NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, jolla toimeenpannaan Euroopan unionin uudistetun ilmanlaatudirektiivin vaatimuksia Suomessa. Lausuntokierroksella oleva esitys sisältää tiukentuvat ilmanlaadun raja-arvot ja tavoitearvot, uusia velvoitteita kunnille sekä täsmennyksiä tiedottamisen ja raportoinnin vastuisiin. Lausuntoja voi antaa 7.5.2026 asti.Vuonna 2030 tiukkenevat raja-arvot ja tavoitearvot koskevat muun muassa hengitettäviä hiukkasia (mm. katupöly) sekä nikkelin ja arseenin pitoisuuksia. Myös puun pienpoltosta ilmaan leviävä bentso(a)pyreeni saa oman raja-arvonsa. Ilmanlaatu on Suomessa kansainvälisesti verrattuna hyvällä tasolla, mutta uusien arvojen saavuttaminen edellyttää lisätoimia etenkin alueilla, joilla katupöly tai teollisuuden päästöt ovat edelleen haaste. Parannuksilla voidaan ehkäistä hengitystieoireita ja pitkän aikavälin terveyshaittoja. Hallituksen esityksessä täsmennetään myös vireillepanoa, muutoksenhakua ja valitusoikeuksia koskevia pykäliä.  Raja-arvojen ylittyessä kunnat laativat ilmansuojelun etenemissuunnitelmanJos kunnan ilmassa todetaan vuosina 2026–2029 pitoisuuksia, jotka ylittäisivät vuonna 2030 voimaan tulevat raja-arvot, olisi esityksen mukaan kunnalla velvollisuus laatia ilmansuojelun etenemissuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan toimet, joilla kunta varmistaa, että uudet raja-arvot saavutetaan vuonna 2030. Kuntien vastuu ilmanlaadun seuraamisesta säilyy ennallaan, mutta esityksessä täsmennetään tiedottamisvelvoitteita. Kuntien tulee tiedottaa ilmanlaadusta huomioiden myös herkät ja haavoittuvat ryhmät.Suomeen neljä ilmanlaadun supermittausasemaa Direktiivi edellyttää niin sanottujen supermittausasemien perustamista. Supermittausasemilla mitataan ilmanlaatua muita mittausasemia kattavammin.  Väestömäärään suhteutetun velvoitteen perusteella Suomeen tulisi perustaa neljä supermittausasemaa.TaustaaIlmanlaatudirektiivin uudistus on osa Euroopan unionin puhtaan ilman politiikkaa ja pyrkii vähentämään ilmansaasteiden aiheuttamia terveyshaittoja. Direktiivin toimeenpano edellyttää kansallisen lainsäädännön päivittämistä vastaamaan uusia raja-arvoja ja raportointivaatimuksia. Lausuntokierroksen jälkeen esitys viimeistellään ennen hallituksen päätöksentekoa.Lisätiedot Antti Wemberg 
erityisasiantuntija 
p. 029 525 0013 
[email protected] 

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, jolla toimeenpannaan Euroopan unionin uudistetun ilmanlaatudirektiivin vaatimuksia Suomessa. Lausuntokierroksella oleva esitys sisältää tiukentuvat ilmanlaadun raja-arvot ja tavoitearvot, uusia velvoitteita kunnille sekä täsmennyksiä tiedottamisen ja raportoinnin vastuisiin. Lausuntoja voi antaa 7.5.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön syksyllä 2025 asettama selvitysryhmä on antanut raporttinsa työstään, jossa tarkasteltiin asuntorahoituksen tilannetta asuntomarkkinoiden, asuntojen uudisrakentamisen ja asuntojen korjaamisen näkökulmasta sekä analysoitiin laaja joukko toimenpide-ehdotuksia. Ryhmä esittää suosituksia erityisesti uudisasuntorakentamiseen sekä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksiin.Asuntorahoituksen selvitysryhmä asetettiin hallituksen vuoden 2025 kehysriihen kirjauksen mukaisesti tarkastelemaan asuntorahoituksen toimivuutta heikentäviä tekijöitä. Ryhmän toimintaa johtivat ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö, puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtinen. Ryhmän työssä olivat mukana myös oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Finanssivalvonta, Finanssiala, Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ja Rakennusteollisuus RT.Asuntomarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä asuntojen ylitarjontatilanne ja asuntorakentaminen on historiallisen matalalla tasolla. Selvitysryhmä suosittelee, että heti kun asuntorahoitusta koskeva hallituksen esitys (HE 190/2025 vp) on tullut voimaan, olisi asuntomarkkinoiden ja kokonaistalouden tilanne ja sen näkymät arvioitava ja lain sisältämät suhdanneluonteiset joustot asuntoyhteisölainoihin otettava käyttöön, jos niiden edellytykset täyttyvät ja hyödyt ovat vakausriskejä suuremmat. Uudisasuntorakentamisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi selvitysryhmä suosittelee kuntia analysoimaan määräysten taloudellisia ja rakentamisen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ja tavoittelemaan kohtuullisia rakentamis- ja asumiskustannuksia. Lisäksi olisi harkittava asuntorakentamisen kustannusten käsittelyä MAL-sopimuksissa. 
                           
Asunto-osakeyhtiötalojen korjausten helpottamiseksi selvitysryhmä suosittelee selvitettäväksi asuintalovarauksen käyttömahdollisuuden laajentamista pääasiallisesti osakkaiden omassa asumiskäytössä olevien asunto-osakeyhtiöiden korjaus-, lisä- ja täydennysrakentamishankkeisiin. Lisäksi ryhmä suosittelee asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen ehtojen pikaista muuttamista, jotta etenkin kasvukeskusten ulkopuolella toteutettavien suurempien peruskorjaushankkeiden rahoituksen saatavuus paranisi. ”Kiitän selvitysryhmää sen työstä. Ryhmän esittämiä johtopäätöksiä arvioidaan osana valtioneuvoston kevään kehysriihen valmistelua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Selvitysryhmän työn päättymisen jälkeinen tilanne ja jatkotoimetSelvitysryhmän työ päättyi helmikuun lopussa. Ryhmän raportissa ei ole huomioitu sen jälkeen muuttunutta tilannetta Lähi-Idässä, eikä sen mahdollisia vaikutuksia asunto- ja rakennusmarkkinoihin. Selvitysryhmän työn päättymisen jälkeen ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnokset ASP-järjestelmän uudistamisesta. Lisäksi eduskunta on käsitellyt asuntorahoitusta koskevaa hallituksen esitystä (HE 190/2025 vp).Asuntorahoituksen selvitysryhmän raportti (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Hankesivu: Selvitysryhmä asumisen ja rakentamisen rahoituksen kehittämiseksiLisätietojaTeppo Lehtinen
ylijohtaja 
p. 0295 250 157
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 0295 250 078
[email protected]

Ympäristöministeriön syksyllä 2025 asettama selvitysryhmä on antanut raporttinsa työstään, jossa tarkasteltiin asuntorahoituksen tilannetta asuntomarkkinoiden, asuntojen uudisrakentamisen ja asuntojen korjaamisen näkökulmasta sekä analysoitiin laaja joukko toimenpide-ehdotuksia. Ryhmä esittää suosituksia erityisesti uudisasuntorakentamiseen sekä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla.Kansallinen ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään hiilinielujen tasolla.Ilmastolain tavoitteiden arviointia tukevat selvitykset korostavat, ettei hiilineutraaliutta vielä saavuteta nykytoimin. Lisää toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, ja tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea myös teknisellä hiilensidonnalla ja Pariisin sopimuksen mukaisilla kansainvälisillä joustoilla. Samalla on varmistettava toimien kustannustehokkuus, oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys. Ilmastolain tavoitteet perustuvat arvioon Suomen oikeudenmukaisesta osuudesta maailman päästökiintiöstä. Lisäksi Euroopan unioni velvoittaa Suomea vähentämään päästöjä, vahvistamaan hiilinieluja ja etenemään kohti hiilineutraaliutta. Euroopan unionin lainsäädäntökehikko ulottuu nyt vuoteen 2030. Etenkin maankäyttösektorin osalta EU:sta Suomelle tulevilla tavoitteilla on iso merkitys kokonaisuudelle. Kansallisten tavoitteiden muuttaminen vaatisi lakimuutoksen.Ilmastolain tavoitteiden arvioinnista päätettiin lain uudistamisen yhteydessä vuonna 2022. Arviointi toteutettiin virkatyönä ympäristöministeriön johdolla ministerityöryhmälle esitellyn suunnitelman mukaisesti. Taustaryhmässä olivat mukana keskeisten ministeriöiden virkahenkilöt. Loppuraportti luovutettiin ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle ja jaettiin tiedoksi puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmälle tiistaina 7.4.Päästövähennyksiä on jatkettava samalla, kun hiilinieluja vahvistetaanPäästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet ennakoitua nopeammin, ja myös taakanjakosektorilla päästövähennykset ovat edenneet melko hyvin. Maankäyttösektorilla tilanne on haasteellinen. Suomen ympäristökeskuksen Syken arvion mukaan maankäyttösektorin toimet ovat tehokkaita ja usein kustannuksiltaan edullisempia kuin muiden sektoreiden toimet. Arvion mukaan kustannusvaikuttavuuden vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta eri sektoreiden välillä tulee kuitenkin parantaa. Maankäyttösektorin hiilinieluihin ja -varastoihin liittyvä tieto sisältää edelleen epävarmuuksia.Tällä hallituskaudella hiilinielujen havainnointi- ja seurantamallien kehittämiseen on suunnattu merkittävästi tutkimusrahoitusta. Ensimmäisiä tuloksia hankkeesta odotetaan vuoden 2026 lopulla.Tällä hallituskaudella edistettäviä tehokkaita toimenpiteitä maankäyttösektorilla ovat esimerkiksi metsätuhojen ennaltaehkäisy, metsälannoituksen edistäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen.Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmässä kehittämistarpeitaIlmastopolitiikan suunnittelujärjestelmällä suunnitellaan ja ohjataan päästöjen vähentämistä, nielujen vahvistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista niin, että kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet saavutetaan.Arviointityössä todettiin tarve ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän yksinkertaistamiselle. Lisäksi jo hallitusohjelmaneuvotteluihin tarvitaan ajantasaista tutkittua tietoa ilmastopolitiikan skenaarioista ja vaikutusarvioista, jotta ilmastosuunnitelmat voidaan antaa nykyistä aiemmin vaalikaudella ja jotta toimeenpano voidaan aloittaa ajoissa. Raportti: Ilmastolain tavoitteiden arviointi
Hankeikkuna: Ilmastolain tavoitteiden arviointiLisätiedot Outi Honkatukia 
Ympäristöneuvos, Ilmasto ja kemikaalit -yksikön päällikkö
p. 029 525 0272
[email protected]Karoliina Anttonen (ei tavoitettavissa 7.–8.4.)
Lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0065
[email protected]

Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoite on edistää jätteen erilliskeräystä ja kierrätystä.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jätelakia ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia. Pääosa ehdotuksista perustuu kiertotalouslakia valmistelleen työryhmän esittämiin lainsäädäntömuutoksiin. Toimista ei ole vielä linjattu hallituksessa poliittisesti, vaan lausuntokierroksella kerätään palautetta työryhmässä ja virkavalmistelussa tunnistetuista mahdollisista toimenpiteistä.Suomessa tuotetaan runsaasti jätettä, eikä osaa EU:n lainsäädännössä asetetuista kierrätystavoitteista ole saavutettu. Esitysluonnokseen sisältyvillä lainmuutoksilla pyritään vastaamaan Euroopan komission käynnistämiin, yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätystä ja sähkö- ja elektroniikkalaitejätteen keräystä koskeviin rikkomusmenettelyihin tai varhaisvaroituksiin. Osa ehdotetuista muutoksista on välttämättömiä elintarvikejätteen vähentämistä koskevan EU:n jätedirektiivin muutoksen täytäntöönpanemiseksi Ympäristöministeriö olisi ehdottamassa jätelakiin velvollisuutta lajitella jätteet järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti. Kierrätyskelpoisen jätteen keräys energiajätteenä ja lajittelu energiajätteeseen kiellettäisiin. Lisäksi jätehuollon eri toimijoille säädettäisiin uusia velvollisuuksia neuvoa ja tiedottaa lajittelusta ja keräyksestä. Osa kotitalouksista ja yrityksistä ei lajittele jätteitä lainsäädännön ja määräysten mukaisesti, mikä johtuu ainakin osin tietämättömyydestä. Esitysluonnoksen mukaan kiinteistön haltijan, kuten asunto-osakeyhtiön, olisi huolehdittava siitä, että jätteen keräyspaikan lajitteluohjeistus on ajantasainen ja että asukkailla on tieto lajittelu- ja keräysjärjestelyistä sekä lajittelun vaikutuksesta jätehuollon kustannuksiin. Asunto-osakeyhtiöt velvoitettaisiin jakamaan asukkaille kunnalta tai sen jätelaitokselta saatavaa neuvontamateriaalia jätteiden lajittelusta. Velvollisuus koskisi myös hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan kiinteistöjä.Kuluttajat eivät välttämättä tiedä oikeudestaan palauttaa myymälään käytöstä poistettuja akkuja- ja paristoja sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita ilman velvollisuutta ostaa uutta laitetta tilalle. Esitysluonnoksen mukaan kaupan olisi selvästi ja näkyvästi osoitettava myyntipisteessään paikka, johon käytöstä poistetut tuotteet voi laittaa. Lisäksi kaupan olisi aktiivisesti tiedotettava kuluttajille tästä mahdollisuudesta. Kuluttajille on annettava myös tietoa tuotteen uudelleenkäyttö- ja korjausmahdollisuuksista. Myös kunnan olisi lisättävä tiedotus- ja neuvontavelvollisuuttaan jätteistä. Uutta olisi se, että neuvonnassa ja tiedotuksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota uudelleenkäytön edistämiseen ja biojätteen erilliskeräyksen lisäämiseen. Lisäksi kunnan olisi varattava riittävä rahoitus neuvontaan ja tiedottamiseen.Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2027.Lausuntoja pyydetään viimeistään 30.4.2026.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoite on edistää jätteen erilliskeräystä ja kierrätystä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnonarvomarkkinat tukevat metsämaiden luonnonhoidon edistämistä, ja tarjoavat vaihtoehdon muille, pääosin valtion rahoituskanavista tuleville rahoitusmuodoille. Pohjois-Karjalassa pilotoidaan luonnonarvokauppoja muutamassa suon ennallistamiskohteessa.”Luonnonarvomarkkinoiden kautta yksityiset metsänomistajat, joiden edunvalvontajärjestönä metsänhoitoyhdistykset toimivat, pystyvät saamaan metsäomaisuudestaan rahallista tuottoa, joka ei perustu ainoastaan tukki- tai kuitupuun hintaan. Metsänhoitoyhdistysten on tärkeää olla avustamassa metsänomistajia myymään luontoarvoja metsistään ja välittämässä näitä potentiaalisille ostajille”, toteaa erityisasiantuntija Panu Kukkonen Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksestä.Luonnonarvokaupoissa otetaan ensiaskeleitaVarsinaiset luonnonarvomarkkinat ottavat ensiaskeleitaan koko valtakunnan tasolla. Myös Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitossa (MTK) kehitetään luonnonarvokauppaa. Monet metsänomistajat ovat monitavoitteisia ja suurelle osalle metsänomistajista luonnon monimuotoisuus on tärkeää. MTK näkee myös, että yritykset tarvitsevat tällaisia palveluja tulevaisuudessa yhä enemmän.  ”Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen tarvitaan uusia työkaluja, ja markkinatalous tarjoaa siihen tässä mahdollisuuden”, sanoo MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari. ”Pohjois-Karjalassa pilottiprosessi on parhaillaan käynnissä, ja siihen liittyviä vaiheita on kehitetty. Tavoitteena on hioa mahdollisimman sujuva prosessi tulevaisuuden luonnonarvomyyntejä varten koko metsänhoitoyhdistysten ketjulle. Pilotointiin osallistuu myös joukko muita metsänhoitoyhdistyksiä.” Siitari jatkaa.  Koska prosessi on uusi, moni asia on työllistänyt metsänhoitoyhdistysten vakiintuneita palveluita enemmän: esimerkiksi sopimuspohjat, toimitusehdot, palvelukuvaukset, korvaustasot ja urakoinnin järjestäminen. Toki luontoarvojen tunnistaminen ja metsän arviointiin liittyvät toimenpiteet ovat jo tuttua työtä metsänhoitoyhdistyksissä.Metsänhoitoyhdistyksissä halutaan pysyä ajan hermolla Ensisijaisesti metsänhoitoyhdistysten osallistumisella luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseen tavoitellaan entistä monipuolisempia palveluja jäsenistölle.  ”Ymmärrys metsistä ja ekosysteemeistä kehittyy, ja siksi on tärkeää, että pysymme ajan hermolla kaikesta uudesta pystyäksemme palvelemaan metsänomistajia entistäkin paremmin. Tiukka lukkiutuminen esimerkiksi pelkkään puun tuotannon tukemiseen ei johtaisi hyvään lopputulemaan”, Kukkonen painottaa.  Kukkosen mukaan Pohjois-Karjalan ensimmäisissä luonnonarvokaupoissa tavoitellaan suoluonnon monimuotoisuuden lisääntymistä, vesiensuojelun tehostumista sekä pidemmällä aikavälillä turpeen hajoamisen pysähtymistä, ja uuden turpeen kasvun alkamista.Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutuista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön. 
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Jarno Artika / PKO

Luonnonarvomarkkinat tukevat metsämaiden luonnonhoidon edistämistä, ja tarjoavat vaihtoehdon muille, pääosin valtion rahoituskanavista tuleville rahoitusmuodoille. Pohjois-Karjalassa pilotoidaan luonnonarvokauppoja muutamassa suon ennallistamiskohteessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Muuttavien eläinlajien suojelua koskevan Bonnin sopimuksen 15. osapuolikokous järjestettiin 23.–29. maaliskuuta Campo Grandessa Brasiliassa. Kokouksessa päätettiin lisätä yhteensä 41 lajia kansainvälisen suojelun piiriin. Valtaosa päätöksistä koski valtamerillä eläviä ulappalintuja, joiden kannat ovat heikentyneet selvästi.Tunturipöllö vahvemman suojelun kohteeksiMaat hyväksyivät Norjan ehdotuksen lisätä tunturipöllö lajiksi, jonka suojelutilanne on epäsuotuisa. Tunturipöllö on taantunut voimakkaasti koko levinneisyysalueellaan ja on maailmanlaajuisesti uhanalainen. Suomessa se on äärimmäisen uhanalainen ja Ruotsissa vastikään luokiteltu hävinneeksi. Lajin tilanteen parantaminen vaatii koordinoituja suojelutoimia maiden välillä. Viisi hailajia luokiteltiin erittäin uhanalaisiksiMaat päättivät lisätä myös viisi hailajia (kettuhai, isosilmäkettuhai, ulappakettuhai, isovasarahai ja kampavasarahai) erittäin uhanlaisiksi Panaman, Brasilian ja Ecuadorin ehdotusten perusteella.Sopimuksen mukaan jokaisen osapuolimaan on rauhoitettava nämä lajit. Hailajien maailmanlaajuinen taantuminen johtuu erityisesti ylikulutuksesta ja merkittävästä sivusaaliskuolleisuudesta. Euroopanankeriaalle hyväksyttiin kansainvälinen toimintasuunnitelmaCampo Grandessa hyväksyttiin myös useita työohjelmia ja lajikohtaisia suunnitelmia. EU:n ja Suomen kannalta näistä merkittävin oli äärimmäisen uhanalaista euroopanankeriasta koskeva kansainvälinen toimintasuunnitelma, jota on valmisteltu pitkään. Suunnitelma parantaa mahdollisuuksia sitouttaa EU:n ulkopuoliset maat lajin suojelutoimiin ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ankeriaan heikon tilan korjaamiseksi.Osapuolikokous keräsi yhteen kansainvälisen suojelutyön toimijatBonnin sopimus yhdistää 133 valtiota, mukaan lukien EU:n ja kaikki sen jäsenmaat, suojelemaan muuttavia eläinlajeja ja niiden muuttoreittien elinympäristöjä. Suomi on ollut sopimuksen osapuoli vuodesta 1989. Valtioiden edustajien lisäksi kokoukseen osallistui tutkijoita, järjestöjä sekä alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä eri puolilta maailmaa käsittelemään rajat ylittävien muuttolajien kiireellisiä suojeluhaasteita.Sopimuksen liitteet määrittävät lajit, jotka vaativat tiukkaa rauhoittamista (liite I) sekä lajit, joiden suojelutilanne on epäsuotuisa ja joiden suojelu edellyttää kansainvälistä yhteistyötä (liite II).Lisätietoja kokouksen päätöksistä: COP15 I Convention on the Conservation of Migratory Species of Wild AnimalsLisätietojaEsko Hyvärinen
ympäristöneuvos
puh. 0295 250 094
[email protected]

Muuttavien eläinlajien suojelua koskevan Bonnin sopimuksen 15. osapuolikokous järjestettiin 23.–29. maaliskuuta Campo Grandessa Brasiliassa. Kokouksessa päätettiin lisätä yhteensä 41 lajia kansainvälisen suojelun piiriin. Valtaosa päätöksistä koski valtamerillä eläviä ulappalintuja, joiden kannat ovat heikentyneet selvästi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Leena Meren, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan käynnistämässä hankkeessa aiheettomien valitusprosessien vähentämiseksi on sovittu toimenpiteistäOikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö sekä asianomaiset ministerit kertoivat tammikuussa 2026 ryhtyvänsä kartoittamaan kunkin toimialan lainsäädännön mahdollisuuksia ja keinoja puuttua aiheettomiin valituksiin ja oikaisupyyntöihin.  Oikeusministeriöllä on vetovastuu hankkeessa ja kukin osallistuva ministeriö vastaa hankkeesta oman toimialansa lainsäädännön osalta. Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on koordinoida työtä, välittää tietoa sekä ideoida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joilla olisi mahdollista puuttua aiheettomiin valituksiin ja niin sanottuihin sarjavalittajiin. Työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Johanna Suurpää oikeusministeriöstä ja sen toimikausi päättyy 31.3.2027. Kevään aikana on kartoitettu asian nykytilaa. Oikeusministeriön tilaama esiselvitys etukäteismaksusta tuomioistuimissa valmistui vuonna 2025. Selvityksessä arvioitiin mahdollisuuksia veloittaa tuomioistuinten käsittelymaksut ennen käsittelyä ja tällä tavoin estää aiheettomia valituksia. Nykyisin maksut veloitetaan asian käsittelyn päätyttyä. Selvitys lähetetään lausuntokierrokselle keväällä 2026, minkä jälkeen päätetään jatkotoimista. Aiheettomien valitusten ja sarjavalitusten ehkäiseminen hallintolainkäytössä -esiselvityshankkeessa on tarkoitus mm. selvittää ongelman yleisyyttä hallintotuomioistuimissa sekä yhtäältä tarkastella jo olemassa olevien keinojen soveltuvuutta tähän ongelmaan. Samalla aikomuksena on myös tarkastella kansainvälisiä esimerkkejä ja selvittää uusia keinoja, joilla ongelmaan voitaisiin puuttua. Hanke toteutetaan oikeusministeriössä virkatyönä. Valtiovarainministeriö puolestaan kehittää informaatio-ohjausta yhteistyössä ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien kanssa. Tavoitteena on vähentää tarvetta hakea jälkikäteen muutosta kunnan päätöksiin valitusteitse ja kertoa kansalaisille selkeästi, millä perusteilla kunnallisvalituksen voi tehdä – ja millä perusteilla sitä ei voi tehdä. Kunnan tehtäviä koskevan lainsäädännön kehittämistarpeiden jatkoarviointi esimerkiksi kunnallisvalituksen kaltaisten kysymysten osalta tarkoituksenmukaisin osin tehdään oikeusministeriön ja ympäristöministeriön kanssa koordinoidusti työryhmän työskentelyn edetessä.  Ympäristöministeriössä on vireillä valitusoikeuteen liittyviä toimia. Uutta alueidenkäyttölakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuun aikana. Se sisältää asemakaavan valitusoikeuden rajaamisen asianosaisiin. Lisäksi vuoden 2026 alussa voimaan tulleessa ympäristöasioiden käsittelylaissa on juuri laajennettu menettelyä, jossa annetaan yksi lupapäätös ja sitä koskee vain yksi valitusoikeus.   Hankkeen taustalla on erityisesti hallituksen puoliväliriihen kirjaus siitä, että aiheettomia valituksia pyritään torjumaan. Aiheettomat valitusprosessit hidastavat toisinaan kaavoitusta, rakentamista ja kunnan kehittämistä. Joskus oikaisupyyntöjä ja valituksia saatetaan tehdä myös kiusaamistarkoituksessa.  Lisätietoja:  
osastopäällikkö Johanna Suurpää, p. 0295 150 534, [email protected] Lue lisää:  
Esiselvitys etukäteismaksusta tuomioistuimissa: Selvityshenkilöiden raporttiTiedote: Ministerit Meri, Ikonen ja Multala käynnistävät selvityksen aiheettomien valituksien ehkäisemisestä – Valtioneuvosto  

Oikeusministeri Leena Meren, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan käynnistämässä hankkeessa aiheettomien valitusprosessien vähentämiseksi on sovittu toimenpiteistä

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat lakimuutoksia, joilla valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys voidaan sallia Suomessa. Muutosten tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.Hallituspuolueet ovat löytäneet ratkaisun, miten hallitusohjelman valkoposkihanhia ja merimetsoja koskevat kirjaukset toteutetaan. ”Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat valmistelleet tätä esitystä nyt varsin ripeässä tahdissa. Lakimuutoksella mahdollistetaan valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys Suomessa. Samalla huolehditaan siitä, että lintujen aiheuttamat vahingot elinkeinonharjoittajille korvataan jatkossakin oikeudenmukaisesti”, kertoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.”On hienoa, että ratkaisu nyt etenee.  Tällä mallilla varmistamme, että maanviljelijöiden korvaukset valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista jatkuvat myös sen jälkeen, kun valkoposkihanhesta tulee metsästyslain mukainen riistalaji”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ratkaisussa sekä valkoposkihanhi että merimetso lisätään metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin ja samalla rauhoitetaan ympäri vuodeksi. Molempiin lajeihin kohdistuva suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden tai lentoliikenteen kohteiden suojaamiseksi vahingoilta. Samalla mahdollistetaan saaliin hyödyntäminen ravintona, ei kuitenkaan kaupallisesti.Liitännäislakimuutoksena RauLaKo-lakiin tehdään tarvittavat muutokset, joilla turvataan metsästyslain nojalla rauhoitetun lajin aiheuttamien vahinkojen ja vahingoneston korvaaminen katkeamatta, kunnes lajien suojeluasema lintudirektiivin liitteissä on päivitetty.Valkoposkihanhi ja merimetso ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä. Ne ovat molemmat kuitenkin elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalataloudelle.   Valkoposkihanhi aiheuttaa vuosittain 2,5–4 miljoonan euron vahingot maataloudelle. Vahingot kohdistuvat yli 10 000 peltohehtaarille. Valkoposkihanhien tuhoja pyritään ehkäisemään hanhipelloilla ja palkatuilla hanhipaimenilla, joihin kuluu vuosittain lisäksi yli 3 miljoonaa euroa. Merimetso puolestaan aiheuttaa merkittäviä vahinkoja kalakannalle ja kalataloudelle sekä herkälle saaristoluonnolle. Molemmat lajit runsautensa vuoksi muodostavat lisäksi lentoturvallisuusriskin maan suurimmilla lentoasemilla. Komissio on esittänyt Suomelle, että lintudirektiiviin liittyy kansallisia joustoja. Vastaavia joustoja on käytössä Suomen naapurimaissa, joissa runsastuneet kannat aiheuttavat myös haasteita. Hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaista vaikuttamistyötä lajeja koskevaan EU-lainsäädäntöön siten, että molempien lajien suojelustatus päivitettäisiin nykyistä kantaa vastaavalle tasolle. Suomen kautta muuttaa vuosittain 1,7 miljoonaa valkoposkihanhea. Euroopan merimetsokanta on noin 2 miljoonaa yksilöä. Merimetsopopulaation suuruusluokaksi Suomen merialueilla voidaan arvioida yhteensä runsaat 120 000 yksilöä.Lakiluonnoksen tarkemmasta sisällöstä viestitään lakiluonnoksen lausuntokierroksen yhteydessä, joka alkaa arviolta huhtikuun 2026 puolivälissä. Esitys on määrä saada eduskuntaan kevään istuntokauden aikana. Lisätiedot valkoposkihanhia ja merimetsoa koskevasta valmistelusta Sonja Falk, ministeri Essayahin erityisavustaja, p. 050 911 4546, sp. [email protected] Juuso Kilpinen, ministeri Multalan erityisavustaja, p. 029 525 0128 
[email protected]  Jonas Liimatta, osastopäällikkö, luonnonvaraosasto, p. 0295 162 051, sp. [email protected] (metsästyslaki ja suojametsästys) Aaro Lemetyinen, erityisasiantuntija p. 0295250288, ympäristöministeriö, [email protected] (RauLaKo)

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat lakimuutoksia, joilla valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys voidaan sallia Suomessa. Muutosten tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta asumisoikeuslain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on varmistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyys muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Muutokset mahdollistaisivat asumisoikeustalojen rajoituksista vapauttamisen tietyissä rajatuissa tilanteissa sekä näissä tilanteissa myös asukkaille mahdollisuuden lunastaa asunto omakseen. Lisäksi asumisoikeusasuntojen haussa käytettävistä järjestysnumeroista luovuttaisiin. Lausuntoja voi antaa 8.5.2026 asti.”Esitys tarjoaa lisää joustavuutta muuttuviin tilanteisiin, keinoja hallita asumisoikeusjärjestelmän taloudellisia riskejä sekä tapoja turvata asukkaiden asema muutoksissa. Järjestysnumeroista luopuminen vähentää byrokratiaa niin asunnon hakijoiden kuin asumisoikeustoimijoiden kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Asumisoikeusasunnot ovat valtion tukemia asuntoja, joita koskevat laissa määritellyt käyttö- ja luovutusrajoitukset. Asumisoikeuslain uudistuksessa esitetään mahdollisuus vapauttaa asumisoikeustalo sitä koskevista rajoituksista, jos sen huoneistoille ei olisi enää kysyntää asumisoikeusasuntoina. Rajoituksista vapauttaminen olisi myös vaihtoehto tilanteessa, jossa asumisoikeusyhteisö menisi konkurssiin. Uutena asiana uusiin asumisoikeussopimuksiin lisättäisiin ehto, jonka mukaan sopimus voitaisiin irtisanoa, jos talossa olisi paljon asuntoja tyhjillään tai vuokrattuna tai jos talon taloudellinen tilanne olisi muuten pitkäaikaisesti heikentynyt. Tilanteissa, joissa talo vapautettaisiin rajoituksista tai uusi asumisoikeussopimus irtisanottaisiin, asumisoikeuden haltijalle tarjottaisiin mahdollisuus lunastaa asunto omakseen.Rajoituksista vapauttaminen ja uusien asumisoikeussopimusten irtisanominen edellyttäisivät viranomaisen, eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, hyväksynnän.Asumisoikeusasuntojen hakemisen yhteydessä käytettävistä järjestysnumeroista ehdotetaan luovuttavan. Asumisoikeuden haltijat valittaisiin jatkossa hakemusten saapumisjärjestyksessä.Uudistus lisää taloudellista joustoa asukkaiden oikeudet huomioiden Muutokset säännöksiin toisivat järjestelmään kaivattua taloudellista joustoa. Asumisoikeusasuntojen rajoituksista vapauttaminen säilyisi silti edelleen poikkeuksellisena ja viimeisenä keinona. Uudistuksessa keskeisellä sijalla ovat asukkaiden asumisturvan ja oikeuksien varmistaminen. Asumisoikeustalon rajoituksista vapauttamista vajaakäyttötilanteissa on ehdotettu lainsäädäntöön aiemminkin, mutta ehdotus poistettiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan esityksestä. Valiokunta katsoi tuolloin, ettei muutos ollut tarpeen, koska asuntojen vajaakäytön ei nähty merkittävästi vaikuttavan asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiin. Ympäristöministeriö ehdottaa nyt muutoksia lakiin, koska asuntojen vajaakäyttö on lisääntynyt.Nyt valmistellun hallituksen esityksen taustalla on ympäristöministeriön tilaama ja vuonna 2025 valmistunut selvitys, jossa tarkasteltiin asumisoikeuskannan taloudellista tilannetta sekä arvioitiin järjestelmään liittyviä riskejä sekä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Selvityksessä havaittiin, että suurimmat riskit liittyvät tyhjiin asumisoikeusasuntoihin, joita ei käyttörajoitusten vuoksi voida muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi.Järjestysnumeroista luopumisen tavoitteena on puolestaan yksinkertaistaa asumisoikeusasuntojen hakuprosessia ja madaltaa kynnystä hakea asuntoa.Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esityksestä asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamiseksi (lausuntopalvelu.fi)Lisätietoja Hanne Vikström  
hallitussihteeri
p. 0295 250 066   
[email protected]  Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078 
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta asumisoikeuslain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on varmistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyys muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Muutokset mahdollistaisivat asumisoikeustalojen rajoituksista vapauttamisen tietyissä rajatuissa tilanteissa sekä näissä tilanteissa myös asukkaille mahdollisuuden lunastaa asunto omakseen. Lisäksi asumisoikeusasuntojen haussa käytettävistä järjestysnumeroista luovuttaisiin. Lausuntoja voi antaa 8.5.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaksi lainsäädännöksi on annettu eduskunnalle. Esitykseen sisältyy myös salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026.Valtioneuvosto hyväksyi tänään torstaina 19.3.2026 esitykset, joilla muutettaisiin metsälakia, luonnonsuojelulakia ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia.Metsälakiin velvoitteita metsätalouden toimijoilleEsityksellä lisättäisiin metsälakiin metsän hoitamisen ja käyttämisen rajoituksia koskevat säännökset, joiden nojalla vahvistettaisiin lintujen huomioimista erityisesti pesintäaikana. Metsänhakkuun toteuttajaa velvoitettaisiin arvioimaan metsänkäsittelyalueen linnustoa ennen puunkorjuuta ja muita metsän käyttöä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä. Lisäksi puunkorjuu kiellettäisiin rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7. välisenä aikana. Pakollisiksi muuttuvat metsänkäsittelyn rajoitukset vastaisivat metsäalalla laadittuja jo olemassa olevia metsänkäsittelyä ja linnustoa koskevia suosituksia.Luonnonsuojelulain yleispoikkeuksen laajentaminenLisäksi luonnonsuojelulakia ehdotetaan muutettavan siten, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estäisi maa- ja metsätaloutta tai rakentamista, ellei siitä aiheutuisi merkittävää haittaa Euroopan unionin lintudirektiivin tavoitteille.Esitystä täydennettiin lausuntokierroksen jälkeen tiedonsaantioikeuksia koskevilla säännöksilläEsitysluonnos oli lausuntokierroksella 26.1.−16.2.2026. Lausuntoja saatiin yhteensä 60. Lausuntopalautteen pohjalta esitystä täydennettiin niin, että siinä ehdotetaan säädettäväksi myös salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Säännökset mahdollistavat salassa pidettävien lintulajeja koskevien tietojen luovuttamisen maanomistajalle, hakkuuoikeuden haltijalle ja sille, joka toimii niiden lukuun suunnitellessaan ja toteuttaessaan metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Päätös

Hallituksen esitys pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaksi lainsäädännöksi on annettu eduskunnalle. Esitykseen sisältyy myös salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026.

Lähde: ym.fi