NordenBladet — Ympäristöministeriö on käynnistänyt rakennusperintölain toimivuusarvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa lain soveltamisesta ja mahdollisista kehittämistarpeista.Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (rakennusperintölaki) tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää rakennusperinnön kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Lakia käytetään erityisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolella sekä erityisen arvokkaiden sisätilojen suojelemiseen.Rakennusperinnön säilymiseen vaikuttaa myös muu sääntely, ja esimerkiksi viime vuosien maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Rakennusperintölaki tuli voimaan vuonna 2010 ja siihen on sen jälkeen tehty osittaisuudistuksia. Sitä edeltänyt rakennussuojelulaki oli vuodelta 1985, ja laki rakennusten suojelusta vuodelta 1964. Nyt tehtävässä arvioinnissa tarkastellaan rakennusperintölain toimivuutta eri näkökulmista. Työssä muodostetaan kokonaiskuva lain soveltamisesta, käytännön toimeenpanosta sekä siitä, miten laki tukee rakennusperinnön suojelulle asetettuja tavoitteita. Tuloksia hyödynnetään rakennusperintölain ja sen toimeenpanon kehittämisen tietopohjana.Arvioinnissa kuullaan laajasti lain soveltajia ja muita keskeisiä toimijoita, kuten rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun parissa toimivia asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Lisäksi hyödynnetään kirjallisia aineistoja sekä asiantuntijahaastatteluja, kyselyjä ja työpajoja.  Toimivuusarvioinnin toteuttavat Owal Group Oy ja Tampereen yliopisto. Arviointi tehdään vuoden 2026 aikana.Lisätietoa hankesivulta: Rakennusperintölain toimivuusarviointiLisätiedotReko Korhonen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto
puh. 0295 250 018
[email protected] Jeremias Kortelainen 
Owal Group Oy
puh. 040 758 5893
[email protected]

Ympäristöministeriö on käynnistänyt rakennusperintölain toimivuusarvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa lain soveltamisesta ja mahdollisista kehittämistarpeista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut metsälain, luonnonsuojelulain ja metsätietolain muutokset, joiden tarkoituksena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti lintujen pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa lainsäädäntöä. Kesäkuun 1. päivänä voimaan tulevilla lakimuutoksilla mm. velvoitetaan huomioimaan lintujen pesintä metsätalouden harjoittamisen yhteydessä metsäalan suosituksia vastaavalla tavalla sekä parannetaan tietojen saatavuutta.”Lakimuutosten tavoitteena oli varmistaa, että metsätalouden harjoittaminen on myös jatkossa EU:n lintudirektiivin vaatimusten mukaista. Samalla tarkoituksena oli löytää tasapaino lintujen suojelun ja elinkeinon harjoittamisen edellytysten turvaamisen välillä. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä, eikä niitä voida käsitellä toisistaan irrallisina kysymyksinä. Kiitän kaikkia lainvalmistelussa mukana olleita ripeästä työstä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.”Lakimuutoksilla vahvistamme lintujen suojelua niiden elinvaiheiden kannalta kaikkein herkimpänä aikana. Selkeytämme sääntelyä niin, että luonnon monimuotoisuus voidaan huomioida osana kestävää metsänkäyttöä”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Metsäalan toimijoille uusia velvoitteita ja rajoituksia Uudessa metsälain 10 c §:ssä säädetään hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä tehtävästä ennakkosuunnittelusta. Keskeistä on pesien havaitseminen, jotta ne voidaan ottaa huomioon hakkuiden ja metsänhoitotöiden toteutusvaiheessa. Käytännön työn tueksi tullaan valmistelemaan myös ohjeistusta.Puunkorjuu on kiellettyä vilkkaimpana lintujen pesintäaikana rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä. Kielto on voimassa pohjoisessa Suomessa 1.5.−31.7. välisenä aikana ja muualla Suomessa 15.4.−15.7. välisenä aikana.Näinä aikoina kaikissa metsissä on jätettävä korjaamatta isot edellisen puusukupolven haavat, kolopuut ja pystylahopuut. Jos hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelun tai toteutuksen yhteydessä havaitaan linnunpesä, jossa pesintä on käynnissä, on metsänkäsittely tehtävä niin, ettei pesää vahingoiteta.Harvalukuisten petolintujen pesintäaikana on kiellettyä sellainen häiriötä aiheuttava metsänkäsittely, joka voi johtaa pesinnän keskeytymiseen. Petolintujen pesinnän huomioimiseen liittyvistä tarkemmista vaatimuksista tullaan säätämään asetuksella, joka annetaan myöhemmin tänä vuonna.Ennen asetuksen voimaantuloa petolintujen pesän läheisyydessä tehtävässä metsänkäsittelyssä tulisi käytännössä noudattaa nykyisiä alan suosituksia.Täsmennyksiä muuhun lainsäädäntöönLuonnonsuojelulakiin tehdyillä muutoksilla pyritään varmistamaan, ettei lintudirektiiviin sisältyvää tahallisen häirinnän kieltoa sovelleta Suomessa tavanomaiseen maatalouteen, metsätalouteen tai rakentamiseen laajemmin kuin lintudirektiivi edellyttäisi.Lisäksi jatkossa maanomistaja, hakkuuoikeuden haltija sekä näiden lukuun toimivat saavat käyttöönsä metsien hoidon ja käytön suunnittelussa välttämättömiä lintuja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tähän saakka tiedot on saanut vasta metsänkäyttöilmoituksen tekemisen jälkeen.Lakimuutokset koskevat vain metsä- ja maataloustoimenpiteiden välillisiä vaikutuksia. Rauhoitettujen lajien yksilöiden tarkoituksellinen häirintä ja tappaminen on sallittua ainoastaan Lupa- ja valvontaviraston myöntämällä poikkeusluvalla.Lakimuutosten taustalla on EU:n tuomioistuimen viime vuoden elokuussa antama ratkaisu, joka koski metsänhakkuuta Virossa. Ratkaisussa täsmennettiin lintudirektiivin tulkintaa erityisesti liittyen metsänhakkuisiin.  Tämä johti tarpeeseen täsmentää kansallista lainsäädäntöä niin, että metsänhakkuulle ja muulle metsätalouden harjoittamiselle säädettiin rajoituksia ja velvoitteita linnuston huomioon ottamiseksi.  LisätietojaYksikön päällikkö, metsäneuvos Erno Järvinen, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi 
0295 162 150Erityisasiantuntija Antti Leinonen, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
029 5162 137Lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
029 525 0433

Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut metsälain, luonnonsuojelulain ja metsätietolain muutokset, joiden tarkoituksena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti lintujen pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa lainsäädäntöä. Kesäkuun 1. päivänä voimaan tulevilla lakimuutoksilla mm. velvoitetaan huomioimaan lintujen pesintä metsätalouden harjoittamisen yhteydessä metsäalan suosituksia vastaavalla tavalla sekä parannetaan tietojen saatavuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustuksen asetusluonnoksesta voi lausua 26.6.2026 asti.Valtionavustus suunnataan asuinrakennusten korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä tehtäviin rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin. Avustuksella tavoitellaan suunnitteilla olevien remonttien nopeuttamista sekä uusia korjaushankkeita.”Olen iloinen, että voimme uudella avustuksella tuoda työtä rakennusalalle ja vauhdittaa tarpeellisia energiaremontteja. Tässä asuntomarkkinatilanteessa on perusteltua painottaa valtion tukitoimia erityisesti korjausrakentamiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Asetusluonnoksen mukaan avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Avustuksessa ei edellytetä asuntojen perusparannukseen tarkoitetun korkotukilainan käyttöä. Avustusta ei myönnetä henkilöasiakkaille tai taloudellista toimintaa harjoittavalle yhteisölle.Avustusta voitaisiin myöntää 4 000 euroa asuntoa kohden. Avustus olisi kuitenkin enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.Avustettavien toimenpiteiden täytyisi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta siten, että se ylittää lainsäädännön edellyttämän energiatehokkuuden vähimmäistason vähintään 10 prosentilla. Toimenpiteiden olisi myös oltava tarkoituksenmukaisia rakennuksen tai asunnon odotettavissa oleva käyttöaika ja -tarve huomioiden. Toimet voisivat liittyä esimerkiksi energiatehokkuuden ja sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen, järjestelmien säätöön ja toiminnan varmistamiseen tai fossiilisen lämmitysjärjestelmän korvaamiseen kauko- tai maalämmöllä. Avustuksen saajan olisi osoitettava energiatehokkuuden parantuminen säädöstenmukaisilla vertailulukulaskelmilla, esittää selvitys toteutuneista kustannuksista sekä toimittaa pyydetyt suunnitelmat, työselitykset ja korjausten jälkeen laadittu energiatodistus avustuksen myöntäjänä toimivalle Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle. Avustusta voitaisiin myöntää takautuvasti suunnittelukustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 20.4.2026 alkaen sekä hankkeisiin, joiden tarjouspyynnöt on hyväksytty tai urakkasopimukset allekirjoitettu ja rakennustyöt alkaneet aikaisintaan 1.6.2026. Takautuvia avustuksia voitaisiin hakea vain vuoden 2026 loppuun saakka.Valmistelun aikataulu ja arviot avustuksen vaikutuksistaAsetuksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Avustushaun käynnistymisestä ja hakemusten jättämisestä ei voida vielä antaa lisätietoa. Näistä viestitään myöhemmin, heti kun se on mahdollista.Arvioiden mukaan avustuksen työllistävä vaikutus voisi olla 7 200 henkilötyövuotta. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden määrän korjaushankkeiden yhteydessä arvioidaan kaksinkertaistuvan tavanomaiseen tasoon verrattuna. Osa hankkeista voi olla sellaisia, että niitä on suunniteltu jo aiemmin. Uusi avustus voi toimia niiden liikkeellepanevana voimana energiatehokkuuden parantamisen lisäksi. Energian säästön arvioidaan olevan 212–364 tuhatta megawattituntia, joka vastaa 14 000–24 000 pientalon vuosikulutusta. Päästöjä arvioidaan säästyvän 48–85 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa (CO₂ekvkg). Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista 2026–2027 (lausuntopalvelu.fi)Muut kehysriihen linjaukset myös valmistelussaKorjausrakentamisen lisäämiseksi on valmisteilla ympäristöministeriössä myös asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksen kehittäminen, jossa uudet takausehdot on tarkoitus saada voimaan 1.1.2027 alkaen. Kehysriihessä linjattiin myös asuintalovarauksen korotuksesta ja kotitalousvähennyksen korotuksesta, joiden valmistelu tapahtuu valtiovarainministeriössä.Lisätietoja Timo Tähtinen 
rakennusneuvos
puh. 0295 250 306
[email protected]Jyrki Kauppinen 
Rakennusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja 
puh. 0295 250 122 
[email protected] Tanja Mattila
rahoitusanalyytikko, Rahoitus-ryhmän johtaja, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
p. 0295 250 589
[email protected]
 
Emma-Stina Vehmanen (kysymykset ministerille)
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
puh. 0295 250 078 
[email protected]Lisätietoa hankkeesta (hankesivu)

Hallitus linjasi kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustuksen asetusluonnoksesta voi lausua 26.6.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Nykyisillä toimilla Suomi ei ole saavuttamassa hiilineutraaliustavoitettaan eikä kansainvälisiä tai EU-tason velvoitteitaan. Näin todetaan ministeriöiden kansliapäälliköt valmistelemassa yhteisessä virkanäkemyksessä, joka tarkastelee Suomen strategista tilannekuvaa sekä keskeisiä ratkaisujen suuntia kahden seuraavan vaalikauden ajalle. Torstaina 28.5.2026 julkistettu Valintojen Suomi -puheenvuoro tarjoaa tietopohjaa kaikille asiasta kiinnostuneille virkavalmisteluna tehtyyn arvioon perustuen. Kansliapäälliköt nostavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhdeksi keskeiseksi toimintaympäristön paineeksi globaalin epävakauden, väestö- ja aluerakenteen muutoksen sekä julkisen talouden epätasapainon rinnalle.“Keskeistä on, miten näitä haasteita ratkotaan sektorirajojen yli”, kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo.Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät nopeasti. Sään ääri-ilmiöt, ekosysteemien heikentyminen ja mahdolliset ilmaston keikahduspisteet luovat merkittäviä riskejä Suomessa ja globaalisti.Tilanne on vakava:Hiilinielut kehittyvät väärään suuntaanTaakanjakosektorin päästövähennykset vaativat lisätoimiaEnnallistamissuunnitelman toimeenpano on keskenErityisesti tarvitaan tehokkaita toimia hiilinielujen kehityksen kääntämiseksi nopeasti, taakanjakosektorin päästövähennysten edistämiseen ja ennallistamissuunnitelman toimeenpanoon.Ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiset hallituksen keskeiset pitkän ajan politiikkalinjat sekä keskeiset toimet on hyvä sopia jo hallitusneuvotteluissa.“Ilmasto- ja luontopolitiikan toimia voidaan hallituskauden aikana toteuttaa tehokkaammin ja vaikuttavammin, kun isot linjat on sovittu jo ennen kuin hallitus aloittaa työnsä”, Damski sanoo.Hallituksen on syytä käynnistää valmistelu, jossa arvioidaan vaihtoehtoja laajamittaisten riskien kustannusten kattamiseksi esimerkiksi rahastoratkaisujen avulla.Tutustu yhteensä 31 ratkaisusuuntaan, joita kansliapäälliköt ehdottavat Valtioneuvoston sivuilla:Valintojen Suomi : Kansliapäälliköiden pääviestit hallitusvaihdokseen

Nykyisillä toimilla Suomi ei ole saavuttamassa hiilineutraaliustavoitettaan eikä kansainvälisiä tai EU-tason velvoitteitaan. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat rakennuttajavalvonnan laajemman käytön sekä etäyhteyksin tehtävät viranomaiskatselmukset. Lisäksi ministeriö valmistelee pätevyyden osoittamislakiin tarvittavia täsmennyksiä.Tavoitteena on saada muutokset sisältävä hallituksen esitys lausuntokierrokselle kesäkuun aikana.Rakennuttajavalvonta laajenisi asuinrakentamiseenRakennuttajavalvonnan laajentamisella rakentamishankkeeseen ryhtyvälle ja tämän lukuun toimiville yksityisille toimijoille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet valvoa työmaalla tapahtuvaa rakentamista. Rakennuttajavalvontaa voisi jatkossa käyttää myös asuinrakentamisessa, mikä ei nykylain mukaan ole mahdollista.Pätevyyden osoittamislain muutoksella laajennetaan pätevyystodistuksen myöntämisen edellytyksiäMinisteriö on kerännyt toimialalta palautetta edellisen hallituksen aikana säädetyn pätevyyden osoittamislain toimivuudesta ja mahdollisista täsmennystarpeista.
 
Keskeisimpänä korjaustarpeena esiin on noussut, että voimassa oleva pätevyyden osoittamislaki mahdollistaa pätevyystodistusten myöntämisen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen ainoastaan EU- ja ETA-kansalaisten EU- ja ETA-valtioissa hankittua ammattipätevyyttä koskien. Lakimuutos mahdollistaisi, että myös muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisten ja EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyys voitaisiin tunnustaa lain vaatimalla tavalla. Tämä on tarpeen, jotta esimerkiksi pitkään Suomessa työskennelleet EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet henkilöt voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista siirtymäajan päätyttyä.
 
Valmistelun aikana käydään läpi myös muut aiheesta järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa esiin nousseet täsmennystoiveet.
 
Vuoden 2025 voimaan tulleen rakentamislain myötä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tuli säänneltyjä ammatteja. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.Rakentamislaki Pätevyyden osoittamislakiValtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista (Finlex.fi)Lisätietoja  
Tomi Marjamäki 
Erityisasiantuntija 
puh. 0295 250 027 
[email protected] 

Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat rakennuttajavalvonnan laajemman käytön sekä etäyhteyksin tehtävät viranomaiskatselmukset. Lisäksi ministeriö valmistelee pätevyyden osoittamislakiin tarvittavia täsmennyksiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut YK:n biodiversiteettisopimukseen pohjautuvat eettiset ohjeet neuvotteluihin ja yhteistyöhön saamelaispaliskuntien poronhoitajien kanssa. Ohjeiden tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä sekä vahvistaa neuvottelujen vaikuttavuutta.YK:n biodiversiteettisopimus tunnustaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuden käyttää luonnonvaroja perinteisellä ja kestävällä tavalla, hyödyntää omaa perinteistä tietoaan sekä osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Suomessa sopimus koskee saamelaisia.Suomessa ympäristöministeriö koordinoi kansallista asiantuntijatyöryhmää, jonka tehtävänä on edistää YK:n biodiversiteettisopimuksen artiklan 8(j) kansallista toimeenpanoa saamelaisten kotiseutualueella. Artikla sisältää vapaaehtoiset ohjeet, jotka kannustavat vahvistamaan alkuperäiskansojen osallistumista sekä suojelemaan ja hyödyntämään heidän kulttuuriperintöään ja perinteistä tietoaan osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.Tavoitteena vahvempi osallistuminen ja luottamusSaamelaispaliskuntien poronhoitajien kanssa käytäviin neuvotteluihin ja yhteistyöhön liittyvät eettiset ohjeet on laadittu yhteistyössä Saamelaispaliskunnat ry:n kanssa. Toimintaohjeiden pilotointi on kansallisesti merkittävä askel. Tavoitteena on luoda selkeät ja luottamusta vahvistavat käytännöt, jotka tukevat saamelaisten aitoa osallistumista ja ennakkosuostumusta heitä koskevissa hankkeissa. Ohjeet on suunnattu etenkin viranomaisille ja julkisia hallintotehtäviä hoitaville toimijoille. ”Neuvotteluvelvoitteen ja yhteistyön parempi käytännön toteutuminen ovat edellytys saamelaisten merkitykselliselle osallistumiselle ja heidän oikeuksiensa turvaamiselle”, toteaa ympäristöneuvos Lotta Manninen ympäristöministeriöstä.”Poronhoitolain sisältämä viranomaisten neuvotteluvelvollisuus on vanhentunut, se tunnetaan viranomaisten keskuudessa heikosti ja sen toimeenpano on kirjavaa”, kuvailee Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila. ”Tästä syystä Saamelaispaliskunnat ry on halunnut kehittää poronhoitolain neuvotteluvelvollisuuden toimeenpanoa ja tulkintaa suuria edistysaskeleita ottaneen kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden pohjalta. Lisäksi YK:n biodiversiteettisopimus antaa kehittämiselle hyvän perustan.”Alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Hansen korostaa aidon vuoropuhelun turvaamista neuvotteluissa. Tavoitteena tulee olla yhteisymmärryksen saavuttaminen ja saamelaisten hyväksyntä toimenpiteille, jotka vaikuttavat heidän oikeuksiinsa.”Saamelaisten oikeudellinen asema alkuperäiskansana, jolla on oikeus oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen, tuo neuvotteluihin omat erityispiirteensä. Kansallisia neuvotteluvelvoitteita tulee aina tulkita ja soveltaa saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien pohjalta”, Hansen sanoo.Eettiset ohjeet on laadittu MÁHTUT – Saamelainen tieto ja käytännöt vihreän siirtymän aikakaudella -hankkeessa yhteistyössä Saamelaispaliskunnat ry:n ja ympäristöministeriön kanssa. Ohjeet ovat kirjoittaneet OTT, alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Hansen ja YTT Saara Alakorva Lapin yliopistosta sekä Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila.Rivttes vuohki, Olmâ vyehi, Õlmmvueʹǩǩ – Oikea tapa: YK:n biodiversiteettisopimukseen pohjautuvat eettiset ohjeet neuvotteluihin ja yhteistyöhön saamelaispaliskuntien poronhoitajien kanssa | Julkaisuarkisto ValtoLisätietojaLotta Manninen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0226
[email protected]

Ympäristöministeriö on julkaissut YK:n biodiversiteettisopimukseen pohjautuvat eettiset ohjeet neuvotteluihin ja yhteistyöhön saamelaispaliskuntien poronhoitajien kanssa. Ohjeiden tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä sekä vahvistaa neuvottelujen vaikuttavuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tiedottanut tänään Lupa- ja valvontavirastolle sekä yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien rakennusvalvontaviranomaisille Helsingissä syyskuussa 2025 tapahtuneesta onnettomuudesta ja tutkinnan etenemisestä. Onnettomuustutkintakeskus on suorittamiensa testien perusteella antanut 21.5.2026 tiedotteen ja onnettomuusuhkailmoituksen parvekekaiteissa käytettävistä sementtikuituisista levyistä.Ministeriö suosittelee, että rakennusvalvontaviranomaiset pyytävät rakentamishankkeisiin ryhtyneitä kiinnittämään huomiota siihen, että kaiderakenteet mukaan lukien kaiteen suojaavissa osissa käytettävät sementtikuituiset levyrakenteet täyttävät vaatimukset käynnissä olevissa luvanvaraisissa rakentamishankkeissa. Lupa- ja valvontaviraston tehtävänä on huolehtia tiedottamisesta kunnille.Mahdollisista toimista ja suosituksista tiedotetaan turvallisuustutkinnan valmistuttuaOnnettomuustutkintakeskuksen tiedotteen mukaan turvallisuustutkinta on kesken ja sen oletetaan valmistuvan syksyllä 2026. Sementtikuituisilla levykaiderakenteilla varustettujen parvekkeiden käytössä on hyvä noudattaa varovaisuutta. Viranomaiset tiedottavat olemassa olevia rakennuksia koskevista mahdollisista toimista ja suosituksista turvallisuustutkinnan valmistuttua.Rakentamislain (751/2023) mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakennuksen kunnossapitovastuu on rakennuksen omistajalla. Rakennusten omistajat, esimerkiksi taloyhtiöt, voivat hankkia asiantuntijan selvittämään oman rakennuksen tilannetta. Yleistä neuvontaa on mahdollista saada oman kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.Onnettomuustutkintakeskuksen tiedote Helsingissä syyskuussa 2025 tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta (turvallisuustutkinta.fi)Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa viitattu Julkisivuyhdistys – JSY ry:n ohje ja tarkistuslista kuitusementtilevyillä verhottuihin parvekekaiteisiin (julkisivuyhdistys.fi)Kaiderakenteita koskevat vaatimuksetKaiteita ja niiden rakenteita koskevista vaatimuksista säädetään rakentamislaissa (751/2023) ja sen nojalla annetuissa ympäristöministeriön asetuksissa.Lain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan käyttötarkoitus huomioon ottaen siten, että sen rakenteet ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöiän. Kantavien rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden mekaniikan sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin suunnitteluperusteisiin taikka luotettaviin koetuloksiin tai muihin käytettävissä oleviin tietoihin.Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä rakenteiden lujuuden ja vakauden kannalta soveltuvia rakennustuotteita. Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017) säädetään kaiteita koskevista yleisistä vaatimuksista, kaiteen korkeuksista ja kaiteen suojaavasta osasta. Kaiteen on oltava turvallinen ja sen on kestettävä siihen kohdistuvat kuormat koko rakenteen käyttöiän ajan.Rakentamislaki (Finlex)Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (Finlex)Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (Finlex)Rakentamisen viranomaisvalvonta kuuluu kunnilleKunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan lainsäädäntöä. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on myös huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta.Rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi määrätä tehtäväksi myös muita tarkastuksia lupamääräysten, suunnitelmien tai rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tarkastuksista rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana.Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemusta käsitellessään tai rakennustyön aikana vaatia rakentamishankkeeseen ryhtyvältä riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille säädetyt vaatimukset.
Lisätiedot
 Jyrki Kauppinen
Rakennusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja
puh. 0295 250 122
[email protected]Rakennusvalvonnan ohjaus
Tomi Marjamäki
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 027
[email protected]Rakennusten käyttöturvallisuus sekä rakenteiden lujuus ja vakaus 
Katariina Kevarinmäki
Erityisasiantuntija
puh. 0295 250 292
[email protected]

Ympäristöministeriö on tiedottanut tänään Lupa- ja valvontavirastolle sekä yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien rakennusvalvontaviranomaisille Helsingissä syyskuussa 2025 tapahtuneesta onnettomuudesta ja tutkinnan etenemisestä. Onnettomuustutkintakeskus on suorittamiensa testien perusteella antanut 21.5.2026 tiedotteen ja onnettomuusuhkailmoituksen parvekekaiteissa käytettävistä sementtikuituisista levyistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi vauhdittaa puhdasta energiasiirtymää tutkitulla tiedolla. REPower-CEST-hanke kertoo, miten Suomen kannattaa irtautua fossiilisista polttoaineista kestävästi ja hallitusti. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhui hankkeen päätösseminaarissa toukokuussa 2026.Geopoliittinen tilanne on nostanut energian jälleen turvallisuuskysymykseksi. Samalla ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät paineita uudistaa energiajärjestelmää nopeasti.Suomen ympäristökeskus (Syke), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ovat saaneet päätökseen EU-rahoitteisen REPower-CEST-hankkeen, jossa on rakennettu kokonaiskuva energiajärjestelmän irtautumiseen fossiilisista.“Suomella on vahvat lähtökohdat rakentaa kestävä energiajärjestelmä: puhdas sähkö, teknologinen osaaminen ja elinkeinoelämän vahva sitoutuminen. Tänään julkaistava tutkimus antaa meille lisää tietoja ja työkaluja”, Multala totesi puheessaan.Tutkimus tukee suoraan päätöksentekoa“Kestävän energian siirtymä on koko energiajärjestelmää koskeva muutos. Siksi tarvitsemme tietoa tuotannosta, varastoinnista, kulutuksesta ja niiden vaikutuksista yhtä aikaa”, Multala korosti.Hanke on tuottanut laajan tietopohjan energiasiirtymän keskeisistä kysymyksistä. Tuloksia on hyödynnetty jo hankkeen aikana muun muassa EU:n kriittisten raaka-aineiden sääntelyssä, rakennusten energiatehokkuuden kehittämisessä sekä kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien valmistelussa.Hankkeen puhtaan energiasiirtymän tiekartta tarkastelee ilmasto- ja luontovaikutuksia, taloutta, työllisyyttä, kriittisten raaka-aineiden saatavuutta sekä oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden kysymyksiä.Puhdas siirtymä on välttämätön myös talouskasvun kannalta“Puhdas siirtymä ja ilmastonmuutoksen hillintä avaavat mahdollisuuksia niille, jotka tarjoavat ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. Suomi kehittänyt eturintamassa puhtaita teknologioita, ja meillä on erinomaiset edellytykset nousta puhtaan energian suurvallaksi”, Multala sanoi.Suomeen on suunnitteilla laaja joukko puhtaan siirtymän investointeja. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan hankkeita on yli 1300, ja niiden yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljardia euroa.Hallitus on vauhdittanut investointeja muun muassa verohyvityksillä, investointituilla ja luvituksen sujuvoittamisella. Tavoitteena on varmistaa, että hankkeet toteutuvat Suomessa kestävästi ja nopeasti.Tutkijat, yrittäjät ja päättäjät yhdessä liikkeelleREPower‑CEST-hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Suomi panostaa tutkimukseen ja innovaatioihin. Tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämisrahoitus 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.“Kestävä energiasiirtymä ei tapahdu itsestään, mutta se on täysin meidän saavutettavissamme. Kun yhdistämme tutkimuksen, yritysten innovaatiot ja johdonmukaisen politiikan, Suomi rakentaa energiajärjestelmän, joka on puhdas, turvallinen ja kilpailukykyinen”, Multala sanoi.Hankkeen tuottama tieto tukee päätöksentekoa ja auttaa suuntaamaan investointeja niin, että siirtymä toteutuu koko yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla.LisätiedotJuuso Kilpinen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected]

Suomi vauhdittaa puhdasta energiasiirtymää tutkitulla tiedolla. REPower-CEST-hanke kertoo, miten Suomen kannattaa irtautua fossiilisista polttoaineista kestävästi ja hallitusti. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala puhui hankkeen päätösseminaarissa toukokuussa 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi kehysriihessä, että Suomen energiaverkon toimivuutta vahvistetaan lisäämällä kansallisen säätövoiman käyttöönottoa tukevia velvoitteita valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Säätövoimalla tarkoitetaan sähköntuotannon säädettävissä olevaa kapasiteettia. Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen.Suomessa siirrytään puhtaaseen energiajärjestelmään. Muun muassa uusiutuvan energian tuotannon kasvu ja vaihtelu lisäävät tarvetta huomioida energiajärjestelmän joustavuus ja toimintavarmuus vahvemmin myös alueidenkäytön suunnittelussa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen tavoitteena on varmistaa, että alueidenkäytön suunnittelu tukee energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuutta sekä turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei uudisteta tässä yhteydessä laajemmin.  Tavoitteena on, että valtioneuvosto voi päättää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksesta vuoden 2026 aikana.   Valmisteluun sovelletaan lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ympäristöministeriön verkkosivuilla 25.5.-30.6.2026, jonka aikana viranomaiset, yhteisöt ja kansalaiset voivat esittää mielipiteensä tarkistuksen rajauksesta, lähtökohdista ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Ehdotuksen ja ympäristöselostuksen lausunto- ja kuulemiskierros järjestetään suunnitelmien mukaan syksyllä. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäytöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäyttölain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.  Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ja niistä päättää valtioneuvosto. Valtioneuvoston viimeisin päätös on vuodelta 2017.Kuulutus: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistusLisätietoja Anna-Leena Seppälä
Rakennusneuvos
p. 0295 250 242
[email protected]
 
Timo Turunen (8.6. eteenpäin)
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 303
[email protected]

Hallitus linjasi kehysriihessä, että Suomen energiaverkon toimivuutta vahvistetaan lisäämällä kansallisen säätövoiman käyttöönottoa tukevia velvoitteita valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Säätövoimalla tarkoitetaan sähköntuotannon säädettävissä olevaa kapasiteettia. Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistuksen.Tarkistettavana on valtioneuvoston vuonna 2017 tekemä päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäyttölain mukaista alueidenkäytön
suunnittelujärjestelmää, ja niiden avulla valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä.Tarkistus on rajattu ja koskee erityisesti energiajärjestelmän muutokseen liittyviä kysymyksiä. Uusiutuvan energian lisääntyminen ja sähköistyminen korostavat energiajärjestelmän toimintavarmuuden merkitystä.Valmistelu perustuu valtioneuvoston kehysriihessä tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan energiajärjestelmän toimintavarmuutta vahvistetaan lisäämällä säätövoiman ja energian varastoinnin edellytyksiä tukevia velvoitteita valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.Tarkistukseen sovelletaan lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA-laki). Tarkistuksen vaikutuksia arvioidaan tekemällä ympäristöarviointi ja laatimalla ympäristöselostus.Tarkistusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 25.5.–30.6.2026 ympäristöministeriön verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (hankeikkuna.fi)Kuulutus on julkaistu viranomaisen verkkosivuilla 25.5.2026. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen
seitsemäntenä päivänä kyseisestä julkaisemisajankohdasta.Viranomaisilla, yhteisöillä ja kansalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä tarkistuksen rajauksesta, lähtökohdista ja ympäristövaikutusten arvioinnista nähtävilläoloaikana.Mielipiteet pyydetään toimittamaan kirjallisesti ympäristöministeriön kirjaamoon nähtävilläoloajan kuluessa osoitteeseen: [email protected] ja mainitsemaan diaarinumeron VN/14828/2026.Mielipiteissä pyydetään viittaamaan tähän kuulutukseen.LisätietojaJuhana Rautiainen, ympäristöneuvosTimo Turunen, ympäristöneuvos (8.6.2026 lähtien)

Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistuksen.

Lähde: ym.fi