NordenBladet — Muuttavien eläinlajien suojelua koskevan Bonnin sopimuksen 15. osapuolikokous järjestettiin 23.–29. maaliskuuta Campo Grandessa Brasiliassa. Kokouksessa päätettiin lisätä yhteensä 41 lajia kansainvälisen suojelun piiriin. Valtaosa päätöksistä koski valtamerillä eläviä ulappalintuja, joiden kannat ovat heikentyneet selvästi.Tunturipöllö vahvemman suojelun kohteeksiMaat hyväksyivät Norjan ehdotuksen lisätä tunturipöllö lajiksi, jonka suojelutilanne on epäsuotuisa. Tunturipöllö on taantunut voimakkaasti koko levinneisyysalueellaan ja on maailmanlaajuisesti uhanalainen. Suomessa se on äärimmäisen uhanalainen ja Ruotsissa vastikään luokiteltu hävinneeksi. Lajin tilanteen parantaminen vaatii koordinoituja suojelutoimia maiden välillä. Viisi hailajia luokiteltiin erittäin uhanalaisiksiMaat päättivät lisätä myös viisi hailajia (kettuhai, isosilmäkettuhai, ulappakettuhai, isovasarahai ja kampavasarahai) erittäin uhanlaisiksi Panaman, Brasilian ja Ecuadorin ehdotusten perusteella.Sopimuksen mukaan jokaisen osapuolimaan on rauhoitettava nämä lajit. Hailajien maailmanlaajuinen taantuminen johtuu erityisesti ylikulutuksesta ja merkittävästä sivusaaliskuolleisuudesta. Euroopanankeriaalle hyväksyttiin kansainvälinen toimintasuunnitelmaCampo Grandessa hyväksyttiin myös useita työohjelmia ja lajikohtaisia suunnitelmia. EU:n ja Suomen kannalta näistä merkittävin oli äärimmäisen uhanalaista euroopanankeriasta koskeva kansainvälinen toimintasuunnitelma, jota on valmisteltu pitkään. Suunnitelma parantaa mahdollisuuksia sitouttaa EU:n ulkopuoliset maat lajin suojelutoimiin ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ankeriaan heikon tilan korjaamiseksi.Osapuolikokous keräsi yhteen kansainvälisen suojelutyön toimijatBonnin sopimus yhdistää 133 valtiota, mukaan lukien EU:n ja kaikki sen jäsenmaat, suojelemaan muuttavia eläinlajeja ja niiden muuttoreittien elinympäristöjä. Suomi on ollut sopimuksen osapuoli vuodesta 1989. Valtioiden edustajien lisäksi kokoukseen osallistui tutkijoita, järjestöjä sekä alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä eri puolilta maailmaa käsittelemään rajat ylittävien muuttolajien kiireellisiä suojeluhaasteita.Sopimuksen liitteet määrittävät lajit, jotka vaativat tiukkaa rauhoittamista (liite I) sekä lajit, joiden suojelutilanne on epäsuotuisa ja joiden suojelu edellyttää kansainvälistä yhteistyötä (liite II).Lisätietoja kokouksen päätöksistä: COP15 I Convention on the Conservation of Migratory Species of Wild AnimalsLisätietojaEsko Hyvärinen
ympäristöneuvos
puh. 0295 250 094
[email protected]

Muuttavien eläinlajien suojelua koskevan Bonnin sopimuksen 15. osapuolikokous järjestettiin 23.–29. maaliskuuta Campo Grandessa Brasiliassa. Kokouksessa päätettiin lisätä yhteensä 41 lajia kansainvälisen suojelun piiriin. Valtaosa päätöksistä koski valtamerillä eläviä ulappalintuja, joiden kannat ovat heikentyneet selvästi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Leena Meren, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan käynnistämässä hankkeessa aiheettomien valitusprosessien vähentämiseksi on sovittu toimenpiteistäOikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö sekä asianomaiset ministerit kertoivat tammikuussa 2026 ryhtyvänsä kartoittamaan kunkin toimialan lainsäädännön mahdollisuuksia ja keinoja puuttua aiheettomiin valituksiin ja oikaisupyyntöihin.  Oikeusministeriöllä on vetovastuu hankkeessa ja kukin osallistuva ministeriö vastaa hankkeesta oman toimialansa lainsäädännön osalta. Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on koordinoida työtä, välittää tietoa sekä ideoida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joilla olisi mahdollista puuttua aiheettomiin valituksiin ja niin sanottuihin sarjavalittajiin. Työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Johanna Suurpää oikeusministeriöstä ja sen toimikausi päättyy 31.3.2027. Kevään aikana on kartoitettu asian nykytilaa. Oikeusministeriön tilaama esiselvitys etukäteismaksusta tuomioistuimissa valmistui vuonna 2025. Selvityksessä arvioitiin mahdollisuuksia veloittaa tuomioistuinten käsittelymaksut ennen käsittelyä ja tällä tavoin estää aiheettomia valituksia. Nykyisin maksut veloitetaan asian käsittelyn päätyttyä. Selvitys lähetetään lausuntokierrokselle keväällä 2026, minkä jälkeen päätetään jatkotoimista. Aiheettomien valitusten ja sarjavalitusten ehkäiseminen hallintolainkäytössä -esiselvityshankkeessa on tarkoitus mm. selvittää ongelman yleisyyttä hallintotuomioistuimissa sekä yhtäältä tarkastella jo olemassa olevien keinojen soveltuvuutta tähän ongelmaan. Samalla aikomuksena on myös tarkastella kansainvälisiä esimerkkejä ja selvittää uusia keinoja, joilla ongelmaan voitaisiin puuttua. Hanke toteutetaan oikeusministeriössä virkatyönä. Valtiovarainministeriö puolestaan kehittää informaatio-ohjausta yhteistyössä ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien kanssa. Tavoitteena on vähentää tarvetta hakea jälkikäteen muutosta kunnan päätöksiin valitusteitse ja kertoa kansalaisille selkeästi, millä perusteilla kunnallisvalituksen voi tehdä – ja millä perusteilla sitä ei voi tehdä. Kunnan tehtäviä koskevan lainsäädännön kehittämistarpeiden jatkoarviointi esimerkiksi kunnallisvalituksen kaltaisten kysymysten osalta tarkoituksenmukaisin osin tehdään oikeusministeriön ja ympäristöministeriön kanssa koordinoidusti työryhmän työskentelyn edetessä.  Ympäristöministeriössä on vireillä valitusoikeuteen liittyviä toimia. Uutta alueidenkäyttölakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuun aikana. Se sisältää asemakaavan valitusoikeuden rajaamisen asianosaisiin. Lisäksi vuoden 2026 alussa voimaan tulleessa ympäristöasioiden käsittelylaissa on juuri laajennettu menettelyä, jossa annetaan yksi lupapäätös ja sitä koskee vain yksi valitusoikeus.   Hankkeen taustalla on erityisesti hallituksen puoliväliriihen kirjaus siitä, että aiheettomia valituksia pyritään torjumaan. Aiheettomat valitusprosessit hidastavat toisinaan kaavoitusta, rakentamista ja kunnan kehittämistä. Joskus oikaisupyyntöjä ja valituksia saatetaan tehdä myös kiusaamistarkoituksessa.  Lisätietoja:  
osastopäällikkö Johanna Suurpää, p. 0295 150 534, [email protected] Lue lisää:  
Esiselvitys etukäteismaksusta tuomioistuimissa: Selvityshenkilöiden raporttiTiedote: Ministerit Meri, Ikonen ja Multala käynnistävät selvityksen aiheettomien valituksien ehkäisemisestä – Valtioneuvosto  

Oikeusministeri Leena Meren, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan käynnistämässä hankkeessa aiheettomien valitusprosessien vähentämiseksi on sovittu toimenpiteistä

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat lakimuutoksia, joilla valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys voidaan sallia Suomessa. Muutosten tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.Hallituspuolueet ovat löytäneet ratkaisun, miten hallitusohjelman valkoposkihanhia ja merimetsoja koskevat kirjaukset toteutetaan. ”Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat valmistelleet tätä esitystä nyt varsin ripeässä tahdissa. Lakimuutoksella mahdollistetaan valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys Suomessa. Samalla huolehditaan siitä, että lintujen aiheuttamat vahingot elinkeinonharjoittajille korvataan jatkossakin oikeudenmukaisesti”, kertoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.”On hienoa, että ratkaisu nyt etenee.  Tällä mallilla varmistamme, että maanviljelijöiden korvaukset valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista jatkuvat myös sen jälkeen, kun valkoposkihanhesta tulee metsästyslain mukainen riistalaji”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ratkaisussa sekä valkoposkihanhi että merimetso lisätään metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin ja samalla rauhoitetaan ympäri vuodeksi. Molempiin lajeihin kohdistuva suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden tai lentoliikenteen kohteiden suojaamiseksi vahingoilta. Samalla mahdollistetaan saaliin hyödyntäminen ravintona, ei kuitenkaan kaupallisesti.Liitännäislakimuutoksena RauLaKo-lakiin tehdään tarvittavat muutokset, joilla turvataan metsästyslain nojalla rauhoitetun lajin aiheuttamien vahinkojen ja vahingoneston korvaaminen katkeamatta, kunnes lajien suojeluasema lintudirektiivin liitteissä on päivitetty.Valkoposkihanhi ja merimetso ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä. Ne ovat molemmat kuitenkin elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalataloudelle.   Valkoposkihanhi aiheuttaa vuosittain 2,5–4 miljoonan euron vahingot maataloudelle. Vahingot kohdistuvat yli 10 000 peltohehtaarille. Valkoposkihanhien tuhoja pyritään ehkäisemään hanhipelloilla ja palkatuilla hanhipaimenilla, joihin kuluu vuosittain lisäksi yli 3 miljoonaa euroa. Merimetso puolestaan aiheuttaa merkittäviä vahinkoja kalakannalle ja kalataloudelle sekä herkälle saaristoluonnolle. Molemmat lajit runsautensa vuoksi muodostavat lisäksi lentoturvallisuusriskin maan suurimmilla lentoasemilla. Komissio on esittänyt Suomelle, että lintudirektiiviin liittyy kansallisia joustoja. Vastaavia joustoja on käytössä Suomen naapurimaissa, joissa runsastuneet kannat aiheuttavat myös haasteita. Hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaista vaikuttamistyötä lajeja koskevaan EU-lainsäädäntöön siten, että molempien lajien suojelustatus päivitettäisiin nykyistä kantaa vastaavalle tasolle. Suomen kautta muuttaa vuosittain 1,7 miljoonaa valkoposkihanhea. Euroopan merimetsokanta on noin 2 miljoonaa yksilöä. Merimetsopopulaation suuruusluokaksi Suomen merialueilla voidaan arvioida yhteensä runsaat 120 000 yksilöä.Lakiluonnoksen tarkemmasta sisällöstä viestitään lakiluonnoksen lausuntokierroksen yhteydessä, joka alkaa arviolta huhtikuun 2026 puolivälissä. Esitys on määrä saada eduskuntaan kevään istuntokauden aikana. Lisätiedot valkoposkihanhia ja merimetsoa koskevasta valmistelusta Sonja Falk, ministeri Essayahin erityisavustaja, p. 050 911 4546, sp. [email protected] Juuso Kilpinen, ministeri Multalan erityisavustaja, p. 029 525 0128 
[email protected]  Jonas Liimatta, osastopäällikkö, luonnonvaraosasto, p. 0295 162 051, sp. [email protected] (metsästyslaki ja suojametsästys) Aaro Lemetyinen, erityisasiantuntija p. 0295250288, ympäristöministeriö, [email protected] (RauLaKo)

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö valmistelevat lakimuutoksia, joilla valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys voidaan sallia Suomessa. Muutosten tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta asumisoikeuslain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on varmistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyys muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Muutokset mahdollistaisivat asumisoikeustalojen rajoituksista vapauttamisen tietyissä rajatuissa tilanteissa sekä näissä tilanteissa myös asukkaille mahdollisuuden lunastaa asunto omakseen. Lisäksi asumisoikeusasuntojen haussa käytettävistä järjestysnumeroista luovuttaisiin. Lausuntoja voi antaa 8.5.2026 asti.”Esitys tarjoaa lisää joustavuutta muuttuviin tilanteisiin, keinoja hallita asumisoikeusjärjestelmän taloudellisia riskejä sekä tapoja turvata asukkaiden asema muutoksissa. Järjestysnumeroista luopuminen vähentää byrokratiaa niin asunnon hakijoiden kuin asumisoikeustoimijoiden kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Asumisoikeusasunnot ovat valtion tukemia asuntoja, joita koskevat laissa määritellyt käyttö- ja luovutusrajoitukset. Asumisoikeuslain uudistuksessa esitetään mahdollisuus vapauttaa asumisoikeustalo sitä koskevista rajoituksista, jos sen huoneistoille ei olisi enää kysyntää asumisoikeusasuntoina. Rajoituksista vapauttaminen olisi myös vaihtoehto tilanteessa, jossa asumisoikeusyhteisö menisi konkurssiin. Uutena asiana uusiin asumisoikeussopimuksiin lisättäisiin ehto, jonka mukaan sopimus voitaisiin irtisanoa, jos talossa olisi paljon asuntoja tyhjillään tai vuokrattuna tai jos talon taloudellinen tilanne olisi muuten pitkäaikaisesti heikentynyt. Tilanteissa, joissa talo vapautettaisiin rajoituksista tai uusi asumisoikeussopimus irtisanottaisiin, asumisoikeuden haltijalle tarjottaisiin mahdollisuus lunastaa asunto omakseen.Rajoituksista vapauttaminen ja uusien asumisoikeussopimusten irtisanominen edellyttäisivät viranomaisen, eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, hyväksynnän.Asumisoikeusasuntojen hakemisen yhteydessä käytettävistä järjestysnumeroista ehdotetaan luovuttavan. Asumisoikeuden haltijat valittaisiin jatkossa hakemusten saapumisjärjestyksessä.Uudistus lisää taloudellista joustoa asukkaiden oikeudet huomioiden Muutokset säännöksiin toisivat järjestelmään kaivattua taloudellista joustoa. Asumisoikeusasuntojen rajoituksista vapauttaminen säilyisi silti edelleen poikkeuksellisena ja viimeisenä keinona. Uudistuksessa keskeisellä sijalla ovat asukkaiden asumisturvan ja oikeuksien varmistaminen. Asumisoikeustalon rajoituksista vapauttamista vajaakäyttötilanteissa on ehdotettu lainsäädäntöön aiemminkin, mutta ehdotus poistettiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan esityksestä. Valiokunta katsoi tuolloin, ettei muutos ollut tarpeen, koska asuntojen vajaakäytön ei nähty merkittävästi vaikuttavan asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiin. Ympäristöministeriö ehdottaa nyt muutoksia lakiin, koska asuntojen vajaakäyttö on lisääntynyt.Nyt valmistellun hallituksen esityksen taustalla on ympäristöministeriön tilaama ja vuonna 2025 valmistunut selvitys, jossa tarkasteltiin asumisoikeuskannan taloudellista tilannetta sekä arvioitiin järjestelmään liittyviä riskejä sekä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Selvityksessä havaittiin, että suurimmat riskit liittyvät tyhjiin asumisoikeusasuntoihin, joita ei käyttörajoitusten vuoksi voida muuttaa vuokra- tai omistusasunnoiksi.Järjestysnumeroista luopumisen tavoitteena on puolestaan yksinkertaistaa asumisoikeusasuntojen hakuprosessia ja madaltaa kynnystä hakea asuntoa.Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esityksestä asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamiseksi (lausuntopalvelu.fi)Lisätietoja Hanne Vikström  
hallitussihteeri
p. 0295 250 066   
[email protected]  Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 029 525 0078 
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta asumisoikeuslain muuttamiseksi. Muutosten tavoitteena on varmistaa asumisoikeusjärjestelmän kestävyys muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Muutokset mahdollistaisivat asumisoikeustalojen rajoituksista vapauttamisen tietyissä rajatuissa tilanteissa sekä näissä tilanteissa myös asukkaille mahdollisuuden lunastaa asunto omakseen. Lisäksi asumisoikeusasuntojen haussa käytettävistä järjestysnumeroista luovuttaisiin. Lausuntoja voi antaa 8.5.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaksi lainsäädännöksi on annettu eduskunnalle. Esitykseen sisältyy myös salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026.Valtioneuvosto hyväksyi tänään torstaina 19.3.2026 esitykset, joilla muutettaisiin metsälakia, luonnonsuojelulakia ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia.Metsälakiin velvoitteita metsätalouden toimijoilleEsityksellä lisättäisiin metsälakiin metsän hoitamisen ja käyttämisen rajoituksia koskevat säännökset, joiden nojalla vahvistettaisiin lintujen huomioimista erityisesti pesintäaikana. Metsänhakkuun toteuttajaa velvoitettaisiin arvioimaan metsänkäsittelyalueen linnustoa ennen puunkorjuuta ja muita metsän käyttöä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä. Lisäksi puunkorjuu kiellettäisiin rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7. välisenä aikana. Pakollisiksi muuttuvat metsänkäsittelyn rajoitukset vastaisivat metsäalalla laadittuja jo olemassa olevia metsänkäsittelyä ja linnustoa koskevia suosituksia.Luonnonsuojelulain yleispoikkeuksen laajentaminenLisäksi luonnonsuojelulakia ehdotetaan muutettavan siten, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estäisi maa- ja metsätaloutta tai rakentamista, ellei siitä aiheutuisi merkittävää haittaa Euroopan unionin lintudirektiivin tavoitteille.Esitystä täydennettiin lausuntokierroksen jälkeen tiedonsaantioikeuksia koskevilla säännöksilläEsitysluonnos oli lausuntokierroksella 26.1.−16.2.2026. Lausuntoja saatiin yhteensä 60. Lausuntopalautteen pohjalta esitystä täydennettiin niin, että siinä ehdotetaan säädettäväksi myös salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Säännökset mahdollistavat salassa pidettävien lintulajeja koskevien tietojen luovuttamisen maanomistajalle, hakkuuoikeuden haltijalle ja sille, joka toimii niiden lukuun suunnitellessaan ja toteuttaessaan metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Päätös

Hallituksen esitys pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevaksi lainsäädännöksi on annettu eduskunnalle. Esitykseen sisältyy myös salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut raportin, joka sisältää valtakunnallisen kartoituksen kuntien ja hyvinvointialueiden ikäystävällisen asumisen suunnitelmista sekä käytännön oppaan suunnittelun tueksi. Se vastaa tarpeeseen vahvistaa ikääntyneiden asumisen ennakointia ja kehittämistä erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Raportin toteutti FCG Oy yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.”Tarvitsemme ikäystävällistä asumista, joka huomioi ikääntyneiden tarpeet ja tukee heidän aktiivisuuttaan ja hyvinvointiaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä ikääntyneiden asumisen kysymyksissä on tärkeää vahvistaa, jotta asumisen ja palveluiden yhteensovittamisessa onnistutaan”, ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala toteaa.Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee laatia suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Tehtävä perustuu vanhuspalvelulain 5 §:ään. Vuodesta 2023 alkaen kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävänä on myös ollut ennakoida ikääntyneen väestön asumistarpeita ja kehittää näihin tarpeisiin vastaavaa ikäystävällistä asumista. Suunnitelma voidaan tehdä osana hyvinvointikertomusta tai suunnitelmaa, osana ikä- tai asuntopoliittista ohjelmaa tai erillisenä suunnitelmana.Valmistuneessa raportissa tarkastellaan kuntien ja hyvinvointialueiden laatimia suunnitelmia, niiden tavoitteita sekä toimenpiteitä. Lisäksi raportti sisältää oppaan hyvinvointialueille ja kunnille ikäystävällisen asumisen suunnitelmien laatimisen tueksi. Kartoitus perustui laajaan kirjalliseen aineistoon kunnista ja hyvinvointialueilta sekä haastatteluihin.Ennakointi ja yhteistyö suunnittelun kehittämisen keskiöönIkäystävällisen asumisen edistäminen edellyttää pitkäjänteistä, poikkihallinnollista ja tietoon perustuvaa suunnittelua, jossa asumista, asuinympäristöjä ja palveluja kehitetään rinnakkain. Ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittäminen on tunnistettu kunnissa ja hyvinvointialueilla tärkeäksi teemaksi, mutta kytkentä käytännön toteutukseen on monin paikoin heikkoa. Tehty kartoitus tunnistaa ikäystävällisen asumisen suunnittelun keskeisiksi kehittämishaasteiksi asumistarpeiden ennakoinnin, yhteisen tietopohjan vahvistamisen ja kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tiivistämisen. Kunnissa ikääntyneiden asumisen kehittäminen on usein mainittu laajoissa hyvinvointikertomuksissa. Suurissa kaupungeissa teema näkyy myös asuntopoliittisissa ohjelmissa, kaavoituksessa ja ikäohjelmissa. Näissä korostuvat kotona asumisen tukeminen, esteettömyyden parantaminen, erilaisten asumisratkaisujen kehittäminen ja asumisen ja palvelujen integrointi.Pienissä kunnissa tavoitteet ovat yleisellä tasolla ja painottavat turvallisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Hyvinvointialueilla asumisen ennakointi liittyy erityisesti palvelurakenteen kehittämiseen ja asumispalvelujen suunnitteluun.Opas tueksi suunnitelmien tekoonRaporttiin sisältyvä opas tarjoaa tukea ja kannustaa ikäystävällisen asumisen suunnitelmien tekemiseen erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Oppaassa esitetään työkaluja ennakointiin, muistilistat kunnille ja hyvinvointialueille sekä esimerkkejä siitä, miten tavoitteet voidaan kytkeä kaavoitukseen, asuntopolitiikkaan ja palveluverkon suunnitteluun.Opas sisältää esimerkkejä hyvistä käytännöistä eri puolilta Suomea. Esimerkiksi Jyväskylässä senioriasumisen huomioimista seurataan systemaattisesti kaavoituksessa.Tutustu raporttiin: Kartoitus ja opas hyvinvointialueiden ja kuntien ikääntyneiden asumisen suunnitelmista (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Lataa esite hyvinvointialueille ja kunnille ikäystävällisen asumisen suunnittelusta tämän sivun lopusta.Artikkelikokoelmassa ikäystävällisen asumisen ratkaisuista ja kehittämisestäIkäystävällisestä asumisesta löytyy näkökulmia ympäristöministeriön juuri julkaisemasta artikkelikokoelmasta. Artikkelit käsittelevät laajasti ikäystävällisen asumisen kysymyksiä kuten sosiaalihuoltolain mukaista yhteisöllistä asumistasenioritalojamuistiystävällistä asumistataloyhtiöiden ikä- ja muistiystävällisyyden edistämistäikäystävällisen kaupungin ja asuinalueiden kehittämistäkuntien ja hyvinvointialueiden roolia ikääntyneiden asumisen kehittämisessäArtikkelit perustuvat ympäristöministeriön vuosina 2024–2025 rahoittamiin selvityksiin ja kehittämishankkeisiin.Artikkelikokoelma: Ratkaisuja ja toimijoita ikäystävällisen asumisen kehittämisessä (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)LisätietojaRaija Hynynen
asuntoneuvos
p. 029 525 0093
[email protected] Marika Koramo
johtava asiantuntija
p. 040 822 4398
[email protected] Lisämateriaali

Ympäristöministeriö on julkaissut raportin, joka sisältää valtakunnallisen kartoituksen kuntien ja hyvinvointialueiden ikäystävällisen asumisen suunnitelmista sekä käytännön oppaan suunnittelun tueksi. Se vastaa tarpeeseen vahvistaa ikääntyneiden asumisen ennakointia ja kehittämistä erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Raportin toteutti FCG Oy yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Urjalan kunnalle luvan lunastaa 2300 m2 suuruisen kiinteistön Urjalan aseman omakotialueella.Kiinteistöllä sijaitsee huonokuntoinen rakennus, jossa ei ole asuttu vuosikausiin. Kunta ei ole yrityksistä huolimatta pystynyt selvittämään kiinteistön omistajaa. Alue on yleiskaavassa osoitettu kylämäisenä kehitettäväksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jossa uudisrakentamisen tulee sopeutua kyläkuvaan ja maaseutumaiseen ilmeeseen. Lähin asemakaava-alue sijaitsee noin kilometrin päässä lunastettavaksi haetusta kiinteistöstä.Kysymyksiä ja vastauksia alueidenkäyttölain mukaisista lunastuksistaYleistiedoksiantoYmpäristöministeriö on 9.3.2026 myöntänyt Urjalan kunnalle alueidenkäyttölain (132/1999) 99 §:n 1 momentin nojalla lunastusluvan 0,2300 hehtaarin suuruiseen kiinteistön Kukkaismäki, kiinteistö-tunnus 887-436-8-21, Urjalan kunnassa lunastamiseksi. (VN/24517/2025-YM-6).Lisätietoja
Maaret Stenström
ympäristöneuvos
puh. 0295 250 277
[email protected]

Ympäristöministeriö on myöntänyt Urjalan kunnalle luvan lunastaa 2300 m2 suuruisen kiinteistön Urjalan aseman omakotialueella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö päivittää strategiansa osana valmistautumista tuleviin haasteisiin ja hallituskausiin. Nyt avatussa verkkokeskustelussa “Mihin suuntaan, ympäristöministeriö?” kerätään näkemyksiä siitä, minkälainen rooli ja tavoitteet ministeriöllä pitäisi olla yhteiskunnallisten muutosten keskellä, ja mitä meidän pitäisi saavuttaa 2035 mennessä.Geopoliittiset jännitteet haastavat kansainvälistä yhteistyötä, julkinen talous kiristyy, sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa, väestö ikääntyy ja yhteiskunnallinen keskustelu polarisoituu. Samalla ilmastonmuutos ja luontokato etenevät. Näiden muutosten keskellä joudutaan tekemään valintoja: mihin keskitymme, mikä on tärkeintä ja miten tavoitteisiin päästään?“Monta isoa muutosta on käynnissä yhteiskunnassamme juuri nyt. Kaikilla näillä on vaikutusta myös ympäristöministeriön kentällä – ja meidän rooliimme. Haluamme kuulla kumppaneiltamme ja kansalaisilta näkemyksiä siitä, mitä tässä ajassa pitäisi painottaa, jotta saavutamme tavoitteemme”, ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Juho Korpi sanoo.Verkkoalustalla osallistujat voivat ottaa kantaa kantaa (samaa mieltä / eri mieltä / ohita) valmiisiin väitteisiin ja lisätä myös omia väitteitään. Keskustelu käydään nimettömänä, toisia kunnioittavasti ja moderoidusti, jotta se pysyy asiallisena ja rakentavana.”Voxit-keskusteluun on helppo osallistua, ja keskustelu muotoutuu sen mukaan, mitä ihmiset itse nostavat tärkeäksi näkökulmaksi. Toivomme, että mahdollisimman moni löytää mukaan.”Mukaan toivotaan mm. kuntia, yrityksiä, järjestöjä, tutkijoita, säätiöitä, nuoria, virkakuntaa hallinnonalalta ja naapuriministeriöistä. Näkemyksiä halutaan yhtä lailla heiltä, jotka tekevät tiiviistä yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa, kuin myös heiltä, jotka ovat kiinnostuneita teemoistamme vaikka eivät niiden parissa työskentelekään.Tuloksia hyödynnetään paitsi strategiatyössä myös esimerkiksi ympäristöministeriön hallitusohjelmavaikuttamisessa. Muun muassa näihin väitteisiin osallistujat ottavat kantaaSuomi on onnistunut torjumaan ekologista kestävyyskriisiä eli ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumistaPuhdas energiasiirtymä on mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä haittoja luonnolle tai vesistöilleUudisrakennusten energiatehokkuutta pitää parantaa, vaikka se lisäisi rakentamisen kustannuksiaYmpäristöministeriön pitää ottaa vahvempi rooli ympäristöä koskevan väärän ja harhaanjohtavan tiedon torjumisessa”On kiinnostavaa nähdä, mistä asioista ja ratkaisuista löytyy laajempaa yhteisymmärrystä ja toisaalta, mitkä asiat jakavat näkemyksiä. Toivottavasti saamme yllättäviäkin huomioita, joita voidaan hyödyntää strategiatyössä”, Korpi sanoo.Näin pääset mukaan Keskustelu avautuu 16.3.2026. Osallistu keskusteluun  | motiva.fiUusia väitteitä voi lisätä kahden viikon ajan tai kunnes enimmäismäärä on täynnä.Väitteitä voi äänestää 13.4.2026 astiTulokset julkaistaan huhtikuun lopussa.LisätietojaJuho Korpi
Kehittämisjohtaja
p. 0295250136
[email protected]•    Lue lisää: Ympäristöministeriön strategiatyö 2026
 

Ympäristöministeriö päivittää strategiansa osana valmistautumista tuleviin haasteisiin ja hallituskausiin. Nyt avatussa verkkokeskustelussa “Mihin suuntaan, ympäristöministeriö?” kerätään näkemyksiä siitä, minkälainen rooli ja tavoitteet ministeriöllä pitäisi olla yhteiskunnallisten muutosten keskellä, ja mitä meidän pitäisi saavuttaa 2035 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 17. maaliskuuta Brysselissä. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ministeri Multalan mukaan nyt on tärkeää puolustaa johdonmukaista ilmastopolitiikkaa ja erityisesti EU:n päästökauppaa.Ympäristöneuvoston kokouksen keskeisenä aiheena ovat kysymykset EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tulevaisuudesta: millainen ilmastokehys tukee 90 prosentin nettopäästövähennyksiin pääsemistä vuoteen 2040 mennessä? Entä millaisia ympäristö- ja ilmastodiplomatian kumppanuuksia EU:n tulee luoda, ylläpitää ja vahvistaa? ”Suomen linja on kirkas: puolustamme EU:ssa vahvaa ja ennakoitavaa ilmastopolitiikkaa. Päästökauppa on sen selkäranka, ja jos sitä horjutetaan, epävarmuus kasvaa. Yritykset ja jäsenmaat tekevät miljardiluokan investointeja puhtaisiin ratkaisuihin, eikä niitä synny ilman vakaata näkymää tulevaisuuteen”, ministeri Multala sanoo.Komissio valmistelee parhaillaan EU-lainsäädäntöä, joka koskee muun muassa päästökauppaa, kansallisia ilmastotavoitteita ja joustojen roolia vuoden 2030 jälkeen.Keskusteluissa pohditaan, miten vuoden 2030 jälkeinen ilmastokehys voi:tukea investointeja kilpailukykyiseen ja oikeudenmukaiseen siirtymäänrakentaa kustannustehokkaita joustoja eri sektoreillehyödyntää osaltaan korkealaatuisia kansainvälisiä ilmastoyksiköitä tavoitteiden saavuttamiseksi.Osa jäsenmaista on toivonut komissiolta päästökaupan merkittävää muuttamista ja päästöoikeuden hinnan laskemista. Suomi puolustaa vahvaa päästökauppaa.”Ilmastopolitiikka vaikuttaa suoraan EU:n kilpailukykyyn, energiaomavaraisuuteen ja -turvallisuuteen. Viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä osoittavat jälleen, miksi irtautuminen fossiilisista polttoaineista on myös talous- ja turvallisuuskysymys”, ministeri Multala painottaa.Suomi on jo ennen ympäristöneuvoston kokousta laatinut yhdessä seitsemän samanmielisen jäsenmaan kanssa vahvan kannanoton päästökaupan puolustamiseksi. Lisäksi Tanskan, Suomen, Portugalin, Espanjan ja Ruotsin pääministerit ovat lähettäneet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costalle kirjeen, jossa he vaativat EU-johtajia vahvistamaan unionin yhteistä sitoutumista ilmastotavoitteisiin ja päästökauppajärjestelmään. Ministeri Multala vie näitä viestejä eteenpäin Brysselin-matkansa ajan kokouspuheenvuoroissa, tapaamisissa ja kollegoiden kesken käytävissä keskusteluissa.Tiedote 12.3.2026: Ministeri Multala: ”Vahva EU:n päästökauppa turvaa investoinnit ja kilpailukyvyn”EU:n ympäristö- ja ilmastodiplomatiassa on kyse myös turvallisuudestaGeopoliittiset jännitteet hidastavat kansainvälisten ympäristösopimusten etenemistä, kuten nähtiin esimerkiksi muovisopimusneuvotteluissa syksyllä 2025. EU pyrkii vahvistamaan kumppanuuksia ja diplomatiaa, jotta tieteeseen perustuvat ympäristö- ja ilmastotavoitteet voidaan muuttaa poliittisiksi päätöksiksi ja sitoumuksiksi. Keskusteluun osallistuu myös YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Inger Andersen.”Jotta voimme edetä kohti yhteisiä tavoitteita niin EU:ssa kuin globaalisti, tarvitsemme EU:n kumppanuuksien vahvistamista ja uusien rakentamista”, ministeri Multala sanoo.Ympäristöneuvoston ministerilounaalla keskustellaan EU:n seuraavista askeleista kohti COP31-ilmastokokousta.Neuvosto linjaa biotalousstrategiasta ja keskustelee autoteollisuuden CO₂-sääntelystäNeuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät uudesta biotalousstrategiasta, joka vahvistaa alan kilpailukykyä ja ohjaa kestävien biopohjaisten ratkaisujen kehittämistä. Suomelle keskeistä on ollut vakaa sääntely ja innovatiivisten biotuotteiden sujuvampi pääsy markkinoille sekä EU:ssa tuotetun kestävän biomassan roolin korostaminen. Kokouksessa käydään myös keskustelu autoteollisuuden CO₂ sääntelystä. Suomi tukee rajattuja, kilpailukykyä vahvistavia joustoja, mutta ei pidä perusteltuna CO₂ raja-arvojen heikentämistä, sillä sääntelyn tulee tukea jäsenmaiden ilmastotavoitteita.LisätiedotJuuso Kilpinen
Ministeri Multalan erityisavustaja
p. 029 525 0128
[email protected] Vuoden 2030 jälkeisen ajan ilmastopolitiikka
Laura Aho
Neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
p. 029 525 0135
[email protected] EU:n ympäristö- ja ilmastodiplomatia
Kerstin Stendahl
Kansainvälisten asiain neuvos, ympäristöministeriö
p. 029 525 0023
[email protected] EU:n biotalousstrategia
Ulla Palander
Erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
p. 029 504 9235
[email protected] Henkilö- ja pakettiautojen CO2-raja-arvoasetuksen muuttaminen
Sara Österberg
Erityisasiantuntija, liikenne- ja viestintäministeriö
p. 029 534 2041
[email protected] 

EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tiistaina 17. maaliskuuta Brysselissä. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Ministeri Multalan mukaan nyt on tärkeää puolustaa johdonmukaista ilmastopolitiikkaa ja erityisesti EU:n päästökauppaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille kolme hallituksen esitystä ja kaksi asetusta, joilla toimeenpannaan uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Lausuntoja voi antaa 30.4.2026 asti.“Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on monta reittiä. Tavoittelemme rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.  Latauspisteiden määrä direktiivin vähimmäisvaatimusten tasolleNiin sanotun automaatio- ja latauspistelain muutoksella tarkennettaisiin uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten sähköajoneuvojen latauspisteiden vähimmäismäärää ja täsmennettäisiin latauspisteen määritelmää.  “Sähköautojen latauskapasiteetin kasvattaminen on tärkeää, mutta hukkainvestointeihin ei ole varaa. Esimerkiksi kuntakentällä, yrityksillä ja muilla kiinteistöjen omistajilla on ollut perusteltuja huolia vähälle käytölle jäävien latauspisteiden asentamisvelvoitteesta. Olen tyytyväinen, että esitetyllä toimeenpanoratkaisulla vältämme turhien latauspisteiden asentamisen ja jopa satojen miljoonien eurojen hukkainvestoinnit, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. 
 
Esityksen mukaan muussa kuin asuinkäytössä olevissa rakennuksissa, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulisi olla vähintään yksi latauspiste jokaista kymmentä paikkaa kohti. Vaihtoehtoisesti vähintään 50 prosentille paikoista olisi asennettava kaapeliputkitus, jotta niihin voitaisiin asentaa latauspisteet vuoden 2026 loppuun mennessä.  Lakiin tehtäisiin täsmennys, jonka mukaan latauspisteiden määrää laskettaessa on yli 20 pysäköintipaikkaa sisältävien muiden kuin asuinkäytössä olevien rakennusten osalta huomioitava vain rakennuksen pysäköintipaikat. Nykyisen lain mukaan laskennassa on huomioitava rakennuksen lisäksi myös kiinteistön pysäköintipaikat, minkä seurauksena latauspisteitä tulisi asentaa määrällisesti huomattavasti enemmän. 
 
Kun latauspisteitä täytyisi näin asentaa määrällisesti vähemmän, on todennäköistä, että toimijat panostaisivat halvempien hitaiden latauspisteiden sijaan tehokkaampiin latauspisteisiin, joille on nykyään suurempi tarve.Energiatehokkaampia rakennuksia Uusi rakennusten energiatehokkuuslaki toisi E-luvulle enimmäisarvot muun muassa toimisto-, liike- ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille ja sairaaloille. E-luku on laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku, jonka avulla rakennuksia voidaan vertailla niiden vakioituun käyttöön perustuen.Arvojen alittuminen olisi osoitettava energiatodistuksella uudessa laissa säädettävien määräaikojen puitteissa silloin, kun energiatodistus on lain mukaan esitettävä. Laissa säädettäisiin myös velvoitteiden noudattamisen joustomahdollisuuksista. Lakiin sisältyisi myös velvoitteita ottaa käyttöön aurinkoenergialaitteistoja tietyissä rakennustyypeissä. Määräajat porrastuisivat vuosille 2026–2030, ja sääntelyyn sisältyisi joustomahdollisuuksia.Energiatodistus laajamittaisesti korjattaville ja julkisille rakennuksille Energiatodistuslain muutoksen myötä laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle olisi hankittava uusi energiatodistus. Sama koskisi laajennuksia, joissa rakennuksen hyötyala kasvaa merkittävästi. Lisäksi kaikilla julkisilla muussa kuin asuinkäytössä olevilla rakennuksilla olisi oltava energiatodistus.  Uuden rakennuksen energiatodistuksen sisältöön lisättäisiin tiedot muun muassa hiilijalanjäljestä elinkaaren eri vaiheisiin jaoteltuna ja tiedot hiilikädenjäljestä osatekijöihin jaoteltuna sekä tieto käytöstä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Lakiin lisättäisiin mahdollisuus selvittää energiatodistusta varten tarvittavat tiedot tietyissä tilanteissa virtuaalisella kohdekäynnillä, jos se antaisi yhtä luotettavat tiedot kuin paikan päällä tehtävä käynti. 
 
Lakiin lisättäisiin uutena työkaluna vapaaehtoinen perusparannuspassi, joka tukisi rakennusten energiatehokkuuden suunnitelmallista parantamista ja liitettäisiin energiatodistukseen.Rakennuksen elinkaaripäästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus osaksi sääntelyäEnergiatodistuslain, rakentamislain ja asetusten muutoksilla rakennuksen elinkaaren aikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (Global Warming Potential, GWP) tuotaisiin sääntelyn piiriin.  GWP olisi laskettava ja ilmoitettava energiatodistuksessa 1.1.2028 alkaen yli 1 000 m2 uusista rakennuksista ja 1.1.2030 alkaen kaikista uusista rakennuksista. Raja-arvot tulisivat voimaan 1.1.2030 alkaen.TaustaaRakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on pienentää rakennusten energiantarvetta “energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, vähentää rakennusten käytöstä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä asettaa pitkän aikavälin visio energiatehokkaalle rakennuskannalle kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.  Direktiiviä toimeenpanevat uudis- ja korjausrakentamista sekä energiamuodon kertoimia koskevat asetukset olivat lausunnoilla keväällä 2025.  Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi automaatio- ja latauspistelain muuttamisesta (lausuntopalvelu.fi)Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi rakennusten energiatehokkuudesta (lausuntopalvelu.fi)Lausuntopyyntö: Luonnos hallituksen esitykseksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakentamislain muuttamiseksi sekä energiatodistusta että rakennuksen ilmastoselvityksestä koskevien asetusten muuttamiseksi (lausuntopalvelu.fi)LisätietojaLatauspisteiden ja teknisten järjestelmien säädökset 
Jaakko Rastas
Erityisasiantuntija
Puh. 0295 250 217
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
Ministerin erityisavustaja
puh. 0295 250 078
[email protected]

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille kolme hallituksen esitystä ja kaksi asetusta, joilla toimeenpannaan uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Lausuntoja voi antaa 30.4.2026 asti.

Lähde: ym.fi