NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta eräiden kansallispuistoista annettujen lakien muuttamisesta. Lakimuutokset mahdollistaisivat tiettyjen Nuuksion, Teijon ja Seitsemisen kansallispuistoissa sijaitsevien kiinteistökokonaisuuksien luovuttamisen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta. Lausuntoja pyydetään viimeistään 28.8.2026.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Nuuksion, Teijon ja Seitsemisen kansallispuistojen alueita siten, että valtion hallinnasta luovutettavat rakennuskokonaisuudet rajattaisiin kansallispuistojen ulkopuolelle. Nuuksion kansallispuistossa sijaitsevista Kattilan ja Högbackan rakennuksista, Teijon kansallispuistossa sijaitsevista luontokeskuksesta rakennuksineen, Kirjakkalan ruukkikylän rakennuksista sekä Seitsemisen kansallispuistossa sijaitsevasta luontokeskuksesta luovuttaisiin korkeiden kustannusten sekä korjaustarpeesta aiheutuvien kustannuspaineiden vuoksi.Esitys liittyy pääministeri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta sekä hallituksen päätöksiin valtionhallinnon sopeutustoimista. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin kohdistuvien säästöjen vuoksi Metsähallituksen Luontopalvelut vähentää hallinnassaan olevien rakennusten määrää kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi.Kansallispuistoista irrotettavien kohteiden rajaukset on suunniteltu mahdollisimman pieniksi ja siten, että rajausten kansallispuistojen aluetta pienentävä vaikutus ei kohdistu arvokkaisiin luontokohteisiin. Lisäksi Sipoonkorven kansallispuiston rauhoitussäännöksiin ehdotetaan poikkeusta, joka mahdollistaisi kalan istuttamisen ja siihen perustuvan virkistyskalastuksen kansallispuistossa sijaitsevassa Storträskin metsäjärvessä.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuonna 2026. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen keväällä 2027.Lausuntopyyntö | lausuntopalvelu.fiLisätietojaMarkus Tarasti ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 291 [email protected]Ilona Latsa erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 0295 250 388 [email protected]Harri Karjalainen kontaktchef Forststyrelsens Naturtjänster tfn 040 538 6346 [email protected]
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta eräiden kansallispuistoista annettujen lakien muuttamisesta. Lakimuutokset mahdollistaisivat tiettyjen Nuuksion, Teijon ja Seitsemisen kansallispuistoissa sijaitsevien kiinteistökokonaisuuksien luovuttamisen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta. Lausuntoja pyydetään viimeistään 28.8.2026.
NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 25.6. Luxemburgissa. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Suomi tukee vahvaa EU:n päästökauppaa, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä yksityisen ja julkisen rahoituksen entistä merkittävämpää ohjaamista luonnonsuojeluun.Suomi pitää ympäristöneuvoston kokouksen yhteydessä esillä vahvaa EU:n päästökauppaa. Euroopan komissiolta odotetaan esitystä päästökaupan uudistamisesta heinäkuussa. Vakaa ja ennakoitava päästökauppa on vähentänyt tehokkaasti päästöjä ja puhdistanut sähköntuotantoa. Lisäksi se tukee talouskasvua, vauhdittaa investointeja ja varmistaa Euroopan energiaomavaraisuutta.“EU:n päästökauppa on Euroopan ilmastopolitiikan selkäranka. Vahva päästökauppa on myös Suomelle selkeä etu. Kun saastuttaminen maksaa, puhtaat ratkaisut voittavat markkinoilla. Se ohjaa investoinnit oikeaan suuntaan”, sanoo ministeri Multala.Ympäristöneuvostossa keskeisenä aiheena on autoteollisuuden hiilidioksidipäästöjen sääntely, erityisesti henkilö- ja pakettiautojen CO₂-raja-arvoasetuksen muuttaminen. Kokouksessa saadaan tilannekatsaus ja käydään keskustelua komission ehdottamista joustoista ajoneuvovalmistajien CO₂-raja-arvotavoitteisiin.”CO₂-raja-arvotavoitteiden kunnianhimon tasosta voidaan pitää kiinni ja samalla vahvistaa kilpailukykyä rajatuilla joustoilla. Suomi pitää tärkeänä, että komission ehdottamia tavoitteiden alentamisia ja joustoja ei laajenneta neuvotteluissa”, ministeri Multala korostaa.Lisäksi ministerit keskustelevat luonnon monimuotoisuuden mahdollisuuksista liiketoiminnalle ja kilpailukyvylle sekä yritysten roolista luontokadon pysäyttämisessä. Komissio julkaisi kesällä 2025 tiedonannon tiekartasta luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Suomi korostaa, että yksityisen rahoituksen nykyistä merkittävämpi ohjaaminen luonnon suojeluun ja ennallistamiseen on edellytys luontokadon pysäyttämiselle ja luonnon tilan parantamiselle. Markkinaehtoiset ratkaisut eivät kuitenkaan korvaa lainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai julkisesti rahoitettuja toimia vaan täydentävät niitä.”Suomi on tässä työssä edelläkävijä. Luonnonarvomarkkinat ovat yksi tapa suojella luontoa paikallisesti ja tärkeä keino lisätä yksityistä rahoitusta luontotyöhön”, sanoo ministeri Multala.Neuvosto keskustelee vesiresilienssistrategian jatkotoimista ja REACH-velvoitteistaYmpäristöneuvosto käy keskustelua EU:n vesiresilienssistrategian tilanteesta ja jatkotoimista vuosi strategian julkistuksen jälkeen. Esillä on erityisesti vesialan tuleva digitaalisuuden toimintasuunnitelma sekä vesitehokkuus. Vesiresilienssistrategia tarkastelee kokonaisvaltaisesti veden kiertokulkua, vesivarojen tuottamaa hyvinvointia, vesiliiketoiminnan innovaatioita sekä puhtaan veden saatavuutta. Vesiresilienssi on keskeinen osa koko Euroopan kilpailukykyä, kokonaisturvallisuutta ja puhdasta siirtymää. Suomalainen vesiosaaminen auttaa osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin.Neuvostossa keskustellaan myös vaihtoehdoista kemikaaleja koskevan REACH-asetuksen kehittämiseksi. Euroopan komissio on ilmoittanut, että REACH-asetuksen laajaa lainsäädäntöuudistusta ei jatketa. Velvoitteet pysyvät kuitenkin ennallaan ja sääntelyä kehitetään ja tarkennetaan nykyisen asetuksen puitteissa.Neuvoston yhteydessä ministeri Multala käy kahdenvälisiä keskusteluja ilmastokomissaari Hoekstran sekä useiden maiden kollegojen kanssa.Lisätiedot:Juuso Kilpinen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 029 525 0128 [email protected]Henkilö- ja pakettiautojen CO2-raja-arvoasetuksen muuttaminen Sara Österberg erityisasiantuntija, liikenne- ja viestintäministeriö p. 029 534 2041 [email protected]Luonnon monimuotoisuus Marina von Weissenberg ympäristöneuvos p. 029 525 0321 [email protected]EU:n vesiresilienssistrategia Annukka Lipponen Johtava vesitalousasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö p. 029 516 2067 [email protected]REACH-asetus Hinni Papponen Neuvotteleva virkamies p. 029 525 0384 [email protected]
EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu torstaina 25.6. Luxemburgissa. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Suomi tukee vahvaa EU:n päästökauppaa, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sekä yksityisen ja julkisen rahoituksen entistä merkittävämpää ohjaamista luonnonsuojeluun.
NordenBladet — Suomalaiset tekevät jälleen tänä kesänä aktiivisesti työtä vesistöjen ja meren tilan parantamiseksi. Tämän kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla Suomea, ja niiden keskeisenä tavoitteena on jatkaa työtä valuma-alueilta vesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Kunnostushankkeet edistävät myös Suomen tulevan ennallistamissuunnitelman toteutusta. Vuosina 2019–2025 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä Ahti-ohjelmasta.Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2026 uusille vesiensuojeluhankkeille noin 3,6 miljoonaa euroa. Rahoitusta kohdennettiin eri puolille Suomea alueellisten tarpeiden mukaisesti. Saaristomeren valuma-alueella toteutettaviin hankkeisiin myönnettiin noin 650 000 euroa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta. Lisäksi ympäristöministeriö on myöntänyt lähes miljoona euroa alueellisten vesiensuojelun asiantuntijaverkostojen toimintaan. Verkostot, kuten Etelä-Savon vesienhoitoverkosto ja Rannikkovesien kunnostusverkosto, kokoavat yhteen alan toimijoita, vahvistavat tiedon ja osaamisen jakamista sekä tuovat pitkäjänteisyyttä työhön yli yksittäisten hankkeiden. Lisäksi ne edistävät avointa vuoropuhelua ja tukevat yhteisen näkemyksen muodostamista vesiensuojelun keskeisistä tavoitteista ja painopisteistä eri alueilla Suomessa.Valuma-alueilla siirrytään suunnitelmista toteutukseenVesistöjen kuormittumisesta aiheutuva rehevöityminen ja vesien tummuminen ovat keskeisiä vesistöjen ongelmia. Kunnostuksia tehdään sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla, joilta kuormitus on peräisin. Ympäristöministeriö suuntaa rahoitusta yhä enemmän valuma-alueille kohdistuviin hankkeisiin, jotta maalta peräisin olevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen voidaan puuttua sen lähteillä. Ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä vesistöissä tehtävien kunnostustoimien vaikutukset jäävät usein rajallisiksi tai lyhytaikaisiksi.Valuma-alueilla laaditaan uusia suunnitelmia, mutta monin paikoin työ on jo siirtynyt toteutusvaiheeseen. Käytännön toimia ovat muun muassa kosteikkojen perustaminen, laskeutusaltaiden rakentaminen ja kaksitasouomien toteuttaminen. Kosteikoilla on myös merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden edistäjinä, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä esimerkiksi linnustolle. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti. Esimerkiksi Pyhäveteen laskevissa ojissa aiemmin rakennettujen biosuodattimien vaikutuksia selvitetään nyt uudessa hankkeessa, jossa tarkastellaan sekä valumavesien laatua että vaikutuksia vastaanottavaan vesistöön.Perinteisiä kunnostustoimia, kuten vesikasvillisuuden niittoa ja hoitokalastusta, tehdään edelleen siellä, missä ne ovat tehokkain keino vähentää sisäistä kuormitusta ja parantaa veden laatua. Niiden osuus on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt, ja erityisesti ruoppauksia arvioidaan nykyisin tarkasti myös elinympäristöjen hoidon näkökulmasta. Jo lähes puolet hankkeista kohdistuu valuma-alueille, ja joillakin alueilla niiden osuus on jo suurempi kuin perinteisten kunnostustoimien.Ahti-ohjelmasta rahoitetaan lukuisia eri toimia. Ohjelman tuella toteutetaan esimerkiksi silmälläpidettäväksi luokitellun Itämerennorpan eteläisten kantojen suojelua ja tutkimusta. Sysilahdella poistetaan kalojen vaellusesteitä, ja Ålönlahdella toteutetaan lintujen pesimälautta luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.Kansallinen ennallistamissuunnitelma on vielä valmistelussa, ja tarkemmat ennallistamistoimet sekä kohteet täsmentyvät myöhemmin. Osassa hankkeista toteutetaan kuitenkin jo nyt toimia, joita voidaan pitää ennallistamista edistävinä. Esimerkiksi Paimionjoen valuma-alueella ennallistetaan ojitettuja metsäalueita, ja Luiminkajoen valuma-alueella toteutetaan soiden ennallistamistoimia.Yhteistyö laajenee – mukaan yhä enemmän toimijoita ja yrityksiäJo reippaasti yli tuhat toimijaa on toteuttanut vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Ahti-ohjelman kunnostushankkeita vuosina 2019–2025. Toimijajoukko on laajentunut erityisesti osakaskuntien, kuntien ja vesiensuojeluyhdistysten osalta, ja vuonna 2025 jo lähes neljännes hankkeisiin osallistuneista tahoista oli yksityisiä maanomistajia. Hankkeet edellyttävät usein perusteellista suunnittelua ja laajaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten maan- ja metsänomistajien, kesken.Yhteistyötä edistetään käytännön hankkeissa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen liitossa käynnistyy kuntien yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä maanomistajien kanssa valuma-alueilla. Aurajokisäätiön hankkeessa lisätään metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten tietoisuutta jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta sekä tarjotaan koulutusta kestävien metsänhoitomenetelmien edistämiseksi. Yritysten osallistumista vesiensuojeluhankkeiden rahoitukseen on pitkään pyritty lisäämään, ja työtä yrityssektorin mukaan saamiseksi on tehty määrätietoisesti. Vuonna 2026 käynnistyvissä hankkeissa yritysyhteistyötä vahvistaa esimerkiksi John Nurmisen Säätiön, elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yhteinen Saaristomerikumppanit-hanke.Ahti-ohjelman seuraava haku on syksyllä 2026Ympäristöministeriön vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman seuraava avustushaku vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi toteutetaan 15.9.–30.10.2026. Rahoitusta kohdennetaan jatkossakin erityisesti laajoihin valuma-aluekunnostuksiin, joilla voidaan saavuttaa pysyviä parannuksia vesistöjen tilaan.
Suomalaiset tekevät jälleen tänä kesänä aktiivisesti työtä vesistöjen ja meren tilan parantamiseksi. Tämän kesän aikana uusia hankkeita käynnistyy eri puolilla Suomea, ja niiden keskeisenä tavoitteena on jatkaa työtä valuma-alueilta vesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Kunnostushankkeet edistävät myös Suomen tulevan ennallistamissuunnitelman toteutusta. Vuosina 2019–2025 yli tuhat hanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta sekä Ahti-ohjelmasta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut ympäristönsuojelun laajennetun sanaston, tietomallin ja koodistoja. Voimassa oleva aineisto löytyy Yhteentoimivuusalustalta. Yhteisen käsitteistön ja tietomallin käyttö parantaa tiedonvaihdon yhteentoimivuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä osaltaan sujuvoittaa mm. ympäristölupaprosessia.Yhteentoimivuusalustalla julkaistut tuotokset valmisteltiin vuosina 2024–2026 Ympäristönsuojelun tietorakenteiden ja yhteentoimivuuden kehittämishankkeessa (YTY-hanke), yhteistyössä eri ympäristönsuojelun asiantuntijoiden ja toteutuskumppaneiden kanssa. Määritystyö keskittyi erityisesti ympäristönsuojelulain mukaisiin lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyihin sekä niitä koskevaan valvontaan, mutta samalla huomioitiin yhteneväisyyksiä myös muiden ympäristöviranomaisten vastuulla olevien ennakko- ja jälkivalvonnan menettelyiden kanssa.Työn tavoitteena on varmistaa, että niin ihmiset kuin tietojärjestelmätkin ymmärtävät yhteisesti käytetyt käsitteet samalla tavalla, mikä helpottaa tiedon siirtämistä lupa-asiakkaan ja viranomaisten käyttämien tietojärjestelmien välillä. Ympäristönsuojelun tietorakenteiden yhtenäistäminen on työlästä, mutta tärkeää pohjatyötä, jolla mahdollistetaan asiakkaille sujuvampi asiointi, päätösten valmistelijoille tehokkaampi ajankäyttö sekä viranomaisorganisaatioille kustannuksiltaan edullisempi tietojärjestelmien kehitys.Tulokset on viety Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämälle Yhteentoimivuusalustalle, ja ne ovat julkishallinnon ja muiden sidosryhmien käytettävissä:Ympäristönsuojelun sanasto TietomallitKoodistotSanasto-, tietomalli- ja koodistotyö tehtiin osana Ympäristönsuojelun tietorakenteet ja yhteentoimivuus -hanketta, joka sai rahoituksensa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä.Lisätietoja Anju Asunta projektipäällikkö p. 029 525 0191 [email protected]
Ympäristöministeriö on vahvistanut ympäristönsuojelun laajennetun sanaston, tietomallin ja koodistoja. Voimassa oleva aineisto löytyy Yhteentoimivuusalustalta. Yhteisen käsitteistön ja tietomallin käyttö parantaa tiedonvaihdon yhteentoimivuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä osaltaan sujuvoittaa mm. ympäristölupaprosessia.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö pyytävät lausuntoja Kiertotalouden strategisen ohjelman väliarvioinnista. Lausuntoja pyydetään erityisesti keinoista, joilla ohjelman vaikuttavuutta voidaan vahvistaa suhteessa luonnonvarojen käyttöä koskeviin tavoitteisiin. Lausuntoaika päättyy 31.8.2026.Kiertotalouden strategisen ohjelman väliarviointi toteutettiin lokakuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana. Arvioinnin toteuttivat Sweco ja 4Front. Väliarviointi kokoaa tietoa ohjelman etenemisestä ja tukee ohjelman jatkotoimien suunnittelua.Arvioinnin mukaan Kiertotalouden strateginen ohjelma on ollut ja on edelleen keskeinen väline Suomen siirtymässä kohti hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa. Ohjelman strateginen merkitys arvioidaan suureksi, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkossa vahvempaa ohjausta, vaikuttavampia keinoja ja pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen varmistamista. Lausuntokierroksella pyydetään näkemyksiä muun muassa siitä, mitkä ohjauskeinot olisivat vaikuttavimpia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, miten Kiertotalouden green dealin yhteistyötä ja toimintamalleja tulisi kehittää, millaisia rahoitusmalleja kiertotalousinvestointien vauhdittamiseksi tarvitaan sekä miten julkisia hankintoja voitaisiin hyödyntää vahvemmin kiertotalousmarkkinoiden luomisessa. Arvioinnin mukaan ohjelma on ollut hyödyllinen erityisesti yhteistyön, osaamisen ja informaatio-ohjauksen vahvistamisessa, mutta sen vaikutukset määrällisiin tavoitteisiin ja investointeihin ovat jääneet rajallisiksi. Arvioinnissa tunnistetaan tarve vahvistaa muun muassa strategista ohjausta, taloudellista ohjausta, rahoituspolkuja, sääntelyä ja lupamenettelyjä, julkisia hankintoja, green deal -toimintamallia sekä ohjelman seurantaa. Euroopan komissio on vuoden 2026 talouspolitiikan EU-ohjausjakson paketissaan suositellut, että Suomi vauhdittaa teollisuuden ja liikenteen hiilestä irtautumista, vihreitä teknologioita ja kiertotalouden ratkaisuja sekä vahvistaa maan ja metsävarojen kestävää käyttöä. Lausunnot pyydetään antamaan ensisijaisesti lausuntopalvelussa.
Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö pyytävät lausuntoja Kiertotalouden strategisen ohjelman väliarvioinnista. Lausuntoja pyydetään erityisesti keinoista, joilla ohjelman vaikuttavuutta voidaan vahvistaa suhteessa luonnonvarojen käyttöä koskeviin tavoitteisiin. Lausuntoaika päättyy 31.8.2026.
NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt kaikilla seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla hyvin. Nykysopimusten toimien rinnalla kaupunkiseuduilla pohditaan jo seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteita.MAL-sopimusten tarkoituksena on tukea Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä edistämällä kestävää yhdyskuntarakennetta, sitä tukevaa liikennejärjestelmää, tarpeiden mukaista asuntotuotantoa sekä elinvoimaista elinkeinoelämää. Vuosittaiset valtion ja kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimusten seurantakokoukset pidettiin touko–kesäkuun vaihteessa. Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimukset ovat voimassa 13.12.2024–31.12.2035. Sopimuksiin kirjattuja konkreettisia toimenpiteitä toteutetaan vuosien 2024–2027 aikana, minkä jälkeen on tarkoitus neuvotella uusista toimenpiteistä. Asuntomarkkinoiden haastavassa tilanteessa muun rakentamisen merkitys korostuu Asuntorakentaminen on laskenut kaikilla MAL-seuduilla, ja sopimuksissa esitetyistä asuntotuotannon tavoitetasoista on jääty jälkeen. Tämä johtuu erityisesti vapaarahoitteisen asuntotuotannon laskusta. Valtion tukeman asuntotuotannon osuus on noussut suhteellisesti isoimmaksi osaksi uudisrakentamista. Asuntomarkkinoiden haastava tilanne on vaikuttanut erityisesti kerrostalotuotantoon. Rakennetuista asunnoista valtaosa on sijoittunut edelleen alueille, joilla on hyvät kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edellytykset. Tältä osin seuduilla on onnistuttu erinomaisesti edistämään MAL-sopimusten tavoitteiden mukaisen kestävän yhdyskuntarakenteen edellytyksiä. Rakennusalan näkökulmasta seuduilla on korostunut muu rakennustuotanto ja infrarakentaminen. Vantaalla on käynnissä Helsingin seudun suurin yksittäinen investointi, Vantaan ratikka, jonka toteutukseen on osoitettu MAL-rahoitusta. Hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti, ja rakentaminen on aloitettu. Vaikeasta tilanteesta huolimatta MAL-seuduilla pyritään luomaan edellytykset asuntotuotannon elpymiselle, ja asumiseen osoitettavien tonttien kaavoitusta on jatkettu siten, että kaikilla MAL-seuduilla on kaavavarantoa väestönkasvun tarpeisiin vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Kestävän liikkumisen edellytykset vahvistuvat MAL-seutujen joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kehittyneet myönteisesti. Seurantakokouksissa seudut esittivät toiveen siitä, että joukkoliikenteen kehittämisen mahdollisuudet varmistetaan myös tulevaisuudessa, jotta hyvä kehitys voi jatkua. Seurantakokouksissa keskusteltiin muun muassa monipuoliseen joukkoliikenteeseen perustuvan liikennejärjestelmän merkityksestä kuntien kestävälle kehittämiselle ja kasvulle. Tampereen, Turun ja Oulun seudut, joilla joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet eniten, suunnittelevat 2030-luvun alussa alkavaa lähijunaliikennettä. Myös Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla käyttäjämäärät ovat kasvussa. Kaupunkiseutujen sisäisessä joukkoliikenteessä raideinvestointien lisäksi myös linja-autoliikenne nähdään tärkeänä joukkoliikenteen muotona. Huomion arvoista on myös, että Turun seudulla on tehty merkittävä raitiotiepäätös, joka luo vahvan perustan seudun kestävän liikkumisen ja maankäytön kehittämiselle. Seurantakokouksissa heräteltiin keskustelua tulevan kauden tavoitteista Seurantakokouksissa käytiin alustavaa keskustelua seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteista, jotka koskisivat vuosia 2028–2039. Kaikilla MAL-sopimusseuduilla ilmaistiin vahva toive jatkaa sopimusmenettelyä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne osallistuivat Helsingin seudun seurantakokoukseen. Ministeri Multala korosti, että MAL-sopimukset ja niiden seuranta ovat tärkeä väline seudun ja valtion yhteistyölle. Ministeri Multala totesi, että haastavasta taloustilanteesta huolimatta MAL-sopimusten suuria linjoja ei ole tarpeen muuttaa. Ministerin mukaan sopimusten keskeisiä tavoitteita tulisi vahvistaa, eli edistää sopimusmenettelyn avulla riittävää asuntotuotantoa ja sujuvaa liikkumista kaupunkiseutujen sisällä kuntarajat ylittäen. Myös seudut toivoivat, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella sovittavilla toimenpiteillä keskityttäisiin edistämään sopimusten ydintä, eli kestävää kaupunkiliikennettä ja yhdyskuntarakennetta sekä riittävää asuntotuotantoa. Seudut toivoivat, että sopimuksissa huomioitaisiin nykyistä sopimuskautta kattavammin maankäytön ja asumisen keinoja, joilla voitaisiin ennaltaehkäistä segregaatiota. Ministeri Ranne huomautti, että julkisen talouden näkymät ovat haastavat, ja seuraavan kauden rahoituksen määrä voi poiketa tälle kaudelle sovitusta. Yhteistyössä tulisi tunnistaa kaikkein tärkeimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Ministeri painotti myös, että erityisesti haastavissa teemoissa, kuten raskaan liikenteen palvelualueiden toteuttamisessa, on edettävä aktiivisesti. Keskustelua seuraavan kauden suuntalinjoista ja ajankohtaisista MAL-asioista jatketaan seutujen ja valtio-osapuolen edustajille elokuussa järjestettävässä yhteisessä keskustelutilaisuudessa. Lisätietoja Anna-Leena Seppälä (tavoitettavissa 24.6. asti ja 27.7. eteenpäin) Rakennusneuvos Ympäristöministeriö puh. 0295 250 242 [email protected]Ruusa Degerman (tavoitettavissa 24.6. asti, 6.-10.7. ja 27.7. eteenpäin ) Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö puh. 0295 250 406 [email protected]Edgar Pyhälä (tavoitettavissa 3.7. asti ja 17.8. eteenpäin) Erityisasiantuntija Liikenne- ja viestintäministeriö puh. 0295 342 211 [email protected]
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt kaikilla seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla hyvin. Nykysopimusten toimien rinnalla kaupunkiseuduilla pohditaan jo seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteita.
NordenBladet — Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2026–2030 on valmistunut. Ohjelman toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon, edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistetaan toimijakentän yhteistyötä.Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on lisätä lähiluonnon saavutettavuutta. Toimintaohjelma tukee kaikenikäisten mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja olemiseen muun muassa vahvistamalla virkistyspalveluiden tarjoajien osaamista reittien ja rakenteiden toteuttamisesta ja lisäämällä erityisesti esteettömien luontokohteiden tarjontaa. Myös retkikohteiden saavutettavuuteen kestävillä kulkutavoilla kiinnitetään huomiota.”Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus liikkua ja virkistäytyä lähiluonnossa. Sen takia onkin todella hienoa, että esteettömiä luontopolkuja ja esimerkiksi katselulavoja löytyy yhä useammasta luontokohteesta, niin valtion kuin kuntien mailla”, korostaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia edistetään muun muassa lisäämällä lasten ja nuorten luonnossa liikkumista sekä ikäihmisten ulkoilumahdollisuuksia kehittämällä.”Erityisen iloinen olen siitä, että olemme pystyneet tukemaan kuntia päiväkotien ja koulupihojen luonnonmukaistamisessa. Vihreät luonnonmukaiset pihat inspiroivat lapsia liikunnallisiin seikkailuihin ja lisäävät heidän luontokosketustaan”, iloitsee liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.Valtionhallinnon toimijoiden lisäksi kunnilla, maakunnilla ja muilla alueellisilla toimijoilla, kuten virkistysalueyhdistyksillä ja kolmannella sektorilla on keskeinen rooli virkistyskäytön strategian tavoitteiden toteuttajina. Koordinoinnilla ja yhteistyöllä saadaan merkittäviä asioita tapahtumaan, ja niihin panostetaan toimintaohjelman toteutuksessa.”Metsähallituksen ylläpitämän Luontoon.fi -palvelun avulla jokaisen on mahdollista löytää juuri itselle sopiva kohde luonnossa liikkumiseen ja siitä nauttimiseen. Kehotankin kaikkia Suomen kuntia ja virkistysalueyhdistyksiä yhteistyöhön Metsähallituksen kanssa, jotta ulkoilutietopalvelusta saataisiin entistä kattavampi”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Toimintaohjelman laadinnasta vastasi ympäristöministeriön asettama laaja koordinaatioryhmä, jossa ovat mukana maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Metsähallitus, Kuntaliitto, Opetushallitus ja Luonnonvarakeskus. Toimenpiteiden toteutus jakautuu usean eri ministeriön hallinnonaloille. Lisäksi kunnilla, maakunnilla, hyvinvointialueilla, muilla alueellisilla sekä kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävät mahdollisuudet toteuttajina.Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 tavoitteina ovat lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä, voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö sekä luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus. Strategian ensimmäinen toimintaohjelma käsitti vuodet 2023–2025. Sitä koskeva väliarviointi valmistui vuoden 2025 lopussa. Nykyinen toimintaohjelma 2026–2030 pohjautuu ensimmäiseen toimintaohjelmaan, väliarvioinnin tuloksiin, sidosryhmätilaisuuksista kerättyihin näkemyksiin ja koordinaatioryhmän työhön.
Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2026–2030 on valmistunut. Ohjelman toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon, edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistetaan toimijakentän yhteistyötä.
NordenBladet — Alueidenkäyttöasetus liittyy uuteen alueidenkäyttölakiin, jonka hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä (HE 70/2026 vp). Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi alueidenkäytöstä voi antaa lausuntoja 31.8.2026 saakka.Alueidenkäyttöasetuksessa annettaisiin uuden alueidenkäyttölain nojalla tarkempia säännöksiä kaavojen viranomaisneuvotteluista ja kaavaselostuksista sekä hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kaavoituksen yhteydessä. Alueidenkäyttöasetuksen säätämisen yhteydessä voimassa olevasta maankäyttö- ja rakennusasetusta kumottaisiin kaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä koskevat säännökset. Ehdotetut alueidenkäyttöasetuksen säännökset vastaisivat pääosin voimassa olevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen vastaavia säännöksiä. Säännöksiä olisi kuitenkin huomattavasti vähemmän, koska uuden alueidenkäyttölain säätämisen yhteydessä suurin osa maankäyttö- ja rakennusasetuksessa olevasta alueidenkäyttöä koskevasta sääntelystä siirrettäisiin alueidenkäyttölakiin. Alueidenkäyttöasetuksen on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan uuden alueidenkäyttölain kanssa. Asetuksen vaikutukset on arvioitu osana alueidenkäyttölain hallituksen esitystä. Lausuntopyyntö: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi alueidenkäytöstä (lausuntopalvelu.fi) Lisätietoja Mirkka Saarela (tavoitettavissa 26.6. asti ja 3.8. alkaen) Lainsäädäntöneuvos puh. 0295 250 365 etunimi.sukunimi @gov.fi
Maija Neva (tavoitettavissa 26.6. asti ja 10.8. alkaen) Lainsäädäntöneuvos puh. 0295 250 280 etunimi.sukunimi @gov.fi
Antti Irjala (tavoitettavissa 24.7. asti ja 31.8. alkaen) Ympäristöneuvos puh. 0295 250 102 etunimi.sukunimi @gov.fi
Alueidenkäyttöasetus liittyy uuteen alueidenkäyttölakiin, jonka hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä (HE 70/2026 vp). Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi alueidenkäytöstä voi antaa lausuntoja 31.8.2026 saakka.
NordenBladet — Vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 2019 tila-arvioon. Järvistä 79 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjavesialueista 97 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Pohjavesien kemiallisessa tilassa on nähtävissä pientä heikentymistä.Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriöPintavesien tilassa vain vähäisiä muutoksiaLupa- ja valvontaviraston alustavassa arviossa on mukana yhteensä lähes 7000 pintavesimuodostumaa, kuten järveä, jokea tai rannikkovettä. Tilaluokittelu perustuu pääosin vuosien 2017–2023 seuranta-aineistoihin.Järvivesimuodostumien lukumäärästä79 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia16 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä4 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja0,7 prosenttia on tilaltaan huonojaJokivesimuodostumien lukumäärästä55 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia32 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä12 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja1 prosentti on tilaltaan huonojaRannikkovesimuodostumien lukumäärästä6 prosenttia on tilaltaan hyviä62 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä28 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja3 prosenttia on tilaltaan huonojaPintavesien ekologinen tila on muuttunut 260 vesimuodostumassa (noin 4 prosenttia kaikista). Noin puolessa tila on parantunut ja puolessa huonontunut. Lisäksi luokittelujärjestelmän muutosten perusteella tilaluokka on muuttunut 1780 vesimuodostumassa.Esimerkiksi Pohjois-Savossa sijaitseva Onkivesi on saavuttanut hyvän ekologisen tilan. Sen valuma-alueella on tehty pitkäjänteistä työtä kuormituksen vähentämiseksi, mikä on vähentänyt rehevöitymistä myös muissa alueen järvissä. Etelä-Karjalassa Hiitolanjoen tila on parantunut tyydyttävästä hyvään patojen poiston ja koskikunnostusten ja niiden seurauksena kasvaneiden lohikalojen poikastiheyksien ansiosta.Rannikkovesien ekologinen tila on pysynyt jokseenkin ennallaan. Hyvä tila on saavutettu muun muassa Selkämeren ulommilla rannikkovesillä Merikarvian ja Porin edustalla sekä Merenkurkussa Östra Gloppetissa. Tyydyttävään tilaan ovat nousseet Suomenlahdella Kymijoen edustan sisälahdet Pyhtään ja Kotkan edustalla sekä Pohjanpitäjänlahti ja Saaristomerellä Hämmärönsalmi. Selkämeren rannikon vesien tila on laskenut hyvästä tyydyttävään.Pintavesien kemiallinen tila edelleen huono kaikissa vesistöissäKemiallinen tila luokitellaan huonoksi, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät vaaditut raja-arvot. Kaikissa vesistöissä esiintyy bromattuja difenyylieettereitä (PBDE), joita on aiemmin käytetty palonestoaineena esim. sammutusvaahdoissa. PBDE-yhdisteet ovat erittäin pysyviä ja haitallisia aineita, jotka leviävät laajalle ja kertyvät ravintoketjuun. Myös kalojen elohopeapitoisuus ylittää raja-arvon noin puolessa vesistöistä. Joissakin vesistöissä on lisäksi mitattu raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia muun muassa nikkelistä, kadmiumista ja perfluoro-oktaanisulfonihaposta (PFOS).Pohjavesialueiden tila pysynyt pääosin hyvänä Suomessa on yli 4500 pohjavesialuetta, joista 97 prosenttia on hyvässä tilassa. Pohjavesialueista 11 prosenttia on riskialueita, joilla ihmistoiminta aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Pohjavesialueista vain kolme prosenttia on huonossa kemiallisessa tilassa. Huonossa kemiallisessa tilassa olevien alueiden määrä on kasvanut 35 pohjavesialueella. Kasvu johtuu pääosin luokittelujärjestelmän muutoksesta. Merkittävä pohjavesien tilaa heikentävä tekijä on tiesuolauksesta aiheutuvat korkeat kloridipitoisuudet.Vesienhoidon toimenpiteillä on saatu parannettua useiden pohjavesialueiden tilaa. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa on yksittäisillä pohjavesialueilla saavutettu hyvä tila kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksien alenemisen myötä. Uudellamaalla on neljällä pohjavesialueella saavutettu hyvä tila tienpidon riskienhallintatoimilla. Kymenlaaksossa yhdellä pohjavesialueella on liuotinpitoisuuksia saatu alenemaan puhdistustoimenpiteiden ansiosta.Määrällinen tila on hyvä kaikilla pohjavesialueilla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tavoitteena hyvä tilaVesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää vesien ja meren vähintään hyvä tila. Luokittelun avulla tunnistetaan vesistöt, joissa tarvitaan toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.Nyt julkistettu luokittelutulos on alustava. Vesien tilan arvio sisältyy vuosien 2028–2033 alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin. Suunnitelmissa esitetään muun muassa konkreettiset toimet vesien tilan parantamiseksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista kerätään palautetta kuulemisen aikana 1.12.2026–31.5.2027. Valtioneuvosto päättää vesienhoitosuunnitelmista joulukuussa 2027.LisätietojaLupa- ja valvontavirasto:Pintavesien tilaEtelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais-Suomierikoistutkija Anssi Teppo, p. 029 5255 563, [email protected] (tavoitettavissa 26.6. saakka ja 3.8. alkaen)Uusimaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaaksojohtava asiantuntija Antti Mäntykoski, p. 029 5254 716, [email protected] (tavoitettavissa 3.7. saakka ja 3.8. alkaen)Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjalajohtava asiantuntija Juho Kotanen, p. 029 5254 485, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 20.7. alkaen)vesistöasiantuntija Liisa Muuri, p. 029 5254483, [email protected] (tavoitettavissa 2.7. saakka)Pohjois-Pohjanmaa, Kainuuylitarkastaja Kimmo Aronsuu, p. 029 5255 486, [email protected] (tavoitettavissa 10.7. saakka ja 27.7. alkaen)Lappibiologi Jukka Ylikörkkö, p. 029 5255 885, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 17.7. alkaen)ryhmäpäällikkö Jari Pasanen, p. 029 5255014, [email protected] (tavoitettavissa 3.7. saakka)Rannikkovedetylitarkastaja Titta Lahtinen, p. 029 5254 322, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 29.6. alkaen)johtava vesitalousasiantuntija Anna Bonde 029 5255029, [email protected] (tavoitettavissa 26.6. saakka)Pohjavesien tilaPohjavesiasiantuntija Hanna Laihinen, p. 029 5255 723, [email protected] (tavoitettavissa 18.6.2026 saakka ja 13.7.–24.7.)Ylitarkastaja Nina Nenonen, p. 029 5255 155, [email protected] (tavoitettavissa 22.6.–14.7.2026)Suomen ympäristökeskus: Vesien tilan arviointikriteeritErikoistutkija Jukka Aroviita, p. 029 525 1222, [email protected]Ympäristöministeriö: Vesienhoidon suunnitteluNeuvotteleva virkamies Turo Hjerppe, , p. 029 525020, [email protected] (tavoitettavissa 22.6.-25.6.2026)
Vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 2019 tila-arvioon. Järvistä 79 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjavesialueista 97 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Pohjavesien kemiallisessa tilassa on nähtävissä pientä heikentymistä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön myöntämillä avustuksilla tuetaan kuntia ja maakuntien liittoja tietomallimuotoisen rakennetun ympäristön tiedon tuottamisessa ja toimittamisessa valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Avustetut hankkeet toimeenpanevat uudistuneen rakennetun ympäristön lainsäädännön digitalisaation liittyviä uudistuksia.Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan yhteiskehittämishankkeita on ollut käynnissä jo vuodesta 2023 asti. Vuosien aikana on tehty merkittävää teknistä kehitystyötä, jonka ansiosta kunnat ja maakuntien liitot sekä niiden tietojärjestelmätoimittajat lähestyvät käyttöönottovaihetta. Tämän hakukierroksen hankehakemukset osoittavat selkeää etenemistä. Hakemuksissa painottuvat teknisen kyvykkyyden viimeistely, joka mahdollistaa siirtymisen laajamittaisiin käyttöönottoihin. Avustetuissa hankkeissa jatketaan alueidenkäytön ja rakentamisen luvitusten teknistä kehitystyötä ja Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa, testataan teknisiä ratkaisuja sekä parannetaan järjestelmien yhteentoimivuutta. Mukana on myös hankkeita, joissa voimassa olevia kaava-aineistoja tuotetaan yhteentoimivassa muodossa Ryhti-järjestelmään. Lisäksi avustetaan pienten kuntien siirtymistä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen ja rakentamisen luvitukseen. ”Hakemukset olivat laadukkaita ja niissä näkyi selvästi, että tekninen valmius laajempaan käyttöönottoon on jo lähellä. Mukana oli välttämättömiä toimenpiteitä teknisen valmiuden saavuttamiseksi, ja nyt näitä työkaluja voidaan alkaa hyödyntämään kunnissa ja liitoissa. Halusimme avustaa mahdollisimman monta hanketta, joten avustussummia sovitettiin tasapuolisesti, jotta rahoitusta riitti useammalle. Ryhti-käyttöönotot lähestyvät, ja tämä kierros on positiivinen merkki siitä, mihin kunnat, maakuntien liitot ja järjestelmätoimittajat ovat vuosien yhteisellä työllään päässeet”, kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä. Lailla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, rakentamislailla sekä alueidenkäyttölailla vauhditetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiota ja varmistetaan, että kaavoituksen ja rakentamisen lupatiedot ovat saatavilla turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Kaavoituksen ja luvituksen tiedot kootaan koneluettavassa muodossa Ryhti-järjestelmään. Avustus tukee kuntia ja maakuntien liittoja uudistuneen digilainsäädännön toimeenpanossa ja siirtymässä kohti älykkäämpää tiedonhallintaa.Avustusta myönnetään 25 hankkeelle Toukokuussa 2026 päättyneessä avustushaussa määrärahaa oli jaossa 3 miljoonaa euroa. Avustusta myönnetään 25 hankkeelle yhteensä 3 014 100 euroa. Avustusta saivat seuraavat kunnat ja maakuntaliitot (päähakija ensimmäisenä):Ympäristöministeriö suunnittelee seuraavaa avustushakua, joka toteutetaan todennäköisesti jatkuvalla haulla eli ilman erillistä hakuaikaa. Ministeriö ohjeistaa kuntia ja maakuntien liittoja tarkemmin seuraavasta hausta ja avustettavista toimenpiteistä vuoden 2026 aikana.Lisätietoja Jemina Suikki erityisasiantuntija p. 0295 250 345 [email protected]
Ympäristöministeriön myöntämillä avustuksilla tuetaan kuntia ja maakuntien liittoja tietomallimuotoisen rakennetun ympäristön tiedon tuottamisessa ja toimittamisessa valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. Avustetut hankkeet toimeenpanevat uudistuneen rakennetun ympäristön lainsäädännön digitalisaation liittyviä uudistuksia.
