maata kuivataan tai muokataan. Riskiä happamuuskuormitukselle ja metallien liukenemiselle vesistöihin lisäävät maankuivatus, maankäytön muutokset ja ilmastonmuutos. Happamia sulfaattimaita esiintyy etenkin rannikkoalueilla, kun taas mustaliuskeita löytyy eri puolilta maata. Vuosille 2026–2036 päivitetyn strategian tavoitteena on vähentää happamista sulfaattimaista ja mustaliuskeista aiheutuvia haittoja. Strategian liitteenä julkaistaan toimintaohjelma riskien tunnistamisen, haittojen ennaltaehkäisyn ja vahinkojen estämisen vahvistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemaa strategiaa ovat olleet valmistelemassa tutkimuslaitokset, hallinto ja eri alojen toimijat. Strategiassa painotetaan ennakoivaa happamuusriskien hallintaa, jossa riskit tunnistetaan ajoissa ja haittojen syntyä ehkäistään. Keskeistä on happamien maiden riskien ottaminen huomioon kaikessa maaperää muokkaavassa maankäytössä. Kokonaisvaltaisella valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla vähennetään riskiä happaman kuormituksen syntymiselle. Uutena painotuksena otetaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon alueiden käyttö, kuten kaavoitus ja rakentaminen. Lisäksi metsätalouden toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja niiden hallintaa on korostettu aiempaa enemmän. Metsätaloudessa painotetaan matalaa kuivatussyvyyttä, pohjaveden pinnan hallintaa ja voimakkaan maanmuokkauksen välttämistä. Maataloudessa haittojen hallinta perustuu erityisesti pohjaveden pinnan säätelyyn, esimerkiksi säätösalaojitukseen ja veden viivyttämiseen. Lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja ajantasaiset ohjeistukset ohjaavat ottamaan huomioon happamien sulfaattimaa-alueiden ja mustaliuskealueiden ympäristöriskit ja vähentämään niistä aiheutuvia haittoja.Linkit Strategia: Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen vuoteen 2036
Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.
NordenBladet — Saaristomeren valuma-alueelle laaditut valuma-aluesuunnitelmat valmistuvat kesäkuussa. Suunnitelmat tarkentavat vesienhoitosuunnitelmia ja kokoavat keinot, joilla Saaristomeren ravinnekuormitusta vähennetään koko valuma-alueen kattavalla yhteistyöllä. Suunnitelmiin kirjatut ratkaisut ovat toimenpide-ehdotuksia, joita kaikkien alueen toimijoiden ja maanomistajien toivotaan lähtevän toteuttamaan. Valuma-aluesuunnitelmat on toteutettu osana Saaristomeri-ohjelmaa.Ympäristöministeriö ja Lounais-Suomen elinvoimakeskusValuma-aluesuunnitelma on tietyn Saaristomeren valuma-alueella sijaitsevan vesialueen valuma-alueelle laadittu kartoitus. Suunnitelma kuvaa kyseisen alueen tilannetta ja ominaisuuksia sekä ehdottaa ratkaisuja alueen vesiensuojeluhaasteisiin. Suunnitelmien avulla yhteensovitetaan valuma-alueen toimia kyseisen vesialueen tilan parannustarpeista lähtien, tuetaan päätöksentekoa ja kohdennetaan toimenpiteitä sinne, missä niillä on eniten vaikutusta. Valuma-aluesuunnitelmat ovat tärkeitä Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisessä, sillä Saaristomeren tila riippuu koko valuma-alueella tehtävistä toimista niin pelloilla, metsissä kuin rakennetussa ympäristössäkin. Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on parantaa Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätystä ja vähentää merkittävästi ravinnekuormitusta Saaristomereen.”Valuma-aluesuunnitelmien valmistuminen on merkittävä välietappi. Valtaosa ravinnekuormituksesta tulee valuma alueelta, erityisesti maataloudesta, joten vesiensuojeluhaastetta täytyy ratkoa maalla alueen toimijoiden yhteistyönä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Valuma-aluesuunnitelmien toimenpide-ehdotukset on koottu kartta-aineistoiksi. Ehdotukset perustuvat valuma-aluesuunnitelmia varten tehtyihin karttatarkasteluihin. Ehdotukset ovat erilaisia luonnonmukaisia vesienhallinnan toimenpiteitä, kuten kosteikkoja, kaksitasouomia, pohjapatoja tai soiden ennallistamisia. Valuma-aluesuunnitelmat on tehty yhteistyössä kuntien, maanomistajien, viljelijöiden, asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Saaristomeri-ohjelma on järjestänyt yhteensä 15 yleisötilaisuutta. Yleisötilaisuuksissa paikallisilla on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmia ja esittää omia näkemyksiään ehdotetuista toimenpiteistä ja niiden sijainnista. Yhteistyöllä varmistetaan, että suunnitelmien tarjoamat ratkaisut ovat toteuttamiskelpoisia ja paikallisiin olosuhteisiin sopivia. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. ”Yleisötilaisuudet ovat vetäneet hyvin osallistujia paikalle, yhteensä yli 500 henkilöä! Kiinnostusta asiaa kohtaa on selvästi”, iloitsee Saaristomeri-ohjelman ohjelmapäällikkö Essi Hillgren Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta. Valuma-aluesuunnitelmia on jo hyödynnetty hankesuunnittelussa, niiden avulla on käyty maanomistajien kanssa keskusteluja ja lisätty alueen toimijoiden välistä yhteistyötä. Myös alueen kunnissa suunnitelmat ovat herättäneet kiinnostusta. Tarkoitus onkin, että suunnitelmat saadaan laajaan ja monipuoliseen käyttöön. Pitkällä aikavälillä suunnitelmat vaikuttavat alueen ympäristöön ja elinkeinoihin. Valuma-aluesuunnitelmien vesienhallinnan toimenpiteiden tavoitteena on vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta sekä parantaa peltojen vesitaloutta, mikä hyödyttää sekä maataloutta että Saaristomerta.Valmistuneet suunnitelmat kattavat alueen laajastiValuma-aluesuunnitelmat on tehty Saaristomeri-ohjelman pilottialueille:Aurajoki Kemiönsaari Paimionjoki Pilottialuetyö toimii esimerkkinä valuma-aluelähtöiselle vesienhallinnan suunnittelulle ja toimenpiteiden toteutukselle. Pilottialueiden valuma-aluesuunnitelmissa tehtiin tarkempaa suunnittelua muutamalle valitulle osavaluma-alueelle. Pilottialuetyöstä vastaavat Aurajokisäätiö, Paimionjoki-yhdistys ja Kemiönsaaren kunta. Pilottialueiden koordinaattorit ovat avainroolissa valuma-aluesuunnitelmien toimeenpanossa. Vastaavaa toimintamallia edistetään myös muilla suunnittelualueilla:Uskelanjoki ja HalikonjokiMynäjokiParainenVehmaa ja PuttaanjokiHirvijoki (valmistelussa)Raisionjoki ja Ruskonjoki (valmistelussa)Kiskonjoki-Perniönjoki (valmistelussa)Sirppujoki, Uusikaupunki-Pyhäranta (valmistelussa)Taivassalo-Kustavi (valmistelussa)Naantali (valmistelussa)Kaarina (valmistelussa)Sauvon yläosa (valmistelussa)Saaristomeren valuma-alue jakautuu yhdeksään osavaluma-alueeseen eli suurimpien jokien valuma-alueisiin sekä rannikkoalueeseen, joka on suunnittelussa jaettu pienempiin kokonaisuuksiin. Tämä helpottaa suunnitelmien käyttöönottoa ja koordinointia sekä havainnollistaa, kuinka sisämaasta voidaan vaikuttaa Saaristomeren tilaan. Suunnitelmien valmistelusta ovat vastanneet Afry Finland Oy, Ramboll Oy sekä Maveplan Oy. Suunnittelualueista puuttuu esimerkiksi Laajoen valuma-alue ja osa Sauvosta. Suunnittelua näille alueille toteuttaa Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys muiden toimijoiden tilauksesta. Suunnitelmista edetään käytännön toimiinValuma-aluesuunnitelmat toimivat pohjana konkreettisille vesiensuojelutoimille, joita toteutetaan yhdessä maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Lounais-Suomen elinvoimakeskus tukee jatkossakin suunnitelmien käyttöönottoa. Suunnitelmat ovat kaikkien käytettävissä, ja kaikki ovat tervetulleita toteuttamaan suunnitelmissa ehdotettuja toimenpiteitä.Yhteistyö jatkuu myös mahdollisten vesienhallintarakenteiden toteuttamisessa: toimenpidesuunnitelmien kohteet tarkistetaan maastossa ja suunnitellaan yhdessä maanomistajan kanssa, jos toteutus kiinnostaa. ”Kohteiden suunnittelussa on tärkeää, että maanomistajat ovat mukana suunnittelussa alusta asti. Kartalla sopivalta näyttänyt paikka ei aina sovellu rakenteelle, ja usein parempi sijainti löytyy maastokäynnillä tai maanomistajan ehdotuksesta”, kuvailee Saaristomeri-ohjelman koordinaattori Jenni Jääskeläinen prosessia. Saaristomeri-ohjelman lisäksi valuma-aluesuunnitelmien käyttöönottoa edistetään Mynälahden valuma-alueella ACWA Life -hankkeessa sekä Askaistenlahden ja Mynälahden valuma-alueyhteistyö -hankkeessa. Salon kaupungin Elinvoimainen Uskelanjoki -hanke toimeenpanee Uskelanjoen valuma-aluesuunnitelmaa. ”Varsinainen työ alkaa nyt. Tavoitteemme on, että jokaiselle valuma-alueelle löydetään toimija, joka edistää suunnitelman toteuttamista. Kannustamme ihan kaikkia tutustumaan suunnitelmiin ja tunnistamaan omat mahdollisuudet osallistua vaikkapa pienelläkin osavaluma-alueella! Toimenpiteiden rahoittamiseksi voi hakea vesien- ja merenhoidon avustuksia, minkä lisäksi olemme tavanneet kuntia, joista monet ovat valmiita tukemaan paikallisia yhdistyksiä hankkeiden toteuttamisessa”, Jenni Jääskeläinen kannustaa. Lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista ja apua hankesuunnitteluun voi pyytää elinvoimakeskukselta.
Saaristomeren valuma-alueelle laaditut valuma-aluesuunnitelmat valmistuvat kesäkuussa. Suunnitelmat tarkentavat vesienhoitosuunnitelmia ja kokoavat keinot, joilla Saaristomeren ravinnekuormitusta vähennetään koko valuma-alueen kattavalla yhteistyöllä. Suunnitelmiin kirjatut ratkaisut ovat toimenpide-ehdotuksia, joita kaikkien alueen toimijoiden ja maanomistajien toivotaan lähtevän toteuttamaan. Valuma-aluesuunnitelmat on toteutettu osana Saaristomeri-ohjelmaa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on perustanut valtioneuvoston ympäristöllisen lupaharkinnan työryhmän.Työryhmä selvittää ja valmistelee pääministeri Orpon hallituksen kehysriihen 21.-22.4.2026 kirjauksen toimeenpanoa. Kirjauksen mukaan ”toteutetaan tarpeelliset säädösmuutokset, jotka mahdollistavat valtioneuvostolle luvituspäätöksen tekemisen kokonaisharkinnan perusteella”. Kirjaus mahdollistaa hallituksen esityksen valmistelun. Valmistelun tavoitteena on tehostaa strategisesti merkittävien hankkeiden käsittelyä ja auttaa tarkastelemaan kokonaisuutena hankkeiden vaikutuksia, esimerkiksi taloudellisia, ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tulevassa hallituksen esityksessä lakimuutokset kohdistuisivat ympäristönsuojelulakiin, luonnonsuojelulakiin, vesilakiin ja mahdollisesti kaivoslakiin sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin.Työryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston ylijohtaja Veli-Matti Uski. Työryhmässä on edustajia ympäristöministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, oikeusministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmä voi tarpeen mukaan kutsua tai kuulla asiantuntijoita ja sidosryhmiä.Valmisteluryhmän toimikausi on 1.6.2026 – 31.3.2027.LisätietojaVeli-Matti Uski ylijohtaja [email protected] p. 029 525 0033
Ympäristöministeriö on perustanut valtioneuvoston ympäristöllisen lupaharkinnan työryhmän.
NordenBladet — Hallituksen esitysluonnos asumisoikeuslain muuttamisesta keräsi 23.3.–8.5.2026 järjestetyllä lausuntokierroksella 84 lausuntoa. Lausunnonantajat suhtautuvat esityksen tavoitteisiin pääosin myönteisesti, mutta ehdotettuihin säännöksiin esitettiin runsaasti muutostarpeita.Esitysluonnoksen tavoitteena on vahvistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyyttä, mahdollistaa asuntokannan sopeuttaminen muuttuvaan kysyntään sekä yksinkertaistaa asumisoikeusasuntojen hakuprosessia. Esitysluonnos sisältää säännöksiä asumisoikeustalon rajoituksista vapauttamisesta vajaakäyttötilanteessa ja asumisoikeusyhteisön konkurssissa sekä uusien asumisoikeussopimusten irtisanomisesta tietyissä tilanteissa. Myös asumisoikeusasuntojen hakemisessa tarvittavista järjestysnumeroista ehdotetaan luovuttavan. Tarve esitetyille muutoksille oli noussut esiin muun muassa aiemmissa asiantuntijaselvityksissä ja sidosryhmäkeskusteluissa.
Lausuntoja saatiin laajasti eri sidosryhmiltä kuten asumisoikeusyhteisöiltä, asukashallinnon toimielimiltä, kaupungeilta, edunvalvontajärjestöiltä ja viranomaisilta. Yli puolet lausunnonantajista oli yksityishenkilöitä eli asumisoikeuden haltijoita.
Yksityishenkilöiden kannanotot esitysluonnokseen olivat kriittisiä kautta linjan. Valtaosa muista lausunnonantajista kannatti rajoituksista vapauttamista vajaakäyttötilanteessa joko sellaisenaan tai muutettuna. Asumisoikeusasuntojen vapauttaminen rajoituksista konkurssitilanteessa sen sijaan jakoi näkemyksiä, ja ehdotusta pidettiin monissa lausunnoissa toteuttamiskelvottomana.
Mahdollisuutta irtisanoa uudet asumisoikeussopimukset vastustettiin laajasti. Järjestysnumeroista luopuminen sai varovaista kannatusta, mutta lausunnoissa nostettiin esiin huolia hakijoiden yhdenvertaisuuden ja hakumenettelyn läpinäkyvyyden turvaamisesta.Rajoituksista vapauttamista konkurssitilanteissa ja irtisanomisen helpottamista arvioidaan uudelleenYmpäristöministeriö ottaa lausuntopalautteen huomioon esityksen jatkovalmistelussa.
Esityksen keskeiset tavoitteet säilyvät ennallaan, mutta erityisesti rajoituksista vapauttamista konkurssitilanteessa ja uusien asumisoikeussopimusten irtisanomismahdollisuutta koskevia ehdotuksia arvioidaan valmistelussa uudelleen.
Hallituksen esitysluonnos asumisoikeuslain muuttamisesta keräsi 23.3.–8.5.2026 järjestetyllä lausuntokierroksella 84 lausuntoa. Lausunnonantajat suhtautuvat esityksen tavoitteisiin pääosin myönteisesti, mutta ehdotettuihin säännöksiin esitettiin runsaasti muutostarpeita.
NordenBladet — Kiertotalouden green deal laajenee neljällä uudella sitoumuksella. Peabin, Senaatin, Päijät-Hämeen liiton ja Riihimäen kaupungin sitoumukset edistävät muun muassa rakennusosien uudelleenkäyttöä, kierrätysmateriaalien käyttöä, kasvipohjaisia innovaatioita ja kiertotalouspalveluja.”Uudet sitoumukset näyttävät, että tarvitsemme pitkän tähtäimen visioita muutoksen tekemiseksi. Kiertotalouden tekijöiltä ei puutu rohkeutta, jota nyt Suomessa kaivataan. Kiertotalous on ennen kaikkea käytännön tekoja: rakennusosien uudelleenkäyttöä, kierrätysmateriaalien hyödyntämistä, uusia innovaatioita ja palveluja. Juuri tällaisilla ratkaisuilla rakennamme resurssiviisaampaa Suomea”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoumuksella pyritään yhteistyössä löytämään ratkaisuja saavuttaa Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) asetetut luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet: uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä.Mukana on nyt 34 toimijaa ja yritystä erityisesti rakennus- ja muusta teollisuudesta, julkisen sektorin toimijoista Väylävirasto ja Senaatti, toimialajärjestöistä Rakennusteollisuus, MTK ja SLC sekä neljä maakuntaliittoa ja seitsemän kuntaa.Rakennusten ja materiaalien elinkaarta pidennetään kiertotalouden ratkaisuillaPeab sitoutuu edistämään kiertotaloutta rakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä lisäämään kiertotalousmateriaalien käyttöä ja uudistamaan tuotantoprosesseja. Tavoitteena on ottaa käyttöön vakiotoimintamalli uudelleenkäyttökelpoisten rakennusosien, -tuotteiden ja -materiaalien ilmoittamiseen kaikissa projekteissa. Peab pyrkii myös lisäämään kierrätysasfaltin käyttöä asfaltin valmistuksessa sekä parantamaan asfaltin valmistuksen energiatehokkuutta. Lisäksi yritys pyrkii vähentämään tuotannon sivuvirtana syntyvän kivituhkan varastoon jäävää osuutta tehostamalla sen hyödyntämistä.Senaatti sitoutuu pidentämään rakennusten ja rakenteiden elinkaarta sekä lisäämään rakennusosien uudelleenkäyttöä ja uusiomateriaalien hyödyntämistä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uudelleenkäyttöä tukevat suunnitteluperiaatteet sekä pilotoida ja laajentaa rakennusosien uudelleenkäyttöä useissa hankkeissa. Senaatti pyrkii kasvattamaan uusiomateriaalien ja kierrätysmaamassojen käyttöä. Tavoitteisiin päästään kehittämällä toimintamalleja ja ohjauskeinoja, joilla kiertotalousratkaisut vakiinnutetaan osaksi rakentamisen käytäntöjä.Lisää kasvipohjaisia innovaatioita ja kiertotalouspalvelujaPäijät-Hämeen liitto sitoutuu kannustamaan, edistämään ja tukemaan alueen toimijoiden, kuten kuntien, kaupunkien sekä elinkeinojen kiertotaloussiirtymää. Tavoitteena on, että 15 alueen toimijaa tekee Kiertotalouden green deal -sitoumuksen vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi liitto edistää ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymää tukemalla kasvipohjaisten kiertotalousinnovaatioiden lisäämistä. Liitto myös kasvattaa kiertotalouspalvelujen valtavirtaistamiseen tähtäävien hankkeiden volyymia. Riihimäen kaupunki sitoutuu edistämään kiertotalouspalvelujen käyttöä, lisäämään tietoisuutta kiertotaloudesta sekä vahvistamaan yritysten kiertotaloutta ja yhteistyötä. Tavoitteena on kasvattaa kiertotalousaiheisten pilottien ja hankkeiden määrä 20:een, lisätä kiertotalouspalvelujen käyttöä merkittävästi sekä aktivoida 1 000 kaupunkilaista osallistumaan tuote- ja palvelukokeiluihin vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kaupunki pyrkii lisäämään kiertotaloushankkeiden rahoitusta, vahvistamaan kiertotalousaiheiden näkyvyyttä kaupungin kanavissa ja kehittämään alueellista yhteistyötä oppilaitosten, yritysten ja kaupungin välillä. Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehty 34Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet AFRY, A-Insinöörit, Borealis Polymers Oy, Eco Scandic Oy, Finnfoam Oy, GRK Suomi Oy, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, nollaE Oy, Orthex-konserni, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra Oy, Sweco Finland, Tampereen kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan Energia Oy, Vantaan kaupunki, Väylävirasto, YIT Oyj ja Ylva. Lisäksi konsortiositoumuksella Kiertotalouden green dealiin ovat liittyneet Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf ja Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB ry sekä kiinteistömanageri Anyspace Oy ja työhuoneverkosto Mushrooming ry. Lisäksi Rakennusteollisuus RT:n kattositoumukseen on liittynyt 16 jäsenyritystä rakentamisen eri sektoreilta. Kaikkiaan sitoutujia onkin tällä hetkellä 49.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Sitoumuksia on arvioinut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Teknologiakeskus VTT:n tutkijoista koostunut arviointiryhmä, joka on antanut palautetta sekä parannusehdotuksia sitoutujille. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa. Lisäksi Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland (FIGBC) tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä.
Kiertotalouden green deal laajenee neljällä uudella sitoumuksella. Peabin, Senaatin, Päijät-Hämeen liiton ja Riihimäen kaupungin sitoumukset edistävät muun muassa rakennusosien uudelleenkäyttöä, kierrätysmateriaalien käyttöä, kasvipohjaisia innovaatioita ja kiertotalouspalveluja.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on valmistellut EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) toimeenpanoa kansalliseen lainsäädäntöön. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on eduskuntakäsittelyssä, ja tavoitteena on antaa loput lakiesitykset eduskunnalle mahdollisimman pian.Hallitusohjelman mukaisesti toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia tulee sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Uusia säädöksiä on noudatettava vasta, kun ne ovat tulleet voimaan. Säädösohjauksella ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkaasti siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita. Uudet energiatehokkuussäännökset jakautuvat viiteen lakiin ja useisiin asetuksiin Toimeenpano tuo muutoksia rakentamislakiin, energiatodistuslakiin, energiatodistustietojärjestelmälakiin ja niin sanottuun automaatio- ja latauspistelakiin. Lisäksi valmistelussa on uusi laki rakennusten energiatehokkuudesta. Hallituksen esitysluonnos rakentamislain muuttamisesta oli lausunnoilla keväällä 2025, muut hallituksen esitysluonnokset keväällä 2026. Lausuntokierrosten materiaalit sekä lausunnot löytyvät kunkin säädöshankkeen hankesivulta kohdasta ‘Asiakirjat’. Hallituksen esitys laiksi rakentamislain muuttamisestaHallituksen esitykset energiatodistuslain ja energiatodistustietojärjestelmälakien muuttamisesta Hallituksen esitys automaatio- ja latauspistelain muuttamisestaHallituksen esitys laiksi rakennusten energiatehokkuudesta Lakeja täydentää asetustason sääntely. Ensimmäinen osa asetusluonnoksista oli lausuntokierroksella keväällä 2025, toinen osa keväällä 2026. Myös asetusten lausuntomateriaalit ja lausunnot löytyvät kunkin säädöksen hankesivulta kohdasta ‘Asiakirjat’. Rakentamislain nojalla annetaan viisi asetusta: Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista Ympäristöministeriön asetus uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi korjaus- ja muutostöissäYmpäristöministeriön asetus eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksistaYmpäristöministeriön asetus ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisestaEnergiatodistuslain nojalla annetaan yksi asetus: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Suurin osa asetuksista on olemassa olevien asetusten säädösteknisiä päivityksiä, ja niiden sisältöön tehdään vain vähäisiä muutoksia. Osa asetuksista täytyy antaa uudestaan, koska säännökset, joiden perusteella asetukset on annettu, kumottiin 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä.Säädösluonnokset on toimitettu EU-komissiolle tekniseen notifiointiin, jossa komissio arvioi, voivatko kansalliset säädökset vaikuttaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaan. Kun säädökset on hyväksytty ja ne ovat tulleet voimaan, ne toimitetaan EU-komissiolle uudelleen direktiivin kansallisen toimeenpanon notifiointina.Direktiivin toimeenpanoon liittyy myös kansallinen perusparannussuunnitelma. Suomi toimitti suunnitelmaluonnoksen direktiivin aikataulun mukaisesti komissiolle vuoden 2025 lopussa. Komissiolla on puoli vuotta aikaa kommentoida sen sisältöä. Lopullinen suunnitelma, jossa kommentit on otettu huomioon, on toimitettava komissiolle vuoden 2026 loppuun mennessä. Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen Direktiivin taustat ja tavoitteet Uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28.5.2024. Direktiivin tavoitteena on pienentää rakennusten energiantarvetta “energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, vähentää rakennusten käytöstä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä asettaa pitkän aikavälin visio energiatehokkaalle ja päästöttömälle rakennuskannalle kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Direktiivimuutos on osa EU:n 55-valmiuspakettia, jonka tavoitteena on vähentää EU:n päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoja Jyrki Kauppinen Rakennusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja puh. 0295 250 122 [email protected]
Ympäristöministeriö on valmistellut EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) toimeenpanoa kansalliseen lainsäädäntöön. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on eduskuntakäsittelyssä, ja tavoitteena on antaa loput lakiesitykset eduskunnalle mahdollisimman pian.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut kansainvälisen asiantuntija-arvion Suomen vapaaehtoisesta ekologisen kompensaation järjestelmästä, joka otettiin käyttöön vuonna 2023. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla.Vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta säädetään Suomessa luonnonsuojelulaissa. Haitan hyvittäminen on viimesijainen keino, kun haittoja ei voida muilla tavoin estää tai lieventää. Asiantuntija-arvioinnin tavoitteena oli koota kansainvälisiin kokemuksiin perustuva, riippumaton kokonaiskuva Suomen ekologisen kompensaation järjestelmän vahvuuksista ja riskeistä sekä tuottaa oppeja järjestelmän kehittämiseksi. Arviointi antaa lisäksi näkemyksen siitä, miten Suomen mallin mittareita, sääntöjä ja menetelmiä voidaan hyödyntää myös kehittyvillä luonnonarvomarkkinoilla. Selvityksen toteutti tutkija Sophus zu Ermgassen Oxfordin yliopistosta. “Suomen ekologisen kompensaation järjestelmä on kansainvälisesti johtava ja kunnianhimoinen ponnistus. Sitä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä joidenkin maailman johtavien kompensaatiotutkijoiden kanssa, joista moni toimii Suomessa. Suomen järjestelmässä on huomattavaa potentiaalia. Sen toimivuudesta voidaan kuitenkin varmistua vasta, kun hankkeita on toteutettu ja ensimmäisen sukupolven kompensaatioiden toteutumista ja vaatimustenmukaisuutta on voitu seurata ja arvioida. Tiedeyhteisö seuraa Suomen järjestelmän kehitystä suurella mielenkiinnolla”, zu Ermgassen toteaa. “Ulkopuolinen tieteellinen arviointi tuo meille arvokasta, kansainväliseen kokemukseen nojaavaa tietoa siitä, missä Suomen ekologisen kompensaation järjestelmä on vahva ja mitä riskejä meidän tulee hallita. Havainnot tukevat myös luonnonarvomarkkinan jatkokehitystä ja sen uskottavuuden rakentamista”, sanoo yksikön johtaja Emma Terämä ympäristöministeriöstä. Selvitys laadittiin ympäristöministeriön ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BOOST-tutkimuskonsortion kutsusta. Vankka säädöspohja ja laaja yhteiskehittäminen tukevat järjestelmän luotettavuutta Arvion mukaan Suomen järjestelmän keskeisiä vahvuuksia ovat vakaa ja selkeä säädösperusta sekä oikeudellinen pysyvyys. Kansainvälisesti poikkeuksellisen laaja yhteiskehittäminen ja vahva tieteellinen perusta tukevat järjestelmämme hyväksyttävyyttä ja luotettavuutta. Merkittävimmiksi riskeiksi Suomen järjestelmässä arvio tunnistaa kysynnän puutteen sekä puutteet pitkän aikavälin seurannassa. Kansainvälisen kokemuksen perusteella kompensaatiojärjestelmät eivät usein saavuta tavoitteitaan ilman vahvaa pitkän aikavälin seurantaa. Seurannan avulla järjestelmän vaikutukset voidaan todentaa sekä varmistaa, että sen sääntöjä noudatetaan. Markkinanäkökulmasta riskinä on myös se, että korkea vaatimustaso yhdistettynä vapaaehtoisuuteen voivat rajoittaa kysynnän syntyä. Tukea luonnonarvomarkkinoiden jatkokehitykseen Arviointi tukee myös kehitteillä olevia luonnonarvomarkkinoita. Suomen ekologisen kompensaation järjestelmän arviointi auttaa tunnistamaan, mitkä järjestelmän vahvuuksista kannattaa säilyttää ja vahvistaa. Arvioinnin johtopäätös on, että Suomen malli tarjoaa vahvan lähtökohdan ja arvokasta oppia myös luonnonarvomarkkinoiden ja laajemmin luonnonarvoyksiköiden kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Samalla se auttaa tunnistamaan jatkotyön kriittiset kohdat, kuten seurannan ja kysyntää synnyttävät käytännöt. Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, joka osoittaa vision ja konkreettiset askeleet Suomen luonnonarvomarkkinoiden kehittämiselle vuoteen 2035 asti. Tiekartta on laadittu yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. LisätietojaJouni Laveri erityisasiantuntija p. 029 525 0221 [email protected]Ex-ante stress-test of Finland’s new biodiversity offsetting system | Julkaisuarkisto ValtoTallenne esittelytilaisuudesta BOOST-tutkimushankkeen verkkosivuilla: Recording: Evaluation of the Finnish biodiversity offsetting system – BOOST Tiedote 1.6.2026: Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta suuntaa investointeja luonnon tilan parantamiseen | ympäristöministeriö Tiedote 13.5.2026: Hallitus esittää muutoksia luonnonsuojelulakiin | ympäristöministeriö Luonnonarvomarkkinat | ym.fi
Ympäristöministeriö on julkaissut kansainvälisen asiantuntija-arvion Suomen vapaaehtoisesta ekologisen kompensaation järjestelmästä, joka otettiin käyttöön vuonna 2023. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla.
NordenBladet — Valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen hallintaan tähtäävät lakimuutokset hyväksyttiin valtioneuvostossa. Hallituksen esitys siirtäisi lajit riistalajeiksi, sallisi niiden suojametsästyksen ja turvaisi valkoposkihanhen aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaukset elinkeinonharjoittajille.Hallituksen esitys metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (RauLaKo) muuttamisesta hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa torstaina 4.6. Asia käsiteltiin myös raha-asiainvaliokunnassa sen talousarviovaikutusten vuoksi. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Esityksellä toteutetaan valkoposkihanhia ja merimetsoja koskevat hallitusohjelman kirjaukset. Tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle. Esityksessä valkoposkihanhi ja merimetso lisätään metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin ja samalla rauhoitetaan ympäri vuoden. Molempiin lajeihin kohdistuva suojametsästys mahdollistetaan yleispoikkeuksin maatalouden, kalatalouden tai lentoliikenteen kohteiden suojaamiseksi vahingoilta. Samalla mahdollistetaan saaliin hyödyntäminen ravintona, ei kuitenkaan kaupallisesti. Liitännäislakimuutoksena RauLaKo-lakiin tehdään tarvittavat muutokset, joilla turvataan metsästyslain nojalla rauhoitetun valkoposkihanhen aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaaminen sekä kyseisten vahinkojen ennaltaehkäisevien hankkeiden avustaminen katkeamatta, kunnes valkoposkihanhen suojeluasema lintudirektiivin liitteissä on päivitetty. Lausuntokierroksella hallituksen esitys sai puoltavia ja vastustavia lausuntoja. Lausunnot ovat luettavissa Hankeikkunassa. Lausuntojen perusteella muutettiin merimetson metsästystä koskevaa esitystä yleispoikkeuksista. Merimetsokolonioiden läheisyydessä olevien pyydysten suojaaminen metsästyksellä mahdollistetaan, koska metsästyksen alkaessa pesintä on jo päättynyt. Sen sijaan kalanviljelylaitoksia, kalanistutuksia ja kalojen tärkeitä lisääntymisalueita koskevia yleispoikkeuksia ei esitetä. Niitä koskevia vahinkoja voidaan estää tarvittaessa riistakeskuksen poikkeusluvilla. Merikotkan ja kalasääsken pesäpaikkoja koskeva metsästyssuoja rajattiin vain pesimäajalle. ”Tavoitteena on, että suojametsästyksen mahdollistava laki saataisiin voimaan ennen valkoposkihanhen ja merimetson syysmuuttoa tilannetta helpottamaan. Esityksessä huolehditaan samalla siitä, että lintujen aiheuttamat vahingot elinkeinonharjoittajille korvataan jatkossakin oikeudenmukaisesti”, kertoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. ”On hienoa, että asiaan on nyt löydetty ratkaisu ja esitys saadaan eduskunnan käsiteltäväksi. Näin pääsemme etenemään kohti toimia, joilla hallitaan vahinkoja samalla luonnon monimuotoisuus huomioiden”, sanoo ympäristöministeri Sari Multala. Valkoposkihanhi ja merimetso ovat tällä hetkellä rauhoitettuja luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä. Ne ovat molemmat kuitenkin elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalataloudelle. Hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaista vaikuttamistyötä lajeja koskevaan EU-lainsäädäntöön siten, että molempien lajien suojelustatus päivitettäisiin nykyistä kantaa vastaavalle tasolle. Komissio on painottanut, että jäsenvaltioiden tulisi käyttää lintudirektiivin tarjoamia joustoja mukaan lukien tappavat keinot. Vastaavia joustoja on käytössä Suomen naapurimaissa, joissa runsastuneet kannat aiheuttavat myös haasteita. Lisätiedot valkoposkihanhia ja merimetsoa koskevasta valmistelusta Sonja Falk, ministeri Essayahin erityisavustaja, p. 050 911 4546, [email protected]Juuso Kilpinen, ministeri Multalan erityisavustaja, p. 029 525 0128 [email protected]Jonas Liimatta, osastopäällikkö, luonnonvaraosasto, p. 0295 162 051, [email protected] (metsästyslaki ja suojametsästys) Aaro Lemetyinen-Silin, erityisasiantuntija p. 0295250288, ympäristöministeriö, [email protected] (RauLaKo) Valkoposkihanhien ja merimetsoa koskevat tiedot muualla verkossa Valtioneuvoston päätösaineistoEdellinen tiedote valkoposkia ja merimetsoja koskeva tiedote (13.4.2026): Valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen hallinnasta pyydetään lausuntoja
Valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen hallintaan tähtäävät lakimuutokset hyväksyttiin valtioneuvostossa. Hallituksen esitys siirtäisi lajit riistalajeiksi, sallisi niiden suojametsästyksen ja turvaisi valkoposkihanhen aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaukset elinkeinonharjoittajille.
NordenBladet — Ilmatieteen laitoksen vetämä tutkimus tuottaa ensimmäistä kertaa kuvauksen Atlantin valtameren kiertoliikkeen (AMOC) heikkenemisen vaikutuksista Suomeen. Valtioneuvoston rahoittama HIIPUVA-hanke vahvistaa tietopohjaa varautumiseen tilanteessa, jossa ilmaston keikahduspisteet voivat mullistaa elinolot nopeasti.AMOC eli Atlantin valtameren kiertoliike säätelee lämpötiloja ja sademääriä eri puolilla maapalloa, sillä se kuljettaa lämmintä vettä pohjoiseen ja kylmää etelään. AMOC-kiertoliikkeeseen kuuluu esimerkiksi monelle tuttu Golfvirta. Viime vuosikymmeninä AMOC on heikentynyt ilmaston lämpenemisen myötä. Pahimmillaan AMOC voisi romahtaa, jolloin kiertoliike ei enää palautuisi. Tiedetään, että AMOCin heikkeneminen voi vaikuttaa Suomessa muun muassa lämpötiloihin, sateisuuteen ja merenpintaan. Pahimmillaan sydäntalven keskilämpötila voi laskea useita asteita. ”Tutkijat ovat esittäneet huolestuttavia arvioita siitä, että AMOCin heikkeneminen käy ilmastonmuutoksen edetessä yhä todennäköisemmäksi. Koska pahimmilla skenaarioilla olisi laajoja vaikutuksia Suomeen, on tärkeää, että tutkimme näitä riskejä ja varaudumme niihin ennakoivasti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevasta tutkimustoiminnasta (VN Tutkiva) päätettiin rahoittaa Ilmatieteen laitoksen koordinoimaa Hiipuva virta: AMOC keikahduspisteeseen varautuminen Suomessa (HIIPUVA) -hanketta 300 000 eurolla. Ilmatieteen laitoksen lisäksi hanketta toteuttamassa ovat Ulkopoliittiinen Instituutti, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun asti.HIIPUVA-hanke tutkii, miten AMOCin heikkeneminen vaikuttaisi SuomeenHIIPUVA-hanke tuottaa skenaariopohjaisen arvioinnin siitä, miten AMOCin heikkeneminen vaikuttaisi Suomen ilmastoon, Itämereen ja yhteiskuntaan. Erityisesti hanke tarkastelee vaikutuksia maatalouteen, energiajärjestelmään ja liikenteeseen sekä tutkii riskejä ja varautumistarpeita. Hankkeessa yhdistetään ilmastomallisimulaatioita, vaikutusarvioita ja sidosryhmäyhteistyötä.”Muutokset ilmastojärjestelmässä eivät välttämättä etene tasaisesti ja ennakoitavasti. Parempi ymmärrys AMOCin heikkenemisen vaikutuksista auttaa meitä varautumaan ajoissa ja tekemään päätöksiä, jotka turvaavat yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden ja huoltovarmuuden”, sanoo tutkimusprofessori Aleksi Nummelin Ilmatieteen laitokselta.Hanke tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kansallisen riskiarvion, ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivityksessä. Hanke toteutetaan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.LisätietojaAleksi Nummelin tutkimusprofessori Ilmatieteen laitos p. 045 154 3774 [email protected]Kaarle Kupiainen hankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies ympäristöministeriö p. 029 525 0232 [email protected]Juuso Kilpinen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 029 525 0128 [email protected]
Ilmatieteen laitoksen vetämä tutkimus tuottaa ensimmäistä kertaa kuvauksen Atlantin valtameren kiertoliikkeen (AMOC) heikkenemisen vaikutuksista Suomeen. Valtioneuvoston rahoittama HIIPUVA-hanke vahvistaa tietopohjaa varautumiseen tilanteessa, jossa ilmaston keikahduspisteet voivat mullistaa elinolot nopeasti.
NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman (KIRAilmasto-ohjelman) vaikuttavuusarviointi osoittaa, että ohjelma vahvisti merkittävästi kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA-alan) valmiuksia siirtyä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä.Ohjelman tavoitteena oli kiihdyttää vähähiilisten teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa, lisätä alan osaamista sekä tukea toimintakulttuurin muutosta. Rahoitus kohdennettiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, asiantuntijahankintoihin, viestintään ja vienninedistämiseen. Ohjelma myönsi valtionavustusta yli 130 rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä edistävälle hankkeelle vuosina 2021–2024. Tukea saivat useat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja järjestöt. Vaikuttavuusarvioinnin mukaan ohjelma vastasi hyvin toimialan ja yhteiskunnan ajankohtaisiin tarpeisiin. Rahoitetut hankkeet kattoivat laajasti KIRA-alan arvoketjun eri osia ja tuottivat monipuolisia tuloksia, kuten digitaalisia työkaluja ja laskureita, ohjeita ja toimintamalleja sekä uusia materiaali- ja energiaratkaisuja. Ohjelma vahvisti yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä ja lisäsi toimialan vähähiilisyysosaamista. Arvioinnin perusteella ohjelma loi edellytyksiä vähähiilisten ratkaisujen jatkokehitykselle ja tulevalle käyttöönotolle. Osa hankkeissa kehitetyistä ratkaisuista otettiin käyttöön tai pilotoitiin jo ohjelmakauden aikana. Laajamittainen käyttöönotto jäi kuitenkin rajalliseksi, ja vaikutusten täysimääräinen toteutumien edellyttää pidempää aikajännettä, käyttöönottoa tukevia markkina- ja hankintakäytäntöjä sekä riittäviä resursseja tulosten juurruttamiseen. Ohjelmassa toteutetut asiantuntijahankinnat ja viestintätoimet loivat yhteistä tietopohjaa ja tukivat osaamisen leviämistä. Niiden vaikuttavuus kuitenkin on sidoksissa sisältöjen tunnettuuteen, saavutettavuuteen ja aktiiviseen hyödyntämiseen. Arvioinnissa tunnistettiin myös kehityskohteita, kuten tarve vahvistaa tulosten käyttöönottoa ja jatkokehitystä sekä haasteita, jotka liittyvät hallinnollisiin resursseihin ja ohjelmatason jatkuvuuteen. Kokonaisuutena Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma on vahvistanut KIRA-alan muutosvalmiutta ja luonut merkittävän tietopohjan tulevia vähähiilisyyttä edistäviä ohjelmia ja toimenpiteitä varten. Vaikuttavuusarviointi korostaa erityisesti kehittämistoiminnan rinnalla tapahtuvan käyttöönoton ja pitkäjänteisen vaikuttavuuden seurannan merkitystä. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma toteutti Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, ja sen rahoitus on peräisin EU:n kertaluonteisesta elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF). Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman vaikutustenarviointi (pdf, hankeikkuna.fi) Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaHankkeiden tilannehuoneLisätietoja Saimi Lappalainen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 0295 250 055 [email protected]Rita Lavikka Research Team Leader, VTT Oy p. 050 384 1662 [email protected]
Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman (KIRAilmasto-ohjelman) vaikuttavuusarviointi osoittaa, että ohjelma vahvisti merkittävästi kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA-alan) valmiuksia siirtyä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä.
