NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman (KIRAilmasto-ohjelman) vaikuttavuusarviointi osoittaa, että ohjelma vahvisti merkittävästi kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA-alan) valmiuksia siirtyä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä.Ohjelman tavoitteena oli kiihdyttää vähähiilisten teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa, lisätä alan osaamista sekä tukea toimintakulttuurin muutosta.  Rahoitus kohdennettiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, asiantuntijahankintoihin, viestintään ja vienninedistämiseen. Ohjelma myönsi valtionavustusta yli 130 rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä edistävälle hankkeelle vuosina 2021–2024. Tukea saivat useat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja järjestöt. Vaikuttavuusarvioinnin mukaan ohjelma vastasi hyvin toimialan ja yhteiskunnan ajankohtaisiin tarpeisiin. Rahoitetut hankkeet kattoivat laajasti KIRA-alan arvoketjun eri osia ja tuottivat monipuolisia tuloksia, kuten digitaalisia työkaluja ja laskureita, ohjeita ja toimintamalleja sekä uusia materiaali- ja energiaratkaisuja. Ohjelma vahvisti yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä ja lisäsi toimialan vähähiilisyysosaamista. Arvioinnin perusteella ohjelma loi edellytyksiä vähähiilisten ratkaisujen jatkokehitykselle ja tulevalle käyttöönotolle. Osa hankkeissa kehitetyistä ratkaisuista otettiin käyttöön tai pilotoitiin jo ohjelmakauden aikana. Laajamittainen käyttöönotto jäi kuitenkin rajalliseksi, ja vaikutusten täysimääräinen toteutumien edellyttää pidempää aikajännettä, käyttöönottoa tukevia markkina- ja hankintakäytäntöjä sekä riittäviä resursseja tulosten juurruttamiseen. Ohjelmassa toteutetut asiantuntijahankinnat ja viestintätoimet loivat yhteistä tietopohjaa ja tukivat osaamisen leviämistä. Niiden vaikuttavuus kuitenkin on sidoksissa sisältöjen tunnettuuteen, saavutettavuuteen ja aktiiviseen hyödyntämiseen. Arvioinnissa tunnistettiin myös kehityskohteita, kuten tarve vahvistaa tulosten käyttöönottoa ja jatkokehitystä sekä haasteita, jotka liittyvät hallinnollisiin resursseihin ja ohjelmatason jatkuvuuteen. Kokonaisuutena Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma on vahvistanut KIRA-alan muutosvalmiutta ja luonut merkittävän tietopohjan tulevia vähähiilisyyttä edistäviä ohjelmia ja toimenpiteitä varten. Vaikuttavuusarviointi korostaa erityisesti kehittämistoiminnan rinnalla tapahtuvan käyttöönoton ja pitkäjänteisen vaikuttavuuden seurannan merkitystä. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma toteutti Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, ja sen rahoitus on peräisin EU:n kertaluonteisesta elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF). Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman vaikutustenarviointi (pdf, hankeikkuna.fi) Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaHankkeiden tilannehuoneLisätietoja Saimi Lappalainen 
erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö 
p. 0295 250 055 
[email protected] Rita Lavikka 
Research Team Leader, VTT Oy 
p. 050 384 1662 
[email protected] 

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman (KIRAilmasto-ohjelman) vaikuttavuusarviointi osoittaa, että ohjelma vahvisti merkittävästi kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA-alan) valmiuksia siirtyä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitysluonnos laiksi käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta sai 9.2.–2.4.2026 järjestetyllä lausuntokierroksella 102 lausuntoa. Esityksen tavoitteita pidettiin lausunnoissa yleisesti kannatettavina, mutta sääntelyn toteutustavasta ja ehdotetuista ratkaisuista esitettiin runsaasti erilaisia näkemyksiä.Lausunnoissa maatuulivoimaloiden maanpäällisten osien purkamista ja rakennuspaikan maisemointia pidettiin laajasti perusteltuna lähtökohtana, mutta voimalan perustusten purkaminen jakoi lausunnonantajien mielipiteitä. Osa lausunnonantajista piti perustusten purkamista tärkeänä esimerkiksi maanomistajan aseman ja alueen jatkokäytön kannalta, kun taas monet lausunnonantajat pitivät velvollisuutta kustannuksiltaan raskaana ja ympäristövaikutuksiltaan ongelmallisena.  Maanomistajan mahdollisuutta vaikuttaa purkamis- ja ennallistamistoimien laajuuteen pidettiin tärkeänä. Kunnan toissijainen purkamisvelvollisuus jakoi niin ikään näkemyksiä, ja erityisesti kunnat pitivät sitä taloudellisesti merkittävänä riskinä.   Lakisääteisen purkuvakuuden käyttöönottoa kannatettiin lausunnoissa laajasti keinona varmistaa purkamiskustannusten kattaminen. Lausuntopalautteessa tuotiin kuitenkin esiin myös useita vakuusmallin kehittämistarpeita. Purkuvakuuden hallinnointi kunnan rakennusvalvontaviranomaisessa jakoi näkemyksiä. Lausuntojen mukaan tehtävä edellyttäisi uutta osaamista sekä lisäisi hallinnollista taakkaa. Useissa lausunnoissa katsottiin, että tehtävä sopisi paremmin valtion viranomaiselle, tai että kunnille olisi turvattava sen hoitamiseen riittävät voimavarat. Ympäristöministeriö huomioi lausuntopalautteen hallituksen esityksen jatkovalmistelussa. Tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle syysistuntokaudella.  
Lausunnot löytyvät hankesivulta kohdasta ’asiakirjat’Käytöstä poistettujen maatuulivoimaloiden purku- ja ennallistamisvelvoitteiden lainsäädäntöhanke (hankeikkuna.fi)Uusi laki selkeyttäisi tuulivoimaloiden purkamisvastuita ja turvaisi purkamiskustannusten kattamistaSuuri osa Suomen teollisen kokoluokan tuulivoimaloista on rakennettu vuoden 2011 jälkeen. Tuulivoimalan tekninen käyttöikä on noin 25–35 vuotta. Suomessa on purettu vasta noin 50 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden rakentamisesta ja purkamisesta ei ole tällä hetkellä kattavaa erityislainsäädäntöä, vaan purkamisen oikeudelliset kysymykset ratkaistaan osapuolten sopimusten sekä yleisen rakentamisen, jätehuollon ja ympäristönsuojelun lainsäädännön perusteella.Lisätietoja 
Mari-Linda Harju-Oksanen 
Hallitussihteeri  
p. 0295 250 554 
[email protected]

Hallituksen esitysluonnos laiksi käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta sai 9.2.–2.4.2026 järjestetyllä lausuntokierroksella 102 lausuntoa. Esityksen tavoitteita pidettiin lausunnoissa yleisesti kannatettavina, mutta sääntelyn toteutustavasta ja ehdotetuista ratkaisuista esitettiin runsaasti erilaisia näkemyksiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuoreen nuorten asumista koskevan selvityksen mukaan valtaosa suomalaisnuorista on tyytyväinen nykyiseen asumiseensa, joka on useimmiten vuokra-asumista. Tulevaisuuden haaveissa korostuvat kuitenkin omistusasuminen ja omakotitalo. Korkeat asumiskustannukset, toimeentuloon liittyvät haasteet ja läheisten tuki vaikuttavat monen nuoren valintoihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin.Nuorten asumistoiveita ja mahdollisuuksia pyritään tukemaan asuntopolitiikan keinoin.”Selvitys vahvistaa sen, että nuoret edelleen haaveilevat omistus- ja pientaloasumisesta. Näiden mahdollisuuksia pyrimme edistämään erilaisin toimin. Hallitus esimerkiksi on jo parantanut ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia korottamalla ASP-lainojen enimmäismääriä. Myös omarahoitusosuutta on päätetty pienentää”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama sekä yhdessä Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n kanssa teettämä selvitys tarkastelee 18–29-vuotiaiden nuorten asumista ja tulevaisuuden suunnitelmia ja haaveita. Selvityksen toteutti Iro Research Oy. Selvitys tehtiin kyselytutkimuksena vuonna 2025 ja kyselyyn vastasi yli 1 500 nuorta. Vastaava selvitys on tehty aiemmin kuusi kertaa ja tuloksia vertaillaan aiempiin kyselyihin soveltuvin osin.Selvityksen mukaan nuorista noin neljä viidestä on tyytyväinen tämänhetkiseen asumiseensa. Tyytyväisyys on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2020. Erityisen tyytyväisiä ovat kaupunkien keskustoissa ja omistusasunnoissa asuvat nuoret. Nuoret toivovat asumiseltaan luonnonläheisyyttä, palveluiden saavutettavuutta ja läheisten ihmisten läheisyyttä.Vuokralla nyt, omistusasunnossa tulevaisuudessaVuokra-asuminen on edelleen selvästi yleisin asumismuoto. Vuokralla asuu 81 prosenttia itsenäisesti asuvista nuorista. Omistusasunnossa asuu 12 prosenttia. Vuokralla-asuminen on lisääntynyt viime vuosina, kun taas omistusasujien osuus on vähentynyt. Muutos on selkein maaseudulla, jossa vuokralla-asuvien nuorten osuus on kasvanut 31 prosentista 59 prosenttiin ja omistusasuminen on vastaavasti vähentynyt.Vaikka vuokra-asuminen sopii useimmille nykyisessä elämäntilanteessa, noin kaksi kolmasosaa nuorista ilmoittaa aikovansa ostaa asunnon tulevaisuudessa. Asuntohaaveet kohdistuvat tyypillisimmin kolmioihin, ja lähes 60 prosenttia asuisi tulevaisuudessa mieluiten omakotitalossa.Nuorten asumistoiveet painottuvat isoihin kaupunkeihin, mutta myös maaseutumaisen asumisen mieluisuus on kasvanut. Yksin asuminen on vähentynyt, yhdessä asuminen yleistynytYksin asuvat ovat edelleen nuorissa suurin ryhmä, mutta heidän osuutensa on vähentynyt 11 prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana. Vuonna 2025 nuorista 36 prosenttia asui yksin, kun vastaava osuus oli viisi vuotta aikaisemmin 47 prosenttia.
Kimppa-asuminen kavereiden kanssa on yhä useammalle nuorelle sopiva asumismuoto. Sen sijaan soluasuminen tuntemattomien kanssa ei edelleenkään houkuttele suurinta osaa nuorista.Nuorten lapsiperheiden osuus on vähentynyt edelleen. Lapsiperheiden määrä on laskenut tasaisesti 17 prosenttiyksiköllä 1990-luvulta vuoteen 2025. Yhä useampi nuori kokee asuntohuolien kuormittavan arkea ja vaikuttavan siihen, milloin lapsia uskaltaa hankkia. Selvityksen mukaan 37 prosenttia nuorista arvioi, että asumistilanne siirtää lasten hankintaa. Osuus on kasvanut 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2020.Nuorten välillä eroja asumiskustannuksista selviytymisessäAsumisen kustannukset nousevat selvityksessä keskeiseksi huolenaiheeksi. Hieman yli kolmasosa nuorista on joutunut tinkimään muusta elämästä selviytyäkseen asumismenoista, ja noin kymmenesosa on vaihtanut edullisempaan asuntoon. Valtaosa nuorista kokee edelleen selviytyvänsä asumismenoista kohtuullisen hyvin, mutta yleisesti ottaen selviytyminen on heikentynyt aiempaan verrattuna, erityisesti vuokralla asuvien, yksinasuvien ja opiskelijoiden keskuudessa. Yksin asuvista 37 prosenttia kertoo tulojensa riittävän huonosti asumismenoihin, kun taas useamman hengen talouksissa vastaava osuus on 24 prosenttia. Lisäksi lähes neljäsosa nuorista kokee, että sosiaaliturvaan tehdyt muutokset ovat heikentäneet mahdollisuuksia selviytyä asumiskustannuksista. Vastaajista 39 prosenttia ei koe niillä olleen vaikutusta. Perheen ja läheisten tuki on monelle keskeinen osa asumisesta selviytymistä. Selvityksen mukaan lähes puolet nuorista on saanut taloudellista tukea asumiseensa vanhemmiltaan tai sukulaisilta. Tukea ovat saaneet muita useammin opiskelijat, vuokralla asuvat sekä 21–23 vuotiaat nuoret.Tutustu selvitykseen: Nuorten asuminen 2025 (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)LisätiedotHanna Kettunen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 010
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja  
p. 0295 250 078  
[email protected] 

Tuoreen nuorten asumista koskevan selvityksen mukaan valtaosa suomalaisnuorista on tyytyväinen nykyiseen asumiseensa, joka on useimmiten vuokra-asumista. Tulevaisuuden haaveissa korostuvat kuitenkin omistusasuminen ja omakotitalo. Korkeat asumiskustannukset, toimeentuloon liittyvät haasteet ja läheisten tuki vaikuttavat monen nuoren valintoihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta osoittaa vision ja konkreettiset askeleet Suomen luonnonarvomarkkinoiden kehittämiselle vuoteen 2035 asti. Tiekartta on laadittu ympäristöministeriön johdolla, yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Tiekartan tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuuden elpymistä lisäämällä yksityistä rahoitusta luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta 2026–2035 näyttää yhteisen suunnan sille, miten luonnonarvomarkkinoita edistetään Suomessa pitkäjänteisesti, luotettavasti ja ekologisesti vaikuttavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tiekartta on ympäristöministeriön ja Sitran rahoittama.Tiekartta asettaa luonnonarvomarkkinoille tavoitteet sekä kokoaa yhteen keskeiset toimenpiteet markkinoiden kehittämiseksi. Toimenpiteiden lähtökohtana on ekologinen vaikuttavuus. Tavoitteena on parantaa luonnon tilaa aidosti ja lisäisesti sekä varmistaa markkinoiden sujuva ja luotettava toiminta. Samalla lainsäädäntöä sekä hallintoa kehitetään aktiivisesti ja varmistetaan, että ne toimivat yhteen kansallisen ja EU-tasoisen ohjauksen kanssa.“Suomessa on tehty määrätietoista työtä uskottavien välineiden kehittämiseksi luonnon tilan parantamiseen. Luonnonarvomarkkinoiden tiekartta toimii suunnannäyttäjänä ekologisesti vaikuttavien markkinoiden rakentamisessa”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Suomen luonnonarvomarkkinat pohjautuvat luonnonsuojelulakiin perustuvaan vapaaehtoiseen ekologisen kompensaation malliin ja viranomaisvarmennettuihin luonnonarvoyksiköihin. Yksityisen rahoituksen ohjaaminen luonnon suojeluun ja ennallistamiseen on edellytys luontokadon pysäyttämiselle ja luonnon elpymiselle. Markkinaehtoiset ratkaisut eivät korvaa lainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai julkisesti rahoitettuja toimia, vaan täydentävät niitä. Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekarttaLuontoväittämäopas tukee vastuullista viestintääYmpäristöministeriö on julkaissut myös luonnonarvomarkkinoiden kansallista tiekarttaa tukevan luontoväittämäoppaan. Opas auttaa yrityksiä ja muita toimijoita viestimään luontovastuullisuudestaan selkeästi ja uskottavasti sekä välttämään viherpesua. Samalla se auttaa toimijoita kehittämään markkinoita toimivammiksi.Oppaassa esitellään väittämiä ohjaava lainsäädäntö ja avataan esimerkkien avulla, minkälaisia luontovastuullisuutta koskevia väittämiä yritykset voivat käyttää toimiessaan luonnonarvomarkkinoilla.Suomessa ollaan luonnonarvomarkkinoiden edelläkävijöitäSuomen luonnonarvomarkkinamallista on tehty kansainvälinen tieteellinen arvio, jonka mukaan Suomella on poikkeuksellisen vahva perusta luonnonarvomarkkinoille. Järjestelmän erityisinä vahvuuksina pidetään sen pohjautumista korkeatasoiseen luonnontieteelliseen asiantuntijatietoon, luonnonarvojen pysyvyyden varmistamista, toimien lisäisyyttä sekä avointa rekisteriä.Suomen uuden ekologisen kompensaation järjestelmän etukäteinen stressitesti  Suomi on ollut luonnonarvomarkkinoiden kehittämisessä edelläkävijä. Kansallinen tiekartta tukee Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa EU-tason työhön luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Tiekartan laatiminen on ollut kytköksissä myös kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun.

Luonnonarvomarkkinoiden kansallinen tiekartta osoittaa vision ja konkreettiset askeleet Suomen luonnonarvomarkkinoiden kehittämiselle vuoteen 2035 asti. Tiekartta on laadittu ympäristöministeriön johdolla, yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Tiekartan tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuuden elpymistä lisäämällä yksityistä rahoitusta luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 29. toukokuuta ympäristöministeriön päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Tammerkosken kansallismaisemasta järvien rannoille ja useisiin kaupunginosiin jatkuvassa kansallisessa kaupunkipuistossa yhdistyvät tamperelainen maisema, luonto ja rakennettu ympäristö.Tampereen kansallisen kaupunkipuiston ainutlaatuiset ominaispiirteet täydentävät kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa. Jääkauden muovaama maisema ja kannas kahden Tammerkosken yhdistämän järven keskellä on ollut otollinen lähtökohta teollisuudelle ja kaupungin kehittymiselle. Kansallisen kaupunkipuiston ytimessä ovat Tammerkosken rantapuistot ja punatiiliset teollisuusrakennukset. Keskustasta alue laajenee puistojen ketjuna Näsijärven ja Pyhäjärven rantoja myötäillen useisiin kaupunginosiin. Näistä tunnetuimpia ovat Pyynikin ja Pispalan harjut rakennuksineen sekä Kaupin laajat viheralueet.Tampere vaalii luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöäKansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden kokonaisuus. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana ja eheänä kokonaisuutena. Kokonaisuutta hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnön erityisiä arvoja vaalien ja vahvistaen.Tampere on onnistunut säilyttämään ja vahvistamaan maiseman, monimuotoisen luonnon ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Samalla kaupunki on kehittänyt uusia viher- ja virkistysyhteyksiä teollisuudelta julkiseen käyttöön avautuneille rannoille.“Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustaminen tukee kestävää kaupunkisuunnittelua. Samalla lisätään kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä vehreässä ja historiallisilta piirteiltään tunnistettavassa kaupungissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi tekee kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Päätös Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tehtiin Tampereen kaupungin 15.4.2025 päivitetystä hakemuksesta.Tiedoksianto 29.5.2026: Suomen 12. kansallinen kaupunkipuisto TampereelleKansalliset kaupunkipuistotLisätietojaAnnu Tulonen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 235
[email protected]
 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 29. toukokuuta ympäristöministeriön päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Tammerkosken kansallismaisemasta järvien rannoille ja useisiin kaupunginosiin jatkuvassa kansallisessa kaupunkipuistossa yhdistyvät tamperelainen maisema, luonto ja rakennettu ympäristö.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu alueita ja rakennuksia seuraavissa kaupunginosissa:Finlayson I, Tampella IX, Jussinkylä X, Tammerkoski II, Kyttälä A XI, Kyttälä B XII, Nalkala III, Ratina XIII, Kaakinmaa VI, Amuri B V, Amuri A IV, Pyynikinrinne VII, Pyynikki, Ylä-Pispala, Ala-Pispala, Tahmela, Hyhky, Kaarila, Rahola, Härmälä, Hatanpää XXII, Kalevanharju XVIII, Viinikka XXIII, Nekala XXIV, Jokipohja XXVI, Järvensivu, Vuohenoja, Muotiala, Särkänniemi VIII, Santalahti, Lapinniemi, Lentävänniemi, Niemenranta, Petsamo XXI, Lappi, Kauppi, Kaupinlaakso ja Niihama sekä kokonaisuuteen liittyviä saaria ja vesialueita Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvat alueet on osoitettu Tampereen kaupungin hakemuksen liitteenä olevalla kartalla. YleistiedoksiantoYmpäristöministeriö teki 29.5.2026 päätöksen, jolla perustettiin Tampereen kaupungin hakemuksesta alueidenkäyttölain (132/1999) 68 §:n mukainen kansallinen kaupunkipuisto, (VN/2414/2021-YM-5).Ympäristöministeriön päätös annetaan tiedoksi yleistiedoksiantona lukuisten asianosaisten tavoittamiseksi. Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla ja sanomalehti Aamulehdessä 1.6.2026. Päätös liiteaineistoineen on nähtävillä 8.7.2026 saakka viraston aukioloaikoina ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 4–10, Helsinki sekä Tampereen kaupungin verkkosivuilla  www.tampere.fi/ilmoitustaulu kohdassa “Muut kuulutukset ja ilmoitukset. Digitaalinen aineisto on nähtävillä myös Tampereen asiakaspalvelupisteessä 1.6. alkaen Aleksis Kiven katu 14–16 C, 33210 Tampere.Päätöksen voi myös erikseen pyytää nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta diaarinumerolla VN/2414/2021-YM-5 (puh. +358 029 525 0300, [email protected]).Ympäristöministeriön päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.  Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta. (Hallintolaki 434/2003, 62 §).Asian taustaTampereen kaupunginhallitus päätti Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemisesta ensimmäisen kerran 7.12.2020 ja toimitti hakemuksen ympäristöministeriöön. Syksyllä 2021 kaupunki haki lisäaikaa hakemuksen täydentämistä varten maankäytön suunnittelun tilanteen vuoksi. Tampereen kaupunki toimitti 15.4.2025 ympäristöministeriöön päivitetyn kansallisen kaupunkipuiston perustamishakemuksen liiteasiakirjoineen.LisätietojaAnnu Tulonen
erityisasiantuntija 
p. 0295 250 235
[email protected]
 

Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on käynnistänyt rakennusperintölain toimivuusarvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa lain soveltamisesta ja mahdollisista kehittämistarpeista.Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (rakennusperintölaki) tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää rakennusperinnön kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Lakia käytetään erityisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolella sekä erityisen arvokkaiden sisätilojen suojelemiseen.Rakennusperinnön säilymiseen vaikuttaa myös muu sääntely, ja esimerkiksi viime vuosien maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Rakennusperintölaki tuli voimaan vuonna 2010 ja siihen on sen jälkeen tehty osittaisuudistuksia. Sitä edeltänyt rakennussuojelulaki oli vuodelta 1985, ja laki rakennusten suojelusta vuodelta 1964. Nyt tehtävässä arvioinnissa tarkastellaan rakennusperintölain toimivuutta eri näkökulmista. Työssä muodostetaan kokonaiskuva lain soveltamisesta, käytännön toimeenpanosta sekä siitä, miten laki tukee rakennusperinnön suojelulle asetettuja tavoitteita. Tuloksia hyödynnetään rakennusperintölain ja sen toimeenpanon kehittämisen tietopohjana.Arvioinnissa kuullaan laajasti lain soveltajia ja muita keskeisiä toimijoita, kuten rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun parissa toimivia asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Lisäksi hyödynnetään kirjallisia aineistoja sekä asiantuntijahaastatteluja, kyselyjä ja työpajoja.  Toimivuusarvioinnin toteuttavat Owal Group Oy ja Tampereen yliopisto. Arviointi tehdään vuoden 2026 aikana.Lisätietoa hankesivulta: Rakennusperintölain toimivuusarviointiLisätiedotReko Korhonen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto
puh. 0295 250 018
[email protected] Jeremias Kortelainen 
Owal Group Oy
puh. 040 758 5893
[email protected]

Ympäristöministeriö on käynnistänyt rakennusperintölain toimivuusarvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa lain soveltamisesta ja mahdollisista kehittämistarpeista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut metsälain, luonnonsuojelulain ja metsätietolain muutokset, joiden tarkoituksena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti lintujen pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa lainsäädäntöä. Kesäkuun 1. päivänä voimaan tulevilla lakimuutoksilla mm. velvoitetaan huomioimaan lintujen pesintä metsätalouden harjoittamisen yhteydessä metsäalan suosituksia vastaavalla tavalla sekä parannetaan tietojen saatavuutta.”Lakimuutosten tavoitteena oli varmistaa, että metsätalouden harjoittaminen on myös jatkossa EU:n lintudirektiivin vaatimusten mukaista. Samalla tarkoituksena oli löytää tasapaino lintujen suojelun ja elinkeinon harjoittamisen edellytysten turvaamisen välillä. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä, eikä niitä voida käsitellä toisistaan irrallisina kysymyksinä. Kiitän kaikkia lainvalmistelussa mukana olleita ripeästä työstä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.”Lakimuutoksilla vahvistamme lintujen suojelua niiden elinvaiheiden kannalta kaikkein herkimpänä aikana. Selkeytämme sääntelyä niin, että luonnon monimuotoisuus voidaan huomioida osana kestävää metsänkäyttöä”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Metsäalan toimijoille uusia velvoitteita ja rajoituksia Uudessa metsälain 10 c §:ssä säädetään hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä tehtävästä ennakkosuunnittelusta. Keskeistä on pesien havaitseminen, jotta ne voidaan ottaa huomioon hakkuiden ja metsänhoitotöiden toteutusvaiheessa. Käytännön työn tueksi tullaan valmistelemaan myös ohjeistusta.Puunkorjuu on kiellettyä vilkkaimpana lintujen pesintäaikana rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä. Kielto on voimassa pohjoisessa Suomessa 1.5.−31.7. välisenä aikana ja muualla Suomessa 15.4.−15.7. välisenä aikana.Näinä aikoina kaikissa metsissä on jätettävä korjaamatta isot edellisen puusukupolven haavat, kolopuut ja pystylahopuut. Jos hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelun tai toteutuksen yhteydessä havaitaan linnunpesä, jossa pesintä on käynnissä, on metsänkäsittely tehtävä niin, ettei pesää vahingoiteta.Harvalukuisten petolintujen pesintäaikana on kiellettyä sellainen häiriötä aiheuttava metsänkäsittely, joka voi johtaa pesinnän keskeytymiseen. Petolintujen pesinnän huomioimiseen liittyvistä tarkemmista vaatimuksista tullaan säätämään asetuksella, joka annetaan myöhemmin tänä vuonna.Ennen asetuksen voimaantuloa petolintujen pesän läheisyydessä tehtävässä metsänkäsittelyssä tulisi käytännössä noudattaa nykyisiä alan suosituksia.Täsmennyksiä muuhun lainsäädäntöönLuonnonsuojelulakiin tehdyillä muutoksilla pyritään varmistamaan, ettei lintudirektiiviin sisältyvää tahallisen häirinnän kieltoa sovelleta Suomessa tavanomaiseen maatalouteen, metsätalouteen tai rakentamiseen laajemmin kuin lintudirektiivi edellyttäisi.Lisäksi jatkossa maanomistaja, hakkuuoikeuden haltija sekä näiden lukuun toimivat saavat käyttöönsä metsien hoidon ja käytön suunnittelussa välttämättömiä lintuja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tähän saakka tiedot on saanut vasta metsänkäyttöilmoituksen tekemisen jälkeen.Lakimuutokset koskevat vain metsä- ja maataloustoimenpiteiden välillisiä vaikutuksia. Rauhoitettujen lajien yksilöiden tarkoituksellinen häirintä ja tappaminen on sallittua ainoastaan Lupa- ja valvontaviraston myöntämällä poikkeusluvalla.Lakimuutosten taustalla on EU:n tuomioistuimen viime vuoden elokuussa antama ratkaisu, joka koski metsänhakkuuta Virossa. Ratkaisussa täsmennettiin lintudirektiivin tulkintaa erityisesti liittyen metsänhakkuisiin.  Tämä johti tarpeeseen täsmentää kansallista lainsäädäntöä niin, että metsänhakkuulle ja muulle metsätalouden harjoittamiselle säädettiin rajoituksia ja velvoitteita linnuston huomioon ottamiseksi.  LisätietojaYksikön päällikkö, metsäneuvos Erno Järvinen, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi 
0295 162 150Erityisasiantuntija Antti Leinonen, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
029 5162 137Lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi(at)gov.fi
029 525 0433

Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut metsälain, luonnonsuojelulain ja metsätietolain muutokset, joiden tarkoituksena on selkeyttää ja täsmentää erityisesti lintujen pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaa lainsäädäntöä. Kesäkuun 1. päivänä voimaan tulevilla lakimuutoksilla mm. velvoitetaan huomioimaan lintujen pesintä metsätalouden harjoittamisen yhteydessä metsäalan suosituksia vastaavalla tavalla sekä parannetaan tietojen saatavuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustuksen asetusluonnoksesta voi lausua 26.6.2026 asti.Valtionavustus suunnataan asuinrakennusten korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä tehtäviin rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin. Avustuksella tavoitellaan suunnitteilla olevien remonttien nopeuttamista sekä uusia korjaushankkeita.”Olen iloinen, että voimme uudella avustuksella tuoda työtä rakennusalalle ja vauhdittaa tarpeellisia energiaremontteja. Tässä asuntomarkkinatilanteessa on perusteltua painottaa valtion tukitoimia erityisesti korjausrakentamiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Asetusluonnoksen mukaan avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Avustuksessa ei edellytetä asuntojen perusparannukseen tarkoitetun korkotukilainan käyttöä. Avustusta ei myönnetä henkilöasiakkaille tai taloudellista toimintaa harjoittavalle yhteisölle.Avustusta voitaisiin myöntää 4 000 euroa asuntoa kohden. Avustus olisi kuitenkin enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.Avustettavien toimenpiteiden täytyisi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta siten, että se ylittää lainsäädännön edellyttämän energiatehokkuuden vähimmäistason vähintään 10 prosentilla. Toimenpiteiden olisi myös oltava tarkoituksenmukaisia rakennuksen tai asunnon odotettavissa oleva käyttöaika ja -tarve huomioiden. Toimet voisivat liittyä esimerkiksi energiatehokkuuden ja sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen, järjestelmien säätöön ja toiminnan varmistamiseen tai fossiilisen lämmitysjärjestelmän korvaamiseen kauko- tai maalämmöllä. Avustuksen saajan olisi osoitettava energiatehokkuuden parantuminen säädöstenmukaisilla vertailulukulaskelmilla, esittää selvitys toteutuneista kustannuksista sekä toimittaa pyydetyt suunnitelmat, työselitykset ja korjausten jälkeen laadittu energiatodistus avustuksen myöntäjänä toimivalle Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle. Avustusta voitaisiin myöntää takautuvasti suunnittelukustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 20.4.2026 alkaen sekä hankkeisiin, joiden tarjouspyynnöt on hyväksytty tai urakkasopimukset allekirjoitettu ja rakennustyöt alkaneet aikaisintaan 1.6.2026. Takautuvia avustuksia voitaisiin hakea vain vuoden 2026 loppuun saakka.Valmistelun aikataulu ja arviot avustuksen vaikutuksistaAsetuksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Avustushaun käynnistymisestä ja hakemusten jättämisestä ei voida vielä antaa lisätietoa. Näistä viestitään myöhemmin, heti kun se on mahdollista.Arvioiden mukaan avustuksen työllistävä vaikutus voisi olla 7 200 henkilötyövuotta. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden määrän korjaushankkeiden yhteydessä arvioidaan kaksinkertaistuvan tavanomaiseen tasoon verrattuna. Osa hankkeista voi olla sellaisia, että niitä on suunniteltu jo aiemmin. Uusi avustus voi toimia niiden liikkeellepanevana voimana energiatehokkuuden parantamisen lisäksi. Energian säästön arvioidaan olevan 212–364 tuhatta megawattituntia, joka vastaa 14 000–24 000 pientalon vuosikulutusta. Päästöjä arvioidaan säästyvän 48–85 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa (CO₂ekvkg). Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista 2026–2027 (lausuntopalvelu.fi)Muut kehysriihen linjaukset myös valmistelussaKorjausrakentamisen lisäämiseksi on valmisteilla ympäristöministeriössä myös asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksen kehittäminen, jossa uudet takausehdot on tarkoitus saada voimaan 1.1.2027 alkaen. Kehysriihessä linjattiin myös asuintalovarauksen korotuksesta ja kotitalousvähennyksen korotuksesta, joiden valmistelu tapahtuu valtiovarainministeriössä.Lisätietoja Timo Tähtinen 
rakennusneuvos
puh. 0295 250 306
[email protected]Jyrki Kauppinen 
Rakennusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja 
puh. 0295 250 122 
[email protected] Tanja Mattila
rahoitusanalyytikko, Rahoitus-ryhmän johtaja, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
p. 0295 250 589
[email protected]
 
Emma-Stina Vehmanen (kysymykset ministerille)
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 
puh. 0295 250 078 
[email protected]Lisätietoa hankkeesta (hankesivu)

Hallitus linjasi kevään kehysriihessä uudesta määräaikaisesta asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta. Avustukseen ja sen hallinnointikustannuksiin on varattu 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Avustuksen asetusluonnoksesta voi lausua 26.6.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Nykyisillä toimilla Suomi ei ole saavuttamassa hiilineutraaliustavoitettaan eikä kansainvälisiä tai EU-tason velvoitteitaan. Näin todetaan ministeriöiden kansliapäälliköt valmistelemassa yhteisessä virkanäkemyksessä, joka tarkastelee Suomen strategista tilannekuvaa sekä keskeisiä ratkaisujen suuntia kahden seuraavan vaalikauden ajalle. Torstaina 28.5.2026 julkistettu Valintojen Suomi -puheenvuoro tarjoaa tietopohjaa kaikille asiasta kiinnostuneille virkavalmisteluna tehtyyn arvioon perustuen. Kansliapäälliköt nostavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhdeksi keskeiseksi toimintaympäristön paineeksi globaalin epävakauden, väestö- ja aluerakenteen muutoksen sekä julkisen talouden epätasapainon rinnalle.“Keskeistä on, miten näitä haasteita ratkotaan sektorirajojen yli”, kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo.Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät nopeasti. Sään ääri-ilmiöt, ekosysteemien heikentyminen ja mahdolliset ilmaston keikahduspisteet luovat merkittäviä riskejä Suomessa ja globaalisti.Tilanne on vakava:Hiilinielut kehittyvät väärään suuntaanTaakanjakosektorin päästövähennykset vaativat lisätoimiaEnnallistamissuunnitelman toimeenpano on keskenErityisesti tarvitaan tehokkaita toimia hiilinielujen kehityksen kääntämiseksi nopeasti, taakanjakosektorin päästövähennysten edistämiseen ja ennallistamissuunnitelman toimeenpanoon.Ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiset hallituksen keskeiset pitkän ajan politiikkalinjat sekä keskeiset toimet on hyvä sopia jo hallitusneuvotteluissa.“Ilmasto- ja luontopolitiikan toimia voidaan hallituskauden aikana toteuttaa tehokkaammin ja vaikuttavammin, kun isot linjat on sovittu jo ennen kuin hallitus aloittaa työnsä”, Damski sanoo.Hallituksen on syytä käynnistää valmistelu, jossa arvioidaan vaihtoehtoja laajamittaisten riskien kustannusten kattamiseksi esimerkiksi rahastoratkaisujen avulla.Tutustu yhteensä 31 ratkaisusuuntaan, joita kansliapäälliköt ehdottavat Valtioneuvoston sivuilla:Valintojen Suomi : Kansliapäälliköiden pääviestit hallitusvaihdokseen

Nykyisillä toimilla Suomi ei ole saavuttamassa hiilineutraaliustavoitettaan eikä kansainvälisiä tai EU-tason velvoitteitaan. 

Lähde: ym.fi