NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään periaatepäätöksen julkisten hankintojen strategisista ekologisista tavoitteista vuoteen 2035 saakka. Tavoitteet koskevat rakentamisen, kuljetusten ja ajoneuvojen, elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen, tiettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tieto- ja viestintäteknologian hankintoja. Näiden alojen hankinnat ovat kustannuksiltaan mittavia ja merkittävimpiä ympäristöhaittojen ja niiden vähentämisen kannalta.Julkisten hankintojen arvo on Suomessa yli 38 miljardia euroa vuodessa eli noin 14 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisella sektorilla on suuri merkitys, kun halutaan vähentää haitallisia luonto- ja ympäristövaikutuksia sekä edistää puhtaita markkinoita. Julkiset hankinnat muodostivat 16 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä vuonna 2019.”Julkisten hankintojen mittakaava on todella suuri. Valtioneuvosto on nyt asettanut tavoitteet, jotka luovat ennakoitavuutta ja ohjaavat valtion hankintayksiköitä tekemään ympäristön kannalta parempia hankintoja ja kannustavat yrityksiä kehittämään tarpeita vastaavia ratkaisuja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Hiili- ja luontojalanjälki pienemmäksi, lisää kiertotalouttaKansalliset tavoitteet ovat tiekartta, joka auttaa hankintayksiköitä vähentämään hankintojensa hiili- ja luontojalanjälkeä ja edistämään kiertotaloutta ja siten vähentämään haittoja ympäristölle. Tavoitteet ohjaavat organisaation hankintoja ja näyttävät yrityksille suuntaa tulevaisuudessa tarvittavista hankintaratkaisuista.
Periaatepäätös velvoittaa valtion hankintayksiköt ottamaan huomioon julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet. Lisäksi valtioneuvosto suosittelee, että kaikki muut julkiset hankintayksiköt noudattavat periaatepäätöksen tavoitteita ja periaatteita. Kukin hankintayksikkö määrittelee itse toimet, keinot ja kriteerit hankinnan toteuttamiseksi hyödyntäen ennakoivaa keskustelua eli markkinavuoropuhelua yritysten kanssa. Näin edistetään sitä, että hankinta vastaa tarpeeseen sekä tukee innovaatioita ja ympäristötavoitteita. Lisäksi laaditaan ennakoivan markkinavuoropuhelun toimintamalli yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Hankintayksikkö huomioi tavoitteet hankinnoissa siten, että ne eivät aiheuta lisäkustannuksia hankinnan elinkaaren aikana eivätkä vaikuta hoitotuloksiin tai potilasturvallisuuteen. Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet on laadittu laajassa sidosryhmäyhteistyössä hankintayksiköiden sekä toimialajärjestöjen kanssa vuosina 2024-2025. Työtä ohjasi ministeriöiden edustajista koostunut ohjausryhmä. Hankintayksiköiden tueksi ympäristöministeriö on koonnut yhteenvedon julkisia hankintoja koskevasta ympäristöä koskevaa tuote- ja sektorisääntelystä sekä luettelon oppaista ja hankinnan vaatimuksista. Lisäksi kehitetään hankintojen vastuullisuuskriteerien kriteeripankki.fi -palvelua sekä ennakoivan markkinavuoropuhelun toimintamallia yhteistyössä perustettavan asiantuntijaryhmän kanssa. Asiantuntijaryhmään kutsutaan asiantuntijoita hankintayksiköistä ja ministeriöistä. Tavoitteiden etenemistä seurataan kansallisella tasolla hyödyntäen valtiokonttorin ylläpitämää julkisten hankintojen tietovarantoa. Tavoitteiden päivittämisen tarvetta arvioidaan vuonna 2030 yhteistyössä tutkimuslaitosten, hankintayksiköiden sekä toimialojen kanssa. Periaatepäätöksellä toteutetaan muun muassa Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksia kiertotaloushankintojen ja innovatiivisten hankintojen edistämisestä.

Valtioneuvosto antoi tänään periaatepäätöksen julkisten hankintojen strategisista ekologisista tavoitteista vuoteen 2035 saakka. Tavoitteet koskevat rakentamisen, kuljetusten ja ajoneuvojen, elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen, tiettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tieto- ja viestintäteknologian hankintoja. Näiden alojen hankinnat ovat kustannuksiltaan mittavia ja merkittävimpiä ympäristöhaittojen ja niiden vähentämisen kannalta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi on mukana kahdeksan EU-jäsenmaan yhteisessä kannanotossa, jossa korostetaan vahvan EU:n päästökaupan merkitystä. Kannanotto on vastaus keskusteluun, jossa osa jäsenmaista on toivonut merkittäviä muutoksia päästökauppaan ja päästöoikeuden hinnan laskemista.Kannanoton ovat allekirjoittaneet Portugali, Espanja, Alankomaat, Luxemburg, Slovenia, Tanska, Ruotsi ja Suomi. “EU:n päästökauppa on Euroopan ilmastopolitiikan selkäranka. Vahva päästökauppa on myös Suomelle selkeä etu. Kun saastuttaminen maksaa, puhtaat ratkaisut voittavat markkinoilla. Se ohjaa investoinnit oikeaan suuntaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Päästökaupan uskottavuus perustuu siihen, että se on ennakoitava ja antaa näkymän tulevaan energia- ja ilmastopolitiikkaan.”Lyhytnäköiset päätökset, joilla pyrittäisiin laskemaan päästöoikeuden hintaa, loisivat epävarmuutta ja karkottaisivat puhtaiden ratkaisujen investointeja. Euroopan kilpailukyky rakennetaan pitkäjänteisellä, vakaalla ja teknologianeutraalilla ilmastopolitiikalla, ei poukkoilulla”, Multala toteaa.Päästökauppa vähentää päästöjä ja vahvistaa myös turvallisuuttaEU:n päästökauppa on vähentänyt tehokkaasti päästöjä ja puhdistanut sähköntuotantoa. Päästökaupan piiriin kuuluu 37 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Sektorin päästöt ovat puolittuneet vuoden 2005 jälkeen (EEA, 2025). Suomessa päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet vielä EU-tasoakin ripeämmin.Päästökauppa myös vahvistaa EU:n huoltovarmuutta: kun fossiilisten polttoaineiden kysyntä vähenee, EU on vähemmän riippuvainen tuonnista eikä niin altis kansainvälisen energiamarkkinan ja geopoliittisten kriisien aiheuttamille hintavaihteluille. Myös viimeaikaisten Iranin tapahtumien vaikutus öljyn maailmanmarkkinahintaan muistuttaa, että geopoliittiset kriisit nostavat öljyn hintaa enemmän ja ennakoimattomammin kuin EU:n ilmastopolitiikka.Suomi hyötyy vahvasta päästökaupastaLähes päästöttömän sähköntuotannon maana Suomi hyötyy vahvasta päästökaupasta verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin maihin. Suomessa on lisäksi vireillä paljon puhtaita investointeja. Jos päästöoikeuden hinta laskisi olennaisesti, puhtaista investoinneista ja teknologioista tulisi vähemmän kannattavia.“Kun ilmastopolitiikan perusteita haastetaan EU:ssa, Suomi pitää kiinni vahvasta, ennakoitavasta ja investointeihin kannustavasta päästökaupasta. Olemme tukeneet EU:n kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita ja varmistaneet, että päästökauppaa kehitetään markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti”, ministeri Multala toteaa.Kahdeksan maan kannanoton lisäksi Tanskan, Suomen, Portugalin, Espanjan ja Ruotsin pääministerit ovat lähettäneet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costalle kirjeen, jossa he vaativat EU-johtajia vahvistamaan unionin yhteistä sitoutumista ilmastotavoitteisiin ja päästökauppajärjestelmään kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän edistämiseksi.LisätiedotJuuso Kilpinen
Ministeri Multalan erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected]

Suomi on mukana kahdeksan EU-jäsenmaan yhteisessä kannanotossa, jossa korostetaan vahvan EU:n päästökaupan merkitystä. Kannanotto on vastaus keskusteluun, jossa osa jäsenmaista on toivonut merkittäviä muutoksia päästökauppaan ja päästöoikeuden hinnan laskemista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossapidon säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Lakiluonnoksiin voi antaa lausuntoja 4.5.2026 asti.“Yhdyskuntakehittämis- ja -rakentamislaeissa on kyse sujuvasta arjesta. Esimerkiksi siitä, miten kuntien yleisiä alueita suunnitellaan ja katuja pidetään kunnossa. Uudistuksella varmistetaan, että kuntalaisille ja kaupunkien kehitykselle tärkeä lainsäädäntö on ajan tasalla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Yhdyskuntakehittämislaki luo edellytykset kaavojen sujuvalle toteuttamiselle Uudessa yhdyskuntakehittämislaissa säädettäisiin yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvaamisesta, kuntien maapolitiikasta, kehittämisalueista, tonttijaosta sekä maan luovuttamisesta, lunastamisesta ja kaavan toteuttamisen korvauksista. Jos laadittava asemakaava hyödyttää merkittävästi maanomistajaa, olisi tämän myös jatkossa osallistuttava yhdyskuntarakentamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin joko osapuolten välisen maankäyttösopimuksen tai kunnan määräämän kustannusperusteisen kehittämiskorvauksen kautta.  Yleensä kunta ja maanomistaja sopivat asiasta, ja kehittämiskorvauspäätöksiä tehdään erittäin harvoin. Uutena asiana esitetään, että maanomistajan osallistumisvastuu laajenisi rakentamislain mukaisiin poikkeamislupaan ja puhtaan siirtymän sijoittamislupaan. Näin kunta voisi tietyissä tilanteissa valita yksinkertaisemman lupamenettelyn kaavoituksen sijaan ilman, että mahdollisuus korvaukseen ratkaisisi valitun menettelyn. Uutena asiana esitetään myös, että kehittämiskorvaukseen voisi sisällyttää enintään 15 vuotta vanhoja yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Vanhempia kustannuksia voisi huomioida vain poikkeustapauksissa. Kunnalle asetettaisiin myös uusi velvoite toteuttaa kehittämiskorvauksen perusteena olevat toimet 15 vuoden kuluessa.  Esityksen mukaan kuntien olisi laadittava maapoliittinen ohjelma, pidettävä se ajantasaisena ja seurattava sen toteutumista. Maapoliittisella ohjelmalla tarkoitettaisiin kunnan valtuuston hyväksymää asiakirjaa, jolla linjattaisiin sitovasti niitä periaatteita ja toimintatapoja, joita kunta soveltaa maapolitiikassaan. Maapoliittisia toimia ovat muun muassa sopimuksiin perustuva maanhankinta, kaavojen toteuttamiseksi tehtävät lunastukset, maankäyttösopimukset, kehittämiskorvaukset ja tonttien luovuttaminen. Maapolitiikan aineistojen täytyisi olla saatavilla verkossa. Tämä yhdenmukaistaisi kuntien toimintaa ja tekisi siitä avoimempaa ja ennakoitavampaa.  Nykyinen velvollisuus luovuttaa katualue kunnalle ilmaiseksi ensimmäisen asemakaavan alueella poistuisi, eli jatkossa kaikista luovutettavista alueista maksettaisiin korvaus maanomistajalle. Kuten nykyisin, korvaus perustuisi maanomistajan ja kunnan sopimukseen tai lunastusmenettelyyn, jos osapuolet eivät saavuta sopimusta. Korvausmäärät määräytyisivät myös jatkossa lunastuslain mukaan. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi yhdyskuntakehittämislaiksi (lausuntopalvelu.fi)Yhdyskuntarakentamislaki säätää kuntien yleisten alueiden tehtävistä Uudessa yhdyskuntarakentamislaissa säädettäisiin katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Laissa säädettäisiin myös periaatteista, joilla teknisiä verkkoja voidaan sijoittaa kuntien yleisille alueille sekä kuntien mahdollisuuksista ohjata yleisillä alueilla tehtäviä töitä. Lisäksi laissa linjattaisiin hulevesien käsittelystä rakennetussa ympäristössä. Uutena asiana esitetään, että kuntien olisi laadittava yleisen alueen kunnossapitosuunnitelma, josta ilmenisi eri alueiden kunnossapidon periaatteet esimerkiksi katujen auraamisesta ja liukkauden torjunnasta. Suunnitelman tulisi olla digitaalinen, ja se olisi valmisteltava vuorovaikutteisesti. Uudistus toisi suunnitelmallisuutta yleisten alueiden kunnossapitoon, tekisi näkyväksi kunnan kunnossapitotyön ja antaisi kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen. Kunnat saisivat lisää työkaluja katutöiden ohjaamiseen. Teknisille verkoille olisi jatkossa haettava sijoittamislupa ja yleisillä alueilla tehtäville töille kaivulupa, jos työt edellyttävät liikenteen ohjaamista. Kunta voisi jatkossa antaa huomautuksen tai määrätä seuraamusmaksun luvattomista kaivutöistä ja muista laiminlyönneistä. Näin kunnalla olisi ketterämpiä tapoja puuttua laiminlyönteihin ja niskoitteluun. Kuntien olisi edistettävä esteettömyyttä yleisten alueiden suunnittelussa ja pidettävä yllä tietoaineistoa yleisillä alueilla hallinnassaan olevista taitorakenteista kuten silloista ja tukimuureista. Yhdyskuntarakentamislaki korvaisi yleisiä alueita koskevat pykälät nykyisestä alueidenkäyttölaista ja 1970-luvulla laaditun lain kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.  Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi yhdyskuntarakentamislaiksi (lausuntopalvelu.fi)Infotilaisuus lakiesityksistä 20. maaliskuuta Ympäristöministeriö järjestää perjantaina 20.3.2026 kello 9–11 kaikille avoimen verkkotilaisuuden, jossa kerrotaan ja keskustellaan lausunnoilla olevista lakiesityksistä.Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteenLait viimeistelevät maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen Alueidenkäytön uudet lait viimeistelevät vuonna 2018 alkaneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen. Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Nyt uudistetaan jäljelle jäänyttä alueidenkäytön osuutta.   Yhdyskuntakehittämislain ja yhdyskuntarakentamislain lisäksi valmistelussa on uusi alueidenkäyttölaki, jonka hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan kevään aikana. Lakiesityksiä on valmisteltu työryhmissä, joissa on ollut mukana keskeiset sidosryhmät. 

Kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossapidon säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Lakiluonnoksiin voi antaa lausuntoja 4.5.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaisten kuluttajien verkkotilaukset pääasiassa Kiinassa toimivilta halpatuotteiden valmistajilta ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Hallitus käynnistää valmistelun ongelmiin puuttumiseksi nyt valmistuneen raportin ehdotusten mukaisesti. Lisäksi korostuu kuluttajien vastuu.Vuonna 2025 Suomeen saapui 40,5 miljoonaa halpatuontitilausta. Halpatuonti on ongelmallista niin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle, ympäristölle kuin kuluttajansuojalle. Euroopan komission tarkastuksessa 84 prosenttia testatuista tuotteista sisälsi EU:ssa terveydelle vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja.Työryhmä luovutti työministeri Matias Marttiselle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle raportin ratkaisuista halpatuonnin ongelmiin 9.3.2026. “Ilmiö on haastava. Työryhmä on kartoittanut, että siihen voidaan osin puuttua kansallisilla toimilla, kun taas laajemmat muutokset vaativat yhä määrätietoisempaa EU-vaikuttamista yhteisten ratkaisujen puolesta”, työryhmän puheenjohtajana toiminut valtiosihteeri Mika Nykänen sanoo.     
 
Työryhmän raportin mukaan halpatuontiin voidaan puuttua tehokkaammalla tullisääntelyllä, markkinavalvonnalla ja tuottajavastuulla. Hallitus käynnistää raportin pohjalta välittömästi tarkemman lainsäädännön muutosten selvitystyön ongelmiin puuttumiseksi.Hallitus jatkaa vaikuttamista EU-tasolla entistä määrätietoisemmin ja keskitetymmin, kuten raportti suosittelee. EU:ssa tulee jo tänä vuonna voimaan muutoksia, jotka nostavat edullisten verkkokauppaostosten tuontikustannuksia. Heinäkuussa 2026 poistuu 150 euron tullittomuusraja ja pienille lähetyksille tulee kolmen euron kiinteä tullimaksu. Lisäksi myöhemmin tänä vuonna on tulossa käyttöön kahden euron käsittelymaksu paketeille.”Erittäin nopeasti kasvanut halpatuonti EU:n ulkopuolelta on tuonut mukanaan myös ongelmia. EU:n ulkopuoliset toimijat kiertävät velvoitteita, mikä vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten toimintaa ja reilua kilpailua. Tuoteturvallisuudesta ja laadusta ei pidä tinkiä Suomeen vyöryvän krääsän nimissä. Meillä täytyy olla kaikille yhteiset pelisäännöt ja siksi viemme eteenpäin niin kansallisia kuin EU-tason toimia”, työministeri Matias Marttinen sanoo. Halpatuonti haastaa reilua kilpailua ja jätehuoltoa“Tuoteturvallisuudesta, ympäristövastuusta ja muista yhteisistä pelisäännöistä piittaamaton halpaverkkokauppa on hyvin ongelmallista ympäristön ja esimerkiksi jätehuoltojärjestelmämme kannalta. Käynnistämme valmistelun sääntelyratkaisujen toteuttamiseksi ja tulen vaikuttamaan asiaan määrätietoisesti EU-tasolla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa.Kuluttajiin kohdistuvien ongelmien lisäksi verkkoalustoihin perustuva halpatuonti haittaa lakeja noudattavien kotimaisten yritysten toimintaa ja reilua kilpailua. Raportin mukaan halpatuonnin valvontaa voitaisiin lisätä, mutta suuren määrän vuoksi valvonnan lisääminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Valvonnan tehostamiseksi tarvittaisiin uusia digitaalisia välineitä sekä laajempaa yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Tarkastuksia etämyynnin tullivarastoissa voitaisiin lisätä. Kansallisesti voitaisiin käynnistää suuriin verkkoalustoihin kohdistuva markkinavalvonnan yhteistyöprojekti ja tukea EU-komission käynnissä olevia tutkintoja. Raportissa nousi esille myös tuottajavastuu, joka velvoittaa valmistajat ja maahantuojat järjestämään tiettyjen tuotteiden kuten sähkölaitteiden ja pian myös tekstiilien jätehuollon ja vastaamaan sen kustannuksista. Raportin mukaan tulisi pikaisesti selvittää Tullin mahdollisuuksia periä tuottajavastuun kustannuksia, joihin EU:n ulkopuolinen etäkauppa ei juuri osallistu.Lisätiedot:
valtiosihteeri Mika Nykänen, p. 029 504 7266 (työryhmän puheenjohtaja)
erityisavustaja Teresa Salminen, p. 029 504 7318 (kysymykset työministerille)
erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, p. 040 847 1992 (kysymykset ympäristö- ja ilmastoministerille)
erityisasiantuntija Niina Etelävuori, TEM, p. 029 504 7022
neuvotteleva virkamies Sirje Stén, YM, p. 029 525 0276

Suomalaisten kuluttajien verkkotilaukset pääasiassa Kiinassa toimivilta halpatuotteiden valmistajilta ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Hallitus käynnistää valmistelun ongelmiin puuttumiseksi nyt valmistuneen raportin ehdotusten mukaisesti. Lisäksi korostuu kuluttajien vastuu.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 4,77 miljoonaa euroa yhdeksälle kaupungille ja hyvinvointialueelle pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen. Lisärahoituksella varmistetaan jo käynnissä olevien hankkeiden jatkuminen myös ensi vuonna.“Asunnottomuuden poistaminen edellyttää määrätietoista työtä kaupungeilta ja hyvinvointialueilta. Olennaista on saada kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyö toimimaan sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueiden ja asuntoasiat kaupunkien vastuulla. Nyt myönnetyllä rahoituksella hyvin käynnistyneet kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteishankkeet saavat jatkoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmaan on kutsuttu mukaan yhdeksän suurinta kaupunkia ja hyvinvointialuetta. Kaupungit ja hyvinvointialueet käynnistivät alkuvuodesta 2025 yhteishankkeet, joilla kehitetään yhteisiä ja pysyviä rakenteita ja malleja asunnottomuuden poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Käynnistymisvaiheessa hankkeille jaettiin yhteensä 5,33 miljoonaa euroa valtionavustusta.Hankkeissa etsitään käytännön ratkaisuja asunnottomien avuksiMonet pitkäaikaisasunnottomat tarvitsevat asumisratkaisun lisäksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Yhtenä kehityskohteena on jalkautuva asunnottomuustyö, jossa asunnottomia kohdataan siellä, missä he liikkuvat. Hankkeissa onkin onnistuttu tavoittamaan aiempaa paremmin pitkäaikaisasunnottomia henkilöitä. Hankkeissa on vahvistettu myös monialaista yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen, asumisneuvonnan, talous- ja velkaneuvonnan, rikosseuraamusalan, vuokranantajien ja kolmannen sektorin toimijoiden välille.  Myös nuorten asunnottomuuden poistamiseen ja ehkäisemiseen on panostettu. Jalkautuva työ on ohjannut tavoittamiaan asunnottomia sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin ja tukenut asunnon saannissa.  Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelmalla ja sitä tukevilla hankkeilla varmistetaan, että jokainen pitkäaikaisasunnoton saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Asunnottomuus keskittyy erityisesti suuriin kaupunkeihin. Avustusta saavat:Helsingin kaupunkiTampereen kaupunki ja Pirkanmaan hyvinvointialueEspoo ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueVantaa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueTurku ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueLahti ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueJyväskylä ja Keski-Suomen hyvinvointialueOulu ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueKuopio ja Pohjois-Savon hyvinvointialueLisätietoja(9.3.2026 asti) 
Hanna Kettunen  
Erityisasiantuntija 
puh. 0295 250 010 
[email protected] 
 
(10.3.2026 alkaen)
Mikko Hytönen 
Erityisasiantuntija 
puh. 0295 250 132 
[email protected]

Ympäristöministeriö on myöntänyt 4,77 miljoonaa euroa yhdeksälle kaupungille ja hyvinvointialueelle pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen. Lisärahoituksella varmistetaan jo käynnissä olevien hankkeiden jatkuminen myös ensi vuonna.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin vuonna 2025 kaikkiaan noin 6 600 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 3 200 hehtaaria ja tekivät kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia noin 3 400 hehtaarille. Lisäksi luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 180 hehtaarilla.Ensimmäinen METSO-ohjelmakausi päättyi vuoden 2025 lopussa. Vuonna 2008 käynnistynyt suojeluohjelma on saavuttanut suuren suosion metsänomistajien keskuudessa. Metsien pysyvän suojelun ja 20-vuotisten rauhoitussopimusten osalta METSO ylitti useammalla tuhannella hehtaarilla vuoden 2025 loppuun asetetun 96 000 hehtaarin tavoitteensa. Ensimmäisellä METSO-ohjelmakaudella suojeltiin ELY-keskusten kautta pysyvästi lopulta lähes 100 000 hehtaaria suomalaista metsäluontoa.Suomen metsäkeskus kiri tietojärjestelmähaasteista ja toiminnan uudelleenorganisoinnista aiheutuneen notkahduksen jälkeen vuonna 2025 ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon hankkeiden toteutuksen entiselle tasolleen. Kaikkiaan kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia sekä kulotus- ja luonnonhoidonhankkeita toteutettiin ensimmäisellä METSO-ohjelmakaudella yhteensä noin 69 000 hehtaaria, mikä on 84 % niiden 82 000 hehtaarin yhteistavoitteesta.”METSO-ohjelma on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa luonnonsuojelussa ja tarvitsemme edelleen pitkäjänteistä työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Ohjelma nojaa vapaaehtoisuuteen sekä toimijoiden väliseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen, ja juuri siksi sen tulokset ovat olleet näin vahvoja. Kiitän metsänomistajia ja muita toimijoita sitoutumisesta – tämä yhteistyö antaa vahvan pohjan myös tulevien vuosien ennallistamis- ja luonnonhoitotyölle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.“Vuosien 2024 ja 2025 aikana metsäalan toimijat ovat ottaneet ympäristötukisopimusten valmistelusta hienosti koppia, mikä on mahdollistanut viime vuoden hyvän tuloksen. Haluankin kiittää kaikkia yhteiseen työhön osallistuneita metsäalan toimijoita sekä tietysti metsänomistajia aktiivisuudestaan.” toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.Vuonna 2025 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä vajaa 23 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 12,3 miljoonaa euroa, luonnonhoito- ja kulotushankkeisiin yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa.  Hakemusten käsittelyä tehostettiin ja jonoja purettiin lisäämällä hakemuskäsittelijöiden määrää Suomen metsäkeskuksessa.METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa*METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa METSO-ohjelma jatkuu uusin tavoittein METSO-ohjelman jatkokauden on tarkoitus käynnistyä tämän vuoden alkupuolella, kun valtioneuvosto on tehnyt sitä koskevan päätöksen. Uusi ohjelmakausi kattaisi vuodet 2026–2040. METSO tulee jatkumaan keskeisiltä osiltaan samanlaisena millaisena metsänomistajat ovat sen oppineet tuntemaan. Vapaaehtoinen kohteiden suojelu ja talousmetsien luonnonhoito jatkuvat uudistetuin tavoittein. Uudella ohjelmakaudella vahvistetaan entisestään yhteistyötä METSOn ja elinympäristöjen ennallistamista ja kunnostusta toteuttavan Helmi-elinympäristöohjelman välillä ohjelmien vaikuttavuuden parantamiseksi.Ympäristötukisopimusten tekemiseen ja luonnonhoidon toteutukseen on tänä vuonna käytettävissä Suomen metsäkeskuksessa noin 21,7 miljoonaa euroa.  Metsäkeskus on laatinut vuosille 2025–2030 luonnonhoidon edistämisen suunnitelman, joka konkretisoi toimia uuden METSO-ohjelmakauden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2026 aloitetaan uusien tulosperusteisten tukien kokeilu lehtojen hoidossa ja soiden ennallistamisessa. Metsäalan toimijoille ja metsänomistajille tarjotaan tietoa ja koulutusta tukikokeilusta sekä luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötukien valmistelusta. Metsäkeskus kannustaa ympäristötuen hakemiseen Metsään.fin sähköisellä hakemuksella. Metsään.fi -palvelun käytössä aktivoidaan erityisesti uuden sähköisen ympäristötukihakemuksen hyödyntämiseen.Rahoitusta pysyvään metsien suojeluun on tänä vuonna käytettävissä noin 18 miljoonaa euroa. METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteiden toteutukseen liittyvät tehtävät siirtyivät aluehallinnon uudistuksessa 1.1.2026 alkaen alueellisiin elinvoimakeskuksiin. Vapaaehtoiset ohjelmat keskeisiä ennallistamisasetuksen toimeenpanossa  Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaansa. Suunnitelman toteutuksessa keskeisessä roolissa ovat maanomistajille vapaaehtoiset luonnon monimuotoisuutta tukevat ohjelmat: metsien monimuotoisuutta vahvistava METSO-ohjelma, Helmi-elinympäristöohjelma, vesien ja merenhoidon tavoitteita edistävä Ahti-ohjelma sekä vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittyvä NOUSU-ohjelma.METSO-ohjelman verkkosivut | metsonpolku.fi*METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa -graafi: Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen.
 

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin vuonna 2025 kaikkiaan noin 6 600 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 3 200 hehtaaria ja tekivät kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia noin 3 400 hehtaarille. Lisäksi luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 180 hehtaarilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi ja Intia allekirjoittivat keskiviikkona 4. maaliskuuta yhteisymmärryspöytäkirjan maiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi ympäristöasioissa. Tavoitteena on tukea erityisesti suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyömahdollisuuksia Intiassa.Pöytäkirjan allekirjoittivat Suomen puolelta ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja Intian puolelta ympäristö-, metsä-, ja ilmastonmuutosministeri Bhupender Yadav.  Kyseessä on päivitys vuoden 2020 pöytäkirjaan, joka on viitoittanut Intian ja Suomen välistä yhteistyötä ympäristöasioissa ja kestävässä kehityksessä.Uusittavan pöytäkirjan myötä maiden välistä yhteistyötä syvennetään erityisesti kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuissa sekä ilmastotyössä. Konkreettinen esimerkki yhteistyön tiivistymisestä on Sitran aloitteesta alun perin perustetun Maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) järjestäminen Intiassa syksyllä 2026. Ministeri Multala on Intiassa osana tasavallan presidentti Alexander Stubbin johtamaa valtuuskuntaa. Ministeri Multala osallistuu vierailun aikana myös suomalaisen yritysvaltuuskunnan ohjelmaan sekä Intian keskuskauppakamarin tilaisuuteen. LisätietojaEmma-Stina Vehmanen (ympäristö- ja ilmastoministerin haastattelupyynnöt)
Ministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078
[email protected]Ismo Tiainen
ylijohtaja
p. 0295 250 294
[email protected]

Suomi ja Intia allekirjoittivat keskiviikkona 4. maaliskuuta yhteisymmärryspöytäkirjan maiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi ympäristöasioissa. Tavoitteena on tukea erityisesti suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyömahdollisuuksia Intiassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen tuore YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen maaraportti osoittaa, että työ luontokadon pysäyttämiseksi etenee oikeaan suuntaan. Kehitystä on tapahtunut lähes kaikilla osa-alueilla, mutta toimien mittakaavaa on kasvatettava luonnon suojelussa, ennallistamisessa ja hoidossa. Lisäksi luontokatoa aiheuttavia toimia on vältettävä ja hillittävä. Tietoisuus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä on kasvanut ja esimerkiksi useat elinkeinoelämän ja rahoitusalan toimijat sekä kansalaisjärjestöt ovat vahvistaneet luontotyötään.Suomen 7. raportti luonnon monimuotoisuudesta sisältää tietoa siitä, miten Suomi on toteuttanut Kunming–Montrealin biodiversiteettikehyksen 23 tavoitetta. Raportti kuvaa Suomen toimia luonnonsuojelun, luonnon kestävän käytön ja geenivarojen saatavuuden ja luonnon monimuotoisuudesta saatavien hyötyjen jaon edistämiseksi. Raportin mukaan Suomessa on esimerkiksi jatkettu suojelualueverkoston laajentamista ja ennallistamistoimia sekä kohdennettua lajien suojelua. Raportin mukaan suojelualueiden osuus Suomen pinta-alasta on yli 13 prosenttia. Kansainvälisesti tavoite on, että vuonna 2030 suojelualueet ja muut luonnon monimuotoisuutta tukevat alueet kattavat vähintään 30 prosenttia maapallon pinta-alasta.  Raportin mukaan toimien mittakaavaa on  kasvatettava erityisesti suojelualueiden ulkopuolella luontokadon pysäyttämiseksi ja kehityssuunnan kääntämiseksi elpymisuralle.  Luontotoimiin suunnatut resurssit ovat edelleen riittämättömiä tavoitteisiin nähden. Erityistä huomiota tarvitaan taloudellisiin ohjauskeinoihin ja positiivisiin kannustimiin. Suomessa kehitetään vauhdilla esimerkiksi luonnonarvorahoitusta. Sen taustalla on ajatus siitä, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla – kuten puhtaalla ilmalla, vesivaroilla ja luonnon monimuotoisuudella – on taloudellinen arvo. ”Luontokadon pysäyttäminen vaatii koko yhteiskunnan sitoutumista. Tarvitsemme uusia rahoitusratkaisuja ja yhteiskunnan eri toimijoiden konkreettisia tekoja. Olenkin iloinen, että Suomi on ensimmäisten joukossa sisällyttänyt maaraporttiinsa yritysten, rahoituslaitoksen ja järjestöjen omia luontositoumuksia. Sitoumukset osoittavat, että luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on entistä vahvemmin sisällytetty toimijoiden strategioihin ja käytännön työhön, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Raportin mukaan tietoisuus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi tutkimuslaitokset, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt sekä kunnat ja kaupungit ovat tehneet pitkäjänteistä työtä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi ja ymmärryksen kasvattamiseksi.Maaraportin indikaattorit on koostettu laajassa yhteistyössä tutkimuslaitosten ja asiantuntijatahojen kanssa. ”Luontoon kohdistuvia paineita on saatu osittain vähennettyä, kun joistakin luonnolle haitallisimmista toimista kuten soiden ojittamisesta ja ojien kunnostamisesta on valtaosin luovuttu. Kuitenkin luonnonvarojen käyttö jatkuu korkealla tasolla eikä luontotavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä kokonaispositiivista kehitystä ole saavutettu. Luonnon ennallistamistoimien tulisi kasvaa moninkertaisiksi nykyisestä, jotta luonnon elpyminen pääsee alkuun. Vääjäämättä etenevä ilmastonmuutos tekee luonnon tilan parantamisesta aiempaakin välttämätöntä”, sanoo tutkija Ari-Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.Maaraportissa ensimmäistä kertaa uutta tietoa lajien perimästä sekä vieraslajien pitkän aikavälin vakiintumisnopeudesta Suomessa   Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elämän moninaisuutta: lajien, niiden perimän ja elinympäristöjen kirjoa. Vuoden 2026 maaraportti sisältää ensimmäistä kertaa arvion lajien perimää koskevasta geneettisestä monimuotoisuudesta. Arvio kattaa 65 lajia ja muodostaa tärkeän perustan tuleville seurannoille. Geneettinen monimuotoisuus on luonnon sopeutumiskyvyn perusta, ja sen systemaattinen arviointi on merkittävä edistysaskel niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Myös vieraslajien vakiintumisnopeutta Suomessa on laskettu jopa 1850-luvulta lähtien. “Seurantatiedot ovat Suomessa huippuluokkaa. Meillä on vahvaa osaamista erityisesti indikaattorien ja pitkäaikaisseurantojen kehittämisessä, mikä tekee raportistamme poikkeuksellisen kattavan. Laadukas tieto on edellytys sille, että pystymme tekemään oikea-aikaisia ja vaikuttavia päätöksiä luonnon hyväksi. Suomen pitkäjänteinen työ seurannan ja raportoinnin kehittämisessä näkyy selvästi myös kansainvälisissä vertailuissa”, sanoo maaraporttityötä koordinoinut ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.  Maaraportissa käsitellään myös muita luontoon vaikuttavia tekijöitä, kuten luonnonvarojen käytön, kulutuksen, koulutuksen, ekologisen jalanjäljen, positiivisten kannustimien sekä haitallisten tukien vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle. Raportissa on mukana aiempaa vahvempi ekosysteemipalvelujen tarkastelu, jossa yhdistyvät luonnon tila sekä ihmisten hyvinvointi, terveys ja taloudelliset vaikutukset. Myös tasa-arvon ja sukupuolivaikutusten seurantaa on hyödynnetty osana kokonaisuutta. Lisäksi raportti sisältää tietoa saamelaisten perinnetiedosta ja ammateista. Suomen 7. maaraportti luonnon monimuotoisuudesta

Suomen tuore YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen maaraportti osoittaa, että työ luontokadon pysäyttämiseksi etenee oikeaan suuntaan. Kehitystä on tapahtunut lähes kaikilla osa-alueilla, mutta toimien mittakaavaa on kasvatettava luonnon suojelussa, ennallistamisessa ja hoidossa. Lisäksi luontokatoa aiheuttavia toimia on vältettävä ja hillittävä. Tietoisuus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä on kasvanut ja esimerkiksi useat elinkeinoelämän ja rahoitusalan toimijat sekä kansalaisjärjestöt ovat vahvistaneet luontotyötään.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Esityksellä muutettaisiin jätelakia ja verkon välityspalveluiden valvonnasta annettua lakia. EU:n pakkausasetuksen täytäntöönpano tehdään useassa vaiheessa.Pakkausasetuksen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää sekä edistää kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä. Asetus edellyttää, että jäsenmaissa syntyy 5 prosenttia vähemmän pakkausjätettä henkeä kohti vuonna 2030, 10 prosenttia vähemmän 2035 ja 15 prosenttia vähemmän 2040 verrattuna vuoden 2018 tasoon.Ensimmäisessä vaiheessa säädetään asetuksen edellyttämistä kansallisista valvovista viranomaisista. Lisäksi pakkausten tuottajayhteisöjen ja juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjien tulisi rahoittaa toimia jätteen synnyn vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Rahoituksen määrä olisi tietty vähimmäisosuus, kuitenkin enintään viisi prosenttia, tuottajien maksamista maksuista. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin tarkentaa rahoituksen määrää. Tuottajayhteisöiltä vaaditaan myös vakuutta. Sillä katettaisiin tuotteiden jätehuollon kustannukset tapauksissa, joissa tuottajayhteisö on maksukyvytön. Lisäksi kansallisesta lainsäädännöstä poistetaan asetuksen kanssa päällekkäistä tai ristiriitaista sääntelyä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulevan voimaan 12.8.2026, jolloin pakkausasetusta aletaan pääosin soveltaa.Pakkausasetuksen toimeenpanon seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää muun muassa asetuksen säännösten rikkomisen mahdollisista uusista seuraamuksista. Lisäksi jatkossa arvioidaan tarpeelliset toimet ja lainsäädäntöehdotukset sitovien pakkausjätteen kierrätystavoitteiden ja pakkausjätteen määrän vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioidaan asetuksen sallimissa rajoissa mahdollisten kansallisten poikkeusten tai joustojen tarkoituksenmukaisuus. Seuraavassa vaiheessa säädetään myös tiettyjen myöhemmin voimaan tulevien vaatimusten edellyttämästä kansallisesta täydentävästä sääntelystä. Lainsäädännön muutokset valmistellaan mahdollisuuksien mukaan jätelain kokonaisuudistuksen (kiertotalouslaki) tai muiden jätelain muutosten yhteydessä.Lausuntoja voi antaa 25.3..2026 saakka.

Esityksellä muutettaisiin jätelakia ja verkon välityspalveluiden valvonnasta annettua lakia. EU:n pakkausasetuksen täytäntöönpano tehdään useassa vaiheessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan uutta lakia, jonka mukaan rannikon kunnat järjestäisivät yhteistyössä merialueella tapahtuvien suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jälkitorjunnan ja niihin varautumisen. Varautumista ja jälkitorjunnan järjestämistä varten olisi kolme yhteistyöaluetta, joiden tulisi laatia varautumissuunnitelmat. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta 26.4.2026 asti.Ympäristövahinkojen riski merialueella on kohonnut merellisen toimintaympäristön muutosten, erityisesti ns. varjolaivaston vuoksi. Varautumisen tasoa on nostettava myös jälkitorjunnassa. Jälkitorjunnalla tarkoitetaan kiireellisten ensitorjuntatoimien jälkeisiä puhdistustoimia, joista kunta nykyisin vastaa. Esitysluonnoksella pyritään vastaamaan Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksiin muun muassa riittävän öljyntorjuntavalmiuden, kansallisen turvallisuuden sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistamisesta.Ehdotuksen mukaan säädettäisiin uusi laki rannikkokuntien yhteistyöstä ja varautumisesta jälkitorjunnan järjestämisessä, kun kyseessä on merialueella tapahtuva suuri alusöljy- tai aluskemikaalivahinko. Lisäksi pelastuslain 111 a §:ää muutettaisiin niin, että velvoite jälkitorjuntaan koskisi öljyvahinkojen lisäksi myös vakavaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheuttavia aluskemikaalivahinkoja. Taustalla on muun muassa uudentyyppisten, kemikaaleiksi luokiteltavien polttoaineiden kehitys.Kolme yhteistyöaluetta, 61 kuntaaJälkitorjuntaa varten muodostettaisiin eteläinen yhteistyöalue (Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkokunnat), läntinen yhteistyöalue (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien rannikkokunnat) ja pohjoinen yhteistyöalue (Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien rannikkokunnat). Yhteistyöalueilla on 61 kuntaa. Lainsäädäntö antaisi kunnille mahdollisuuden päättää, miten yhteistoiminta alueella järjestetään.Laki velvoittaisi yhteistyöalueet ylläpitämään varautumissuunnitelmaa, joka tulisi päivittää vähintään neljän vuoden välein. Nykyisin kunnat voivat päättää itse varautumisesta. Ympäristöministeriö myöntäisi valtionavustusta suunnitelmien laatimiseksi valtion talousarviossa osoitetun määrärahan mukaisesti.Hallituksen esityksen soveltamisalaan kuuluvat vahinkotilanteet ovat poikkeuksellisia ja vaikeasti ennakoitavia yksittäistapauksia. Lähtökohtana on, että kunnat vastaisivat jälkitorjunnan kustannuksista. Käytännössä kuntien voimavarat vastata kustannuksista voivat olla hyvin rajalliset, minkä vuoksi jälkitorjuntakustannusten rahoittamistarve valtion budjetista ratkaistaisiin tapauskohtaisesti erillisessä lisätalousarviomenettelyssä. Kustannukset peritään myöhemmin vahingon aiheuttajalta, sen vakuutuksesta tai kansainvälisistä vahinkorahastoista. Öljyvahinkojen osalta kustannuksia voidaan tapauskohtaisesti maksaa myös kansallisesta ympäristövahinkorahastosta.LisätietojaLaura Siili-Hakkarainen
hallitussihteeri
p. 0295 250 411
[email protected]

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan uutta lakia, jonka mukaan rannikon kunnat järjestäisivät yhteistyössä merialueella tapahtuvien suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jälkitorjunnan ja niihin varautumisen. Varautumista ja jälkitorjunnan järjestämistä varten olisi kolme yhteistyöaluetta, joiden tulisi laatia varautumissuunnitelmat. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta 26.4.2026 asti.

Lähde: ym.fi