NordenBladet — Suomi lähettää lausunnoille luonnoksen ennallistamissuunnitelmasta toukokuun aikana. Nykyinen hallitus päättää ennallistamissuunnitelman komissiolle lähetettävästä luonnoksesta ja seuraava hallitus ensimmäisestä valmiista suunnitelmasta. Valmistelun etenemistä esiteltiin kaikille avoimessa webinaarissa 10. huhtikuuta.Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ei-hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia tulee saada ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia pinta-alasta. Jos luontotyyppejä ei ole riittävästi, tarvitaan niiden palauttamista.”Luontokato vaikuttaa suoraan ja välillisesti ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Parantamalla luonnon tilaa turvaamme tulevien sukupolvien hyvinvointia sekä vahvistamme Suomen omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä. Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta samalla haluamme, että asetus toteutetaan Suomen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, etenkin kun otetaan huomioon julkisen talouden nykytila”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoi.Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen muistutti, että ennallistamissuunnitelman ohjausryhmä on asettanut työlle reunaehdot, joilla suunnitelmasta pitäisi saada asetuksen vaatimukset täyttävä sekä taloudellisesti ja poliittisesti toteuttamiskelpoinen.
 
”Uskon, että ennallistamista on mahdollista toteuttaa niin, että samalla kun käännetään luonnon monimuotoisuuden kehitys suotuisaan suuntaan, myös kestävän biotalouden ja kotimaisen, kannattavan ruuantuotannon edellytykset voidaan turvata. Tämä on erityisen tärkeää yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin kannalta”, Pesonen jatkoi.Seuraava hallitus päättää suunnitelmastaSuomi lähettää luonnoksen EU:n komissiolle 1.9.2026 mennessä valtioneuvoston käsittelyn jälkeen. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa antaa palautetta, minkä jälkeen Suomi viimeistelee suunnitelman. Valmis suunnitelma on toimitettava komissiolle 1.9.2027 mennessä.Nykyinen ja seuraava hallitus päättävät ennallistamissuunnitelman toimista vuoteen 2030 asti. Ensimmäisessä suunnitelmassa tavoitteet vuosille 2040 ja 2050 ovat suuntaa-antavia ja täsmentyvät, kun suunnitelma päivitetään vuosina 2032 ja 2042. Toimeenpanosta ja resursseista päättää aikanaan kulloinenkin hallitus ja eduskunta.Suunnitelmassa keinot, ei kohteitaEnnallistamissuunnitelma sisältää keinot, joiden avulla EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa ei esitetä, mitkä kohteet tullaan ennallistamaan tai suojelemaan. Suunnitelman alkukaudella toimien pääpaino on valtion mailla ja suojelualueilla. Toimet ovat vapaaehtoisia yksityisille maanomistajille. Korvauksia suojelusta on mahdollista hakea esimerkiksi METSO-ohjelmasta, ja myös ennallistamiseen ja luonnonhoitoon on tarjolla tukia ja avustuksia. Ennallistamissuunnitelman keinoja voivat olla myös esimerkiksi lainsäädäntömuutokset ja informaatio-ohjaus.Ennallistamistoimia ei-hyvässä tilassa oleville luontotyypeilleSuomessa on 68 luontotyyppiä, joista erityisesti muutamien suoluontotyyppien, kuten aapasoiden, pinta-ala on hyvin suuri. Valta-osa luontotyypeistä on kuitenkin harvinaisia ja pienialaisia, ja on tärkeää huolehtia myös niiden tilan parantamisesta, vaikkeivat ne juurikaan edistä asetuksen kokonaispinta-alatavoitteita. Metsien luonnonhoitotoimia tarvitaan sekä suojelualueilla että talousmetsissäBoreaalisissa luonnonmetsissä on vähän ennallistamistarpeita mutta sen sijaan palautettavaa pinta-alaa. Lehdot ovat arvokkaita ja usein pienialaisia, ja ennallistamista ja hoitoa vaativat kohteet sijaitsevat pääosin talousmetsissä. Harjumetsissä luonnonhoitotoimet keskitetään lajirikkaille valorinteille. Harjumetsien luontotyypin määritelmän tulkinnasta käydään keskustelua komission ja muiden boreaalisten jäsenmaiden kesken. Ennallistamista ja luonnonhoitotöitä on syytä tehdä kaikkein lajirikkaimmilla kohteilla.Suoluontotyyppien kohdalla tingitään asetuksen ennallistamispinta-alastaSuoluontotyyppien kokonaispinta-ala on 4,7 miljoonaa hehtaaria, josta 2,3 miljoonaa ei ole tilaltaan hyvässä kunnossa. Neljän laaja-alaisimman luontotyypin (aapasuot, boreaaliset keidassuot, puustoiset suot sekä vaihettumis- ja rantasuot) osalta Suomi ei tavoittele asetuksen mukaista ennallistamispinta-alaa. Näiden suoluontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttaminen olisi erittäin haasteellista. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta on mielekkäämpää kohdentaa ennallistamistoimet tasaisemmin kaikkiin suoluontotyyppiryhmiin. Nyt tavoiteltaisiin noin 700 000 hehtaarin ei-hyvässä tilassa olevan suopinta-alan hyvin kohdennettua ennallistamista vuoteen 2050 mennessä. Tavoitetta täsmennettäisiin tulevissa ennallistamissuunnitelman päivityksissä. Muiden pienialaisempien suoluontotyyppien osalta toimitaan asetuksen mukaisesti eli asetetaan 90 prosentin ennallistamistavoite vuoteen 2050 mennessä.Ennallistamisen tavoitteet toteutuvat, kun vesien ja meren tila on hyvä Rannikon ja sisävesien luontotyypit kärsivät erityisesti rehevöitymisestä ja vesien tummumisesta. Näiden vesiluontotyyppien pinta-alasta valtaosa kohenisi kohti hyvää tilaa, mikäli vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman riittävät toimet toteutettaisiin vuoteen 2030 mennessä.Vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus poistaa 124 keinotekoista virtavesiestettä, joten vapaasti virtaavien jokien kilometrimäärä lisääntyy 2 242 kilometrillä.Perinneympäristöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä ympäristöjä. Suunnitelmassa pyritään ratkomaan kunnostuksen ja jatkuvan hoidon organisointi ja resurssit. Heikentämättömyysvelvoite osa ennallistamissuunnitelmaa Suomen tulee ottaa käyttöön toimet, joilla varmistetaan, etteivät ennallistettujen alueiden tila heikkene ja estetään hyvään tilaan saatujen alueiden merkittävä heikentäminen. Lisäksi Suomen tulee varmistaa, että hyvässä tilassa olevat luontotyyppien alueet eivät merkittävästi heikkene. Suunnitellut toimenpiteet on kuvattava ennallistamissuunnitelmassa.Suomi on ilmoittanut komissiolle hyödyntävänsä asetuksen mahdollistamaa joustavaa soveltamista. Se tarkoittaisi, että merkittävä heikentäminen voidaan sallia, jos aiheutuva haitta korvataan muualla Suomessa tehtävillä parannuksilla samaan luontotyyppiin tai lajin elinympäristöön.Hallituksen esitys heikentämättömyysvelvoitteesta on tavoitteena saada lausunnoille elokuussa 2026 ja eduskuntaan marraskuussa 2026 ennen vaalitaukoa.Luontotyyppien tila tunnettava nykyistä paremminEnnallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää jäsenvaltioilta nykyistä kattavampaa ja ajantasaisempaa tietoa maa-, sisävesi- ja meriluontotyyppien pinta-alasta ja tilasta. Tietopuutteita on sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Velvoitteiden täyttäminen edellyttääkin merkittäviä lisäpanostuksia luontotiedon keruuseen sekä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen seurantaan.Webinaarissa esiteltiin myös maanpuolustuksellista ennallistamista ja käytiin läpi ennallistamissuunnitelmasta laadittuja vaikutustenarviointeja, jotka käsittelevät maaseutuvaikutuksia, luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja metsien hakkuumahdollisuus- ja arvonlisäysvaikutuksia. Kansallisen ennallistamissuunnitelman kustannusten ja hyötyjen tutkimus käynnistyy SYKE:n vetämänä, ja tulokset ovat käytettävissä ennen ennallistamissuunnitelman ensimmäisen virallisen version hyväksymistä vuonna 2027.

Suomi lähettää lausunnoille luonnoksen ennallistamissuunnitelmasta toukokuun aikana. Nykyinen hallitus päättää ennallistamissuunnitelman komissiolle lähetettävästä luonnoksesta ja seuraava hallitus ensimmäisestä valmiista suunnitelmasta. Valmistelun etenemistä esiteltiin kaikille avoimessa webinaarissa 10. huhtikuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut veroluonteisten ympäristövahinkomaksujen keräämisen tuhansilta toiminnanharjoittajilta. Vuosimaksut vaihtelevat 200 eurosta 30 000 euroon. Maksulla pyritään turvaamaan, ettei valtio joudu maksamaan ympäristön pilaantumisen kustannuksia verovaroin.Ympäristövahinkomaksua on maksettava ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Maksu peritään joko kerran tai vuosittain. 400 euron kertamaksujen kerääminen vähäistä pilaantumisen vaaraa aiheuttavasti toiminnasta alkoi vuonna 2025, ja vuosimaksujen kerääminen käynnistyy tänä vuonna.Ympäristövahinkorahastoon kerättävillä varoilla varaudutaan maksamaan korvauksia ympäristövahingoista sekä niiden torjunta- ja ennallistamiskustannuksista. Rahaston varoja voidaan käyttää tilanteissa, joissa korvausta ei saada perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että vastuutahoa ei saada selvitettyä. Rahasto korvaa aikaisemman öljysuojarahaston ja pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen.Maksu koskee useimpia lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintivelvollisia toiminnanharjoittajiaVelvollisuus maksaa ympäristövahinkomaksua koskee käytännössä lähes kaikkia ympäristönsuojelulain perusteella luvan- ja ilmoituksenvaraisia sekä rekisteröitäviä toimintoja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset kaivos- ja jätteenkäsittelytoiminnot, metsä-, metalli- ja energiantuotanto, polttoaineiden jakeluasemat, turvetuotanto ja tietyt eläinsuojat. Ympäristövahinkomaksun suuruuteen vaikuttaa toimintaan liittyvä ympäristön pilaantumisen vaara.Maksuvelvollisuus ei lähtökohtaisesti vaadi toiminnanharjoittajalta toimenpiteitä. Lupa- ja valvontavirasto lähettää vuoden 2026 aikana maksupäätöksen sekä laskun niille toiminnanharjoittajille, jotka kuuluvat vuosimaksun piiriin. 200–30 000 euron vuosimaksu kohdistuu aina edellisenä vuonna harjoitettuun toimintaan.Ympäristövahinkomaksusta säädetään 1.1.2025 voimaan tulleessa ympäristövahinkorahastosta annetussa laissa. Laki annettiin vuonna 2022. LisätietojaYmpäristöasioiden asiakaspalvelu
Sähköposti: [email protected]
Puhelin: 0295 256 920 (maanantai–perjantai kello 9–15)Lisätietoja medialleYmpäristövahinkomaksu: Katarina Martonen
ylitarkastaja
Lupa- ja valvontavirasto
p. 0295 254 510
[email protected]Ympäristövahinkorahasto:Kati Leskinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 090
[email protected]

Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut veroluonteisten ympäristövahinkomaksujen keräämisen tuhansilta toiminnanharjoittajilta. Vuosimaksut vaihtelevat 200 eurosta 30 000 euroon. Maksulla pyritään turvaamaan, ettei valtio joudu maksamaan ympäristön pilaantumisen kustannuksia verovaroin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ympäristöohjelman UNEPin pääjohtaja Inger Andersen vierailee Suomessa 13.-14. huhtikuuta. Andersen keskustelee Suomen ja muiden Pohjoismaiden edustajien kanssa YK:n ympäristötyön vahvistamisesta. Lisäksi Andersen tapaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja useita sidosryhmiä.Vierailun ytimessä on se, miten ympäristökysymykset integroidaan paremmin koko YK:n toimintaan ja miten UNEPin toimintakyky turvataan kiristyvässä rahoitustilanteessa. Pohjoismaiden ja UNEPin tapaamiseen osallistuvat Suomesta ympäristöministerin valtiosihteeri Mika Nykänen, Ruotsin ilmasto- ja yritysministeriön valtiosihteeri Daniel Westlén, Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriön valtiosihteeri Astrid Hoem sekä Tanskan Suomen-suurlähettiläs Jakob Nymann-Lindegren Tanskan ulkoministeriöstä.Muita keskusteluaiheita ovat viime joulukuussa pidetyn YK:n ympäristökokouksen UNEA7:n keskeiset tulokset ja jatkotoimet, Pohjoismaiden ja UNEPin yhteistyö monenvälisen ympäristödiplomatian vahvistamiseksi sekä YK80‑uudistusprosessin vaikutukset UNEPin tulevaan rooliin ja ympäristökysymysten valtavirtaistamiseen YK:ssa. Teknisen tason keskusteluissa korostuvat myös tieteen asema poliittisessa päätöksenteossa ja keinot torjua väärää ja harhaanjohtavaa tietoa.UNEA7-kokouksen jatkoaskeleet ovat aiheena myös ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja pääjohtaja Inger Andersenin kahdenvälisessä tapaamisessa.“Suomi on painottanut UNEPin ja ympäristösopimusten sekä toisaalta YK:n ympäristökokouksen (UNEA) keskeistä roolia YK:n ympäristöyhteistyössä. UNEA on korkein ympäristöasioista YK:ssa päättävä kokous ja sen päätökset heijastuvat aikanaan myös kansalliselle tasolle. Siksi on tärkeää, että UNEAn päätökset pohjautuvat vahvasti tieteelliseen tietoon ja käsittelevät planeetan elinkyvyn kannalta kriittisiä kysymyksiä”, Multala sanoo.Pohjoismaat ovat suuria UNEPin rahoittajia, ja dialogi maiden ja YK:n ympäristöohjelman välillä on tiivistä. Vierailu korostaa Suomen ja UNEPin pitkäaikaista kumppanuutta sekä yksityisen sektorin kasvavaa roolia ympäristöteemojen ratkaisemisessa. Andersen tapaa matkallaan mm. Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen ympäristökeskuksen, ulkoasiainvaliokunnan sekä kehityspoliittisen toimikunnan edustajia.Vuonna 2025 Suomen rahoitus UNEPille oli 1,5 miljoonaa euroa.LisätietojaMarjaana Kokkonen
Kansainvälisten asiain neuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0025
[email protected]

YK:n ympäristöohjelman UNEPin pääjohtaja Inger Andersen vierailee Suomessa 13.-14. huhtikuuta. Andersen keskustelee Suomen ja muiden Pohjoismaiden edustajien kanssa YK:n ympäristötyön vahvistamisesta. Lisäksi Andersen tapaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja useita sidosryhmiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maaperän terveyttä ja seurantaa koskeva Euroopan unionin direktiivi tuli voimaan 16.12.2025. Virkamiehistä koostuva työryhmä alkaa valmistella direktiivin toimeenpanoa ja organisointia Suomessa. Kansallinen lainsäädäntö on oltava voimassa 17.12.2028 mennessä.Maaperädirektiivin tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2050 mennessä terve maaperä EU:ssa. Tähän pyritään vahvistamalla ja yhtenäistämällä maaperän seurantaa EU:n jäsenvaltioissa, vähentämällä maaperän pilaantumista, parantamalla maaperän terveyttä, säilyttämällä maaperä terveenä ja ehkäisemällä sen huonontumista. Direktiivissä säädetään puitteista ja toimenpiteistä, jotka koskevat maaperän terveyden seurantaa ja arviointia, maaperän kestokykyä ja pilaantuneiden alueiden käsittelyä.Maaperädirektiivin läpikäynti ja tulkinta, jotta saadaan kansallista lisäymmärrystä velvoitteista ja mahdollisista tulkinnallisista epäselvyyksistä. Kartoittaa kansallisia kehittämistarpeita direktiivin toimeenpanemiseksi. Kartoittaa kansallisen toimeenpanon vastuita ja resurssitarpeita.Työn aikana kertyneiden tietojen ja osaamisen perusteella esitetään, miten direktiivin velvoitteiden kansallinen toteutus tulisi organisoida. Valmisteluryhmän toimikausi on 18.12.2026 saakka. Maaperän kestävä käyttö

Maaperän terveyttä ja seurantaa koskeva Euroopan unionin direktiivi tuli voimaan 16.12.2025. Virkamiehistä koostuva työryhmä alkaa valmistella direktiivin toimeenpanoa ja organisointia Suomessa. Kansallinen lainsäädäntö on oltava voimassa 17.12.2028 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa tehty yksityisen maanomistajan ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan välinen luonnonarvokauppa on Suomen ensimmäisiä. Kohteena oleva noin 12 hehtaarin Kuikkasuo ennallistetaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa.Luonnonarvokaupalla maanomistaja saa suojelun ja luonnonarvojen tuottamisesta markkinalähtöistä tuloa, ja yritykset voivat tehdä konkreettisia vastuullisuustoimia. Pohjois-Karjalan luonnonarvokaupassa ennallistetaan ojitettu suo, eli suoalue palautetaan lähemmäksi luonnontilaa muun muassa poistamalla puustoa ja ojia tukkimalla. Ennallistamistoimet ovat alkaneet suoalueella maaliskuun alussa. ”Olen kuullut tarinoita siitä, miten kirkasvetinen Eteläinen Pitkäjärvi oli ennen 1970-luvulla tehtyjä tarpeettomia ojituksia. Kun Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa pääsimme sopimukseen luonnonarvokaupasta, niin uskon että nyt alue saadaan palautettua luonnolliseen tilaansa siten, että jatkossa aiempaa kirkasvetisemmän järven äärellä kuuluu lintujen laulu ja tulevat sukupolvet voivat käydä alueella, vaikka poimimassa lakkoja”, kertoo maanomistaja Petri Purmonen.  Purmosen huoli suon alapuolisen vesistön tummumisesta ja lakkasuon menetyksestä yhdistyi onnistuneesti Pohjois-Karjalan osuuskaupan näkemykseen siitä, että ”kvartaali on neljännesvuosisata”. Paikallisen ja mitattavan hankkeen kaikki ylisukupolviset hyödyt saadaan omaan maakuntaan. Yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseksiHistoriallinen kauppa sai alkunsa MTK:n, metsänhoitoyhdistyksen, S-ryhmän, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja maanomistajan halusta kehittää luonnonarvomarkkinoita yhdessä. Kauppa toimii malliesimerkkinä maanomistajien ja yksityisten ostajien väliselle vapaaehtoiselle markkinalle.  Ilomantsin ennallistettava kohde on noin 12 hehtaarin ojitettu suoalue. Kaupan välitti Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys, joka myös maanomistajan kanssa yhteistyössä vastasi kohteen suunnittelusta ja kartoituksesta. Alueelliset metsänhoitoyhdistykset ovat panostaneet viime vuosina luonnonhoitopalveluiden kehittämiseen ympäri Suomea.  Luonnonarvokaupassa maapohja ei vaihda omistajaa. Pohjois-Karjalan luonnonarvokaupasta maanomistaja saa muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Erona valtion tukemaan luonnonsuojeluun on se, että markkinalähtöisessä luonnonarvokaupassa maanomistaja saa pitää poistetun puuston tuottaman taloudellisen hyödyn.  ”Osuuskauppa osoitti kiinnostusta luonnonarvokauppaan ja lähdimme kartoittamaan, mistä mahdollisia sopivia kohteita voisi löytyä. Ilomantsi soveltui lopulta erinomaisesti luonnonarvokaupan pilotointiin. Työt kohteella ovat hyvässä vauhdissa”, metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki kommentoi.  S-ryhmä haluaa tuottaa ennallistamalla 500 luonnonarvohehtaaria vuoteen 2035 mennessä. Pohjois-Karjalan kohde on osa tätä tavoitetta.Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutuista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön.Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Jarno Artika / PKO

Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa tehty yksityisen maanomistajan ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan välinen luonnonarvokauppa on Suomen ensimmäisiä. Kohteena oleva noin 12 hehtaarin Kuikkasuo ennallistetaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, jolla toimeenpannaan Euroopan unionin uudistetun ilmanlaatudirektiivin vaatimuksia Suomessa. Lausuntokierroksella oleva esitys sisältää tiukentuvat ilmanlaadun raja-arvot ja tavoitearvot, uusia velvoitteita kunnille sekä täsmennyksiä tiedottamisen ja raportoinnin vastuisiin. Lausuntoja voi antaa 7.5.2026 asti.Vuonna 2030 tiukkenevat raja-arvot ja tavoitearvot koskevat muun muassa hengitettäviä hiukkasia (mm. katupöly) sekä nikkelin ja arseenin pitoisuuksia. Myös puun pienpoltosta ilmaan leviävä bentso(a)pyreeni saa oman raja-arvonsa. Ilmanlaatu on Suomessa kansainvälisesti verrattuna hyvällä tasolla, mutta uusien arvojen saavuttaminen edellyttää lisätoimia etenkin alueilla, joilla katupöly tai teollisuuden päästöt ovat edelleen haaste. Parannuksilla voidaan ehkäistä hengitystieoireita ja pitkän aikavälin terveyshaittoja. Hallituksen esityksessä täsmennetään myös vireillepanoa, muutoksenhakua ja valitusoikeuksia koskevia pykäliä.  Raja-arvojen ylittyessä kunnat laativat ilmansuojelun etenemissuunnitelmanJos kunnan ilmassa todetaan vuosina 2026–2029 pitoisuuksia, jotka ylittäisivät vuonna 2030 voimaan tulevat raja-arvot, olisi esityksen mukaan kunnalla velvollisuus laatia ilmansuojelun etenemissuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan toimet, joilla kunta varmistaa, että uudet raja-arvot saavutetaan vuonna 2030. Kuntien vastuu ilmanlaadun seuraamisesta säilyy ennallaan, mutta esityksessä täsmennetään tiedottamisvelvoitteita. Kuntien tulee tiedottaa ilmanlaadusta huomioiden myös herkät ja haavoittuvat ryhmät.Suomeen neljä ilmanlaadun supermittausasemaa Direktiivi edellyttää niin sanottujen supermittausasemien perustamista. Supermittausasemilla mitataan ilmanlaatua muita mittausasemia kattavammin.  Väestömäärään suhteutetun velvoitteen perusteella Suomeen tulisi perustaa neljä supermittausasemaa.TaustaaIlmanlaatudirektiivin uudistus on osa Euroopan unionin puhtaan ilman politiikkaa ja pyrkii vähentämään ilmansaasteiden aiheuttamia terveyshaittoja. Direktiivin toimeenpano edellyttää kansallisen lainsäädännön päivittämistä vastaamaan uusia raja-arvoja ja raportointivaatimuksia. Lausuntokierroksen jälkeen esitys viimeistellään ennen hallituksen päätöksentekoa.Lisätiedot Antti Wemberg 
erityisasiantuntija 
p. 029 525 0013 
[email protected] 

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, jolla toimeenpannaan Euroopan unionin uudistetun ilmanlaatudirektiivin vaatimuksia Suomessa. Lausuntokierroksella oleva esitys sisältää tiukentuvat ilmanlaadun raja-arvot ja tavoitearvot, uusia velvoitteita kunnille sekä täsmennyksiä tiedottamisen ja raportoinnin vastuisiin. Lausuntoja voi antaa 7.5.2026 asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön syksyllä 2025 asettama selvitysryhmä on antanut raporttinsa työstään, jossa tarkasteltiin asuntorahoituksen tilannetta asuntomarkkinoiden, asuntojen uudisrakentamisen ja asuntojen korjaamisen näkökulmasta sekä analysoitiin laaja joukko toimenpide-ehdotuksia. Ryhmä esittää suosituksia erityisesti uudisasuntorakentamiseen sekä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksiin.Asuntorahoituksen selvitysryhmä asetettiin hallituksen vuoden 2025 kehysriihen kirjauksen mukaisesti tarkastelemaan asuntorahoituksen toimivuutta heikentäviä tekijöitä. Ryhmän toimintaa johtivat ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö, puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtinen. Ryhmän työssä olivat mukana myös oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Finanssivalvonta, Finanssiala, Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ja Rakennusteollisuus RT.Asuntomarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä asuntojen ylitarjontatilanne ja asuntorakentaminen on historiallisen matalalla tasolla. Selvitysryhmä suosittelee, että heti kun asuntorahoitusta koskeva hallituksen esitys (HE 190/2025 vp) on tullut voimaan, olisi asuntomarkkinoiden ja kokonaistalouden tilanne ja sen näkymät arvioitava ja lain sisältämät suhdanneluonteiset joustot asuntoyhteisölainoihin otettava käyttöön, jos niiden edellytykset täyttyvät ja hyödyt ovat vakausriskejä suuremmat. Uudisasuntorakentamisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi selvitysryhmä suosittelee kuntia analysoimaan määräysten taloudellisia ja rakentamisen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ja tavoittelemaan kohtuullisia rakentamis- ja asumiskustannuksia. Lisäksi olisi harkittava asuntorakentamisen kustannusten käsittelyä MAL-sopimuksissa. 
                           
Asunto-osakeyhtiötalojen korjausten helpottamiseksi selvitysryhmä suosittelee selvitettäväksi asuintalovarauksen käyttömahdollisuuden laajentamista pääasiallisesti osakkaiden omassa asumiskäytössä olevien asunto-osakeyhtiöiden korjaus-, lisä- ja täydennysrakentamishankkeisiin. Lisäksi ryhmä suosittelee asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen ehtojen pikaista muuttamista, jotta etenkin kasvukeskusten ulkopuolella toteutettavien suurempien peruskorjaushankkeiden rahoituksen saatavuus paranisi. ”Kiitän selvitysryhmää sen työstä. Ryhmän esittämiä johtopäätöksiä arvioidaan osana valtioneuvoston kevään kehysriihen valmistelua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Selvitysryhmän työn päättymisen jälkeinen tilanne ja jatkotoimetSelvitysryhmän työ päättyi helmikuun lopussa. Ryhmän raportissa ei ole huomioitu sen jälkeen muuttunutta tilannetta Lähi-Idässä, eikä sen mahdollisia vaikutuksia asunto- ja rakennusmarkkinoihin. Selvitysryhmän työn päättymisen jälkeen ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnokset ASP-järjestelmän uudistamisesta. Lisäksi eduskunta on käsitellyt asuntorahoitusta koskevaa hallituksen esitystä (HE 190/2025 vp).Asuntorahoituksen selvitysryhmän raportti (valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Hankesivu: Selvitysryhmä asumisen ja rakentamisen rahoituksen kehittämiseksiLisätietojaTeppo Lehtinen
ylijohtaja 
p. 0295 250 157
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 0295 250 078
[email protected]

Ympäristöministeriön syksyllä 2025 asettama selvitysryhmä on antanut raporttinsa työstään, jossa tarkasteltiin asuntorahoituksen tilannetta asuntomarkkinoiden, asuntojen uudisrakentamisen ja asuntojen korjaamisen näkökulmasta sekä analysoitiin laaja joukko toimenpide-ehdotuksia. Ryhmä esittää suosituksia erityisesti uudisasuntorakentamiseen sekä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla.Kansallinen ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään hiilinielujen tasolla.Ilmastolain tavoitteiden arviointia tukevat selvitykset korostavat, ettei hiilineutraaliutta vielä saavuteta nykytoimin. Lisää toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, ja tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea myös teknisellä hiilensidonnalla ja Pariisin sopimuksen mukaisilla kansainvälisillä joustoilla. Samalla on varmistettava toimien kustannustehokkuus, oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys. Ilmastolain tavoitteet perustuvat arvioon Suomen oikeudenmukaisesta osuudesta maailman päästökiintiöstä. Lisäksi Euroopan unioni velvoittaa Suomea vähentämään päästöjä, vahvistamaan hiilinieluja ja etenemään kohti hiilineutraaliutta. Euroopan unionin lainsäädäntökehikko ulottuu nyt vuoteen 2030. Etenkin maankäyttösektorin osalta EU:sta Suomelle tulevilla tavoitteilla on iso merkitys kokonaisuudelle. Kansallisten tavoitteiden muuttaminen vaatisi lakimuutoksen.Ilmastolain tavoitteiden arvioinnista päätettiin lain uudistamisen yhteydessä vuonna 2022. Arviointi toteutettiin virkatyönä ympäristöministeriön johdolla ministerityöryhmälle esitellyn suunnitelman mukaisesti. Taustaryhmässä olivat mukana keskeisten ministeriöiden virkahenkilöt. Loppuraportti luovutettiin ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle ja jaettiin tiedoksi puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmälle tiistaina 7.4.Päästövähennyksiä on jatkettava samalla, kun hiilinieluja vahvistetaanPäästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet ennakoitua nopeammin, ja myös taakanjakosektorilla päästövähennykset ovat edenneet melko hyvin. Maankäyttösektorilla tilanne on haasteellinen. Suomen ympäristökeskuksen Syken arvion mukaan maankäyttösektorin toimet ovat tehokkaita ja usein kustannuksiltaan edullisempia kuin muiden sektoreiden toimet. Arvion mukaan kustannusvaikuttavuuden vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta eri sektoreiden välillä tulee kuitenkin parantaa. Maankäyttösektorin hiilinieluihin ja -varastoihin liittyvä tieto sisältää edelleen epävarmuuksia.Tällä hallituskaudella hiilinielujen havainnointi- ja seurantamallien kehittämiseen on suunnattu merkittävästi tutkimusrahoitusta. Ensimmäisiä tuloksia hankkeesta odotetaan vuoden 2026 lopulla.Tällä hallituskaudella edistettäviä tehokkaita toimenpiteitä maankäyttösektorilla ovat esimerkiksi metsätuhojen ennaltaehkäisy, metsälannoituksen edistäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen.Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmässä kehittämistarpeitaIlmastopolitiikan suunnittelujärjestelmällä suunnitellaan ja ohjataan päästöjen vähentämistä, nielujen vahvistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista niin, että kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet saavutetaan.Arviointityössä todettiin tarve ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän yksinkertaistamiselle. Lisäksi jo hallitusohjelmaneuvotteluihin tarvitaan ajantasaista tutkittua tietoa ilmastopolitiikan skenaarioista ja vaikutusarvioista, jotta ilmastosuunnitelmat voidaan antaa nykyistä aiemmin vaalikaudella ja jotta toimeenpano voidaan aloittaa ajoissa. Raportti: Ilmastolain tavoitteiden arviointi
Hankeikkuna: Ilmastolain tavoitteiden arviointiLisätiedot Outi Honkatukia 
Ympäristöneuvos, Ilmasto ja kemikaalit -yksikön päällikkö
p. 029 525 0272
[email protected]Karoliina Anttonen (ei tavoitettavissa 7.–8.4.)
Lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0065
[email protected]

Ympäristöministeriön johdolla tehdyssä arvioinnissa tarkasteltiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoite on edistää jätteen erilliskeräystä ja kierrätystä.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jätelakia ja harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia. Pääosa ehdotuksista perustuu kiertotalouslakia valmistelleen työryhmän esittämiin lainsäädäntömuutoksiin. Toimista ei ole vielä linjattu hallituksessa poliittisesti, vaan lausuntokierroksella kerätään palautetta työryhmässä ja virkavalmistelussa tunnistetuista mahdollisista toimenpiteistä.Suomessa tuotetaan runsaasti jätettä, eikä osaa EU:n lainsäädännössä asetetuista kierrätystavoitteista ole saavutettu. Esitysluonnokseen sisältyvillä lainmuutoksilla pyritään vastaamaan Euroopan komission käynnistämiin, yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätystä ja sähkö- ja elektroniikkalaitejätteen keräystä koskeviin rikkomusmenettelyihin tai varhaisvaroituksiin. Osa ehdotetuista muutoksista on välttämättömiä elintarvikejätteen vähentämistä koskevan EU:n jätedirektiivin muutoksen täytäntöönpanemiseksi Ympäristöministeriö olisi ehdottamassa jätelakiin velvollisuutta lajitella jätteet järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti. Kierrätyskelpoisen jätteen keräys energiajätteenä ja lajittelu energiajätteeseen kiellettäisiin. Lisäksi jätehuollon eri toimijoille säädettäisiin uusia velvollisuuksia neuvoa ja tiedottaa lajittelusta ja keräyksestä. Osa kotitalouksista ja yrityksistä ei lajittele jätteitä lainsäädännön ja määräysten mukaisesti, mikä johtuu ainakin osin tietämättömyydestä. Esitysluonnoksen mukaan kiinteistön haltijan, kuten asunto-osakeyhtiön, olisi huolehdittava siitä, että jätteen keräyspaikan lajitteluohjeistus on ajantasainen ja että asukkailla on tieto lajittelu- ja keräysjärjestelyistä sekä lajittelun vaikutuksesta jätehuollon kustannuksiin. Asunto-osakeyhtiöt velvoitettaisiin jakamaan asukkaille kunnalta tai sen jätelaitokselta saatavaa neuvontamateriaalia jätteiden lajittelusta. Velvollisuus koskisi myös hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan kiinteistöjä.Kuluttajat eivät välttämättä tiedä oikeudestaan palauttaa myymälään käytöstä poistettuja akkuja- ja paristoja sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita ilman velvollisuutta ostaa uutta laitetta tilalle. Esitysluonnoksen mukaan kaupan olisi selvästi ja näkyvästi osoitettava myyntipisteessään paikka, johon käytöstä poistetut tuotteet voi laittaa. Lisäksi kaupan olisi aktiivisesti tiedotettava kuluttajille tästä mahdollisuudesta. Kuluttajille on annettava myös tietoa tuotteen uudelleenkäyttö- ja korjausmahdollisuuksista. Myös kunnan olisi lisättävä tiedotus- ja neuvontavelvollisuuttaan jätteistä. Uutta olisi se, että neuvonnassa ja tiedotuksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota uudelleenkäytön edistämiseen ja biojätteen erilliskeräyksen lisäämiseen. Lisäksi kunnan olisi varattava riittävä rahoitus neuvontaan ja tiedottamiseen.Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2027.Lausuntoja pyydetään viimeistään 30.4.2026.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoite on edistää jätteen erilliskeräystä ja kierrätystä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnonarvomarkkinat tukevat metsämaiden luonnonhoidon edistämistä, ja tarjoavat vaihtoehdon muille, pääosin valtion rahoituskanavista tuleville rahoitusmuodoille. Pohjois-Karjalassa pilotoidaan luonnonarvokauppoja muutamassa suon ennallistamiskohteessa.”Luonnonarvomarkkinoiden kautta yksityiset metsänomistajat, joiden edunvalvontajärjestönä metsänhoitoyhdistykset toimivat, pystyvät saamaan metsäomaisuudestaan rahallista tuottoa, joka ei perustu ainoastaan tukki- tai kuitupuun hintaan. Metsänhoitoyhdistysten on tärkeää olla avustamassa metsänomistajia myymään luontoarvoja metsistään ja välittämässä näitä potentiaalisille ostajille”, toteaa erityisasiantuntija Panu Kukkonen Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksestä.Luonnonarvokaupoissa otetaan ensiaskeleitaVarsinaiset luonnonarvomarkkinat ottavat ensiaskeleitaan koko valtakunnan tasolla. Myös Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitossa (MTK) kehitetään luonnonarvokauppaa. Monet metsänomistajat ovat monitavoitteisia ja suurelle osalle metsänomistajista luonnon monimuotoisuus on tärkeää. MTK näkee myös, että yritykset tarvitsevat tällaisia palveluja tulevaisuudessa yhä enemmän.  ”Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen tarvitaan uusia työkaluja, ja markkinatalous tarjoaa siihen tässä mahdollisuuden”, sanoo MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari. ”Pohjois-Karjalassa pilottiprosessi on parhaillaan käynnissä, ja siihen liittyviä vaiheita on kehitetty. Tavoitteena on hioa mahdollisimman sujuva prosessi tulevaisuuden luonnonarvomyyntejä varten koko metsänhoitoyhdistysten ketjulle. Pilotointiin osallistuu myös joukko muita metsänhoitoyhdistyksiä.” Siitari jatkaa.  Koska prosessi on uusi, moni asia on työllistänyt metsänhoitoyhdistysten vakiintuneita palveluita enemmän: esimerkiksi sopimuspohjat, toimitusehdot, palvelukuvaukset, korvaustasot ja urakoinnin järjestäminen. Toki luontoarvojen tunnistaminen ja metsän arviointiin liittyvät toimenpiteet ovat jo tuttua työtä metsänhoitoyhdistyksissä.Metsänhoitoyhdistyksissä halutaan pysyä ajan hermolla Ensisijaisesti metsänhoitoyhdistysten osallistumisella luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseen tavoitellaan entistä monipuolisempia palveluja jäsenistölle.  ”Ymmärrys metsistä ja ekosysteemeistä kehittyy, ja siksi on tärkeää, että pysymme ajan hermolla kaikesta uudesta pystyäksemme palvelemaan metsänomistajia entistäkin paremmin. Tiukka lukkiutuminen esimerkiksi pelkkään puun tuotannon tukemiseen ei johtaisi hyvään lopputulemaan”, Kukkonen painottaa.  Kukkosen mukaan Pohjois-Karjalan ensimmäisissä luonnonarvokaupoissa tavoitellaan suoluonnon monimuotoisuuden lisääntymistä, vesiensuojelun tehostumista sekä pidemmällä aikavälillä turpeen hajoamisen pysähtymistä, ja uuden turpeen kasvun alkamista.Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutuista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön. 
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Jarno Artika / PKO

Luonnonarvomarkkinat tukevat metsämaiden luonnonhoidon edistämistä, ja tarjoavat vaihtoehdon muille, pääosin valtion rahoituskanavista tuleville rahoitusmuodoille. Pohjois-Karjalassa pilotoidaan luonnonarvokauppoja muutamassa suon ennallistamiskohteessa.

Lähde: ym.fi