NordenBladet — Ehdotettavat muutokset vauhdittavat luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä Suomessa sekä edistävät yksityisen rahoituksen ohjaamista luonnon tilan parantamiseen. Muutokset tulisivat voimaan elokuussa 2026.Hallitus vahvistaa luonnonarvokaupan ja vapaaehtoisten luontotekojen edellytyksiä Muutokset mahdollistaisivat lain säännösten mukaan tuotettujen luonnonarvojen eli luonnonarvohehtaarien käyttämisen myös muuhun kuin ekologiseen kompensaatioon eli suoran haitan hyvittämiseen. Jatkossa maanomistajan tuottamia luonnonarvohehtaareja voitaisiin käyttää esimerkiksi yritysten luontovastuullisuuden osoittamiseen sekä yhteisöjen ja kansalaisten vapaaehtoisiin luontotekoihin. Tällöin yhteisöt ja kansalaiset voisivat parantaa luonnon tilaa ostamalla viranomaisvarmennettuja luonnonarvoja.  Lisäksi viherpesun välttämiseksi säädetään suurten yritysten velvoitteesta noudattaa niin sanottua lieventämishierarkiaa. Saadakseen viranomaisen ylläpitämään rekisteriin kirjauksen luontoteosta, kestävyysraportointivelvollisen toimijan on voitava osoittaa, että yritys noudattaa ensin lieventämishierarkiaa eli omassa toiminnassaan välttää ja minimoi sekä mahdollisuuksien mukaan hyvittää luonnonarvoille aiheutuvia haittoja.  Esitettävillä uusilla säännöksillä tavoitellaan luonnonarvomarkkinoiden kehittymisen vauhdittamista Suomessa sekä yksityisen rahoituksen ohjaamista luonnon tilan parantamiseen. Suomella on vahva tieteeseen perustuva pohja vapaaehtoisessa ekologisessa kompensaatiossa, jota lakimuutoksen myötä voitaisiin hyödyntää laajemmin myös luontotekoihin.“Lakimuutos on todella tärkeä askel luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä. Luonnonarvomarkkinat tarvitsevat luotettavan toimintaympäristön ja selkeät pelisäännöt, joita tämä muutos vahvistaa. Luonnonarvomarkkinoiden kehitystyö Suomessa on saanut kiitosta kansainvälisissä arvioinneissa vahvasta luonnontieteellisestä perustasta, tuotettujen luonnonarvojen pysyvyyden varmistamisesta ja toimien lisäisyydestä suhteessa muuhun luontotyöhön”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ennallistamissuunnitelman valmistelu mukaan luonnonsuojelulakiin sekä muita teknisluontoisia tarkennuksiaEsitys sisältää myös kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimista koskevat säännökset ja valtioneuvoston toimivaltaa koskevan säännöksen. Esityksen mukaan ennallistamissuunnitelman laatiminen tapahtuisi ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa ja päätöksen tekisi valtioneuvosto. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaansa, jonka luonnos tulee toimittaa Euroopan komissiolle 1.9.2026 mennessä.Lakiin tehtäisiin myös kolme teknisluonteista muutosta. Luonnonsuojelulaissa huomioitaisiin se, että EU:n luontodirektiivin muutoksella susi siirrettiin pois tiukasti suojelluista lajeista. Vastaavasti susi poistettaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelua koskevan sääntelyn soveltamisalasta. Toiseksi luonnonsuojelun taloudelliseen tukeen liittyvästä valtiontukisäännöksestä poistettaisiin vanhentuneet viittaukset unionilainsäädäntöön ja laajennettaisiin valtioneuvoston tukiehtoihin liittyvää asetuksenantovaltaa. Kolmanneksi selkeytettäisiin eläinten tappamista koskevia säännöksiä valtion muun luonnonsuojelualueen osalta, kuten oikeutta poistaa haitallisten vieraseläinlajien yksilöitä suojelualueelta.Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta LisätietojaLeila Suvantola (poissa 15.5.) 
lainsäädäntöneuvos 
p. 029 5250 433  
[email protected] Suvi Borgström (poissa 15.5.) 
erityisasiantuntija 
p. 029 5250 342 
[email protected] Emma Terämä (tavoitettavissa 15.5.) 
yksikön johtaja 
p. 029 5250 255 
[email protected] 

Ehdotettavat muutokset vauhdittavat luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä Suomessa sekä edistävät yksityisen rahoituksen ohjaamista luonnon tilan parantamiseen. Muutokset tulisivat voimaan elokuussa 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt asetukset, jotka koskevat ensiasuntoon säästävien asuntosäästöjärjestelmää (ASP) ja asuntolainojen valtiontakausta. Asetukset tulevat voimaan 1.6.2026 samaan aikaan uuden ASP-lainsäädännön kanssa. Jatkossa ASP-lainojen enimmäislainamääriä koskee vain kaksi alueellista rajaa. Enimmäislainamäärät nousevat myös useimmissa kaupungeissa.”Moni suomalainen haaveilee ensiasunnon ostamisesta. Muutokset ASP-järjestelmään tekevät siitä mahdollista yhä useammalle sitä suunnittelevalle. Siirtyminen kahteen enimmäismäärään selkeyttää järjestelmää, ja suuremmat lainamäärät voivat tukea mahdollisuuksia asunnon hankintaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Hyväksytyillä asetuksilla täsmennetään asuntosäästöjärjestelmän ehtoja ja asuntolainojen valtiontakauksen takausmaksua uuden lainsäädännön mukaisesti. Uudistus ei muuta ASP‑järjestelmän keskeisiä ehtoja. Korkotuen taso sekä asuntosäästötilin talletuksille maksettava korko ja lisäkorko säilyvät ennallaan.  Selkeämmät lainarajat ja suuremmat enimmäismäärät Uudistuksessa luovutaan useista aiemmista alueellisista lainarajoista. Jatkossa ASP‑korkotukilainoissa sovelletaan vain kahta alueellista lainarajaa. Tämä tekee järjestelmästä aiempaa helpommin hahmotettavan ja yhdenmukaisemman eri puolilla Suomea. Korkeampi enimmäislainaraja koskee Espoota, Helsinkiä, Kauniaista, Oulua, Tamperetta, Turkua ja Vantaata. Näissä kaupungeissa ASP‑korkotukilainan enimmäismäärä on 230 000 euroa yhdelle lainansaajalle ja 345 000 euroa kahdelle lainansaajalle. Kaikissa muissa kunnissa enimmäismäärä on 160 000 euroa yhdelle lainansaajalle ja 240 000 euroa kahdelle lainansaajalle. Helsingissä ASP‑korkotukilainan enimmäismäärä säilyy ennallaan. Muissa kaupungeissa ja kunnissa enimmäislainamäärät nousevat. ASP-talletukset jatkossa kuukausittain Asuntosäästötilille tehtävät talletukset tehdään jatkossa kuukausittain. Kuukausittainen talletus on vähintään 50 euroa ja enintään 1 500 euroa. Muutos vastaa paremmin kuukausituloihin ja helpottaa säästämisen suunnittelua. Ennen lain voimaantuloa asuntosäästösopimuksen tehnyt voi halutessaan jatkaa säästämistä neljännesvuosittaisilla talletuksilla. Valtiontakauksen takausmaksu pysyy ennallaan Asuntolainojen valtiontakauksen takausmaksu pysyy ennallaan 2,5 prosentissa. Takausmaksua ei peritä ASP-lainoista. Asetukset ja tiedot valtioneuvoston päätöksestä:
Valtioneuvoston asetukset asuntosäästöjärjestelmästä ja asuntolainan takausmaksustaKehysriihen ASP‑järjestelmää ja valtiontakausta koskevat muutokset jatkovalmistelussa Hallitus linjasi kevään 2026 kehysriihessä myös ASP‑järjestelmää ja asuntolainojen valtiontakausta koskevista lisämuutoksista. Kehysriihen linjaukset eivät sisälly nyt hyväksyttyihin asetuksiin, vaan ne etenevät erilliseen jatkovalmisteluun ja vaativat uusia lakimuutoksia. Tavoitteena on, että ne etenevät eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2026 ja että tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta. LisätietojaAnu Karjalainen   
lainsäädäntöneuvos 
p. 0295 250 0067    
[email protected]   Emma-Stina Vehmanen 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
p. 029 525 0078  
[email protected] Lisätietoa hankkeesta

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetukset, jotka koskevat ensiasuntoon säästävien asuntosäästöjärjestelmää (ASP) ja asuntolainojen valtiontakausta. Asetukset tulevat voimaan 1.6.2026 samaan aikaan uuden ASP-lainsäädännön kanssa. Jatkossa ASP-lainojen enimmäislainamääriä koskee vain kaksi alueellista rajaa. Enimmäislainamäärät nousevat myös useimmissa kaupungeissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen Saimaan kalastusrajoituksista. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan erittäin uhanalaista saimaannorppaa ja mahdollistetaan kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastusrajoitusten alue laajenee ja uudet rajoitustoimet sidotaan kannan kehitykseen. Asetus on voimassa 15.5.2026–14.4.2031.Viisivuotinen asetus Saimaan kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa keskiviikkona 13.5. “Saimaannorpan kanta on kasvanut viime vuosina lupaavasti, ja asetuksen tavoitteena on jatkaa tätä hyvää kehitystä. Emme saa unohtaa, että tärkeimmän ja vaikuttavimman suojelutyön tekevät paikalliset ihmiset. On välttämätöntä, että he tarttuvat lumikolaan, antavat lupia keinopesille ja sitoutuvat rajoituksiin. Nyt päätetty ratkaisu korostaa yhteistyötä saimaannorpan suojelussa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Asetusalueen pinta-alaksi tulee todettujen norpan pesintöjen perusteella 3 135 neliökilometriä. Asetusalue laajenee 337 neliökilometriä vanhaan asetukseen verrattuna. Kokonaan uusia alueita on noin 100 neliökilometriä. Noin 70 prosenttia uusista asetusalueista on ollut aikaisemmin kalastusrajoitusten piirissä vesialueiden omistajien ja ELY-keskuksen (nyk. elinvoimakeskus) välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla.  Uuden asetuksen tultua voimaan elinvoimakeskus voi tehdä vesialueiden omistajien kanssa uusia vapaaehtoisia sopimuksia kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi. Verkkokalastuskielto laajenee heinäkuulle, jos norppakanta ei kasva tarpeeksi nopeasti Kuten tähänkin asti, verkkokalastus kielletään 15.4.–30.6. kuuttien selviytymisen edistämiseksi. Muikkuverkkokalastusta saa edelleen alkaa harjoittaa 21.6. alkaen. Uutena asiana heinäkuun verkkokalastuskielto sidotaan saimaannorpan kannan kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkokalastuskielto laajenee heinäkuulle, mikäli saimaannorppakannan kasvu heikkenee. Jos saimaannorppakannan keskimääräinen kasvunopeus jää alle 4 prosentin, verkkokalastuskiellon voimassaoloaikaa pidennetään seuraavina vuosina 15. heinäkuuta saakka. Jos kannan keskimääräinen kasvunopeus jää toistamiseen alle 4 prosentin, verkkokalastuskiellon voimassaoloaikaa pidennetään 31. heinäkuuta saakka. ”Ratkaisu heinäkuun verkkokalastuskiellon osalta on selkeä edistysaskel saimaannorpan suojelun parantamiseksi. On keskeistä, että asetus saadaan nyt voimaan. Ratkaisu kannustaa tekemään toimia, joilla saimaannorpan kannan kasvu turvataan. Viime vuosina kannan kasvu on ollut lupaavaa, mutta vuodet eivät ole veljiä keskenään. On tärkeää, että malli reagoi norppakannan kasvun mahdolliseen hidastumiseen ja että suojelutoimia voidaan tarvittaessa vahvistaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Metsähallitus arvioi saimaannorppakannan keskimääräistä kasvunopeutta vuosittain. Arvio tehdään viiden vuoden jaksoina liukuvalla keskiarvolla laskettuna. Asetuksella kielletään edellisen asetuksen tapaan ympärivuotisesti saimaannorpalle kaikkein vaarallisimpien kalanpyydysten ja kalastustapojen käyttö lajin keskeisillä elinalueilla. Lisätietoja Saimaan kalastusrajoituksista ja saimaannorpan suojelusta Sonja Falk, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin erityisavustaja, p. 050 911 4546,  [email protected]  Juuso Kilpinen, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan erityisavustaja, p. 029 525 0128, [email protected]  Pekka Pesonen, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2020, [email protected] Roni Selén, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 5162462, [email protected]  Lisätietoja verkossa Saimaan kalastusrajoituksista Valtioneuvoston päätös, asetus ja asetusmuistio Saimaan kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksiAsetuksen valmisteluaineistot Hankeikkunassa

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen Saimaan kalastusrajoituksista. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan erittäin uhanalaista saimaannorppaa ja mahdollistetaan kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastusrajoitusten alue laajenee ja uudet rajoitustoimet sidotaan kannan kehitykseen. Asetus on voimassa 15.5.2026–14.4.2031.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n asuntoministerit kokoontuvat epäviralliseen kokoukseen Kyproksella 11.–12. toukokuuta 2026. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen.Kokouksen keskusteluissa keskitytään kohtuuhintaiseen, kestävään ja sosiaaliseen asumiseen sekä rakentamista hidastavien hallinnollisten ja sääntelyesteiden purkamiseen. Esillä ovat myös asuntosektorin rahoitusvaje ja EU rahoitusvälineiden hyödyntäminen. Kokouksen tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja etsiä yhteisiä ratkaisuja asumisen kohtuuhintaisuuden, kestävyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi.Suomi osallistuu EU tason keskusteluun myönteisesti ja pitää kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa tärkeänä. Asuntopolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Asumisen olosuhteet ja asuntomarkkinat vaihtelevat huomattavasti eri jäsenmaissa, minkä vuoksi ratkaisut asumisen haasteisiin on tarkoituksenmukaista tehdä kansallisista lähtökohdista käsin.Valtiosihteeri Mika Nykänen toteaa, että asuntopolitiikka tulee pitää selkeästi kansallisena asiana. Suomi nostaa kokouksessa myös esiin EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP) liittyvät velkatulkinnat ja tarpeen arvioida uudelleen nykyistä tulkintaa.Epävirallinen asuntoministerikokous on osa EU:ssa käynnissä olevaa laajempaa keskustelua asumisesta. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä, vaan vaihdetaan näkemyksiä jäsenvaltioiden kesken.Lisätietoa kokouksestaTietoa epävirallisesta EU:n asuntoministerikokouksesta Kyproksen puheenjohtajamaan verkkosivuilla (englanniksi) 

EU:n asuntoministerit kokoontuvat epäviralliseen kokoukseen Kyproksella 11.–12. toukokuuta 2026. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön julkaisema Talotarinat talteen ‑ Jokaisen käsikirja rakennusten vaiheiden tallentamiseen on käytännönläheinen apu rakennusten ja asuinyhteisöjen historia- ja muistitiedon kokoamiseen. Käsikirja tarjoaa valmiita runkoja ja rohkaisee tallentamaan oman lähiympäristön vaiheita.Jokainen voi olla rakennusten vaiheiden kertoja Suomessa on pitkät perinteet talojen ja paikallisyhteisöjen historioiden kirjoittamisessa. Nyt julkaistu käsikirja innostaa kirjoittamaan kaikenlaisista kohteista. Se sisältää mallirungot omakotitalon, taloyhtiön, yhteisöllisen talon, asuinalueen ja kylän tarinalle. Käsikirjan esimerkkien avulla kuka tahansa voi ryhtyä rakennuksen tai alueen tarinan kertojaksi. Lyhytkin kertomus voi olla arvokas nykyisille ja tuleville asukkaille, ja uudemmistakin kohteista kannattaa alkaa kirjata tietoja talteen. Julkaisu antaa monipuolisia vinkkejä tallennusprojektiin. Oleellista on varmistaa, ettei tieto jää pöytälaatikkoon tai kovalevylle.  “Tarinat antavat taloille ja rakennetulle ympäristölle merkityksiä. Yhteinen kirjoitusprosessi voi vahvistaa yhteisöä ja kokemusta paikkaan kuulumisesta. Käsitys rakentamisesta ja rakennuksen aiemmista vaiheista lisää ymmärrystä kohteiden ominaisuuksista ja arvoista. Parhaimmillaan tämä lisää kiinnostusta pitää huolta rakennuksista niiden ominaispiirteitä kunnioittaen”, erityisasiantuntija Annukka Lyra ympäristöministeriöstä toivoo. Talotarinat vahvistavat paikkojen identiteettiä Talotarinat‑käsikirja toteuttaa Suomen arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa vuosille 2022–2035 ja sen tavoitetta vahvistaa paikkojen identiteettiä ja lisätä tietoa rakennetusta ympäristöstä. Käsikirja toteuttaa ohjelman kokonaisvaltaisen kestävyyden näkökulmaa ja nostaa esiin erityisesti rakennetun ympäristön sosiaalista ja kulttuurista merkitystä. Talotarinat‑käsikirjan on laatinut ympäristöministeriön toimeksiannosta filosofian tohtori Teppo Ylitalo Suomen Kotiseutuliitosta. Kirjoitustyötä ohjanneessa ryhmässä olivat edustettuna myös Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Museovirasto, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto.  Talotarinat talteen ‑ Jokaisen käsikirja rakennusten vaiheiden tallentamiseen (valtion julkaisuarkisto Valto) Lisätietoja Teppo Ylitalo 
toiminnanjohtaja
Suomen Kotiseutuliitto 
p. 041 310 6197
[email protected]Annukka Lyra 
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö 
p. 0295 250 326
[email protected]

Ympäristöministeriön julkaisema Talotarinat talteen ‑ Jokaisen käsikirja rakennusten vaiheiden tallentamiseen on käytännönläheinen apu rakennusten ja asuinyhteisöjen historia- ja muistitiedon kokoamiseen. Käsikirja tarjoaa valmiita runkoja ja rohkaisee tallentamaan oman lähiympäristön vaiheita.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman toinen toimintavuosi 2025 vahvisti ohjelman asemaa vesien ja Itämeren suojelussa. Ohjelman vaikuttavuutta lisäsi valuma-aluelähtöinen vesiensuojelu, eli toimia kohdennettiin lisääntyvästi maalle, missä kuormitus syntyy. Painopisteenä oli Saaristomeren valuma-alue. Ohjelmassa valmisteltiin myös uusia vesiensuojelukeinoja, kuten tuloksiin perustuva tuki viljelijöille peltojen korkean fosforipitoisuuden alentamiseksi Saaristomeren valuma-alueella.Ahti ohjelman budjetti oli noin 23 miljoonaa euroa vuonna 2025. Sillä rahoitettiin muun muassa konkreettisia vesien ja meren tilaa parantavia toimia, ravinteiden kierrätystä, peltojen kipsikäsittelyjä, tutkimus-, selvitys- ja kokeiluhankkeita, koulutusta sekä vesienhoidon asiantuntijoiden yhteistyön rakentamista. ”Ahti-ohjelma on tukenut monipuolisesti vesien ja meren tilaa parantavia toimia ympäri Suomen ja mahdollistanut tuhansien ihmisten osallistumisen muun muassa vesistöjen kunnostuksiin, koulutuksiin ja yleisötilaisuuksiin. Ahti-ohjelman toimet tukevat myös tulevan kansallisen ennallistamissuunnitelmamme toteutusta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Vesien ja meren tilan parantaminen painottuu valuma-alueilleVuonna 2025 käynnistimme lähes 100 uutta vesien ja meren tilaa parantavaa hanketta, ja satoja hankkeita oli käynnissä eri puolella Suomea. Toimenpiteitä toteutettiin sekä vesistöissä että niitä ympäröivillä valuma-alueilla. 
Jopa neljännes hankkeista teki konkreettisia toimia valuma-alueilla, esimerkiksi rakensi ravinteita ja muita epäpuhtauksia pidättäviä kosteikoita sekä erilaisia pintavalutuskenttiä ja suodatusrakenteita.Vesistökunnostusten painopiste siirtyykin yhä enemmän pienimuotoisista hankkeista kohti suunnitelmallisempaa, vaikuttavampaa ja kuormitusta valuma-alueella vähentävää toimintaa. Myös eroosiota ja virtaamia hillitsevät toimet sekä ennallistaminen yleistyivät vuonna 2025 käynnistyneissä hankkeissa. Vuonna 2025 päättyneiden 93:n hankkeen toteutukseen arvioitiin osallistuneen yli 480 tahoa, joista yli 110 oli yksityisiä maanomistajia. Vesienhoidon asiantuntijaverkostot ovat keskeisiä yhteistyön ja toiminnan aikaansaajia.Peltojen kipsikäsittelyt jatkavat Itämeren fosforikuormituksen vähentämistäJatkoimme kipsin toimittamista viljelijöille osana maatalouden vesiensuojelutoimia. Pelloille levitetty kipsi vähentää tehokkaasti kiintoaineksen ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Vuonna 2025 kipsiä levitettiin noin 16 300 hehtaarille, joista 3 800 hehtaaria Saaristomeren valuma-alueelle. Vuodesta 2019 lähtien kipsiä on levitetty noin 84 000 hehtaarille eli noin neljä kertaa Helsingin kokoiselle alueelle. Kipsikäsittelyjen arvioidaan vähentäneen Itämeren fosforikuormitusta vuosina 2019–2025 yhteensä noin 117 tonnia, mikä vastaa fosforimäärää, joka päätyy vuosittain vesistöihin kaikkien Suomen puhdistettujen yhdyskuntajätevesien mukana.Konkreettinen työ pääsi vauhtiin Saaristomeren valuma-alueellaSaaristomeri-ohjelmassa parannettiin vesiensuojelua erityisesti ravinnekuormituksen kannalta merkittävillä Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueilla ja Kemiönsaarella merialueineen.Elintarvikealan yritysten yhteistyöhanke Saaristomerellä vahvisti yritysten keskinäistä yhteistyötä ja lisäsi ymmärrystä vesivastuullisuudesta. Mukana oli 14 aktiivista yritystä. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on luoda ja käynnistää yhteinen toimintamalli, jolla vähennetään ravinnekuormitusta sopimustuottajien alueilla. Saaristomeren valuma-alueella lähdettiin testaamaan uutta tulosperusteisen avustuksen toimintamallia. Avustusta saavat viljelijät sitoutuvat peltojensa korkean fosforipitoisuuden alentamiseen. Lisäksi tuotetaan tietoa peltomaan ominaisuuksista.Työtä Saaristomeren valuma-alueen maatalouden poistamiseksi Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta jatkettiin. Arvion mukaan 17 vaaditusta 23:sta kohteen poistokriteeristä täyttyy. Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet työn vielä täyttymättömien kriteerien saavuttamiseksi.Ravinnekierto tehostui ja energiansäästöt kasvoivatTuimme noin 20 uutta hanketta, joissa edistetään ravinteiden kierrätystä ja vähennetään ravinnekuormitusta. Vuonna 2025 valmistui yhteensä 37 ravinteiden kierrätyksen ja jätevedenpuhdistamoiden energiatehokkuuden hanketta, joita tuettiin yhteensä noin 27,1 miljoonalla eurolla. Näiden hankkeiden myötä aiempaa laadukkaamman kierrätyksen piiriin saatiin 667 tonnia typpeä ja 171 tonnia fosforia vuodessa. Hankkeiden ansiosta vesistökuormitus väheni arviolta 84,6 tonnia typpeä ja 17,3 tonnia fosforia vuositasolla. Vesistökuormituksen pieneminen vastaa typen osalta Forssan kokoluokkaa olevan kaupungin asukkaiden tuottamien puhdistettujen jätevesien vuotuista typpikuormitusta. Valmistuneilla energiatehokkuushankkeilla saavutettiin huomattavia säästöjä: sähköenergiaa säästyi 17 800 MWh ja lämpöenergiaa 6 200 MWh vuodessa. Säästö sähköenergiassa vastaa noin tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon koko vuotuista sähkönkulutusta, ja säästö lämpöenergiassa vastaa noin 15–18 kerrostalon vuosittaista lämmitystä. Lisäksi ehkäistiin haitallisten aineiden pääsyä vesiin tukemalla tätä tavoitetta edistäviä hankkeita. Vesien tilan parantamisen Ahti-ohjelman tavoitteena on hallituskaudella 2023–2027 saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan, resurssit talteen ja käyttöön sekä ennallistaa Saaristomeren tilaa parantamalla alueen ravinteiden kierrätystä ja vähentämällä ravinteiden kuormitusta mereen. LisätietojaMaria Laamanen
ympäristöneuvos, ohjelmapäällikkö 
p. 029 525 0359 
[email protected]

Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman toinen toimintavuosi 2025 vahvisti ohjelman asemaa vesien ja Itämeren suojelussa. Ohjelman vaikuttavuutta lisäsi valuma-aluelähtöinen vesiensuojelu, eli toimia kohdennettiin lisääntyvästi maalle, missä kuormitus syntyy. Painopisteenä oli Saaristomeren valuma-alue. Ohjelmassa valmisteltiin myös uusia vesiensuojelukeinoja, kuten tuloksiin perustuva tuki viljelijöille peltojen korkean fosforipitoisuuden alentamiseksi Saaristomeren valuma-alueella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Esityksellä muutettaisiin valtioneuvoston asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä. Muutoksessa ehdotetaan säädettäväksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pakkausten markkinavalvontaa koskevista tehtävistä. Muut ehdotetut muutokset ovat lähinnä lakiteknisiä muutoksia, joissa ei ole kansallista lisäsääntelyä. Ehdotuksilla poistettaisiin EU:n pakkausasetuksen kanssa päällekkäinen tai ristiriitainen sääntely sekä tehtäisiin tarvittavat viittaukset EU:n pakkausasetukseen.Muutosehdotukset olisivat osa EU:n pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan asetuksen (EU) 2025/40 kansallista täytäntöönpanoa. Ehdotus täydentäisi parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevia jätelakiin ja verkon välityspalveluiden valvonnasta annetun lakiin ehdotettuja muutoksia (HE 82/2026 vp).Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.8.2026.Pakkausasetuksen toimeenpanon seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää muun muassa asetuksen säännösten rikkomisen mahdollisista uusista seuraamuksista. Lisäksi jatkossa arvioidaan tarpeelliset toimet ja lainsäädäntöehdotukset sitovien pakkausjätteen kierrätystavoitteiden ja pakkausjätteen määrän vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioidaan asetuksen sallimissa rajoissa mahdollisten kansallisten poikkeusten tai joustojen tarkoituksenmukaisuus. Seuraavassa vaiheessa säädettäisiin myös tiettyjen myöhemmin voimaan tulevien vaatimusten edellyttämästä kansallisesta täydentävästä sääntelystä. Osa lainsäädännön muutoksista, kuten kierrätyksen edistämistä koskevat toimet, on tarkoitus valmistella vielä tällä hallituskaudella ja osa muutoksista myöhemmin kiertotalouslain valmistelun yhteydessä.Lausuntoja voi antaa 29.5.2026 saakka.

Esityksellä muutettaisiin valtioneuvoston asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä. Muutoksessa ehdotetaan säädettäväksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pakkausten markkinavalvontaa koskevista tehtävistä. Muut ehdotetut muutokset ovat lähinnä lakiteknisiä muutoksia, joissa ei ole kansallista lisäsääntelyä. Ehdotuksilla poistettaisiin EU:n pakkausasetuksen kanssa päällekkäinen tai ristiriitainen sääntely sekä tehtäisiin tarvittavat viittaukset EU:n pakkausasetukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston asetukset asuntosäästöjärjestelmästä (ASP) ja asuntolainan takausmaksusta keräsivät yhteensä 21 lausuntoa. Useimmat lausunnonantajat kannattavat esitystä.Lausuntopalautteessa ASP-järjestelmää pidetään tärkeänä keinona edistää säästämistä ja tasavertaisia mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. Esitettyjä asetuksia pidetään pääosin kannatettavina. Samalla järjestelmään toivotaan kuitenkin lisää joustavuutta, jotta se vastaisi paremmin nykyisessä haastavassa taloustilanteessa erityisesti nuorten ja opiskelijoiden tilanteeseen.Lausunnoissa esitetään erilaisia näkemyksiä ASP-korkotukilainojen enimmäislainamäärien kehittämisestä ja niiden suhteesta alueelliseen asuntojen hintakehitykseen. Valtiovarainministeriö vastustaa ASP-korkotukilainojen enimmäislainamäärien korottamista valtion riskienhallinnan näkökulmasta ja toteaa, ettei ASP-lainajärjestelmän ehtoja tule käyttää suhdanteiden tasaamiseen.Osassa lausunnoista puolestaan kiinnitetään huomiota siihen, että pääkaupunkiseudun, erityisesti Helsingin, korkea hintataso poikkeaa selvästi muusta maasta. Lausuntojen mukaan enimmäislainamäärien kehittämisessä olisi tärkeää varmistaa, ettei ensiasunnon hankinnan mahdollisuus eriydy perusteettomasti eri kasvukeskusten välillä.Uudistus voimaan kesäkuussa 2026ASP-lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa ensiasunnon ostajien asemaa ja mahdollisuuksia hankkia tarpeita vastaava asunto sekä selkeyttää asuntosäästöjärjestelmää ja asuntolainan valtiontakausta koskevaa lainsäädäntöä.Lausunnoilla olleet valtioneuvoston asetukset täydentävät ASP-lainsäädännön kokonaisuudistusta. Asetusten on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2026 uuden ASP-lainsäädännön astuessa voimaan.Lausuntoyhteenveto (pdf) Lausunnot luettavissa kokonaisuudessaan hankesivullaLisätietojaAnu Karjalainen
lainsäädäntöneuvos 
p. 029 525 0067 
[email protected]

Valtioneuvoston asetukset asuntosäästöjärjestelmästä (ASP) ja asuntolainan takausmaksusta keräsivät yhteensä 21 lausuntoa. Useimmat lausunnonantajat kannattavat esitystä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2026 yhteensä 2,37 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoitoon.Avustusta saa 32 yhteisöä. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö rf ja Vuokralaiset VKL ry.”Tänä vuonna vahvistimme erityisesti avustusten vaikuttavuutta ja nostimmekin muutamien erityisen vaikuttavaa työtä tekevien ympäristöjärjestöjen avustusmääriä. Tämä mahdollistui painottamalla hakijoiden arvioinnissa toiminnan valtakunnallisuutta, kansalaistoiminnan laatua ja toiminnan tuloksellisuutta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Määrärahaan sisältyy eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämä 200 000 euron osoitus Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja 150 000 euron osoitus Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ympäristötöihin.Vuonna 2025 ympäristöministeriö jakoi avustuksia 2,18 miljoonaa euroa. Avustuksella tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä sekä valtakunnallisten asunto- ja rakennusalan järjestöjen perustoimintaa. Niillä tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa, saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa sekä ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvää vapaaehtoistyötä. Lisäksi määrärahalla tuetaan kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä hankkeita.LisätietojaTiina Kotonen-Pekkanen
kehittämispäällikkö
[email protected]
 

Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2026 yhteensä 2,37 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoitoon.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Santa Martassa järjestettyyn konferenssiin osallistuvat Euroopan maat haluavat ilmaista vahvan tukensa ensimmäiselle konferenssille koskien siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja arvostavat Kolumbian ja Alankomaiden osoittamaa johtajuutta. Santa Martan konferenssissa perustetaan toimintaan painottuva foorumi työn laajentamiseksi ja energiasiirtymän edistämiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää ilmastokriisin ratkaisemiseksi.Olemme valmiita rakentamaan laajoja ja osallistavia yhteenliittymiä, jotka tuovat yhteen kumppaneita kehittyneistä ja kehittyvistä maista, tiedeyhteisöstä, kaupungeista, yksityiseltä sektorilta, alkuperäiskansoista, paikallisyhteisöistä, kansanedustuslaitoksista ja kansalaisyhteiskunnasta. Tämän tulisi vauhdittaa edistymistä ja tuottaa vahvoja tuloksia.Santa Martan konferenssi osoitti, että tehokkaita ratkaisuja on jo olemassa ja niiden käyttöä tulee laajentaa ja edistää monenkeskisessä ilmastotyössä. Santa Martan konferenssi osoitti, että meillä on jo runsaasti kokemusta puhtaan energian saatavuuden parantamisesta, siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista, taloudellisten ohjauskeinojen käytöstä mukaan lukien uskottava ja oikeudenmukainen fossiilisten polttoaineiden tuen uudistus, polttoaineen vaihdosta ja työelämän muutoksesta. Toimien laajentaminen edellyttää kansainvälisen yhteistyön vahvistamista ja kansainvälisiä investointeja. Hyviksi todetut käytännöt, kansalliset tiekartat, jaetut kokemukset ja kehittyneet ja kohtuuhintaiset teknologiat voivat edistää muutosta samalla, kun ne vahvistavat taloudellista kestävyyttä, energia-autonomiaa ja elämänlaatua ja hintojen laskua. Siirtymän tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukainen ja luoda laadukkaita työpaikkoja. Oikeudenmukainen siirtymä on onnistumisen edellytys.Ilmasto- ja energiatoimet vaurauden ja turvallisuuden vetureinaKorostamme sitä, että ilmasto- ja energiatoimet ovat erottamattomasti yhteydessä kilpailukykyyn, vaurauteen, kansanterveyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, energia-autonomiaan ja turvallisuuteen.2000-luvulla turvallisuutta määrittelevät ilmastokestävyys, kestävä energia ja taloudellinen autonomia. Ilmastotoimien vauhdittaminen, energiasiirtymän edistäminen, kilpailukyvyn vahvistaminen ja energiaturva ovat tavoitteita, jotka vahvistavat toinen toisiaan. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista luo haavoittuvuutta, ja siirtyminen pois niiden käytöstä voi suojata taloutta ja väestöä konfliktien, epävakauden ja heilahtelujen kerrannaisvaikutuksilta. Siirtyminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä vähentää haavoittuvuuksia.Katsomme, että energiasiirtymä merkitsee huomattavia mahdollisuuksia paikallisyhteisöille, koska sillä voidaan luoda työpaikkoja, edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tukea kestävää vaurautta.Monenkeskisyyden vahvistaminen ja osapuolikokouksen päätösten toimeenpanoMonenkeskisyys on välttämätöntä rajat ylittävän maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemiseksi. Tämän tulee perustua tieteeseen ja rakentua hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n työn pohjalle 28. osapuolikokouksessa (COP28) maat sitoutuivat siirtymään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä oikeudenmukaisesti, hallitusti ja tasapuolisesti, ja nyt tulee kiireesti edetä sitoumuksesta sen toteuttamiseen ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä. Santa Martassa käynnistetty maailmanlaajuisen energiasiirtymän tiedepaneeli (Global Energy Transition SPGET) auttaa vauhdittamaan koordinoituja toimia siirtymiseksi pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä hallitustenvälisen ilmastopaneelin linjausten mukaisesti.Santa Martan konferenssi voi tehostaa käynnissä olevia kansainvälisiä toimia, mukaan lukien 30. osapuolikokouksen puheenjohtajamaan tiekarttaa. Se myös välittää vahvan viestin yrityksille, rahoituslaitoksille ja monenkeskisille kehityspankeille, että niiden kannattaa investoida energiasiirtymään.Santa Martassa käynnistetty toimintatapa siirtymiseksi pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä auttaa varmistamaan tiiviimmän yhteensovittamisen, tiukemmat tavoitteet ja paremman kollektiivisen kapasiteetin edetessämme kohti tulevia YK:n ilmastokokouksia, sekä mahdollistaa vahvemmat ja laajemmat toimet. Santa Martassa järjestettyyn ensimmäiseen kokoukseen osallistuneet EU:n jäsenvaltiot olivat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi ja Tanska. Euroopan komissio osallistui myös kokoukseen.LisätietojaMarjo Nummelin (tavoitettavissa 4.5. alkaen)
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 040 523 3710

Santa Martassa järjestettyyn konferenssiin osallistuvat Euroopan maat haluavat ilmaista vahvan tukensa ensimmäiselle konferenssille koskien siirtymää pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja arvostavat Kolumbian ja Alankomaiden osoittamaa johtajuutta. Santa Martan konferenssissa perustetaan toimintaan painottuva foorumi työn laajentamiseksi ja energiasiirtymän edistämiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Lähde: ym.fi