NordenBladet — Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta osoittaa vision ja konkreettiset askeleet Suomen luonnonarvomarkkinoiden kehittämiselle vuoteen 2035 asti. Tiekartta on laadittu ympäristöministeriön johdolla, yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Tiekartan tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuuden elpymistä lisäämällä yksityistä rahoitusta luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta 2026–2035 näyttää yhteisen suunnan sille, miten luonnonarvomarkkinoita edistetään Suomessa pitkäjänteisesti, luotettavasti ja ekologisesti vaikuttavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tiekartta on ympäristöministeriön ja Sitran rahoittama.Tiekartta asettaa luonnonarvomarkkinoille tavoitteet sekä kokoaa yhteen keskeiset toimenpiteet markkinoiden kehittämiseksi. Toimenpiteiden lähtökohtana on ekologinen vaikuttavuus. Tavoitteena on parantaa luonnon tilaa aidosti ja lisäisesti sekä varmistaa markkinoiden sujuva ja luotettava toiminta. Samalla lainsäädäntöä sekä hallintoa kehitetään aktiivisesti ja varmistetaan, että ne toimivat yhteen kansallisen ja EU-tasoisen ohjauksen kanssa.“Suomessa on tehty määrätietoista työtä uskottavien välineiden kehittämiseksi luonnon tilan parantamiseen. Luonnonarvomarkkinoiden tiekartta toimii suunnannäyttäjänä ekologisesti vaikuttavien markkinoiden rakentamisessa”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Suomen luonnonarvomarkkinat pohjautuvat luonnonsuojelulakiin perustuvaan vapaaehtoiseen ekologisen kompensaation malliin ja viranomaisvarmennettuihin luonnonarvoyksiköihin. Yksityisen rahoituksen ohjaaminen luonnon suojeluun ja ennallistamiseen on edellytys luontokadon pysäyttämiselle ja luonnon elpymiselle. Markkinaehtoiset ratkaisut eivät korvaa lainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai julkisesti rahoitettuja toimia, vaan täydentävät niitä. Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekarttaLuontoväittämäopas tukee vastuullista viestintääYmpäristöministeriö on julkaissut myös luonnonarvomarkkinoiden kansallista tiekarttaa tukevan luontoväittämäoppaan. Opas auttaa yrityksiä ja muita toimijoita viestimään luontovastuullisuudestaan selkeästi ja uskottavasti sekä välttämään viherpesua. Samalla se auttaa toimijoita kehittämään markkinoita toimivammiksi.Oppaassa esitellään väittämiä ohjaava lainsäädäntö ja avataan esimerkkien avulla, minkälaisia luontovastuullisuutta koskevia väittämiä yritykset voivat käyttää toimiessaan luonnonarvomarkkinoilla.Suomessa ollaan luonnonarvomarkkinoiden edelläkävijöitäSuomen luonnonarvomarkkinamallista on tehty kansainvälinen tieteellinen arvio, jonka mukaan Suomella on poikkeuksellisen vahva perusta luonnonarvomarkkinoille. Järjestelmän erityisinä vahvuuksina pidetään sen pohjautumista korkeatasoiseen luonnontieteelliseen asiantuntijatietoon, luonnonarvojen pysyvyyden varmistamista, toimien lisäisyyttä sekä avointa rekisteriä.Suomen uuden ekologisen kompensaation järjestelmän etukäteinen stressitesti  Suomi on ollut luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä edelläkävijä. Kansallinen tiekartta tukee Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa EU-tason työhön luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Tiekartan laatiminen on ollut kytköksissä myös kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun.

Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta osoittaa vision ja konkreettiset askeleet Suomen luonnonarvomarkkinoiden kehittämiselle vuoteen 2035 asti. Tiekartta on laadittu ympäristöministeriön johdolla, yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Tiekartan tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuuden elpymistä lisäämällä yksityistä rahoitusta luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 29. toukokuuta ympäristöministeriön päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Tammerkosken kansallismaisemasta järvien rannoille ja useisiin kaupunginosiin jatkuvassa kansallisessa kaupunkipuistossa yhdistyvät tamperelainen maisema, luonto ja rakennettu ympäristö.Tampereen kansallisen kaupunkipuiston ainutlaatuiset ominaispiirteet täydentävät kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa. Jääkauden muovaama maisema ja kannas kahden Tammerkosken yhdistämän järven keskellä on ollut otollinen lähtökohta teollisuudelle ja kaupungin kehittymiselle. Kansallisen kaupunkipuiston ytimessä ovat Tammerkosken rantapuistot ja punatiiliset teollisuusrakennukset. Keskustasta alue laajenee puistojen ketjuna Näsijärven ja Pyhäjärven rantoja myötäillen useisiin kaupunginosiin. Näistä tunnetuimpia ovat Pyynikin ja Pispalan harjut rakennuksineen sekä Kaupin laajat viheralueet.Tampere vaalii luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöäKansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden kokonaisuus. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana ja eheänä kokonaisuutena. Kokonaisuutta hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnön erityisiä arvoja vaalien ja vahvistaen.Tampere on onnistunut säilyttämään ja vahvistamaan maiseman, monimuotoisen luonnon ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Samalla kaupunki on kehittänyt uusia viher- ja virkistysyhteyksiä teollisuudelta julkiseen käyttöön avautuneille rannoille.“Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustaminen tukee kestävää kaupunkisuunnittelua. Samalla lisätään kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä vehreässä ja historiallisilta piirteiltään tunnistettavassa kaupungissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi tekee kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Päätös Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tehtiin Tampereen kaupungin 15.4.2025 päivitetystä hakemuksesta.Tiedoksianto 29.5.2026: Suomen 12. kansallinen kaupunkipuisto TampereelleKansalliset kaupunkipuistotLisätietojaAnnu Tulonen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 235
[email protected]
 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 29. toukokuuta ympäristöministeriön päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Tammerkosken kansallismaisemasta järvien rannoille ja useisiin kaupunginosiin jatkuvassa kansallisessa kaupunkipuistossa yhdistyvät tamperelainen maisema, luonto ja rakennettu ympäristö.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu alueita ja rakennuksia seuraavissa kaupunginosissa:Finlayson I, Tampella IX, Jussinkylä X, Tammerkoski II, Kyttälä A XI, Kyttälä B XII, Nalkala III, Ratina XIII, Kaakinmaa VI, Amuri B V, Amuri A IV, Pyynikinrinne VII, Pyynikki, Ylä-Pispala, Ala-Pispala, Tahmela, Hyhky, Kaarila, Rahola, Härmälä, Hatanpää XXII, Kalevanharju XVIII, Viinikka XXIII, Nekala XXIV, Jokipohja XXVI, Järvensivu, Vuohenoja, Muotiala, Särkänniemi VIII, Santalahti, Lapinniemi, Lentävänniemi, Niemenranta, Petsamo XXI, Lappi, Kauppi, Kaupinlaakso ja Niihama sekä kokonaisuuteen liittyviä saaria ja vesialueita Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvat alueet on osoitettu Tampereen kaupungin hakemuksen liitteenä olevalla kartalla. YleistiedoksiantoYmpäristöministeriö teki 29.5.2026 päätöksen, jolla perustettiin Tampereen kaupungin hakemuksesta alueidenkäyttölain (132/1999) 68 §:n mukainen kansallinen kaupunkipuisto, (VN/2414/2021-YM-5).Ympäristöministeriön päätös annetaan tiedoksi yleistiedoksiantona lukuisten asianosaisten tavoittamiseksi. Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla ja sanomalehti Aamulehdessä 1.6.2026. Päätös liiteaineistoineen on nähtävillä 8.7.2026 saakka viraston aukioloaikoina ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 4–10, Helsinki sekä Tampereen kaupungin verkkosivuilla  www.tampere.fi/ilmoitustaulu kohdassa “Muut kuulutukset ja ilmoitukset. Digitaalinen aineisto on nähtävillä myös Tampereen asiakaspalvelupisteessä 1.6. alkaen Aleksis Kiven katu 14–16 C, 33210 Tampere.Päätöksen voi myös erikseen pyytää nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta diaarinumerolla VN/2414/2021-YM-5 (puh. +358 029 525 0300, [email protected]).Ympäristöministeriön päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.  Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta. (Hallintolaki 434/2003, 62 §).Asian taustaTampereen kaupunginhallitus päätti Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemisesta ensimmäisen kerran 7.12.2020 ja toimitti hakemuksen ympäristöministeriöön. Syksyllä 2021 kaupunki haki lisäaikaa hakemuksen täydentämistä varten maankäytön suunnittelun tilanteen vuoksi. Tampereen kaupunki toimitti 15.4.2025 ympäristöministeriöön päivitetyn kansallisen kaupunkipuiston perustamishakemuksen liiteasiakirjoineen.LisätietojaAnnu Tulonen
erityisasiantuntija 
p. 0295 250 235
[email protected]
 

Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on käynnistänyt rakennusperintölain toimivuusarvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa lain soveltamisesta ja mahdollisista kehittämistarpeista.Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (rakennusperintölaki) tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää rakennusperinnön kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Lakia käytetään erityisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolella sekä erityisen arvokkaiden sisätilojen suojelemiseen.Rakennusperinnön säilymiseen vaikuttaa myös muu sääntely, ja esimerkiksi viime vuosien maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Rakennusperintölaki tuli voimaan vuonna 2010 ja siihen on sen jälkeen tehty osittaisuudistuksia. Sitä edeltänyt rakennussuojelulaki oli vuodelta 1985, ja laki rakennusten suojelusta vuodelta 1964. Nyt tehtävässä arvioinnissa tarkastellaan rakennusperintölain toimivuutta eri näkökulmista. Työssä muodostetaan kokonaiskuva lain soveltamisesta, käytännön toimeenpanosta sekä siitä, miten laki tukee rakennusperinnön suojelulle asetettuja tavoitteita. Tuloksia hyödynnetään rakennusperintölain ja sen toimeenpanon kehittämisen tietopohjana.Arvioinnissa kuullaan laajasti lain soveltajia ja muita keskeisiä toimijoita, kuten rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun parissa toimivia asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Lisäksi hyödynnetään kirjallisia aineistoja sekä asiantuntijahaastatteluja, kyselyjä ja työpajoja.  Toimivuusarvioinnin toteuttavat Owal Group Oy ja Tampereen yliopisto. Arviointi tehdään vuoden 2026 aikana.Lisätietoa hankesivulta: Rakennusperintölain toimivuusarviointiLisätiedotReko Korhonen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto
puh. 0295 250 018
[email protected] Jeremias Kortelainen 
Owal Group Oy
puh. 040 758 5893
[email protected]

Ympäristöministeriö on käynnistänyt rakennusperintölain toimivuusarvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa lain soveltamisesta ja mahdollisista kehittämistarpeista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut metsälain, luonnonsuojelulain ja metsätietolain muutokset, joiden tarkoituksena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti lintujen pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa lainsäädäntöä. Kesäkuun 1. päivänä voimaan tulevilla lakimuutoksilla mm. velvoitetaan huomioimaan lintujen pesintä metsätalouden harjoittamisen yhteydessä metsäalan suosituksia vastaavalla tavalla sekä parannetaan tietojen saatavuutta.”Lakimuutosten tavoitteena oli varmistaa, että metsätalouden harjoittaminen on myös jatkossa EU:n lintudirektiivin vaatimusten mukaista. Samalla tarkoituksena oli löytää tasapaino lintujen suojelun ja elinkeinon harjoittamisen edellytysten turvaamisen välillä. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä, eikä niitä voida käsitellä toisistaan irrallisina kysymyksinä. Kiitän kaikkia lainvalmistelussa mukana olleita ripeästä työstä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.”Lakimuutoksilla vahvistamme lintujen suojelua niiden elinvaiheiden kannalta kaikkein herkimpänä aikana. Selkeytämme sääntelyä niin, että luonnon monimuotoisuus voidaan huomioida osana kestävää metsänkäyttöä”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Metsäalan toimijoille uusia velvoitteita ja rajoituksia Uudessa metsälain 10 c §:ssä säädetään hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä tehtävästä ennakkosuunnittelusta. Keskeistä on pesien havaitseminen, jotta ne voidaan ottaa huomioon hakkuiden ja metsänhoitotöiden toteutusvaiheessa. Käytännön työn tueksi tullaan valmistelemaan myös ohjeistusta.Puunkorjuu on kiellettyä vilkkaimpana lintujen pesintäaikana rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä. Kielto on voimassa pohjoisessa Suomessa 1.5.−31.7. välisenä aikana ja muualla Suomessa 15.4.−15.7. välisenä aikana.Näinä aikoina kaikissa metsissä on jätettävä korjaamatta isot edellisen puusukupolven haavat, kolopuut ja pystylahopuut. Jos hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelun tai toteutuksen yhteydessä havaitaan linnunpesä, jossa pesintä on käynnissä, on metsänkäsittely tehtävä niin, ettei pesää vahingoiteta.Harvalukuisten petolintujen pesintäaikana on kiellettyä sellainen häiriötä aiheuttava metsänkäsittely, joka voi johtaa pesinnän keskeytymiseen. Petolintujen pesinnän huomioimiseen liittyvistä tarkemmista vaatimuksista tullaan säätämään asetuksella, joka annetaan myöhemmin tänä vuonna.Ennen asetuksen voimaantuloa petolintujen pesän läheisyydessä tehtävässä metsänkäsittelyssä tulisi käytännössä noudattaa nykyisiä alan suosituksia.Täsmennyksiä muuhun lainsäädäntöönLuonnonsuojelulakiin tehdyillä muutoksilla pyritään varmistamaan, ettei lintudirektiiviin sisältyvää tahallisen häirinnän kieltoa sovelleta Suomessa tavanomaiseen maatalouteen, metsätalouteen tai rakentamiseen laajemmin kuin lintudirektiivi edellyttäisi.Lisäksi jatkossa maanomistaja, hakkuuoikeuden haltija sekä näiden lukuun toimivat saavat käyttöönsä metsien hoidon ja käytön suunnittelussa välttämättömiä lintuja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tähän saakka tiedot on saanut vasta metsänkäyttöilmoituksen tekemisen jälkeen.Lakimuutokset koskevat vain metsä- ja maataloustoimenpiteiden välillisiä vaikutuksia. Rauhoitettujen lajien yksilöiden tarkoituksellinen häirintä ja tappaminen on sallittua ainoastaan Lupa- ja valvontaviraston myöntämällä poikkeusluvalla.Lakimuutosten taustalla on EU:n tuomioistuimen viime vuoden elokuussa antama ratkaisu, joka koski metsänhakkuuta Virossa. Ratkaisussa täsmennettiin lintudirektiivin tulkintaa erityisesti liittyen metsänhakkuisiin.  Tämä johti tarpeeseen täsmentää kansallista lainsäädäntöä niin, että metsänhakkuulle ja muulle metsätalouden harjoittamiselle säädettiin rajoituksia ja velvoitteita linnuston huomioon ottamiseksi.  LisätietojaYksikön päällikkö, metsäneuvos Erno Järvinen, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi 
0295 162 150Erityisasiantuntija Antti Leinonen, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
029 5162 137Lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
029 525 0433

Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut metsälain, luonnonsuojelulain ja metsätietolain muutokset, joiden tarkoituksena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti lintujen pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa lainsäädäntöä. Kesäkuun 1. päivänä voimaan tulevilla lakimuutoksilla mm. velvoitetaan huomioimaan lintujen pesintä metsätalouden harjoittamisen yhteydessä metsäalan suosituksia vastaavalla tavalla sekä parannetaan tietojen saatavuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustuksen asetusluonnoksesta voi lausua 26.6.2026 asti.Valtionavustus suunnataan asuinrakennusten korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä tehtäviin rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin. Avustuksella tavoitellaan suunnitteilla olevien remonttien nopeuttamista sekä uusia korjaushankkeita.”Olen iloinen, että voimme uudella avustuksella tuoda työtä rakennusalalle ja vauhdittaa tarpeellisia energiaremontteja. Tässä asuntomarkkinatilanteessa on perusteltua painottaa valtion tukitoimia erityisesti korjausrakentamiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Asetusluonnoksen mukaan avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Avustuksessa ei edellytetä asuntojen perusparannukseen tarkoitetun korkotukilainan käyttöä. Avustusta ei myönnetä henkilöasiakkaille tai taloudellista toimintaa harjoittavalle yhteisölle.Avustusta voitaisiin myöntää 4 000 euroa asuntoa kohden. Avustus olisi kuitenkin enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.Avustettavien toimenpiteiden täytyisi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta siten, että se ylittää lainsäädännön edellyttämän energiatehokkuuden vähimmäistason vähintään 10 prosentilla. Toimenpiteiden olisi myös oltava tarkoituksenmukaisia rakennuksen tai asunnon odotettavissa oleva käyttöaika ja -tarve huomioiden. Toimet voisivat liittyä esimerkiksi energiatehokkuuden ja sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen, järjestelmien säätöön ja toiminnan varmistamiseen tai fossiilisen lämmitysjärjestelmän korvaamiseen kauko- tai maalämmöllä. Avustuksen saajan olisi osoitettava energiatehokkuuden parantuminen säädöstenmukaisilla vertailulukulaskelmilla, esittää selvitys toteutuneista kustannuksista sekä toimittaa pyydetyt suunnitelmat, työselitykset ja korjausten jälkeen laadittu energiatodistus avustuksen myöntäjänä toimivalle Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle. Avustusta voitaisiin myöntää takautuvasti suunnittelukustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 20.4.2026 alkaen sekä hankkeisiin, joiden tarjouspyynnöt on hyväksytty tai urakkasopimukset allekirjoitettu ja rakennustyöt alkaneet aikaisintaan 1.6.2026. Takautuvia avustuksia voitaisiin hakea vain vuoden 2026 loppuun saakka.Valmistelun aikataulu ja arviot avustuksen vaikutuksistaAsetuksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Avustushaun käynnistymisestä ja hakemusten jättämisestä ei voida vielä antaa lisätietoa. Näistä viestitään myöhemmin, heti kun se on mahdollista.Arvioiden mukaan avustuksen työllistävä vaikutus voisi olla 7 200 henkilötyövuotta. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden määrän korjaushankkeiden yhteydessä arvioidaan kaksinkertaistuvan tavanomaiseen tasoon verrattuna. Osa hankkeista voi olla sellaisia, että niitä on suunniteltu jo aiemmin. Uusi avustus voi toimia niiden liikkeellepanevana voimana energiatehokkuuden parantamisen lisäksi. Energian säästön arvioidaan olevan 212–364 tuhatta megawattituntia, joka vastaa 14 000–24 000 pientalon vuosikulutusta. Päästöjä arvioidaan säästyvän 48–85 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa (CO₂ekvkg). Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista 2026–2027 (lausuntopalvelu.fi)Muut kehysriihen linjaukset myös valmistelussaKorjausrakentamisen lisäämiseksi on valmisteilla ympäristöministeriössä myös asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksen kehittäminen, jossa uudet takausehdot on tarkoitus saada voimaan 1.1.2027 alkaen. Kehysriihessä linjattiin myös asuintalovarauksen korotuksesta ja kotitalousvähennyksen korotuksesta, joiden valmistelu tapahtuu valtiovarainministeriössä.Lisätietoja Timo Tähtinen 
rakennusneuvos
puh. 0295 250 306
[email protected]Jyrki Kauppinen 
Rakennusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja 
puh. 0295 250 122 
[email protected] Tanja Mattila
rahoitusanalyytikko, Rahoitus-ryhmän johtaja, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
p. 0295 250 589
[email protected]
 
Emma-Stina Vehmanen (kysymykset ministerille)
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
puh. 0295 250 078 
[email protected]Lisätietoa hankkeesta (hankesivu)

Hallitus linjasi kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustuksen asetusluonnoksesta voi lausua 26.6.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Nykyisillä toimilla Suomi ei ole saavuttamassa hiilineutraaliustavoitettaan eikä kansainvälisiä tai EU-tason velvoitteitaan. Näin todetaan ministeriöiden kansliapäälliköt valmistelemassa yhteisessä virkanäkemyksessä, joka tarkastelee Suomen strategista tilannekuvaa sekä keskeisiä ratkaisujen suuntia kahden seuraavan vaalikauden ajalle. Torstaina 28.5.2026 julkistettu Valintojen Suomi -puheenvuoro tarjoaa tietopohjaa kaikille asiasta kiinnostuneille virkavalmisteluna tehtyyn arvioon perustuen. Kansliapäälliköt nostavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhdeksi keskeiseksi toimintaympäristön paineeksi globaalin epävakauden, väestö- ja aluerakenteen muutoksen sekä julkisen talouden epätasapainon rinnalle.“Keskeistä on, miten näitä haasteita ratkotaan sektorirajojen yli”, kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo.Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät nopeasti. Sään ääri-ilmiöt, ekosysteemien heikentyminen ja mahdolliset ilmaston keikahduspisteet luovat merkittäviä riskejä Suomessa ja globaalisti.Tilanne on vakava:Hiilinielut kehittyvät väärään suuntaanTaakanjakosektorin päästövähennykset vaativat lisätoimiaEnnallistamissuunnitelman toimeenpano on keskenErityisesti tarvitaan tehokkaita toimia hiilinielujen kehityksen kääntämiseksi nopeasti, taakanjakosektorin päästövähennysten edistämiseen ja ennallistamissuunnitelman toimeenpanoon.Ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiset hallituksen keskeiset pitkän ajan politiikkalinjat sekä keskeiset toimet on hyvä sopia jo hallitusneuvotteluissa.“Ilmasto- ja luontopolitiikan toimia voidaan hallituskauden aikana toteuttaa tehokkaammin ja vaikuttavammin, kun isot linjat on sovittu jo ennen kuin hallitus aloittaa työnsä”, Damski sanoo.Hallituksen on syytä käynnistää valmistelu, jossa arvioidaan vaihtoehtoja laajamittaisten riskien kustannusten kattamiseksi esimerkiksi rahastoratkaisujen avulla.Tutustu yhteensä 31 ratkaisusuuntaan, joita kansliapäälliköt ehdottavat Valtioneuvoston sivuilla:Valintojen Suomi : Kansliapäälliköiden pääviestit hallitusvaihdokseen

Nykyisillä toimilla Suomi ei ole saavuttamassa hiilineutraaliustavoitettaan eikä kansainvälisiä tai EU-tason velvoitteitaan. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat rakennuttajavalvonnan laajemman käytön sekä etäyhteyksin tehtävät viranomaiskatselmukset. Lisäksi ministeriö valmistelee pätevyyden osoittamislakiin tarvittavia täsmennyksiä.Tavoitteena on saada muutokset sisältävä hallituksen esitys lausuntokierrokselle kesäkuun aikana.Rakennuttajavalvonta laajenisi asuinrakentamiseenRakennuttajavalvonnan laajentamisella rakentamishankkeeseen ryhtyvälle ja tämän lukuun toimiville yksityisille toimijoille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet valvoa työmaalla tapahtuvaa rakentamista. Rakennuttajavalvontaa voisi jatkossa käyttää myös asuinrakentamisessa, mikä ei nykylain mukaan ole mahdollista.Pätevyyden osoittamislain muutoksella laajennetaan pätevyystodistuksen myöntämisen edellytyksiäMinisteriö on kerännyt toimialalta palautetta edellisen hallituksen aikana säädetyn pätevyyden osoittamislain toimivuudesta ja mahdollisista täsmennystarpeista.
 
Keskeisimpänä korjaustarpeena esiin on noussut, että voimassa oleva pätevyyden osoittamislaki mahdollistaa pätevyystodistusten myöntämisen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen ainoastaan EU- ja ETA-kansalaisten EU- ja ETA-valtioissa hankittua ammattipätevyyttä koskien. Lakimuutos mahdollistaisi, että myös muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisten ja EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyys voitaisiin tunnustaa lain vaatimalla tavalla. Tämä on tarpeen, jotta esimerkiksi pitkään Suomessa työskennelleet EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet henkilöt voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista siirtymäajan päätyttyä.
 
Valmistelun aikana käydään läpi myös muut aiheesta järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa esiin nousseet täsmennystoiveet.
 
Vuoden 2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tuli säänneltyjä ammatteja. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.Rakentamislaki Pätevyyden osoittamislakiValtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista (Finlex.fi)Lisätietoja  
Tomi Marjamäki 
Erityisasiantuntija 
puh. 0295 250 027 
[email protected] 

Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat rakennuttajavalvonnan laajemman käytön sekä etäyhteyksin tehtävät viranomaiskatselmukset. Lisäksi ministeriö valmistelee pätevyyden osoittamislakiin tarvittavia täsmennyksiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut YK:n biodiversiteettisopimukseen pohjautuvat eettiset ohjeet neuvotteluihin ja yhteistyöhön saamelaispaliskuntien poronhoitajien kanssa. Ohjeiden tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä sekä vahvistaa neuvottelujen vaikuttavuutta.YK:n biodiversiteettisopimus tunnustaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuden käyttää luonnonvaroja perinteisellä ja kestävällä tavalla, hyödyntää omaa perinteistä tietoaan sekä osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Suomessa sopimus koskee saamelaisia.Suomessa ympäristöministeriö koordinoi kansallista asiantuntijatyöryhmää, jonka tehtävänä on edistää YK:n biodiversiteettisopimuksen artiklan 8(j) kansallista toimeenpanoa saamelaisten kotiseutualueella. Artikla sisältää vapaaehtoiset ohjeet, jotka kannustavat vahvistamaan alkuperäiskansojen osallistumista sekä suojelemaan ja hyödyntämään heidän kulttuuriperintöään ja perinteistä tietoaan osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.Tavoitteena vahvempi osallistuminen ja luottamusSaamelaispaliskuntien poronhoitajien kanssa käytäviin neuvotteluihin ja yhteistyöhön liittyvät eettiset ohjeet on laadittu yhteistyössä Saamelaispaliskunnat ry:n kanssa. Toimintaohjeiden pilotointi on kansallisesti merkittävä askel. Tavoitteena on luoda selkeät ja luottamusta vahvistavat käytännöt, jotka tukevat saamelaisten aitoa osallistumista ja ennakkosuostumusta heitä koskevissa hankkeissa. Ohjeet on suunnattu etenkin viranomaisille ja julkisia hallintotehtäviä hoitaville toimijoille. ”Neuvotteluvelvoitteen ja yhteistyön parempi käytännön toteutuminen ovat edellytys saamelaisten merkitykselliselle osallistumiselle ja heidän oikeuksiensa turvaamiselle”, toteaa ympäristöneuvos Lotta Manninen ympäristöministeriöstä.”Poronhoitolain sisältämä viranomaisten neuvotteluvelvollisuus on vanhentunut, se tunnetaan viranomaisten keskuudessa heikosti ja sen toimeenpano on kirjavaa”, kuvailee Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila. ”Tästä syystä Saamelaispaliskunnat ry on halunnut kehittää poronhoitolain neuvotteluvelvollisuuden toimeenpanoa ja tulkintaa suuria edistysaskeleita ottaneen kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden pohjalta. Lisäksi YK:n biodiversiteettisopimus antaa kehittämiselle hyvän perustan.”Alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Hansen korostaa aidon vuoropuhelun turvaamista neuvotteluissa. Tavoitteena tulee olla yhteisymmärryksen saavuttaminen ja saamelaisten hyväksyntä toimenpiteille, jotka vaikuttavat heidän oikeuksiinsa.”Saamelaisten oikeudellinen asema alkuperäiskansana, jolla on oikeus oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen, tuo neuvotteluihin omat erityispiirteensä. Kansallisia neuvotteluvelvoitteita tulee aina tulkita ja soveltaa saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien pohjalta”, Hansen sanoo.Eettiset ohjeet on laadittu MÁHTUT – Saamelainen tieto ja käytännöt vihreän siirtymän aikakaudella -hankkeessa yhteistyössä Saamelaispaliskunnat ry:n ja ympäristöministeriön kanssa. Ohjeet ovat kirjoittaneet OTT, alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Hansen ja YTT Saara Alakorva Lapin yliopistosta sekä Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila.Rivttes vuohki, Olmâ vyehi, Õlmmvueʹǩǩ – Oikea tapa: YK:n biodiversiteettisopimukseen pohjautuvat eettiset ohjeet neuvotteluihin ja yhteistyöhön saamelaispaliskuntien poronhoitajien kanssa | Julkaisuarkisto ValtoLisätietojaLotta Manninen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0226
[email protected]

Ympäristöministeriö on julkaissut YK:n biodiversiteettisopimukseen pohjautuvat eettiset ohjeet neuvotteluihin ja yhteistyöhön saamelaispaliskuntien poronhoitajien kanssa. Ohjeiden tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä sekä vahvistaa neuvottelujen vaikuttavuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tiedottanut tänään Lupa- ja valvontavirastolle sekä yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien rakennusvalvontaviranomaisille Helsingissä syyskuussa 2025 tapahtuneesta onnettomuudesta ja tutkinnan etenemisestä. Onnettomuustutkintakeskus on suorittamiensa testien perusteella antanut 21.5.2026 tiedotteen ja onnettomuusuhkailmoituksen parvekekaiteissa käytettävistä sementtikuituisista levyistä.Ministeriö suosittelee, että rakennusvalvontaviranomaiset pyytävät rakentamishankkeisiin ryhtyneitä kiinnittämään huomiota siihen, että kaiderakenteet mukaan lukien kaiteen suojaavissa osissa käytettävät sementtikuituiset levyrakenteet täyttävät vaatimukset käynnissä olevissa luvanvaraisissa rakentamishankkeissa. Lupa- ja valvontaviraston tehtävänä on huolehtia tiedottamisesta kunnille.Mahdollisista toimista ja suosituksista tiedotetaan turvallisuustutkinnan valmistuttuaOnnettomuustutkintakeskuksen tiedotteen mukaan turvallisuustutkinta on kesken ja sen oletetaan valmistuvan syksyllä 2026. Sementtikuituisilla levykaiderakenteilla varustettujen parvekkeiden käytössä on hyvä noudattaa varovaisuutta. Viranomaiset tiedottavat olemassa olevia rakennuksia koskevista mahdollisista toimista ja suosituksista turvallisuustutkinnan valmistuttua.Rakentamislain (751/2023) mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakennuksen kunnossapitovastuu on rakennuksen omistajalla. Rakennusten omistajat, esimerkiksi taloyhtiöt, voivat hankkia asiantuntijan selvittämään oman rakennuksen tilannetta. Yleistä neuvontaa on mahdollista saada oman kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.Onnettomuustutkintakeskuksen tiedote Helsingissä syyskuussa 2025 tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta (turvallisuustutkinta.fi)Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa viitattu Julkisivuyhdistys – JSY ry:n ohje ja tarkistuslista kuitusementtilevyillä verhottuihin parvekekaiteisiin (julkisivuyhdistys.fi)Kaiderakenteita koskevat vaatimuksetKaiteita ja niiden rakenteita koskevista vaatimuksista säädetään rakentamislaissa (751/2023) ja sen nojalla annetuissa ympäristöministeriön asetuksissa.Lain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan käyttötarkoitus huomioon ottaen siten, että sen rakenteet ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöiän. Kantavien rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden mekaniikan sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin suunnitteluperusteisiin taikka luotettaviin koetuloksiin tai muihin käytettävissä oleviin tietoihin.Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä rakenteiden lujuuden ja vakauden kannalta soveltuvia rakennustuotteita. Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017) säädetään kaiteita koskevista yleisistä vaatimuksista, kaiteen korkeuksista ja kaiteen suojaavasta osasta. Kaiteen on oltava turvallinen ja sen on kestettävä siihen kohdistuvat kuormat koko rakenteen käyttöiän ajan.Rakentamislaki (Finlex)Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (Finlex)Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (Finlex)Rakentamisen viranomaisvalvonta kuuluu kunnilleKunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan lainsäädäntöä. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on myös huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta.Rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi määrätä tehtäväksi myös muita tarkastuksia lupamääräysten, suunnitelmien tai rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tarkastuksista rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana.Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemusta käsitellessään tai rakennustyön aikana vaatia rakentamishankkeeseen ryhtyvältä riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille säädetyt vaatimukset.
Lisätiedot
 Jyrki Kauppinen
Rakennusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja
puh. 0295 250 122
[email protected]Rakennusvalvonnan ohjaus
Tomi Marjamäki
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 027
[email protected]Rakennusten käyttöturvallisuus sekä rakenteiden lujuus ja vakaus 
Katariina Kevarinmäki
Erityisasiantuntija
puh. 0295 250 292
[email protected]

Ympäristöministeriö on tiedottanut tänään Lupa- ja valvontavirastolle sekä yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien rakennusvalvontaviranomaisille Helsingissä syyskuussa 2025 tapahtuneesta onnettomuudesta ja tutkinnan etenemisestä. Onnettomuustutkintakeskus on suorittamiensa testien perusteella antanut 21.5.2026 tiedotteen ja onnettomuusuhkailmoituksen parvekekaiteissa käytettävistä sementtikuituisista levyistä.

Lähde: ym.fi