NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään kaksi asetusta, jotka liittyvät viime vuonna hyväksyttyyn kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaan jätelain muutokseen. Asetukset koskevat tuottajien kunnille maksamia korvauksia ja tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin kieltämistä.Jätelain mukaan tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien tuottajien on korvattava kunnille kustannukset tuotteista aiheutuvan jätteen keräämisestä ja roskien siivoamisesta tietyillä julkisilla alueilla. Nikotiinipussien, suodattimellisten tupakkatuotteiden ja tupakansuodattimien tuottajilla on myös velvollisuus korvata kunnille kustannukset tuotteiden aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemiseen liittyvästä tiedotuksesta ja neuvonnasta. Sääntely perustuu tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annettuun direktiiviin (2019/904/EU) eli SUP-direktiiviin.Tänään hyväksytyssä asetuksessa säädetään asukaskohtaisista kustannuksista, joiden perusteella tuottajien maksamat korvaukset kunnille vuosilta 2026–2028 lasketaan. Jos kaikki Manner-Suomen kunnat hakisivat korvauksia, tuottajien maksettavaksi tulisi yhteensä noin 12,9 miljoonan euron korvaukset vuodessa. Lisäksi suodattimellisten tupakkatuotteiden ja tupakansuodattimien tuottajien tulee korvata kunnille tupakantumpeille tarkoitettujen roska-astioiden hankintakustannukset kuntien toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Käytännössä korvausten määrä todennäköisesti vaihtelee sen mukaan, kuinka moni kunta hakee korvauksia. Toisella hyväksytyllä asetuksella muutetaan eräistä muovituotteista annettua asetusta, jolla täydennetään jätelain tuottajan kustannusvastuuta koskevia säännöksiä. Samalla pannaan täytäntöön EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksella SUP-direktiiviin lisätyt tiettyjen tuotteiden markkinoille saattamisen kiellot. Asetuksessa kielletään 12.2.2029 alkaen puristetusta polystyreenistä valmistettujen elintarvike- ja juomapakkausten sekä juomamukien, lento- tai rautatieasemilla matkatavaroiden suojaamiseksi kuljetuksen aikana käytettävän kutistekalvon, pakattujen tavaroiden suojaamiseksi kuljetuksen ja käsittelyn aikana käytettävien polystyreenilastujen ja muiden muovien sekä pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa tarkoitettuna ryhmäpakkauksena käytettävien monipakkausten muovirenkaiden saattaminen Suomen markkinoille.Asetukset tulevat voimaan 22.6.2026.LisätietojaEini Lemmelä
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 032
[email protected]

Valtioneuvosto hyväksyi tänään kaksi asetusta, jotka liittyvät viime vuonna hyväksyttyyn kertakäyttöisten muovituotteiden ja nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaan jätelain muutokseen. Asetukset koskevat tuottajien kunnille maksamia korvauksia ja tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin kieltämistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n sosiaalinen ilmastorahasto perustettiin rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästöt kattavan uuden päästökaupan (ETS2) perustamisen yhteydessä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 16. kesäkuuta sosiaalisen ilmastorahaston kansallisen suunnitelman käyttökohteita, varojen allokaatiota sekä rahastoa koskevan suunnitelmaluonnoksen lausunnolle laittoa.EU:n sosiaalista ilmastorahastoa koskeva asetus astui voimaan 2023. Rahaston kesto on 2026–2032 ja se rahoitetaan ETS1- ja ETS2 -päästökauppojen tuloilla. Jäsenvaltion on laadittava ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma, jonka perusteella EU-rahoitus myönnetään. Suunnitelman valmistelua johtaa ympäristöministeriö yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli suunnitelmaa kokouksessaan 16. kesäkuuta ja puolsi suunnitelman lähettämistä lausunnoille. Lausuntokierros käynnistyy juhannuksen jälkeen, ja siitä tiedotetaan erikseen.Suomen saanto rahastosta on noin 350 miljoonaa euroa, minkä lisäksi toimeenpanoon on osoitettava kansallista omarahoitusosuutta 25 prosenttia. Sosiaalisen tuen suunnitelman kokonaisrahoitus on siten korkeintaan 463 miljoonaa euroa. Suunnitelman laatiminen on välttämätöntä EU-rahoituksen käyttöön saamiseksi, ja kansallista rahoitusta osoitetaan suhteessa EU-rahoituksen saantoon.Sosiaalisesta ilmastorahastosta tukea erityisesti kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjilleEU:n sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Rahastosta suunnataan tukea erityisesti haavoittuville kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille. EU:n ilmastolain hyväksymisen yhteydessä vuoden 2025 loppupuolella ETS2:n aloitusta lykättiin vuoteen 2028, mutta rahaston kokonaisrahoitus pidettiin samana. ETS2-tulojen puuttumisen aikana rahastoa rahoitetaan yleisen päästökaupan (ETS1) tuloilla.Toimenpiteillä ja investoinneilla on tarkoitus lisätä rakennusten energiatehokkuutta, vähentää rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjä, sekä parantaa päästöttömän ja vähäpäästöisen liikkumisen ja liikenteen saatavuutta.Arjen kustannukset edelläRahaston yleisenä tavoitteena on edistää oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliuteen puuttumalla sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta. Toimenpiteitä koskevien välitavoitteiden ja tavoitteiden on oltava yhteensopivia unionin ilmastotavoitteiden kanssa.Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaluonnoksessa rahoitusta kohdennettaisiin erityisesti asumisen ja liikkumisen kustannusten hillitsemiseen eli rakennusten energianeuvontaan, asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteihin, puhtaiden ajoneuvojen hankintaan sekä joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteisiin. Toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitava rahaston edellyttämä kohdentuminen energia- ja liikenneköyhyydelle haavoittuviin kotitalouksiin ja mikroyrityksiin. Rahasto asettaa myös useita muita reunaehtoja toimenpiteille.

EU:n sosiaalinen ilmastorahasto perustettiin rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästöt kattavan uuden päästökaupan (ETS2) perustamisen yhteydessä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 16. kesäkuuta sosiaalisen ilmastorahaston kansallisen suunnitelman käyttökohteita, varojen allokaatiota sekä rahastoa koskevan suunnitelmaluonnoksen lausunnolle laittoa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön johtama työryhmä on arvioinut elinympäristöjen ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamista sekä tunnistanut keinoja näiden yhteistavoitteiden edistämiseksi. Työryhmän mukaan ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat merkittäviä. Erityisesti soiden ennallistamisella on maanpuolustuksellista merkitystä itäisessä ja pohjoisessa Suomessa.Luonnon tilaa parantamalla voidaan luoda puolustusta tukevia ratkaisuja itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Ennallistamalla esimerkiksi soita ja entisiä turvetuotantoalueita voidaan luoda maastoon luonnollisia etenemisesteitä. Samalla edistetään luontokadon pysäyttämistä ja luonnon elpymistä.Työryhmän arvion mukaan ennallistaminen vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta monin tavoin myös epäsuorasti. Se tukee luonnon monimuotoisuutta, parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.Työryhmä asetettiin lokakuussa 2025 määrittelemään ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteisiä tavoitteita sekä tunnistamaan sellaiset ainoastaan maanpuolustukseen käytettävät alueet, joilla EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämät toimet eivät ole yhteensopivia alueiden jatkuvan maanpuolustuskäytön kanssa.Soiden ennallistamisessa potentiaaliaSuomessa erityisesti soiden ennallistaminen voi tukea maanpuolustusta. Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa suopinta-alaa, jonka ennallistamisesta olisi maanpuolustuksellista hyötyä, arvioidaan olevan vähintään 180 000 hehtaaria. Työryhmä korostaa, että ennallistamisen potentiaali on suuri erityisesti valtion mailla. Yksityismailla toimien toteuttamisen lähtökohtana tulee olla vapaaehtoisuus.”Työryhmän loppuraportti osoittaa, että luonnon tilan parantaminen on myös turvallisuusteko. Yksityiset rahoittajat ovat jo osoittaneet kiinnostusta maanpuolustuksellisen ennallistamisen rahoittamiseen. Ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat mahdollisuus ohjata yksityistä rahoitusta toimenpiteisiin, joilla sekä turvaamme luonnon monimuotoisuutta että vahvistamme Suomen turvallisuutta suomalaisella osaamisella”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”Suomen puolustus ja luonto hyötyvät tästä yhteistyöstä. Ennallistamisen kokonaishyödyt ovat huomattavia ja puolustushallinto on valmis tukemaan jatkotoimia hallinnon eri tasoilla. Maanpuolustusta tukevassa ennallistamisessa tulee pyrkiä hyödyntämään EU-rahoitusta täysimääräisesti”, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen. Työryhmä esittää jatkotoimia hyötyjen toteutumiseksiTyöryhmä esittää useita toimenpiteitä ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamisen edistämiseksi. Ympäristö- ja puolustushallintojen yhteistyötä tulee jatkaa ja vahvistaa erityisesti alueilla, jotka ovat jatkuvassa maanpuolustuskäytössä. Ennallistamistoimiin tarvitaan myös lisäresursseja. Työryhmän mukaan toimien rahoittamiseksi on tärkeää hyödyntää EU:n rahoituskanavia sekä ohjata yksityistä rahoitusta ennallistamistoimiin.Tällä hetkellä merkittävin määrä soiden ennallistamista rahoitetaan valtion budjettivaroista tai Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimesta osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Soita ennallistetaan kasvavissa määrin myös muiden toimijoiden kuin valtion rahoituksella. Valtiontalouden tilanteen ollessa tiukka muiden rahoituslähteiden merkitys korostuu.“Työryhmän työn tulokset osoittavat, että luonnon tilan parantamisella voidaan edistää samanaikaisesti useita yhteiskunnallisia tavoitteita. Ratkaisujen monihyötyisyys ja kustannustehokkuus ovat merkittävä asia muun muassa EU-rahoituksen kannalta. Kiitän puolustushallintoa erinomaisesta yhteistyöstä työryhmätyössä”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.Ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteistavoitteita määrittelevän työryhmän loppuraporttiLisätietojaTarja Haaranen
ylijohtaja 
ympäristöministeriö
p. 0295 250 282 
[email protected]Sami Heikkilä
erityisasiantuntija
puolustusministeriö
p. 0295 140 452
[email protected]

Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön johtama työryhmä on arvioinut elinympäristöjen ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamista sekä tunnistanut keinoja näiden yhteistavoitteiden edistämiseksi. Työryhmän mukaan ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat merkittäviä. Erityisesti soiden ennallistamisella on maanpuolustuksellista merkitystä itäisessä ja pohjoisessa Suomessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa syksyllä 2026 avustushaun, jolla rahoitetaan kuntien yhteisiä hankkeita houkuttelevien pyöräily-ympäristöjen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Avustus on osa hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.”Pyöräilyssä liikunta yhdistyy ympäristöystävälliseen kulkutapaan. Olen tyytyväinen, että uuden avustuksen kautta pystymme edistämään pyöräilyyn kannustavaa kaupunkisuunnittelua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  
 
Tarkoitus on avustaa toimia, jotka tukevat erityisesti arjen matkojen tekemistä pyöräillen ensisijaisesti asemakaavoitetuilla alueilla. Avustusta voisivat saada esimerkiksi politiikka- ja kehittämistoimet, suunnitteluhankkeet ja pitkäjänteisen yhteistoiminnan luominen. Etusijalla olisivat hankkeet, joilla kytketään pyöräliikenteen suunnittelu osaksi kokonaisvaltaista kaupunki- ja seutukehittämistä. Avustusta ei myönnettäisi investointeihin. Avustusta voisivat saada hankkeet, joissa on hakijoina vähintään kolme kuntaa. Hakijaryhmiin voisi kuulua myös muita organisaatioita kuin kuntia.Avustuksen hakemisesta lisätietoa syksyllä Rahoituksen kokonaismääräksi on suunniteltu 800 000 euroa, ja se olisi käytettävissä vuosina 2027–2028. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa vuodelle 2027.  
 
Hakuajaksi on suunniteltu loka–marraskuuta. Hankkeiden avustuspäätökset pyritään tekemään vuoden 2027 alussa. Ympäristöministeriö tiedottaa hakuajasta, hakemusten sisällöstä ja avustettavien hankkeiden valintakriteereistä alkusyksystä 2026.Lisätietoja Juha-Pekka Vartiainen (tavoitettavissa 30.6. asti sekä 13. –17.7.)
johtava asiantuntija 
puh. 0295 250 026
[email protected]
 
Hallitusohjelmaan sisältyvän Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on, että eri ikäiset ihmiset liikkuvat aiempaa enemmän. Ohjelmalla edistetään mahdollisuuksia liikkua ja liikkumista tukevia arjen valintoja. Päämääränä on, että yhteiskunnan rakenteet luovat yhä paremmat edellytykset liikkumiselle. Ohjelman rahoitukseen on varattu hallituskaudelle 80 miljoonaa euroa. Suomiliikkeelle.fi

Ympäristöministeriö avaa syksyllä 2026 avustushaun, jolla rahoitetaan kuntien yhteisiä hankkeita houkuttelevien pyöräily-ympäristöjen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Avustus on osa hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.Suomen maa- ja kallioperässä esiintyvät happamat sulfaattimaat ja rikkipitoiset mustaliuskemuodostumat ovat merkittävä riski vesistöille, ympäristölle ja rakenteille, sillä ne voivat aiheuttaa happamuutta ja vapauttaa haitallisia metalleja. Haittoja syntyy erityisesti silloin, kun maata kuivataan tai muokataan.  Riskiä happamuuskuormitukselle ja metallien liukenemiselle vesistöihin lisäävät maankuivatus, maankäytön muutokset ja ilmastonmuutos. Happamia sulfaattimaita esiintyy etenkin rannikkoalueilla, kun taas mustaliuskeita löytyy eri puolilta maata. Vuosille 2026–2036 päivitetyn strategian tavoitteena on vähentää happamista sulfaattimaista ja mustaliuskeista aiheutuvia haittoja. Strategian liitteenä julkaistaan toimintaohjelma riskien tunnistamisen, haittojen ennaltaehkäisyn ja vahinkojen estämisen vahvistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemaa strategiaa ovat olleet valmistelemassa tutkimuslaitokset, hallinto ja eri alojen toimijat. Strategiassa painotetaan ennakoivaa happamuusriskien hallintaa, jossa riskit tunnistetaan ajoissa ja haittojen syntyä ehkäistään. Keskeistä on happamien maiden riskien ottaminen huomioon kaikessa maaperää muokkaavassa maankäytössä. Kokonaisvaltaisella valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla vähennetään riskiä happaman kuormituksen syntymiselle. Uutena painotuksena otetaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon alueiden käyttö, kuten kaavoitus ja rakentaminen. Lisäksi metsätalouden toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja niiden hallintaa on korostettu aiempaa enemmän. Metsätaloudessa painotetaan matalaa kuivatussyvyyttä, pohjaveden pinnan hallintaa ja voimakkaan maanmuokkauksen välttämistä. Maataloudessa haittojen hallinta perustuu erityisesti pohjaveden pinnan säätelyyn, esimerkiksi säätösalaojitukseen ja veden viivyttämiseen.  Lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja ajantasaiset ohjeistukset ohjaavat ottamaan huomioon happamien sulfaattimaa-alueiden ja mustaliuskealueiden ympäristöriskit ja vähentämään niistä aiheutuvia haittoja.Linkit  Strategia: Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen vuoteen 2036  

Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saaristomeren valuma-alueelle laaditut valuma-aluesuunnitelmat valmistuvat kesäkuussa. Suunnitelmat tarkentavat vesienhoitosuunnitelmia ja kokoavat keinot, joilla Saaristomeren ravinnekuormitusta vähennetään koko valuma-alueen kattavalla yhteistyöllä. Suunnitelmiin kirjatut ratkaisut ovat toimenpide-ehdotuksia, joita kaikkien alueen toimijoiden ja maanomistajien toivotaan lähtevän toteuttamaan. Valuma-aluesuunnitelmat on toteutettu osana Saaristomeri-ohjelmaa.Ympäristöministeriö ja Lounais-Suomen elinvoimakeskusValuma-aluesuunnitelma on tietyn Saaristomeren valuma-alueella sijaitsevan vesialueen valuma-alueelle laadittu kartoitus. Suunnitelma kuvaa kyseisen alueen tilannetta ja ominaisuuksia sekä ehdottaa ratkaisuja alueen vesiensuojeluhaasteisiin.  Suunnitelmien avulla yhteensovitetaan valuma-alueen toimia kyseisen vesialueen tilan parannustarpeista lähtien, tuetaan päätöksentekoa ja kohdennetaan toimenpiteitä sinne, missä niillä on eniten vaikutusta. Valuma-aluesuunnitelmat ovat tärkeitä Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisessä, sillä Saaristomeren tila riippuu koko valuma-alueella tehtävistä toimista niin pelloilla, metsissä kuin rakennetussa ympäristössäkin.  Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on parantaa Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätystä ja vähentää merkittävästi ravinnekuormitusta Saaristomereen.”Valuma-aluesuunnitelmien valmistuminen on merkittävä välietappi. Valtaosa ravinnekuormituksesta tulee valuma alueelta, erityisesti maataloudesta, joten vesiensuojeluhaastetta täytyy ratkoa maalla alueen toimijoiden yhteistyönä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Valuma-aluesuunnitelmien toimenpide-ehdotukset on koottu kartta-aineistoiksi. Ehdotukset perustuvat valuma-aluesuunnitelmia varten tehtyihin karttatarkasteluihin. Ehdotukset ovat erilaisia luonnonmukaisia vesienhallinnan toimenpiteitä, kuten kosteikkoja, kaksitasouomia, pohjapatoja tai soiden ennallistamisia. Valuma-aluesuunnitelmat on tehty yhteistyössä kuntien, maanomistajien, viljelijöiden, asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Saaristomeri-ohjelma on järjestänyt yhteensä 15 yleisötilaisuutta. Yleisötilaisuuksissa paikallisilla on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmia ja esittää omia näkemyksiään ehdotetuista toimenpiteistä ja niiden sijainnista. Yhteistyöllä varmistetaan, että suunnitelmien tarjoamat ratkaisut ovat toteuttamiskelpoisia ja paikallisiin olosuhteisiin sopivia. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. ”Yleisötilaisuudet ovat vetäneet hyvin osallistujia paikalle, yhteensä yli 500 henkilöä! Kiinnostusta asiaa kohtaa on selvästi”, iloitsee Saaristomeri-ohjelman ohjelmapäällikkö Essi Hillgren Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta. Valuma-aluesuunnitelmia on jo hyödynnetty hankesuunnittelussa, niiden avulla on käyty maanomistajien kanssa keskusteluja ja lisätty alueen toimijoiden välistä yhteistyötä. Myös alueen kunnissa suunnitelmat ovat herättäneet kiinnostusta. Tarkoitus onkin, että suunnitelmat saadaan laajaan ja monipuoliseen käyttöön. Pitkällä aikavälillä suunnitelmat vaikuttavat alueen ympäristöön ja elinkeinoihin. Valuma-aluesuunnitelmien vesienhallinnan toimenpiteiden tavoitteena on vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta sekä parantaa peltojen vesitaloutta, mikä hyödyttää sekä maataloutta että Saaristomerta.Valmistuneet suunnitelmat kattavat alueen laajastiValuma-aluesuunnitelmat on tehty Saaristomeri-ohjelman pilottialueille:Aurajoki Kemiönsaari Paimionjoki Pilottialuetyö toimii esimerkkinä valuma-aluelähtöiselle vesienhallinnan suunnittelulle ja toimenpiteiden toteutukselle. Pilottialueiden valuma-aluesuunnitelmissa tehtiin tarkempaa suunnittelua muutamalle valitulle osavaluma-alueelle. Pilottialuetyöstä vastaavat Aurajokisäätiö, Paimionjoki-yhdistys ja Kemiönsaaren kunta. Pilottialueiden koordinaattorit ovat avainroolissa valuma-aluesuunnitelmien toimeenpanossa. Vastaavaa toimintamallia edistetään myös muilla suunnittelualueilla:Uskelanjoki ja HalikonjokiMynäjokiParainenVehmaa ja PuttaanjokiHirvijoki (valmistelussa)Raisionjoki ja Ruskonjoki (valmistelussa)Kiskonjoki-Perniönjoki (valmistelussa)Sirppujoki, Uusikaupunki-Pyhäranta (valmistelussa)Taivassalo-Kustavi (valmistelussa)Naantali (valmistelussa)Kaarina (valmistelussa)Sauvon yläosa (valmistelussa)Saaristomeren valuma-alue jakautuu yhdeksään osavaluma-alueeseen eli suurimpien jokien valuma-alueisiin sekä rannikkoalueeseen, joka on suunnittelussa jaettu pienempiin kokonaisuuksiin. Tämä helpottaa suunnitelmien käyttöönottoa ja koordinointia sekä havainnollistaa, kuinka sisämaasta voidaan vaikuttaa Saaristomeren tilaan. Suunnitelmien valmistelusta ovat vastanneet Afry Finland Oy, Ramboll Oy sekä Maveplan Oy. Suunnittelualueista puuttuu esimerkiksi Laajoen valuma-alue ja osa Sauvosta. Suunnittelua näille alueille toteuttaa Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys muiden toimijoiden tilauksesta.  Suunnitelmista edetään käytännön toimiinValuma-aluesuunnitelmat toimivat pohjana konkreettisille vesiensuojelutoimille, joita toteutetaan yhdessä maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Lounais-Suomen elinvoimakeskus tukee jatkossakin suunnitelmien käyttöönottoa. Suunnitelmat ovat kaikkien käytettävissä, ja kaikki ovat tervetulleita toteuttamaan suunnitelmissa ehdotettuja toimenpiteitä.Yhteistyö jatkuu myös mahdollisten vesienhallintarakenteiden toteuttamisessa: toimenpidesuunnitelmien kohteet tarkistetaan maastossa ja suunnitellaan yhdessä maanomistajan kanssa, jos toteutus kiinnostaa. ”Kohteiden suunnittelussa on tärkeää, että maanomistajat ovat mukana suunnittelussa alusta asti. Kartalla sopivalta näyttänyt paikka ei aina sovellu rakenteelle, ja usein parempi sijainti löytyy maastokäynnillä tai maanomistajan ehdotuksesta”, kuvailee Saaristomeri-ohjelman koordinaattori Jenni Jääskeläinen prosessia. Saaristomeri-ohjelman lisäksi valuma-aluesuunnitelmien käyttöönottoa edistetään Mynälahden valuma-alueella ACWA Life -hankkeessa sekä Askaistenlahden ja Mynälahden valuma-alueyhteistyö -hankkeessa. Salon kaupungin Elinvoimainen Uskelanjoki -hanke toimeenpanee Uskelanjoen valuma-aluesuunnitelmaa. ”Varsinainen työ alkaa nyt. Tavoitteemme on, että jokaiselle valuma-alueelle löydetään toimija, joka edistää suunnitelman toteuttamista. Kannustamme ihan kaikkia tutustumaan suunnitelmiin ja tunnistamaan omat mahdollisuudet osallistua vaikkapa pienelläkin osavaluma-alueella! Toimenpiteiden rahoittamiseksi voi hakea vesien- ja merenhoidon avustuksia, minkä lisäksi olemme tavanneet kuntia, joista monet ovat valmiita tukemaan paikallisia yhdistyksiä hankkeiden toteuttamisessa”, Jenni Jääskeläinen kannustaa. Lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista ja apua hankesuunnitteluun voi pyytää elinvoimakeskukselta. 

Saaristomeren valuma-alueelle laaditut valuma-aluesuunnitelmat valmistuvat kesäkuussa. Suunnitelmat tarkentavat vesienhoitosuunnitelmia ja kokoavat keinot, joilla Saaristomeren ravinnekuormitusta vähennetään koko valuma-alueen kattavalla yhteistyöllä. Suunnitelmiin kirjatut ratkaisut ovat toimenpide-ehdotuksia, joita kaikkien alueen toimijoiden ja maanomistajien toivotaan lähtevän toteuttamaan. Valuma-aluesuunnitelmat on toteutettu osana Saaristomeri-ohjelmaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on perustanut valtioneuvoston ympäristöllisen lupaharkinnan työryhmän.Työryhmä selvittää ja valmistelee pääministeri Orpon hallituksen kehysriihen 21.-22.4.2026 kirjauksen toimeenpanoa. Kirjauksen mukaan ”toteutetaan tarpeelliset säädösmuutokset, jotka mahdollistavat valtioneuvostolle luvituspäätöksen tekemisen kokonaisharkinnan perusteella”. Kirjaus mahdollistaa hallituksen esityksen valmistelun. Valmistelun tavoitteena on tehostaa strategisesti merkittävien hankkeiden käsittelyä ja auttaa tarkastelemaan kokonaisuutena hankkeiden vaikutuksia, esimerkiksi taloudellisia, ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tulevassa hallituksen esityksessä lakimuutokset kohdistuisivat ympäristönsuojelulakiin, luonnonsuojelulakiin, vesilakiin ja mahdollisesti kaivoslakiin sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin.Työryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston ylijohtaja Veli-Matti Uski. Työryhmässä on edustajia ympäristöministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, oikeusministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmä voi tarpeen mukaan kutsua tai kuulla asiantuntijoita ja sidosryhmiä.Valmisteluryhmän toimikausi on 1.6.2026 – 31.3.2027.LisätietojaVeli-Matti Uski
ylijohtaja
[email protected]
p. 029 525 0033

Ympäristöministeriö on perustanut valtioneuvoston ympäristöllisen lupaharkinnan työryhmän.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitysluonnos asumisoikeuslain muuttamisesta keräsi 23.3.–8.5.2026 järjestetyllä lausuntokierroksella 84 lausuntoa. Lausunnonantajat suhtautuvat esityksen tavoitteisiin pääosin myönteisesti, mutta ehdotettuihin säännöksiin esitettiin runsaasti muutostarpeita.Esitysluonnoksen tavoitteena on vahvistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyyttä, mahdollistaa asuntokannan sopeuttaminen muuttuvaan kysyntään sekä yksinkertaistaa asumisoikeusasuntojen hakuprosessia. Esitysluonnos sisältää säännöksiä asumisoikeustalon rajoituksista vapauttamisesta vajaakäyttötilanteessa ja asumisoikeusyhteisön konkurssissa sekä uusien asumisoikeussopimusten irtisanomisesta tietyissä tilanteissa. Myös asumisoikeusasuntojen hakemisessa tarvittavista järjestysnumeroista ehdotetaan luovuttavan. Tarve esitetyille muutoksille oli noussut esiin muun muassa aiemmissa asiantuntijaselvityksissä ja sidosryhmäkeskusteluissa.
 
Lausuntoja saatiin laajasti eri sidosryhmiltä kuten asumisoikeusyhteisöiltä, asukashallinnon toimielimiltä, kaupungeilta, edunvalvontajärjestöiltä ja viranomaisilta. Yli puolet lausunnonantajista oli yksityishenkilöitä eli asumisoikeuden haltijoita.   
 
Yksityishenkilöiden kannanotot esitysluonnokseen olivat kriittisiä kautta linjan. Valtaosa muista lausunnonantajista kannatti rajoituksista vapauttamista vajaakäyttötilanteessa joko sellaisenaan tai muutettuna. Asumisoikeusasuntojen vapauttaminen rajoituksista konkurssitilanteessa sen sijaan jakoi näkemyksiä, ja ehdotusta pidettiin monissa lausunnoissa toteuttamiskelvottomana. 
 
Mahdollisuutta irtisanoa uudet asumisoikeussopimukset vastustettiin laajasti. Järjestysnumeroista luopuminen sai varovaista kannatusta, mutta lausunnoissa nostettiin esiin huolia hakijoiden yhdenvertaisuuden ja hakumenettelyn läpinäkyvyyden turvaamisesta.Rajoituksista vapauttamista konkurssitilanteissa ja irtisanomisen helpottamista arvioidaan uudelleenYmpäristöministeriö ottaa lausuntopalautteen huomioon esityksen jatkovalmistelussa. 
 
Esityksen keskeiset tavoitteet säilyvät ennallaan, mutta erityisesti rajoituksista vapauttamista konkurssitilanteessa ja uusien asumisoikeussopimusten irtisanomismahdollisuutta koskevia ehdotuksia arvioidaan valmistelussa uudelleen.  
 
Tarkoituksena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syksyn 2026 aikana.  Lausuntoyhteenveto: Asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttaminen (pdf, hankeikkuna.fi)Lisätietoja
Hanne Vikström 
hallitussihteeri 
029 525 0066 
[email protected] 

Hallituksen esitysluonnos asumisoikeuslain muuttamisesta keräsi 23.3.–8.5.2026 järjestetyllä lausuntokierroksella 84 lausuntoa. Lausunnonantajat suhtautuvat esityksen tavoitteisiin pääosin myönteisesti, mutta ehdotettuihin säännöksiin esitettiin runsaasti muutostarpeita.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiertotalouden green deal laajenee neljällä uudella sitoumuksella. Peabin, Senaatin, Päijät-Hämeen liiton ja Riihimäen kaupungin sitoumukset edistävät muun muassa rakennusosien uudelleenkäyttöä, kierrätysmateriaalien käyttöä, kasvipohjaisia innovaatioita ja kiertotalouspalveluja.”Uudet sitoumukset näyttävät, että tarvitsemme pitkän tähtäimen visioita muutoksen tekemiseksi. Kiertotalouden tekijöiltä ei puutu rohkeutta, jota nyt Suomessa kaivataan. Kiertotalous on ennen kaikkea käytännön tekoja: rakennusosien uudelleenkäyttöä, kierrätysmateriaalien hyödyntämistä, uusia innovaatioita ja palveluja. Juuri tällaisilla ratkaisuilla rakennamme resurssiviisaampaa Suomea”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sitoumuksella pyritään yhteistyössä löytämään ratkaisuja saavuttaa Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa (2021) asetetut luonnonvarojen käyttöä koskevat tavoitteet: uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää sekä resurssien ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistaa vuoteen 2035 mennessä.Mukana on nyt 34 toimijaa ja yritystä erityisesti rakennus- ja muusta teollisuudesta, julkisen sektorin toimijoista Väylävirasto ja Senaatti, toimialajärjestöistä Rakennusteollisuus, MTK ja SLC sekä neljä maakuntaliittoa ja seitsemän kuntaa.Rakennusten ja materiaalien elinkaarta pidennetään kiertotalouden ratkaisuillaPeab sitoutuu edistämään kiertotaloutta rakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä lisäämään kiertotalousmateriaalien käyttöä ja uudistamaan tuotantoprosesseja. Tavoitteena on ottaa käyttöön vakiotoimintamalli uudelleenkäyttökelpoisten rakennusosien, -tuotteiden ja -materiaalien ilmoittamiseen kaikissa projekteissa. Peab pyrkii myös lisäämään kierrätysasfaltin käyttöä asfaltin valmistuksessa sekä parantamaan asfaltin valmistuksen energiatehokkuutta. Lisäksi yritys pyrkii vähentämään tuotannon sivuvirtana syntyvän kivituhkan varastoon jäävää osuutta tehostamalla sen hyödyntämistä.Senaatti sitoutuu pidentämään rakennusten ja rakenteiden elinkaarta sekä lisäämään rakennusosien uudelleenkäyttöä ja uusiomateriaalien hyödyntämistä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uudelleenkäyttöä tukevat suunnitteluperiaatteet sekä pilotoida ja laajentaa rakennusosien uudelleenkäyttöä useissa hankkeissa. Senaatti pyrkii kasvattamaan uusiomateriaalien ja kierrätysmaamassojen käyttöä. Tavoitteisiin päästään kehittämällä toimintamalleja ja ohjauskeinoja, joilla kiertotalousratkaisut vakiinnutetaan osaksi rakentamisen käytäntöjä.Lisää kasvipohjaisia innovaatioita ja kiertotalouspalvelujaPäijät-Hämeen liitto sitoutuu kannustamaan, edistämään ja tukemaan alueen toimijoiden, kuten kuntien, kaupunkien sekä elinkeinojen kiertotaloussiirtymää. Tavoitteena on, että 15 alueen toimijaa tekee Kiertotalouden green deal -sitoumuksen vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi liitto edistää ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymää tukemalla kasvipohjaisten kiertotalousinnovaatioiden lisäämistä. Liitto myös kasvattaa kiertotalouspalvelujen valtavirtaistamiseen tähtäävien hankkeiden volyymia. Riihimäen kaupunki sitoutuu edistämään kiertotalouspalvelujen käyttöä, lisäämään tietoisuutta kiertotaloudesta sekä vahvistamaan yritysten kiertotaloutta ja yhteistyötä. Tavoitteena on kasvattaa kiertotalousaiheisten pilottien ja hankkeiden määrä 20:een, lisätä kiertotalouspalvelujen käyttöä merkittävästi sekä aktivoida 1 000 kaupunkilaista osallistumaan tuote- ja palvelukokeiluihin vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kaupunki pyrkii lisäämään kiertotaloushankkeiden rahoitusta, vahvistamaan kiertotalousaiheiden näkyvyyttä kaupungin kanavissa ja kehittämään alueellista yhteistyötä oppilaitosten, yritysten ja kaupungin välillä. Kiertotalouden green deal -sitoumuksia tehty 34Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet AFRY, A-Insinöörit, Borealis Polymers Oy, Eco Scandic Oy, Finnfoam Oy, GRK Suomi Oy, Keski-Suomen liitto, Kuopion kaupunki, Metsä Group, Nokian kaupunki, nollaE Oy, Orthex-konserni, Pirkanmaan liitto, Porvoon kaupunki, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Sandvik Finland, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra Oy, Sweco Finland, Tampereen kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan Energia Oy, Vantaan kaupunki, Väylävirasto, YIT Oyj ja Ylva. Lisäksi konsortiositoumuksella Kiertotalouden green dealiin ovat liittyneet Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf ja Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB ry sekä kiinteistömanageri Anyspace Oy ja työhuoneverkosto Mushrooming ry. Lisäksi Rakennusteollisuus RT:n kattositoumukseen on liittynyt 16 jäsenyritystä rakentamisen eri sektoreilta. Kaikkiaan sitoutujia onkin tällä hetkellä 49.Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Sitoumuksia on arvioinut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Teknologiakeskus VTT:n tutkijoista koostunut arviointiryhmä, joka on antanut palautetta sekä parannusehdotuksia sitoutujille. Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa. Lisäksi Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland (FIGBC) tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä.

Kiertotalouden green deal laajenee neljällä uudella sitoumuksella. Peabin, Senaatin, Päijät-Hämeen liiton ja Riihimäen kaupungin sitoumukset edistävät muun muassa rakennusosien uudelleenkäyttöä, kierrätysmateriaalien käyttöä, kasvipohjaisia innovaatioita ja kiertotalouspalveluja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on valmistellut EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) toimeenpanoa kansalliseen lainsäädäntöön. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on eduskuntakäsittelyssä, ja tavoitteena on antaa loput lakiesitykset eduskunnalle mahdollisimman pian.Hallitusohjelman mukaisesti toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia tulee sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Uusia säädöksiä on noudatettava vasta, kun ne ovat tulleet voimaan. Säädösohjauksella ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkaasti siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita. Uudet energiatehokkuussäännökset jakautuvat viiteen lakiin ja useisiin asetuksiin Toimeenpano tuo muutoksia rakentamislakiin, energiatodistuslakiin, energiatodistustietojärjestelmälakiin ja niin sanottuun automaatio- ja latauspistelakiin. Lisäksi valmistelussa on uusi laki rakennusten energiatehokkuudesta.  Hallituksen esitysluonnos rakentamislain muuttamisesta oli lausunnoilla keväällä 2025, muut hallituksen esitysluonnokset keväällä 2026. Lausuntokierrosten materiaalit sekä lausunnot löytyvät kunkin säädöshankkeen hankesivulta kohdasta ‘Asiakirjat’.  Hallituksen esitys laiksi rakentamislain muuttamisestaHallituksen esitykset energiatodistuslain ja energiatodistustietojärjestelmälakien muuttamisesta Hallituksen esitys automaatio- ja latauspistelain muuttamisestaHallituksen esitys laiksi rakennusten energiatehokkuudesta Lakeja täydentää asetustason sääntely. Ensimmäinen osa asetusluonnoksista oli lausuntokierroksella keväällä 2025, toinen osa keväällä 2026. Myös asetusten lausuntomateriaalit ja lausunnot löytyvät kunkin säädöksen hankesivulta kohdasta ‘Asiakirjat’.  Rakentamislain nojalla annetaan viisi asetusta:  Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista Ympäristöministeriön asetus uuden päästöttömän rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta päästöttömäksi korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus eräiden rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksistaYmpäristöministeriön asetus ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisestaEnergiatodistuslain nojalla annetaan yksi asetus: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Suurin osa asetuksista on olemassa olevien asetusten säädösteknisiä päivityksiä, ja niiden sisältöön tehdään vain vähäisiä muutoksia.  Osa asetuksista täytyy antaa uudestaan, koska säännökset, joiden perusteella asetukset on annettu, kumottiin 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä.Säädösluonnokset on toimitettu EU-komissiolle tekniseen notifiointiin, jossa komissio arvioi, voivatko kansalliset säädökset vaikuttaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaan. Kun säädökset on hyväksytty ja ne ovat tulleet voimaan, ne toimitetaan EU-komissiolle uudelleen direktiivin kansallisen toimeenpanon notifiointina.Direktiivin toimeenpanoon liittyy myös kansallinen perusparannussuunnitelma. Suomi toimitti suunnitelmaluonnoksen direktiivin aikataulun mukaisesti komissiolle vuoden 2025 lopussa. Komissiolla on puoli vuotta aikaa kommentoida sen sisältöä. Lopullinen suunnitelma, jossa kommentit on otettu huomioon, on toimitettava komissiolle vuoden 2026 loppuun mennessä. Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen Direktiivin taustat ja tavoitteet Uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28.5.2024. Direktiivin tavoitteena on pienentää rakennusten energiantarvetta “energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, vähentää rakennusten käytöstä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä asettaa pitkän aikavälin visio energiatehokkaalle ja päästöttömälle rakennuskannalle kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.  Direktiivimuutos on osa EU:n 55-valmiuspakettia, jonka tavoitteena on vähentää EU:n päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoja 
Jyrki Kauppinen 
Rakennusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja 
puh. 0295 250 122 
[email protected] 

Ympäristöministeriö on valmistellut EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) toimeenpanoa kansalliseen lainsäädäntöön. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on eduskuntakäsittelyssä, ja tavoitteena on antaa loput lakiesitykset eduskunnalle mahdollisimman pian.

Lähde: ym.fi