NordenBladet — Hulevesiä koskevien säännösten toimivuudesta on valmistunut arviointiselvitys. Arviointi koski aluekäyttölakia (ent. maankäyttö- ja rakennuslakia) ja vesihuoltolakia. Nykyiset säännökset arvioitiin kattaviksi ja niiden sanoitukset, tarkkuustaso ja yhteensovitukset asiallisiksi. Kehitettävää löytyi erityisesti vastuisiin ja maksuihin liittyen.Arviointi tuotti tietoa nykyisen lainsäädännön soveltamisesta, soveltamiseen liittyvistä ongelmista sekä lainsäädännön muutos- ja kehittämistarpeista. Lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin rajapintoja muuhun hulevesiin liittyvään lainsäädäntöön.Työssä hyödynnettiin aiheeseen liittyvää kirjallista aineistoa sekä kaikille avointa verkkokyselyä, johon saatiin 444 vastausta. Lisäksi työssä toteutettiin asiantuntijahaastatteluja ja -työpajoja.Selvityksen laativat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Ramboll Finland Oy ja Owal Group Oy.Vastuisiin ja maksuihin toivottiin selkeyttäKyselyyn vastanneista noin 75 prosenttia osasi ottaa kantaa lakien toimivuuteen. Heistä yli 70 prosenttia piti nykyisiä säännöksiä kattavina ja niiden sanoituksia, tarkkuustasoa ja yhteensovitusta asiallisina.Toimivuusarvioinnissa korostuvia kehityskohteita olivat määritelmien täsmentäminen sekä vastuiden ja velvollisuuksien täsmällisempi sanoittaminen kuntien, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen kesken. Toiminnallisesti korostuivat riittämättömät tilavaraukset uusilla ja vanhoilla alueilla, hulevesien laadunhallinta sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Hulevesimaksuja toivottiin kehitettävän yksinkertaisemmiksi.Työssä selvitettiin myös vaihtoehtoa, jossa vain kunta voisi periä hulevesimaksua. Monet muut esiin nousseet kehittämistarpeet ovat ohjeistuksiin ja käytäntöihin liittyviä toiveita.Hulevesisäännöksiä päivitetäänAlueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Hulevesiä koskevan lainsäädännön arviointi ja päivittäminen on osa kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossapidon säädösten uudistusta. Hallituksen esitys kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossapidon lainsäädännön uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2026 aikana.
Vesihuoltolain uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Vesihuoltolaissa olevat hulevesiä koskevat pykälät on jätetty tämän uudistuksen ulkopuolelle, ja ne tullaan päivittämään erillisenä hankkeena.Maankäyttö- ja rakennuslain ja vesihuoltolain hulevesisäännösten toimivuusarviointi | Valtioneuvoston julkaisuarkisto ValtoLisätietojaTaru Sihvonen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
029 525 0335
[email protected]Reetta Kuronen
neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
029 516 2220
[email protected]

Hulevesiä koskevien säännösten toimivuudesta on valmistunut arviointiselvitys. Arviointi koski aluekäyttölakia (ent. maankäyttö- ja rakennuslakia) ja vesihuoltolakia. Nykyiset säännökset arvioitiin kattaviksi ja niiden sanoitukset, tarkkuustaso ja yhteensovitukset asiallisiksi. Kehitettävää löytyi erityisesti vastuisiin ja maksuihin liittyen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 16.–26.6. Virkamiesneuvotteluissa valmistellaan marraskuussa Brasilian Belémissä pidettävän ilmastokokouksen (COP30) päätöksiä muun muassa indikaattoreista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti. Bonnin virkamieskokous luo pohjaa poliittisen tason neuvotteluille marraskuussa.”Suunniteltu neuvotteluagenda ei ole Belémissä erityisen painava. Huomio kiinnittyykin maiden uusiin päästövähennyssitoumuksiin, joita odotetaan ennen Belémin kokousta”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.Maiden on ilmoitettava päivitetyt päästövähennyssitoumuksensa ”hyvissä ajoin” ennen Belémin ilmastokokousta – käytännössä sitoumuksia toivotaan ennen YK:n yleiskokouksen ilmastoviikkoa syyskuussa. Toistaiseksi uuden päästövähennyssitoumuksen on antanut vain kourallinen maita. Nykyisillä, vuoteen 2030 asti ulottuvilla tavoitteilla ollaan arvioiden mukaan noin 2,5–3 asteen lämpenemisen polulla.”Mahdollisuudet rajata lämpeneminen 1,5 asteeseen ovat käymässä erittäin vähiin. Erityisesti suurten talouksien tavoitteilla ja toimilla on suuri merkitys – katse kiinnittyy erityisesti Kiinaan, jonka päästöt ovat noin kolmannes globaaleista päästöistä. Myös EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta tulisi saada sopu syyskuussa”, Nummelin painottaa. Suomi ja EU pitävät tärkeänä, että myös osapuolten päästövähennyssitoumukset ja niiden riittävyys näkyvät riittävällä tavalla Belémin kokouksen neuvotteluagendalla. Bonnissa neuvotellaan myös mm. ilmastosopimuksen alaisen sukupuolten tasa-arvon työohjelman uudistamisesta ja oikeudenmukaisen siirtymän työohjelmasta.   Kesällä ja syksyllä käydään neuvotteluja eri foorumeillaBonnin virallisen valmistelukokouksen lisäksi Brasilian ilmastokokousta valmistellaan useissa eri kokouksissa kesän ja syksyn mittaan mukaan. EU:ssa ympäristö- ja ilmastoministerit keskustelevat EU:n tavoitteista ja roolista COP30-kokouksessa 17.6. ympäristöneuvostossa sekä epävirallisessa ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa 11.–12.7. Tanskassa.  Vauhtia ilmastotoimiin haetaan myös YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksesta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikolla syyskuussa. Brasiliassa järjestetään COP30-kokousta valmisteleva ministerikokous 13.–14.10.2025.  EU linjaa omat neuvottelutavoitteensa Belémin ilmastokokoukseen 17.10.2025 ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa.   Bonnin ilmastokokous: June Climate Meetings (SB 62) | UNFCCCLisätietojaMarjo Nummelin
Suomen pääneuvottelija
p. 040 523 3710
[email protected]Outi Honkatukia
Ilmasto- ja kemikaaliyksikön johtaja
p. 050 341 1758
[email protected]

YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 16.–26.6. Virkamiesneuvotteluissa valmistellaan marraskuussa Brasilian Belémissä pidettävän ilmastokokouksen (COP30) päätöksiä muun muassa indikaattoreista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti. Bonnin virkamieskokous luo pohjaa poliittisen tason neuvotteluille marraskuussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vesihuollon vähähiilisyystiekartassa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Vesihuollon vähähiilisyys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.Vesihuoltoalalle on julkaistu suunnitelma, jonka tavoitteena on edistää ja ohjata vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Suomessa. Se asettaa askelmerkit päästövähennystavoitteen saavuttamiselle erilaisten päästövähennystoimenpiteiden avulla ja tarjoaa vesihuoltolaitoksille konkreettisia esimerkkejä eri laitoksilla toteutetuista toimenpiteistä. “Tämä on kunnianhimoinen, mutta mielestämme realistinen suunnitelma päästöjen vähentämiselle”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.Keskeisiä päästöjen vähentämisen keinoja ovat muun muassa jätevedenkäsittelyn suorien typpioksiduulipäästöjen vähentäminen prosessin optimoinnin ja tulevan typpikuorman pienentämisen avulla. Lisäksi energian ja kemikaalien käytön optimointi sekä korvaaminen vähäpäästöisillä ja uusiutuvilla vaihtoehdoilla vähentävät merkittävästi päästöjä. Vesilaitosyhdistyksen strategiassa on asetettu tavoitteellinen päämäärä vesihuollon vähähiilisyyden edistämiselle. Myös maa- ja metsätalousministeriön vesitalousstrategiassa on asetettu tavoite vesihuollon ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Parhaillaan täytäntöönpantava yhdyskuntajätevesidirektiivi edistää vesihuollon vähähiilisyyttä energianeutraalisuusvaatimuksilla. “Vesihuollon vähähiilisyystiekartta toimeenpanee näitäkin valtakunnallisia strategisia tavoitteita”, Vesilaitosyhdistyksen kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko kertoo. Tiekartan jalkautuksen tueksi on koottu Vesihuolto- ja ilmastonmuutos -teemasivu, josta löytyy tiekartan lisäksi tukimateriaaleja vesihuoltolaitosten käytännön työn edistämiseksi.Vesihuollon vähähiilisyyshankkeen ohjauksesta vastasivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto. Tiekartan on toteuttanut Suomen ympäristökeskus, ja sen työstössä on ollut tiiviisti mukana joukko vesihuoltolaitoksia ja muita alan keskeisiä sidosryhmiä.Hankkeen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Kymen Vesi Oy, Tampereen Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy.LisätietojaJohanna Kallio, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162011, [email protected] 
Riikka Malila, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö, p. 0295 250 160, [email protected] 
Vuokko Laukka, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 047, [email protected] 
Saijariina Toivikko, kehittämispäällikkö, Vesilaitosyhdistys, p. 040 849 7434, [email protected]
Pauliina Jalonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 501 8602, [email protected]

Vesihuollon vähähiilisyystiekartassa asetetaan tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Vesihuollon vähähiilisyys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ilmastoturvallisuuskonferenssin Espoon Hanasaaressa 11. kesäkuuta. Kyseessä on yksi Etyj-puheenjohtajuuskauden päätapahtumista. Tilaisuudessa asiantuntijat keskustelevat laaja-alaisesti ilmaston, rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä. Agendalla ovat konfliktien ympäristö- ja ilmastovaikutukset sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli ilmastoturvallisuuden vahvistamisessa.Ilmastoturvallisuuskonferenssin tavoitteena on edistää kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti ajattelua, jossa turvallisuutta rakennetaan yhteistyössä monien eri alojen toimijoiden kesken ja koko yhteiskunnan voimin. Tilaisuus tuo saman pöydän ääreen muun muassa asiantuntijoita, ihmisoikeuspuolustajia sekä kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisten järjestöjen ja yritysten edustajia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin osallistujavaltioista ja kumppanimaista.Kokouksessa käsitellään konfliktien ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Keskustelua käydään erityisesti Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta, joka on aiheuttanut mittavaa ympäristötuhoa. Sodan suorat sekä epäsuorat vaikutukset uhkaavat ympäristöä, terveyttä, toimeentuloa ja turvallisuutta koko Etyj-alueella. Agendalla on myös yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli ilmastoturvallisuuden vahvistamisessa. Keskustelut tarjoavat syötteitä myöhemmin tänä vuonna julkaistavaan ilmastoturvallisuustutkimukseen, jonka tavoitteena on selkeyttää Etyjin roolia kansainvälisten ilmastotoimijoiden joukossa. Konferenssi järjestetään Espoon Hanasaaressa 11. kesäkuuta vastuullisia kokouskäytäntöjä noudattaen, joita edistämällä pyritään minimoimaan tapahtumien haitalliset vaikutukset ja vahvistamaan niiden myönteistä vaikutusta ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Etyj on maailman suurin YK:n peruskirjan mukainen alueellinen turvallisuusjärjestö ja sen laaja turvallisuuskäsitys kattaa poliittissotilaallisen turvallisuuden lisäksi ihmisoikeus- ja demokratiakysymykset sekä talous- ja ympäristöulottuvuuden. Etyjin puheenjohtajana Suomi pyrkii lisäämään osallistujavaltioiden kriisinkestokykyä ja vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuushaasteisiin. Konferenssi on osa Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmaa, ja sitä voi seurata myös etänä. Linkki tapahtuman suoratoistoon löytyy Hanasaaren verkkosivuilta.LisätietojaJohanna Ketola
erityisasiantuntija
Etyj-puheenjohtajuussihteeristö, ulkoministeriö
[email protected]
p. 029 535 06 92Kerstin Stendahl
kansainvälisten asiain neuvos, Etyjin puheenjohtajan ilmastoturvallisuuserityisedustaja,
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 0295 250 023

Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ilmastoturvallisuuskonferenssin Espoon Hanasaaressa 11. kesäkuuta. Kyseessä on yksi Etyj-puheenjohtajuuskauden päätapahtumista. Tilaisuudessa asiantuntijat keskustelevat laaja-alaisesti ilmaston, rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä. Agendalla ovat konfliktien ympäristö- ja ilmastovaikutukset sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli ilmastoturvallisuuden vahvistamisessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö kartoittaa Manner-Suomessa asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrää tänä vuonna. Lähes kolmannes kunnista on jo vastannut kyselyyn. Tietoja lopuista kunnista toivotaan loppuvuoden aikana, jotta suojeltujen rakennusten kokonaismäärä tarkentuu.Suomessa on Euroopan tasolla verrattain nuori rakennuskanta ja kansainvälisesti verrattain vähän suojeltuja rakennuksia. Suojelutietoa tarvitaan monenlaisissa alueidenkäytön hankkeissa ja päätöksenteossa, ja tiedot ovat usein hajallaan eri rekistereissä. Suojelutietoa käytetään myös lainsäädäntöhankkeisiin, kuten rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallisessa toimeenpanossa. Jo saatujen tietojen perusteella suojeltujen rakennusten kokonaismäärän voidaan arvioida olevan noin 35 000. Luku sisältää sekä asemakaavalla että erityislaeilla suojellut kohteet. Kaavalla suojeltujen rakennusten määrän toivotaan tarkentuvan vielä kuntien vastausten avulla. Tilannekuvaa on voitu tarkentaa myös alueellisten vastuumuseoiden aineiston perusteella.DigiFinland käynnisti kartoituksen keväällä 2025 kunnille lähetetyllä kyselyllä. Vastauksia on toistaiseksi tullut etenkin kaupunkimaisista ja taajaan asutuista, mutta myös maaseutumaisista kunnista. Alhaisen vastausprosentin takia koko maan suojeltujen rakennusten määrää ei voida arvioida luotettavasti.Aineistosta voi kuitenkin päätellä suojeltujen rakennusten määrän kasvavan kunnan asukasluvun, rakennusten kokonaismäärän tai asemakaavoitetun pinta-alan kasvaessa.  Kyselyn perusteella valtaosa Manner-Suomen suojelluista rakennuksista sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa, mikä on odotettua kaavarakenteen ja rakennushistorian vuoksi. Asemakaavojen lisäksi rakennuksia suojellaan erityislainsäädännölläKohteita on voitu suojella rakennusperintölailla, kirkkolailla ja ortodoksisesta kirkosta annetulla lailla sekä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella. Viranomaisten rekisterien perusteella näitä rakennuksia on noin 3 200 kappaletta.Rakennusperintölain nojalla suojeltuja kohteita 403 kpl ja rakennuksia noin 1 914 kplKirkkolailla suojellut kirkolliset rakennukset: 685 kplSuomen ortodoksisesta kirkosta annetulla lailla suojellut kirkot: 26 kplValtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla suojeltuja kohteita 181 kpl ja rakennuksia noin 561 kpl LisätietojaKunnat, jotka eivät ole vielä vastanneet kyselyyn, voivat ladata kyselylomakkeen DigiFinlandin keväällä lähettämistä viesteistä tai ympäristöministeriön Nextcloudista ja lähettää tiedot sähköpostitse osoitteella [email protected]. Mainitse asianumero VN-31144-2024.Lataa kyselylomake | NextcloudReko Korhonen
erityisasiantuntija
p. 0295250018
[email protected]Annukka Lyra
erityisasiantuntija
p. 0295250326
[email protected]

Ympäristöministeriö kartoittaa Manner-Suomessa asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrää tänä vuonna. Lähes kolmannes kunnista on jo vastannut kyselyyn. Tietoja lopuista kunnista toivotaan loppuvuoden aikana, jotta suojeltujen rakennusten kokonaismäärä tarkentuu.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n kolmas valtamerikonferenssi 9.-13.6.2025 Nizzassa pyrkii tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joka koskee merien ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistuu konferenssiin 9.-10.6.Konferenssissa pyritään edistämään nopeita ja tehokkaita toimia merten suojelemiseksi ja kestävän käytön edistämiseksi. Konferenssi kerää yhteen YK:n jäsenmaiden korkeimman johdon, hallitusten edustajat, tutkimuslaitokset, alueelliset toimijat, yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajat sekä rahoittajat. Konferenssin päätteeksi on tarkoitus hyväksyä korkean tason julkilausuma toimista valtamerten suojelemiseksi.”Maailman meret ovat kriisissä ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen sekä merten luonnonvarojen ylikäytön vuoksi. Näitä haasteita on kaikkia ratkottava yhtä aikaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.”Merien suojelu ja kestävä käyttö vaatii valtioiden sitoutumista toimiin, riittävää rahoitusta ja tieteeseen perustuvaa tietoa toimien tueksi”, ministeri Multala toteaa.Konferenssissa kannustetaan hallituksia, kansalaisjärjestöjä, yksityistä sektoria ja muita sidosryhmiä osallistumaan aktiivisesti merten suojeluun. Suomi nostaa omissa puheenvuoroissaan esiin vahvan tuen kansainväliselle yhteistyölle sekä tarpeen vähentää maalta mereen tulevaa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, mikä jää usein kansainvälisillä areenoilla muiden ongelmien varjoon. Suomi järjestää maalta mereen kulkeutuvasta kuormituksesta myös sivutapahtuman. Lisäksi merentutkimus ja -meritiede sekä suomalaisen meriosaamisen vienti ovat Suomen kokousprioriteetteja.Suomi pyrkii kokouksessa edistämään YK:n uuden aavan meren sopimuksen ratifiointeja, jotta sopimus astuisi mahdollisimman pian voimaan. Sopimuksen kautta on mahdollista perustaa suojelualueita merialueille, jotka eivät kuulu minkään valtion omiin alueisiin. Näitä alueita on kaksi kolmasosaa kaikista maailman merialueista. Maailmanlaajuisena tavoitteena on suojella 30 prosenttia maailman meristä vuoteen 2030 mennessä. Suomi aikoo lisäksi edistää Nizzassa kansainvälisiä muovisopimusneuvotteluita, joiden on määrä päättyä elokuussa Genevessä. 

YK:n kolmas valtamerikonferenssi 9.-13.6.2025 Nizzassa pyrkii tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joka koskee merien ja niiden luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistuu konferenssiin 9.-10.6.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa EU:n vesiresilienssistrategiaksi. Suomi suhtautuu myönteisesti vesivarojen kestävään käyttöön ja vesienhoidon merkityksen korostamiseen. Suomella on tarjota myös ratkaisuja Euroopan vesiongelmiin.Euroopan komission 4.6. tiedonantona julkistaman vesiresilienssistrategian visiona on vesiturvallinen EU 2050 mennessä.Strategialla pyritään varmistamaan, että veden saanti ja hallinta kestävät ilmastonmuutoksen ja säänvaihtelut. Komissio peräänkuuluttaa strategiassaan toimia Eurooppaa koetelleisiin tulviin, kuivuuteen sekä veden niukkuuteen sekä toimia vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi erityisesti pilaantumisen lähteellä ja pysyvien haitta-aineiden puhdistamiseksi. Lisäksi strategia käsittelee varautumista muihin uhkiin ja tulevaisuuden vesikriiseihin. Tavoitteena on varmistaa riittävästi puhdasta juomavettä kaikille, prosessivettä teollisuudelle, kasteluvettä maataloudelle ja ruuantuotannolle sekä luonnon tarvitsemaa vettä.Komissio edistäisi toimia veden asianmukaiseksi hallinnaksi ja lainsäädännön toimeenpanemiseksi, veden tehokkaampaan ja uudelleen käyttöön sekä veden laadun parantamiseen. Lisäksi komissio edistäisi toimia vesi-infran modernisoinniksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. Strategiassa korostetaan myös digitalisaation hyödyntämistä. Lisäksi tulee ottaa huomioon kiertotalous, esimerkiksi jäteveden sisältämien ravinteiden ja energian talteenotto ja hyödyntäminen, ja toimet valuma-alueella mereen päätyvän kuormituksen vähentämiseksi.Strategian kattama toimien kirjo on laaja, ja ne edellyttävät yhteistyötä laaja-alaisesti eri hallinnonalojen välillä. Strategialla odotetaan olevan vaikutusta EU:n rahoitusinstrumentteihin sekä Euroopan komission pääosastojen työn painotukseen.Vesivarojen kestävä käyttö ja vesienhoito tärkeitä myös SuomessaVesiin liittyviltä kriiseiltä on Suomessa toistaiseksi vältytty, mutta vesivarojen kestävän käytön ja vesienhoidon korostumista EU:n tasolla pidetään myönteisenä asiana. Suomessa tulvariskien hallintasuunnitelmat sekä vesien- ja merenhoitosuunnitelmat on laadittu asianmukaisesti laajassa viranomaisten ja sidosryhmien yhteisyössä, mutta niiden toimeenpanoa tulee edelleen tehostaa. Suomessakin koetaan vuosittaisia tulvavahinkoja. Maa- ja metsätalouden hajakuormitus heikentää vesistöjen tilaa. Lisäksi kuivuus aiheuttaa yhä useammin vaikutuksia maataloudelle, vesihuollolle ja teollisuudelle. Myös muuttunut turvallisuusympäristö korostaa varautumisen ja kriittisen vesi-infrastruktuurin suojaamisen merkitystä eri uhkien varalta.Suomalaiset innovaatiot voivat tarjota ratkaisuja koko Euroopan vesiongelmiinVesivaroissa sekä alueellisissa, sosiaalisissa ja ilmastollisissa olosuhteissa on eroja poikki Euroopan. Tämän vuoksi tulee varmistaa, että eri alueilla ja jäsenmaissa vahvistetaan niiden kannalta merkittävimpiin vesiriskeihin vastaamista välttäen ylimääräistä hallinnollista taakkaa.Strategia korostaa lisäksi vesisektorin tutkimuksen ja innovaatioiden taloudellisia mahdollisuuksia. Strategian tavoitteisiin kuuluu pyrkimys rakentaa vesiälykäs talous ja kilpailukykyinen vesiala. Suomalainen osaaminen, innovaatiot, vesivastuullisuus ja vesidiplomatia voivat osaltaan tarjota ratkaisuja vesiongelmiin Euroopassa ja kansainvälisesti. Strategialla on EU:n lisäksi myös globaaleita tavoitteita vesiturvallisuuden parantamiseksi, joita edistetään kansainvälisillä vesisopimuksilla ja rajavesiyhteistyöllä.Suomi muodostaa virallisen kantansa EU:n vesiresilienssistrategiaan myöhemmin. EU:n jäsenmaiden odotetaan muodostavan näkemyksensä syksyllä EU:n ministerineuvoston päätelmien muodossa.Lisätiedot
Olli-Matti Verta, vesitalousjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 123, [email protected]
Annukka Lipponen, johtava vesitalousasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 067, [email protected]
Antton Keto, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 0295 250 148, [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 0295 250 338, [email protected]Linkit:
Euroopan komission tiedote (4.6.2025) vesiresilienssistrategian julkistuksesta

Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa EU:n vesiresilienssistrategiaksi. Suomi suhtautuu myönteisesti vesivarojen kestävään käyttöön ja vesienhoidon merkityksen korostamiseen. Suomella on tarjota myös ratkaisuja Euroopan vesiongelmiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun osallistamistilaisuudet jatkuivat keskiviikkona 4.6.2025 Priodiversity LIFE-hankkeen järjestämällä webinaarilla, joka oli suunnattu erityisesti metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Osallistujia pohdituttivat erityisesti valittavat toimet, toteutuksen kustannukset sekä niiden kohdentuminen. Nämä täsmentyvät suunnitelman valmistelun edetessä.Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä teemaryhmissä, jotka kattavat maa- ja sisävesiluontotyypit, metsäluonnon, meriluonnon, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristöt. Toimia tehdään jo, ennallistamisasetus edellyttää niiden lisäämistä ja kohdentamistaEnnallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa myös suojelualueiden ulkopuolella. Talousmetsät kattavat Suomessa merkittävän osan metsäpinta-alasta. Siksi niiden luonnon tilan parantamisella on suuri merkitys paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kuin metsien monipuolisten käyttömahdollisuuksien kannalta. Tilaisuudessa muistutettiin, että luonnon tilaa parantavia toimia – kuten kuolleen puun ja lehtipuiden määrän lisäämistä sekä säästöpuiden jättämistä − tehdään jo osana talousmetsien luonnonhoitoa metsänhoidon suositusten ja metsäsertifiointien pohjalta. Metsäindikaattoreilla seurataan luonnon tilan paranemistaSekä talousmetsien että suojeltujen metsien tilaa ja sen paranemista seurataan ennallistamisasetuksessa määritellyillä metsäindikaattoreilla, jotka kuvaavat monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden rakennepiirteiden määrän lisääntymistä. Ympäristöneuvos Maarit Loiskekoski ympäristöministeriöstä kävi läpi indikaattorit ja ryhmässä 5 tehtyä kartoitusta niiden tilannekuvasta. Loiskekoski nosti esille, että kaikille pakollisen metsälintuindeksin tilaan vaikuttavat muiden muassa talousmetsien luonnonhoito, kiertoajat ja riistametsänhoito. Eri-ikäisrakenteisten metsien osuutta seurataan vain talousmetsissä, muita indikaattoreita sen sijaan seurataan kaikissa metsissä. Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Johanna Virtanen esitteli Priodiversity LIFE-hanketta, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato Suomessa. Vuoteen 2031 saakka jatkuvan hankkeen alla muiden maussa laaditaan kahdeksan maakunnan luonnon monimuotoisuusohjelma (LUMO), toteutetaan ennallistamis- ja kunnostustoimia sekä tarjotaan valtakunnallisesti esimerkiksi koulutusta. Ennallistamissuunnitelman valmistelua tukevat metsäluontoon liittyvät tilaisuudet jatkuvat syksyllä. Luvassa on muiden muassa työpajoja, joihin kutsutaan myös metsänomistajia. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky. 
 Muualla:Ennallistamisasetus ja kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu ja sidosryhmätilaisuudet Talousmetsien luonnonhoidolla on tärkeä merkitys luonnon tilan parantamisessa Selvitys: maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimilla voidaan edistää myös ennallistamisasetuksen metsiä koskevia tavoitteita Priodiversity LIFE 
 

Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun osallistamistilaisuudet jatkuivat keskiviikkona 4.6.2025 Priodiversity LIFE-hankkeen järjestämällä webinaarilla, joka oli suunnattu erityisesti metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Osallistujia pohdituttivat erityisesti valittavat toimet, toteutuksen kustannukset sekä niiden kohdentuminen. Nämä täsmentyvät suunnitelman valmistelun edetessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hylätyt ja käytöstä poistetut veneet, niihin jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat olla ympäristöriski ja aiheuttaa vaaraa myös ihmisten terveydelle. Pienet veneet kannattaakin toimittaa jäteasemalle maisemaa rumentamasta ja ympäristöä pilaamasta. Tärkeintä on kuitenkin estää jätteen syntymistä pitämällä veneestään hyvää huolta tai vaikka myymällä tai lahjoittamalla käyttökelpoinen vene edelleen. Maailman ympäristöpäivän 5.6. teemana on tänä vuonna muoviroskaantuminen.Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle ympäristöministeriön teettämän selvityksen (2024) mukaan. Kuntien jäteasemat yleensä vastaanottavat pieniä veneitäJos vene on rikki, kannattaa se ensisijaisesti korjata jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Kunnossa oleva vene kannattaa vaikka lahjoittaa edelleen, mikäli itsellä ei ole sille käyttöä. Muussa tapauksessa veneen omistajan täytyy huolehtia käytöstä poistetun veneen toimittamisesta jätehuoltoon. Jäteasemat ja -keskukset vastaanottavat kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä. Vastaanottomaksut vaihtelevat eri puolilla Suomea. Myös palveluissa on eroja, joten jäteasemilta kannattaa kysyä etukäteen tarkemmat tiedot veneiden vastaanotosta. Etenkin suurempien veneiden osalta on hyvä tarkistaa alueelliset käytännöt. Ennen jätehuoltoon toimittamista veneistä tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa vaaralliset aineet, kuten akut, kaasupullot ja polttoaine, ja toimitettava ne erillään vaarallisen jätteen keräykseen. Lounais-Suomen jätehuolto Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry järjestävät romuveneiden keräyskampanjan Saaristomerellä elo-lokakuussa. Vastaanotetut veneet kierrätetään mahdollisuuksien mukaan, hyödynnetään energiana tai loppusijoitetaan kaatopaikalle. Lasikuitua voidaan kierrättää osana sementin valmistusta. ”Pidetään huolta ympäristöstämme, vesistöistämme ja Itämerestä. Toivon, että rannoille ja muualle ympäristöön jätetyt veneet saataisiin joko uudelleen käyttöön tai jätehuollon piiriin. Lasikuidun hyödyntäminen osana sementintuotantoa tarjoaa tällä hetkellä mahdollisuuden lasikuituveneiden kierrätykseen. Jätelaitosten tulisi suosia sitä energiana hyödyntämisen tai kaatopaikalle sijoittamisen sijaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Hylättyjä veneitä vaikea todistaa jätteeksiOsa veneistä voi olla hylättyjä eli niiden omistajaa ei tiedetä. Hylätyltä vaikuttavien veneiden osalta on usein haastavaa todeta, onko veneen omistaja hylännyt veneen eli onko se muuttunut jätteeksi. Soutuveneitä ja muita pienempiä veneitä ei ilmoiteta venerekisteriin, joten omistajan tavoittaminen voi olla vaikeaa. Mikäli vene on hylätty eikä omistajaa löydetä, vastuut ja oikeudet veneen siirtämisestä riippuvat siitä, mille alueelle vene on jätetty. Käytännössä vastuu hylätystä veneestä on yleensä joko alueen haltijalla tai kunnalla. Jos vene on hylätty sataman alueelle, sataman pitäjä on velvollinen siirtämään hylätyn veneen jätehuoltoon. Ethän siis jätä vanhaa venettäsi muiden siivottavaksi.Paikallisilla yhdistyksillä tai muilla yhteisöillä voi olla kiinnostusta siivota lähirannoille hylättyjä veneitä ympäristön siisteyttä edistääkseen. Keräilykampanjaa suunniteltaessa kannattaa muistaa oikeuksien ja vastuiden lisäksi, että toimittaminen jätehuoltoon on maksullista, vaikka kyse olisikin hyväntahtoisesta toiminnasta.Suomessa on yli miljoona venettä, joista arviolta noin 60 prosenttia on lasikuituveneitä. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä vain osa veneistä täytyy rekisteröidä. Merkittävä osa lasikuituveneistä on pienveneitä, kuten soutuveneitä. LisätietojaKäytöstä poistetutut ja hylätyt veneet ja niiden ympäristövaikutuksetHenna Rinne 
erityisasiantuntija 
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 214
[email protected]Veneiden jätehuoltoTimo Hämäläinen
johtava asiantuntija
Suomen Kiertovoima ry
p. 050 442 2371
[email protected] Venekeräys SaaristomerelläKatriina Murto
aluepäällikkö
Pidä Saaristo Siistinä ry
p. 050 5985 181Janne Penttinen
palveluasiantuntija
Lounais-Suomen jätehuolto Oy
p. 020 728 2099
[email protected]Tom Wilenius
johtava asiantuntija
Traficom
p. 050 560 7950
[email protected]

Hylätyt ja käytöstä poistetut veneet, niihin jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat olla ympäristöriski ja aiheuttaa vaaraa myös ihmisten terveydelle. Pienet veneet kannattaakin toimittaa jäteasemalle maisemaa rumentamasta ja ympäristöä pilaamasta. Tärkeintä on kuitenkin estää jätteen syntymistä pitämällä veneestään hyvää huolta tai vaikka myymällä tai lahjoittamalla käyttökelpoinen vene edelleen. Maailman ympäristöpäivän 5.6. teemana on tänä vuonna muoviroskaantuminen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmassa halutaan saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Ahti-ohjelma käynnistyi vuoden 2024 alussa kooten yhteen aiempia erillisiä vesiensuojelun ohjelmia. Raportti ohjelman tuloksista vuonna 2024 on juuri julkaistu.Ahti-ohjelman toteutukseen käytettiin vuonna 2024 yhteensä lähes 36 miljoonaa euroa valtion rahoitusta ja lisäksi hankkeiden toteuttajien omarahoitusta. Julkisesta rahoituksesta lähes 70 prosenttia kohdennettiin resurssit talteen ja käyttöön  -teemaan ravinnekierrätyksen hankeavustuksiin. Reilu 15 prosenttia budjetista käytettiin ravinnekuormitus kuriin  -teemaan, kuten vesistökunnostushankkeisiin, ja reilu 15 prosenttia maan rakenne kuntoon  -teemaan, erityisesti ravinnepäästöjä hillitsevän kipsin hankintaan ja levitykseen. ”Ahti-ohjelmalla on ratkaiseva merkitys hallitusohjelman sekä vesien- ja merensuojelutoiminnan edistäjänä ympäri Suomea. Ahti mahdollistaa monia sellaisia toimenpiteitä, joihin yksittäiset toimijat eivät ilman lisärahoitusta ja yhteistyötä kykenisi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Saaristomeren valuma-alueelle tehotoimien pilottialueetSaaristomeren valuma-alueen fosforikuormitusta halutaan vähentää 30 prosenttia ja typpikuormitusta 10 prosenttia vuosien 2012–2021 keskimääräisestä tasosta. Saaristomeri-ohjelmassa valittiin pilottialueiksi kuormituksen kannalta merkittävät Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ympäröivine merialueineen. Niille kohdennetaan tehostettuja vesiensuojelutoimia yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Valuma-aluesuunnitelmia valmistui 18 prosentille valuma-aluetta vuoden 2024 loppuun tultaessa. Saaristomeren valuma-alueella käynnistettiin yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa ruokaketjun vesivastuullisuuden edistämiseksi ja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Vuoden 2024 aikana valmisteltiin myös tilannearviota valuma-alueen maatalouden poistamisesta Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027. Kipsin levitystä pelloille jatkettiinViljelijöille ilmaista kipsin levitystä pelloille jatkettiin ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja maan rakenteen parantamiseksi. Tähän mennessä on saavutettu noin 67 prosenttia 100 000 hehtaarin levitystavoitteesta. Kipsiä levitettiin vuonna 2024 yhteensä yli 13 000 peltohehtaarille, josta lähes 2600 Saaristomeren valuma-alueelle. Kipsin levityksellä vähennettiin Itämeren fosforikuormaa 36 tonnilla viime vuonna ja noin 110 tonnilla vuosina 2019-2024. Ahti-ohjelmassa kokeillaan ja selvitetään mahdollisuuksia laajentaa maanparannusaineiden tukemista kipsin lisäksi rakennekalkkiin ja kuituihin, jotta viljelijöillä on vaihtoehtoja valita itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja. Kunnostuksia vesistöissä ja niiden valuma-alueillaAhti-ohjelma tukee monipuolisesti eri puolella Suomea toteutettavia vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostus- ja vesienhallinnan toimia. Vuonna 2024 käynnistyi lähes 160 uutta hanketta 4,3 miljoonan euron avustuksilla. Niissä tehdään toimia sekä vesistöissä että niitä ympäröivillä valuma-alueilla, esimerkiksi hillitsemällä maa- ja metsätalouden päästöjä vesiin. Toimet sisältävät esimerkiksi elinympäristöjen kunnostuksia tai ennallistamista, vieraslajien poistoa ja hapetuksia ja valuma-alueilla esimerkiksi kosteikoiden, pintavalutuskenttien, laskeutusaltaiden, pohjapatojen ja eroosiosuojausten rakentamista.Lisäksi vuonna 2024 päättyi 181 hanketta. Hankkeiden toteutukseen arvioitiin osallistuneen noin 500 eri tahoa, joista miltei 350 oli yksityisiä maanomistajia. Ahti-ohjelma tuki myös lähes miljoonalla eurolla vesistökunnostuksen asiantuntijaverkostoja. Lisäksi vesistökunnostajille järjestettiin koulutusta.Avustuksilla turvattiin ravinteiden kierrätystä ja haitallisten aineiden hallintaaAhti-ohjelma edisti ravinteiden kierrätystä myöntämällä avustuksia yhteensä 28 hankkeelle 20,9 miljoonalla eurolla. Avustuksilla muun muassa tuettiin uusien biokaasulaitosten rakentamista tai laajentamista, järviruo’on ja levien hyötykäytön kehittämistä sekä tutkimusta kierrätyslannoitteiden hyödyntämisestä ja lannoituksen vesistövaikutusten vähentämisestä. Lisäksi ravinnekierrätyksen edistämiseksi järjestettiin kaksi uutta hakukierrosta. Ahti tuki myös kaupunkien vesien hallintaa ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämisen hankkeita. Vuonna 2024 käynnissä oli 30 hanketta, joissa muun muassa laadittiin kokonaisvaltaisia kaupunkien vesienhallintasuunnitelmia. Lisäksi käynnistyi kahdeksan uutta hanketta, joita avustettiin yhteensä vajaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Haitallisten aineiden päästöjen vähentämistä edistettiin myös tutkimalla panssarilaiva Ilmarisen riskihylkyä, ja päätettiin sen saneerauksesta viranomaistyönä.

Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmassa halutaan saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti Saaristomeren valuma-alueella tehtäviä toimia. Ahti-ohjelma käynnistyi vuoden 2024 alussa kooten yhteen aiempia erillisiä vesiensuojelun ohjelmia. Raportti ohjelman tuloksista vuonna 2024 on juuri julkaistu.

Lähde: ym.fi