NordenBladet — Ympäristönsuojelulakiin ehdotetaan palautettavaksi lupamääräysten tarkistamismenettelyä koskeva säännös. Lupamääräysten tarkistaminen rajattaisiin koskemaan kaivos- ja rikastamotoimintaa koskevia valtion lupaviranomaisen myöntämiä ympäristölupia.Ehdotus liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen tarkastella mahdollisuutta palauttaa lupamääräyksiin lupien tarkastamisen edellytyksiä ja tehdä tarkastelun pohjalta tarpeelliset lainsäädäntömuutokset. Aiempaa rajatummalla lupamääräysten tarkistamismenettelyllä halutaan parantaa investointiluvituksen ennakoitavuutta ja sujuvuutta.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 71 §, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta määrätä lupamääräysten tarkistamisesta uutta toimintaa tai toiminnan olennaista muutosta koskevassa ympäristöluvassa. Laista on aiemmin poistettu samaa aihepiiriä koskenut pykälä.Ehdotus parantaa lupaviranomaisen mahdollisuuksia huomioida ympäristölupamenettelyssä kaivos- sekä malmien ja mineraalien rikastamotoiminnan erityispiirteitä verrattuna muuhun teolliseen toimintaan ja varmistaa näiden lupien ajantasaisuus. Sääntelyllä tehtäisiin mahdolliseksi eräissä tilanteissa ympäristöluvan ympäristölupamääräysten tarkistaminen uuden toiminnan tai toiminnan muutoksen yhteydessä ympäristövaikutuksiin liittyvien epävarmuuksien tai tekniikan uutuuden vuoksi. Sääntelyn avulla voitaisiin myös vähentää tarvetta määrätä ympäristölupa olemaan voimassa määräajan, kun lupamääräyksiä voitaisiin täsmentää vielä toiminnan alkamisen jälkeen. Ehdotuksella ei kuitenkaan muutettaisi ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä.Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella jo 29.10.-10.12.2024 soveltamisalaltaan laajempana. Esityksen valmistelua on jatkettu lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella kaivostoimintaa sekä malmien ja mineraalien rikastamotoimintaa koskevalla ratkaisulla.Hallituksen esitysluonnoksessa on otettu huomioon myös EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutoksen kansallisen toimeenpanosta ehdotetut muutokset ympäristönsuojelulakiin. Niiden myötä metallimineraalikaivokset sekä malmien ja mineraalien rikastamot olisivat 1.7.2026 alkaen ns. direktiivilaitoksia ja BAT-tarkistamismenettelyn piirissä.Esitysluonnoksesta voi antaa lausuntoja 24.4.2026 asti.
Ympäristönsuojelulakiin ehdotetaan palautettavaksi lupamääräysten tarkistamismenettelyä koskeva säännös. Lupamääräysten tarkistaminen rajattaisiin koskemaan kaivos- ja rikastamotoimintaa koskevia valtion lupaviranomaisen myöntämiä ympäristölupia.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaan Henrik Janssonin 1.3.2026-28.2.2031 väliseksi ajaksi. Virkaan oli 26 hakijaa.Luontopalvelujohtajan virkaan nimitetty Henrik Jansson on koulutukseltaan filosofian maisteri. Jansson on toiminut Metsähallituksen luontopalvelujohtajana vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. Metsähallituksessa aluejohtajana, puistonjohtajana ja projektinjohtajana. Luontopalvelujohtaja vastaa Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä, joihin kuuluvat Luonto- ja Eräpalvelut. Hän johtaa ja kehittää Luontopalvelut-vastuualuetta, joka vastaa valtion luonnonsuojelualueiden hoidosta ja käytöstä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta sekä maksuttomien retkeilypalvelujen tuottamisesta.Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle kansalaisista suuryrityksiin. Se käyttää, hoitaa ja suojelee valtion maa- ja vesialueita kestävästi.LisätiedotJuhani Damski kansliapäällikkö [email protected]
Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaan Henrik Janssonin 1.3.2026-28.2.2031 väliseksi ajaksi. Virkaan oli 26 hakijaa.
NordenBladet — Suomi rakentaa oman maapaviljongin YK:n COP31-ilmastokokoukseen, joka järjestetään 9.–20.11.2026 Antalyassa, Turkissa. Paviljonki tarjoaa suomalaisille yrityksille, kaupungeille ja tutkimuslaitoksille näyttävän kansainvälisen foorumin, jossa ne voivat tuoda esiin ilmastoratkaisujaan, jakaa osaamistaan ja rakentaa uusia kumppanuuksia.Suomen paviljongin toteuttavat yhteistyössä ympäristöministeriö, ulkoministeriö, Climate Leadership Coalition, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Teknologiateollisuus, Global Compact Finland sekä Miltton. Vuosittain järjestettävä ilmastokokous on paitsi YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksenteon areena, myös maailman suurin ilmastotapahtuma, joka kokoaa yhteen valtioiden, yritysten, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.Maapaviljongin tavoitteena on tuoda esiin Suomen vahvuudet ilmastoratkaisujen kehittäjänä, esitellä uusia tapoja edistää ilmastotavoitteita ja avata ovia yhteistyölle kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Viime vuoden COP30-ilmastokokouksessa korostui entisestään yritysten, rahoittajien ja muiden toimijoiden kasvava rooli ilmastotyössä. Suomen paviljonki toimi kohtaamispaikkana, jossa politiikka, elinkeinoelämä, tutkimus ja innovaatiot yhdistyivät konkreettisiksi ratkaisuiksi.“Suomen paviljonki Brasilian ilmastokokouksessa oli merkittävä onnistuminen, ja saimme paljon myönteistä palautetta sekä osallistujilta että kävijöiltä. Nyt tiivistämme ministeriöiden ja paviljongin kumppaneiden yhteistyötä entisestään, jotta vaikutukset ovat mahdollisimman suuret”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, joka johtaa kokouksessa Suomen virallista delegaatiota.“COP30:ssa Suomen paviljonki yhdisti laajan joukon partnereita teollisuudesta, verkkoratkaisuista, tutkimuksesta sekä kaupunkikehityksestä. Kokemus vahvisti suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden asemaa uskottavina ja ratkaisukeskeisinä toimijoina globaalissa ilmastokeskustelussa”, kertoo Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.COP31:n puheenjohtajuus jaetaan Turkin ja Australian kesken, joista Australia puheenjohtaa neuvotteluja, mutta kokous järjestetään Turkissa. Kokouksen odotetaan keskittyvän entistä vahvemmin ilmastotavoitteiden toimeenpanoon, rahoitukseen ja ratkaisujen skaalaamiseen.Partnerihaku avautuu maaliskuussaPartnerihaku Suomen COP31-paviljonkiin avautuu maaliskuussa 2026. Mukaan haetaan kunnianhimoisia toimijoita, jotka haluavat esitellä suomalaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään, sopeutumiseen sekä kestävän ja kilpailukykyisen siirtymän vauhdittamiseen.Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi ympäristöministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Ankaran suurlähetystö sekä Business Finland. Paviljongin toteutuksesta vastaa Miltton, ja hanke rahoitetaan kumppanirahoituksella.Tavoitteena on koota vaikutusvaltainen delegaatio, sekä mahdollistaa mahdollisimman monen suomalaisen organisaation entistä vaikuttavampi asema kansainvälisillä ilmastofoorumeilla. Ilmoittautumiset ja
Suomi rakentaa oman maapaviljongin YK:n COP31-ilmastokokoukseen, joka järjestetään 9.–20.11.2026 Antalyassa, Turkissa. Paviljonki tarjoaa suomalaisille yrityksille, kaupungeille ja tutkimuslaitoksille näyttävän kansainvälisen foorumin, jossa ne voivat tuoda esiin ilmastoratkaisujaan, jakaa osaamistaan ja rakentaa uusia kumppanuuksia.
NordenBladet — Kiertotalouden green dealiin on liittynyt omilla sitoumuksillaan kaksi konsortiota sekä rakennusalan yritys YIT. Konsortiositoumuksen ovat tehneet kiinteistömanageri Anyspace Oy ja työhuoneverkosto Mushrooming ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC ja Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB. Sitoumukset tukevat kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden saavuttamista sekä vauhdittavat kiertotalousmurrosta ja uusien kiertotalousmallien luomista. ”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja polttaviin ongelmiin: ilmastonmuutokseen, luontokatoon, talouden haasteisiin ja riippuvuuksiin sekä geopoliittisten jännitteiden tuomiin huoliin. Kiertotalous myös parantaa kriisinsietokykyä ja on markkinoita muuttava taloudellinen välttämättömyys. Jokainen uusi sitoumus vastaa osaltaan näihin haasteisiin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoumuksella pyritään yhteistyössä löytämään ratkaisuja saavuttaa Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) asetetut luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet: uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Mukana on nyt 30 toimijaa ja yritystä erityisesti rakennus-, metsä- ja metallisektoreilta, julkisen sektorin toimijoista Väylävirasto, toimialajärjestöistä Rakennusteollisuus, MTK ja SLC sekä kolme maakuntaliittoa ja kuusi kuntaa.Kiertotaloudesta apua neitseellisten materiaalien korvaamiseksi rakentamisessaRakennusalan yritys YIT sitoutuu edelläkävijyyteen rakentamisen kiertotaloudessa. Tavoitteena on vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä korvaamalla maa- ja kiviaineksia sekä rakennusmateriaaleja uudelleenkäytetyillä ja kierrätetyillä ratkaisuilla. Lisäksi YIT sitoutuu ottamaan kiertotaloustarkastelun osaksi suunnitteluprosessia kaikissa omaperusteisissa asunto- ja toimitilahankkeissa. Tavoitteita toteutetaan kehittämällä suunnitteluprosesseja, lisäämällä ylijäämämassojen ja uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa sekä hyödyntämällä purkukartoituksia, digitaalisia alustoja ja markkinoilla olevia ratkaisuja hankinnoissa.Vajaakäyttöiset tilat hyödyksi, rakennusten elinkaari pidemmäksi Kiinteistömanageri Anyspace Oy ja työhuoneverkosto Mushrooming ry ovat sitoutuneet moninkertaistamaan vuokraus- ja välityspalveluillaan vajaakäyttöisten tilojen käytön ja pidentämään rakennusten elinkaarta. Tavoitteena on, että joustovuokrauskohteiden määrä kasvaa yli kuusinkertaiseksi ja tilavälitysalustan käyttäjämäärä yli kolminkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä. Keinoina on hyödyntää olemassa olevia tiloja kevyillä muutostöillä, mahdollistaa monikäyttö sekä kehittää digitaalisia alustoja ja tukiverkostoja luoville toimijoille ja yhteisöille.Vauhtia agrobiomassojen kiertotalouteenMaa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC ja Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB ovat sitoutuneet yhdessä vauhdittamaan agrobiomassojen kiertotaloutta ja niiden korkeamman arvon hyödyntämistä. Tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä agrobiomassoihin perustuvan biokaasun tuotanto ja käyttö kasvavat 50-kertaisiksi. Lisäksi ilmoitusten määrä digitaalisella kiertotalouskauppapaikalla kiertoasuomesta.fi halutaan 24-kertaistaa. Tavoitteisiin päästään edistämällä biokaasun tutkimus- ja kehitystoimintaa, jossa kehitetään biometaaniin perustuvia tuotteita sekä sertifioituja kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita. Lisäksi tavoitteita edistetään kehittämällä ja juurruttamalla biopohjaisille materiaaleille tarkoitettua digitaalista kauppapaikkaa vahvistamalla jäsenorganisaatioiden kiertotalousosaamista, kohdennettua viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä.Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehty 30Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet Afry, A-Insinöörit, Borealis Polymers, Eco Scandic, Finnfoam Oy, GRK, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, nollaE, Orthex, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus ry, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Sweco, Tampereen kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan Energia, Vantaan kaupunki, Väylävirasto ja Ylva.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Sitoumuksia on arvioinut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Teknologiakeskus VTT:n tutkijoista koostunut arviointiryhmä, joka on antanut palautetta sekä parannusehdotuksia sitoutujille. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa. Lisäksi Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland (FIGBC) tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä.
Kiertotalouden green dealiin on liittynyt omilla sitoumuksillaan kaksi konsortiota sekä rakennusalan yritys YIT. Konsortiositoumuksen ovat tehneet kiinteistömanageri Anyspace Oy ja työhuoneverkosto Mushrooming ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC ja Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB. Sitoumukset tukevat kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden saavuttamista sekä vauhdittavat kiertotalousmurrosta ja uusien kiertotalousmallien luomista. 
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoitteena on ajantasaistaa vuodesta 1973 voimassa ollut ulkoilulaki. Lausuntoja voi antaa 31.3.2026 saakka.Esityksessä ehdotetaan kokonaan uuden ulkoilulain säätämistä, jolloin nykyinen laki kumottaisiin. Sisältö säilyisi pääosin ennallaan, mutta siihen tehtäisiin käytännössä havaittuja muutostarpeita sekä perustuslain edellyttämiä tarkistuksia.Ulkoilulain uudistaminen on osa hallitusohjelman, kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian sekä Suomi liikkeelle -ohjelman toteutusta. “Tavoitteenamme on, että jokainen löytää itselleen tavan liikkua ja olla luonnossa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Esityksen mukaan ulkoilulain soveltamisalaan kuuluvien ulkoilureittien perustamismenettelyä kevennettäisiin luopumalla erillisestä ulkoilureittisuunnitelman vahvistamismenettelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Omaisuudensuojaa vahvistettaisiin siten, että ulkoilureiteistä suoritettavien korvausten määräämiseen sovellettaisiin jatkossa yksityistielain sijaan lunastuslakia, mikä toisi korvauksiin 25 prosentin korotuksen. Valtion retkeilyalueiden perustamismenettelyä nykyaikaistettaisiin vastaamaan käytännön tarpeita, esimerkiksi lisäämällä lakiin käytännössä jo noudatettu menettely, jossa Metsähallitus laatii retkeilyalueelle hoito- ja käyttösuunnitelman. Leirintäalueita koskeviin säännöksiin esitetään tarkistuksia pääasiassa perustuslainmukaisuuden varmistamiseksi.Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkoilulain päivittämiseksi | lausuntopalvelu.fi
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoitteena on ajantasaistaa vuodesta 1973 voimassa ollut ulkoilulaki. Lausuntoja voi antaa 31.3.2026 saakka.
NordenBladet — Helmi-ohjelma on lisännyt ymmärrystä luonnon tilan parantamisesta ja luonut tärkeää pohjaa kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelulle.Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Vuonna 2025 ohjelman toimia edistettiin laajasti erilaisissa arvokkaissa elinympäristöissä: soilla, metsissä, pienvesissä, kuten puroissa ja lähteissä, rannoilla, arvokkailla lintuvesillä ja perinnebiotoopeilla, esimerkiksi niityillä ja kedoilla. Erityisiä onnistumisia saatiin pienvesien kunnostuksessa ja metsäluonnon hoitotoimissa. Helmi-ohjelma on tehnyt luonnon ennallistamista, kunnostusta ja luonnonhoitoa tutuksi jo viiden vuoden ajan. “Helmi-ohjelma on onnistunut tekemään luonnon tilan parantamisesta aiempaa tunnetumpaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvat ohjelmat nähdään laajasti hyväksyttyinä keinoina myös ennallistamisasetuksen toimeenpanossa. Olen iloinen, että Helmi-ohjelmalla on voitu luoda rahoitukseen ja toimintatapoihin jatkuvuutta, joista hyötyvät niin maanomistajat kuin tietysti Suomen luontokin” iloitsee ympäristöministeri Sari Multala.“Helmi-ohjelman kautta esimerkiksi kalojen vaellusesteiden poistot, pienvesien hoitotoimet ja soiden ennallistamiset on otettu osaksi vastuullista liiketoimintaa ja normaalia valtion maiden kestävän metsätalouden harjoittamista Metsähallituksen omistajapolitiikan mukaisesti” toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Metsien hoitotoimia on tehty yhteensä jo 800 arvokkaalla metsäluontokohteella, pienvesien kunnostus etenee myös hyvin Metsien luonnonhoidon toimenpiteet etenivät viime vuonna hyvin. Metsäluonnolle tärkeitä hoitotoimia, esimerkiksi lehtojen hoitoa, tehtiin yli 120 kohteella suojelualueilla sekä 38 hehtaarilla valtion monikäyttömetsissä. Ohjelman aikana hoitotoimia on toteutettu jo 800 arvokkaalla metsäluontokohteella. Luonnon monimuotoisuudella tärkeitä ja metsäpaloja jäljitteleviä metsien polttoja tehtiin viime vuonna suojelualueilla 28 hehtaarilla. Valtion monikäyttömetsissä kulotuksia toteutettiin 630 hehtaarilla. Pienvesien kunnostustyöt etenivät niin ikään hyvin. Lähteitä kunnostettiin 60, ja kalojen vaellusesteitä poistettiin 110 kohteelta, joista suurin osa sijaitsi valtion monikäyttömetsissä. Puroja kunnostettiin valtion talouskäytössä olevilla mailla yhteensä 47 kilometriä, suojelualueilla 24 kilometriä ja yksityismailla 12 kilometriä. Vuonna 2025 tavoitteena oli panostaa selkeästi aiempaa enemmän valtion monikäyttömetsien pienvesien hoidon määrän kasvattamiseen. Avoimien rantaelinympäristöjen – kuten hiekkarantojen, dyynien ja rantaniittyjen – kunnostukset jatkuivat, ja vuonna 2025 toteutettiin 64 kohdetta. Soita ennallistettu jo lähes 24 000 hehtaaria, lintukosteikkoja on valmistunut yhteensä 83 Soita suojeltiin viime vuonna noin 4 400 hehtaaria ja ennallistettiin lähes 3 000 hehtaaria. Ohjelman aikana soita on ennallistettu kaikkiaan lähes 24 000 hehtaaria. Suojeltujen soiden vesien palautuksia tehtiin 26 kappaletta, ja kaikkiaan tätä uutta ennallistamismenetelmää on hyödynnetty Helmi-ohjelmassa jo yli sadalla kohteella. Lintuvesien kunnostustyöt saatiin valmiiksi kymmenellä suojelualuekohteella. Lisäksi toteutettiin hoitokalastusta, niittoja, raivauksia ja ruoppauksia. Helmi-ohjelmaan kuuluvassa Sotka-hankkeessa perustettiin ja kunnostettiin suojelualueiden ulkopuolelle 16 lintukosteikkoa, ja ohjelman aikana niitä on valmistunut yhteensä 83. Vieraspetojen, kuten minkin ja supikoiran, pyynti jatkui 70 arvokkaalla lintuvesikohteella. Vesilinnuille tärkeitä rauhoitus- ja levähdysalueita perustettiin 13. Sotka-hankkeen, lintujen syysmuuton aikainen, vapaaehtoisuuteen perustuva levähdysalueverkosto oli vuoden 2025 lopussa 49 kohteen laajuinen, ja se tarjoaa häiriövapaita ruokailu- ja levähdysalueita ennen syysmuuttoa linnuille. Perinnebiotooppien, kuten esimerkiksi niittyjen ja ketojen, osalta Helmi-ohjelmassa on tavoitteena nostaa hoidossa olevien kohteiden pinta-alaa ja parantaa kohteiden laatua. Vuonna 2025 Metsähallituksen Luontopalvelut ja ELY-keskukset kunnostivat arvokkaita perinnebiotooppikohteita yhteensä hieman vajaat 700 hehtaaria. Vapaaehtoiset ohjelmat keskeisiä ennallistamisasetuksen toimeenpanossa Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaansa. Suunnitelman toteutuksessa keskeisessä roolissa ovat maanomistajille vapaaehtoiset luonnon monimuotoisuutta tukevat ohjelmat: Helmi-elinympäristöohjelma, metsien monimuotoisuutta vahvistava METSO-ohjelma, vesien ja merenhoidon tavoitteita edistävä Ahti-ohjelma sekä vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittyvä NOUSU-ohjelma. Helmi-elinympäristöohjelma Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, joka toimii koko maan alueella. Helmi-ohjelma sisältää kaikkiaan 40 eri toimenpidettä. Kunnostus-, ennallistamis- ja hoitotoimien lisäksi ohjelmassa tehdään muun muassa toimenpiteisiin liittyvää tiedonhallintaa ja lisätään elinympäristöjen ennallistamisosaamista: vuonna 2025 julkaistiin esimerkiksi uudistettu soiden ennallistamisopas. Helmi-ohjelmasta valmistui keväällä 2025 väliarviointi, jossa vedettiin yhteen ohjelman toimenpiteiden etenemistä, arvioitiin ohjelman toimintamallin toimivuutta ja haasteita.Helmi-ohjelman toimijoita ovat elinvoimakeskukset (entiset ELY-keskukset), Metsähallituksen Luonto- ja Eräpalvelut ja Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt ja maanomistajat. Käytännön toimia toteuttavat usein paikalliset urakoitsijat. Toimenpiteitä tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Tutustu Helmi-ohjelman vuoden 2025 tuloksiin
Helmi-ohjelma on lisännyt ymmärrystä luonnon tilan parantamisesta ja luonut tärkeää pohjaa kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelulle.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Oulun kaupungille luvan lunastaa yhteensä 4,43 hehtaarin suuruisen alueen. Lunastettava alue sijaitsee Oulun Välikylän kaupunginosassa Vesalanmäen asuinalueen ja Kiimingin yrityspuiston välisellä alueella.Lunastettava alue koostuu neljästä maa-alueesta, jotka kaikki rajoittuvat kaupungin ennestään omistamiin alueisiin. Kaupunki on käynnistänyt asemakaavan laatimisen alueelle. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle sekä laajoja teollisuus- ja varastoalueita että monipuolisia työpaikkatoimintoja.Asemakaavoitettava alue on lunastettavia alueita lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Alueiden hankkiminen Oulun kaupungille vapaaehtoisin keinoin ei ole onnistunut yrityksistä huolimatta.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus alueidenkäyttölaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle. Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen.LisätietojaMaaret Stenström ympäristöneuvos p. 0295 250 277 [email protected]
Ympäristöministeriö on myöntänyt Oulun kaupungille luvan lunastaa yhteensä 4,43 hehtaarin suuruisen alueen. Lunastettava alue sijaitsee Oulun Välikylän kaupunginosassa Vesalanmäen asuinalueen ja Kiimingin yrityspuiston välisellä alueella.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut kyselyn, jolla kerätään sidosryhmiltä palautetta valmisteilla olevasta tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimisen oppaasta. Kyselyllä halutaan varmistaa, että opas palvelee mahdollisimman hyvin käytännön suunnittelutyötä. Kyselyyn voi vastata 20. maaliskuuta 2026 saakka.Oppaan tavoitteena on tukea kuntia, suunnittelijoita ja muita kaavoituksen parissa toimivia siirtymässä kohti valtakunnallisesti yhteentoimivaa ja tietomallipohjaista kaavoitusta. Sidosryhmiltä toivotaan palautetta oppaan sisällöstä, rakenteesta ja käytettävyydestä. Vastaajat voivat esittää myös näkemyksiä Katja-asetuksen (ympäristöministeriön asetus maakunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta) ja Yhteentoimivuusalustan koodistojen muutostarpeista. Kysely koostuu 11 osiosta, joista vastaajat voivat valita itselleen olennaisimmat. Oppaan sisältö perustuu syksyllä 2025 käynnistettyyn kaavamääräyskokoelma II -työhön, jonka tavoitteena oli tuottaa opas tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimiseen sekä arvioida Katja-asetuksen ja yhteentoimivuusalustan koodistojen muutostarpeita. Jo tunnistetut muutostarpeet on koottu kyselyn liitteenä olevaan muistioon. Ympäristöministeriö käy läpi sidosryhmiltä saadun palautteen kevään 2026 aikana, minkä jälkeen oppaan julkaisuaikataulu täsmentyy. Ministeriö arvioi samalla myös Katja-asetuksen seuraavan päivityksen, eli niin sanotun Katja III -hankkeen aikataulua. Kommentoitava luonnos: Opas tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimiseen (otakantaa.fi)LisätietojaRuusa Degerman Erityisasiantuntija p. 0295 250 004 [email protected]
Ympäristöministeriö on avannut kyselyn, jolla kerätään sidosryhmiltä palautetta valmisteilla olevasta tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimisen oppaasta. Kyselyllä halutaan varmistaa, että opas palvelee mahdollisimman hyvin käytännön suunnittelutyötä. Kyselyyn voi vastata 20. maaliskuuta 2026 saakka.
NordenBladet — “Ilmastonmuutos on totista totta eikä sitä voi puhumalla poistaa – sitä voi hidastaa vain päästöjä vähentämällä”, korosti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhuessaan maanantaina Helsingissä järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa ilmasto- ja energiapäivässä 2026.Ministeri Multala nosti esiin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kireän kansainvälisen tilanteen. Suurvaltojen ilmastoratkaisujen epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet haastavat monenvälistä ilmastoyhteistyötä. Ministeri muistutti, että tällaisessa ympäristössä suomalainen johdonmukaisuus ja harkinta ovat erityisen tärkeitä.“Tässä tilanteessa suomalainen kylmäpäisyys ja harkitsevuus on valttia”, Multala totesi.Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022 Suomen irtautuminen venäläisestä fossiilienergiasta ja siirtyminen lähes täysin fossiilivapaaseen sähköntuotantoon on ollut nopea ja poikkeuksellisen onnistunut. Tämä osoittaa suomalaisyritysten kykyä tarttua muutokseen ripeästi.Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kustannustehokkuutta ja ennakoitavuuttaPuheessaan Multala kuvasi ilmastonmuutoksen etenemistä huolestuttavin esimerkein ja muistutti, että päästövähennykset ovat ainoa tie tilanteen hidastamiseen.”Ilmastonmuutoksen hillinnän onnistuminen on lopulta kiinni siitä, kuinka hyvää bisnestä se on – tai kääntäen, paljonko saastuttaminen maksaa. Vähäpäästöisiin teknologioihin tai energiantuotantoon investoimisen pitää olla kannattavampaa kuin saastuttaviin.”Investointeja ei synny, jos investointiympäristö on epävakaa ja ennakoimaton. Selkeä ja pitkäjänteinen ilmastopolitiikka on investoinneille tärkeää. Siksi Suomi ja EU ajavat kunnianhimoisia mutta kustannustehokkaita ohjauskeinoja.Hän kiitti suomalaisia yrityksiä vahvasta roolista ilmastotavoitteiden edistämisessä niin kotimaassa kuin EU-vaikuttamisessa.Suomi rakentaa puhtaan energian suurvaltaaMinisteri nosti esiin useita hallituksen toimia, joilla puhtaan siirtymän investointeja vauhditetaan ja luvitusta sujuvoitetaan. Suomi on kansainvälisesti poikkeuksellisessa asemassa, sillä uusi sähköntuotanto vastaa suoraan kasvavaan kysyntään, ei fossiilisen kapasiteetin korvaamiseen.“Olemme jo hyvän matkaa kulkeneet kohti hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta”, Multala totesi.Hallitus on muun muassa jatkanut ja laajentanut puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä, lisännyt tukia uusiin energia-, teollisuus- ja teknologiahankkeisiin ja edistänyt ydinenergialain uudistusta. Toimet tähtäävät investointiympäristön parantamiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen koko maassa.Energiaturvallisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet uuteen arvoonMinisteri muistutti myös energiaturvallisuuden merkityksestä tilanteessa, jossa geopoliittiset uhat ovat konkretisoituneet. Suomen huoltovarmuusmalli, ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, ovat nousseet kansainväliseksi kiinnostuksen kohteeksi.Tulevaisuudessa tavoitteena on vähentää öljyriippuvuutta myös liikenteessä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta edelleen.Multalan mukaan Suomi ja Eurooppa voivat edetä ilmastotyössä etunojassa ja vahvistaa samalla omavaraisuuttaan ja kilpailukykyään.“On päivänselvää, että tulevaisuus on ilmastoneutraali. On vain kysymys siitä, olemmeko sitä ennen ehtineet jo tuhota planeetastamme liian suuren osan”, hän sanoi.LisätiedotJuuso Kilpinen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 322 9636 [email protected]
“Ilmastonmuutos on totista totta eikä sitä voi puhumalla poistaa – sitä voi hidastaa vain päästöjä vähentämällä”, korosti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhuessaan maanantaina Helsingissä järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa ilmasto- ja energiapäivässä 2026.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut avustushaun kuntien ja maakuntien liittojen hankkeille, joilla otetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) käyttöön. Avustusta on haettavana kolme miljoonaa euroa. Haku on auki 31.3.2026 saakka.”Kuntien ja maakuntien järjestelmien tekninen kypsyys vahvistuu nopeaa tahtia, mikä mahdollistaa Ryhti-järjestelmän laajan käyttöönoton lähivuosina. Lakisääteiset tiedonhallintauudistukset on tehtävä vuoden 2028 loppuun mennessä, joten avustusta toimeenpanoon kannattaa hakea hyvissä ajoin. Ympäristöministeriön tavoitteena on saada kaikki Manner‑Suomen kunnat ja maakuntien liitot mukaan Ryhti-järjestelmään”, kannustaa erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä.
Avustus tukee kuntia ja maakuntien liittoja muuttamaan kaavoituksen ja rakentamislupien tiedonhallintaa uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, alueidenkäyttölaki sekä rakentamislaki vauhdittavat digitalisaatiota ja varmistaa, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin turvallisesti, sujuvasti ja luotettavasti. Koska avustus edistää lainsäädännöllisten velvoitteiden toteuttamista, kattaa se avustuskelpoiset kustannukset täysimääräisinä (100 %).Hankkeet voivat esimerkiksi kehittää teknisiä liittymis- ja tiedonhallintaratkaisuja, varmistaa Ryhti-järjestelmän tietoturvallista käyttöönottoa tai kehittää henkilöstön osaamista. Hankkeiden lopputuloksena kuntien ja maakuntien liittojen tulee ottaa Ryhti-järjestelmä käyttöön. Ympäristöministeriö on avustanut vuosien 2023–2025 aikana 37 kuntien ja maakuntien liittojen hanketta, jotka luovat teknistä kyvykkyyttä lainsäädännön velvoitteiden toteuttamiseksi ja käyttöönottavat Ryhti-järjestelmää. Avustusta on jaettu neljällä hakukierroksella 7,8 miljoonaa euroa. Millaisiin hankkeisiin avustusta voi hakea?Avustus on tarkoitettu sellaisten välttämättömien ja tarpeellisten muutosten toteuttamiseen, jotka mahdollistavat Ryhti-tietojärjestelmän ja kansallisten tietomallien käyttöönoton. Toimenpiteissä otetaan huomioon kansallinen yhteentoimivuus sekä digitaalinen turvallisuus. Avustusta voi hakea yksin tai useamman toimijan yhteishankkeena, jossa kaikki avustuksen saajat ovat kuntia tai maakuntien liittoja. Avustushaku on auki 10.2.–31.3.2026. Avustusta voi hakea Haeavustuksia.fi -verkkopalvelussa. Avustus on käytettävissä 31.3.2028 asti Kuntien ja maakuntien liittojen rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistaminen 5. hakukierros (haeavustuksia.fi)Infotilaisuus avustushausta maaliskuussaAvustuksen hakemisesta järjestetään avoin infotilaisuus verkossa 5.3.2026 klo 13:00–14:30 Avustushaun infotilaisuus kunnille ja maakuntien liitoille (lyyti.fi)LisätietojaJemina Suikki erityisasiantuntija puh. 0295 250 345 [email protected]
Ympäristöministeriö on avannut avustushaun kuntien ja maakuntien liittojen hankkeille, joilla otetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) käyttöön. Avustusta on haettavana kolme miljoonaa euroa. Haku on auki 31.3.2026 saakka.
